Asian tausta

Muuramen kunta (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 24.8.2021 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Mäkelänmäen koulun liikunta- ja uimahallin laajennuksen sekä ”Noppa” -laajennusosan arkkitehti-, rakenne-, LVIA-, sähkö- ja vedenkäsittelysuunnittelupalveluiden hankinnasta 1.10.2021 alkavalle sopimuskaudelle. Hankinta on jaettu viiteen osaan.

Muuramen kunnan kunnanhallitus on hankintapäätöksellään 4.10.2021 § 305 valinnut toimittajat muun ohella hankinnan arkkitehti- ja pääsuunnittelua koskevaan osaan 1.

Muuramen kunta on 21.10.2021 oikaissut mainitun osan tarjousvertailun laatupisteiden vertailutaulukkoa.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut 600.000 euroa.

Markkinaoikeus on 23.11.2021 tekemällään päätöksellä nro H289/2021 sallinut hankintapäätöksen täytäntöönpanon.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

A on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen hankinnan osan 1 osalta, kieltää hankintayksikköä soveltamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 15.200 euroa. Lisäksi valittaja vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.000 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti hylätessään valittajan tarjouksessaan ilmoittamat muun projektiin osallistuvan henkilöstön kaksi referenssiä. Hankintayksikön menettely on ollut suhteellisuusperiaatteen ja tarjoajien tasapuolisen kohtelun periaatteen vastaista. Mikäli valittajan kyseiset kaksi referenssiä olisi hyväksytty, valittaja olisi voittanut tarjouskilpailun.

Hankintayksikkö on 21.10.2021 korjannut muiden tarjousten pisteytyksiä niin, ettei muun ohella terveydenhuollon kohteita ole enää hyväksytty referensseiksi miltään tarjoajalta. Hankintayksikkö ei ole edelleenkään hyväksynyt kahta valittajan ilmoittamista referensseistä.

Hankintayksikön ei olisi tullut korjata hankintapäätöstään asianosaisten vahingoksi, kuten se on tehnyt hylätessään muiden tarjoajien referensseiksi esittämiä terveydenhuollon kohteita. Tämän menettelyn sijasta hankintayksikön olisi tullut hyväksyä valittajan kaksi referenssiä. Toisena vaihtoehtona olisi ollut valittajan laatupisteiden korottaminen sertifiointivaatimuksen osalta.

Tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu, etteikö toteutussuunnittelua, jonka urakkalaskenta on peruttu hankkeen muututtua niin sanotuksi KVR-hankkeeksi, olisi voitu hyväksyä referenssiksi. Edellettyjen referenssien on tullut koskea suunnittelutoimeksiantoja, ei rakentamista.

Vastine

Vaatimukset

Muuramen kunta on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.690 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti. Tarjousvertailussa ei ole otettu huomioon valittajan esittämää Psykiatriatalo -referenssiä, sillä referenssi ei ole ollut tarjouspyyntöasiakirjojen edellyttämä koulu-, päiväkoti- tai vastaava rakennuskohde, vaan sosiaali- ja terveysalan toimintoja palveleva kohde. Referenssistä ei ole ilmennyt hankkeen liityntä koulutustarkoitukseen. Hankintayksikön näkemyksen mukaan koulu-, päiväkoti- tai vastaavana rakennuskohteena voidaan pitää kohdetta, jonka pääasiallisena tarkoituksena on palvella ja joka kokonaisuutena palvelee oppimista ja koulutusta. Sellaiselta edellytetään muista rakennushankkeesta poikkeavia ratkaisuja muun ohella tilaratkaisujen, akustiikan ja tekniikan osalta.

Merenojan koulu -referenssin osalta valittajan tarjouksessa projektiin osallistuvaksi muuksi henkilöksi nimetyn arkkitehdin ansioluettelosta on käynyt ilmi, että hankkeessa on laadittu luonnokset ja pääpiirustukset mutta toteutussuunnitteluun sisältyviä työpiirustuksia ei ole tehty. Referenssiä ei ole voitu hyväksyä tarjousvertailuun, sillä hankkeen toteutussuunnitteluvaihetta ei ole edellä kuvatusti suoritettu valmiiksi tarjousten arviointiperusteissa edellytetyllä tavalla.

Arkkitehtisuunnittelun tehtäväluettelon (RT 10-11109) mukaan toteutussuunnittelussa yleissuunnitelma kehitetään rakentamisen ja hankinnan edellyttämiksi mitoitetuiksi suunnitelmiksi ja tuotemäärittelyiksi. Alalla julkaistut kaksi diplomityötä osoittavat, että toteutussuunnitteluun sisältyy tuote- ja järjestelmäosasuunnittelu, että mitoitetuista suunnitelmista ja tuotemäärittelyistä käytetään myös nimitystä ”työpiirustukset” tai ”työsuunnitelmat” ja että toteutussuunnittelusta käytetään käsitettä ”työpiirustussuunnittelu”.

Ammattimaisen tarjoajan on tullut ymmärtää, että kun tarjouspyynnössä on edellytetty, että referenssikohteen toteutussuunnitteluvaihe on valmis, sillä tarkoitetaan rakennustöiden toteutukseen vaadittavien työpiirustusten laatimista valmiiksi. Rakennustyöt toteutetaan työpiirustuksilla eikä luonnos- tai urakkalaskentapiirustuksilla. Lisäksi tarjouspyynnön liitteenä ollen tarjousten arviointiperusteet -asiakirjan vaatimus, jonka mukaan ”kohteen rakennustyöt voivat tällöin olla vielä käynnissä”, on osoittanut, että suunnittelukohteen rakennustöiden tulee olla aloitettu. Valittajan ilmoittamaa Merenojan koulu -referenssikohdetta ei ole toteutettu valittajan referenssiksi ilmoittamien suunnitelmien mukaisesti. Referenssikohde on keskeytetty ennen rakentamisen aloittamista ja toteutettu sittemmin KVR -urakkana erään toisen yhtiön suunnitelmilla.

Hankintayksikkö on voinut ilman valittajan suostumusta oikaista hankintapäätöstään saatuaan tiedon tarjousvertailussa olleesta virheestä, vaikka oikaisu on voinut vaikuttaa vahingollisesti valittajan asemaan kilpailussa. Oikaisulla ei ole ollut vaikutusta valittajan ja voittaneen tarjoajan sijoituksiin.

Hankintayksikkö ei myöskään ole menetellyt virheellisesti laatupisteytyksen osalta.

Vastaselitys ja valittajan lausuma

Valittaja on esittänyt, että valittajan tarjouksessa ilmoitettu projektiin osallistuva toinen henkilö on tosiasiassa osallistunut Merenojan koulun suunnitteluryhmän jäsenenä toteutussuunnitteluun sen loppuun asti, vaikka hänen henkilökohtainen vastuunsa onkin rajoittunut luonnos- ja pääsuunnittelun osuuksiin. Näin on toimittu lähinnä siksi, ettei kenellekään ole jäänyt vastuita toteutussuunnitelmiin siinä vaiheessa, kun hanke on uusittu KVR-muotoisena, johon on sisältynyt toteutussuunnittelun uudestaan tekeminen. Toteutussuunnittelu on tehty valmiiksi asti, kuten hankintayksikölle toimitetusta rakennuttajakonsultin allekirjoittamasta todistuksesta on ilmennyt. Vastineessa esitetyt tiedot ovat olleet tältä osin virheelliset.

Hankintayksikön näkemys siitä, että koulu-, päiväkoti- tai vastaavana rakennuskohteena voidaan pitää kohdetta, jonka pääasiallisena tarkoituksena on palvella ja joka kokonaisuutena palvelee oppimista ja koulutusta, on ristiriitainen. Koulu luonnollisesti palvelee oppimista ja koulutusta, mutta jo päiväkodin kohdalla on paljon merkitystä hoiva- ja turvallisuustoiminnoilla. Psykiatrinen julkinen hoitorakennus sisältää suunnittelun näkökulmasta paljon vastaavia toimintoja kuin koulussa valmentautuminen tai päivähoitotoiminta.

Hankintayksikön väite siitä, että tarjouspyynnön liitteenä olleen tarjousten arviointiperusteet -asiakirjan vaatimus, jonka mukaan ”kohteen rakennustyöt voivat tällöin olla vielä käynnissä”, olisi osoittanut, että suunnittelukohteen rakennustyöt tulee olla aloitettu, ei ole kestävä. Kyseessä ei ole ollut vaatimus, kun selvästi ilmoitetaan, ettei suunnittelukohteen tarvitse olla vielä valmis. Ammattilainen ymmärtää kyseisen kohdan niin, että on haluttu varmistaa, että toteutussuunnitelmat on tehty, mutta niitä ei ole kaikkiaan tarvinnut vielä työmaalla soveltaa.

Merenojan koulun suunnittelussa oli tärkeää, etteivät suunnitelmat olleet urakkalaskennassa vain pääsuunnitelmia ja laskentaohjeita vaan, että oli laadittu työpiirustukset, pintarakenne-eritelmät, rakennusosaselosteet, yksityiskohtapiirustukset, sisäkattopiirustukset, kalustekaaviot, värityssuunnitelmat seinäkaavioineen ja selostukset sekä tietomalli. Valittaja on tehnyt jopa pinnantasaussuunnitelmat.

Oikein ja tasapuolisesti toteutetussa menettelyssä valittajan tarjouksella olisi ollut todellinen mahdollisuus tulla valituksi.

Ensimmäisessä tarjouskäsittelyvaiheessa hankintayksikkö on selvästi linjannut mitä ”tai vastaava” tässä yhteydessä tarkoittaa. Vaikka on ilmeistä, että lainvastaisuus voidaan ja tulee korjata asianosaisen vahingoksi hankintapäätöksen oikaisussa, ei jo kertaalleen ratkaistu harkinta kuulu tuon menettelyn piiriin, vaan aikaisempi linjaus on ohjaava saman asian käsittelyssä niin, ettei päätöksestä aiheudu vahinkoa asianosaisille.

Valittaja ei valituksessaan ole moittinut sitä, että oikaisu saattaa olla asianosaisen kannalta vahingollinen, vaan sitä, ettei hankintayksikkö ole antanut oikaisua oikeassa järjestyksessä päätöskirjelmänä vaan vapaamuotoisena sähköposti-ilmoituksena ilman muutoksenhakuosoitusta. Hyvän hallinnon mukaista olisi varsinkin harkintaa sisältävissä päätöksissä kuulla asianosaista.

Markkinaoikeuden on määrättävä hankintayksikkö korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut siinäkin tapauksessa, että hankintayksikön laiminlyöntien ei katsota muuttaneen tarjousvertailun lopputulosta. Koska hankintapäätöksen oikaisumenettely on ollut virheellinen, valittajaa ei tule velvoittaa korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikuluja.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittaja on tarjousten jättämiselle asetetun määräajan jälkeen toimittanut sille lisäselvitystä esittämiinsä referensseihin liittyen. Hankintapäätöksen on kuitenkin tullut perustua kilpailutuksen tarjousaikana toimitettuun tarjousaineistoon, eikä hankintayksikkö ole voinut ottaa tällaista aineistoa huomioon. Hankintayksiköllä on myös oikeus luottaa tarjoajan tarjouksessaan hankintayksikölle antaman tiedon oikeellisuuteen, mikäli hankinta-asiakirjoissa ei ole erikseen edellytetty, että tarjoajan tulee osoittaa tiedon oikeellisuus erillisellä selvityksellä. Hankintayksiköllä on oikeus, muttei velvollisuutta lisäselvityksen pyytämiseen.

Valittajan väite siitä, että hankintayksiköllä ei olisi ollut oikeutta muuttaa jo tehtyä linjausta valittajan vahingoksi, ja oikaisussa jättää huomioimatta ne referenssit, jotka eivät ole kokonaisuutena vain oppimista ja koulutusta palvelevia kohteita, on ollut lakiin perustumaton.

Tarjousaikana toimitetun tarjousaineiston perusteella hankintayksiköllä on ollut perustellusti syytä katsoa, ettei valittajan ilmoittaman Merenojan koulu -referenssin valmiusaste ole täyttänyt tarjouspyynnössä esitettyjä vaatimuksia.

Hankintayksiköllä ei ole ollut laatujärjestelmän pisteytyksen osalta harkinnanvaraa.

Päätös hankintapäätöksen oikaisusta on voitu antaa tiedoksi myös sähköisesti, eikä tarjoajia ole välttämätöntä kuulla ennen sen tekemistä. Hankintayksikkö ei ole toiminut hankintasäännösten vastaisesti, oikaisua tehdessään.

Valittaja on toimittamassaan lisäkirjelmässä esittänyt muun ohella, että hän ei ole vedonnut tarjouskäsittelyn jälkeisiin lisätietoihin.

Laatujärjestelmän osalta valittaja ei ole moittinut saamiaan pisteitä.

Valittajan Merenojan koulu -referenssin projektiin osallistuvaksi henkilöksi nimetyn arkkitehdin ansioluettelo, joka on toimitettu tarjouksen liitteenä, on ollut vanhentunut. Vaikka ansioluettelossa on mainittu vain tiettyjä suunnitteluvaiheita, hankintayksikkö ei ole sillä perusteella voinut tehdä johtopäätöstä siitä, ettei muita vaiheita olisi myös toteutettu. Tarjouksissa ei edellytetty esitettävän erillistä selvitystä referenssitietojen toteennäyttämiseksi, joten hankintayksikkö ei ole voinut hylätä valittajan kyseistä referenssiä muodollisesti vajaan ansioluettelon perusteella.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on markkinaoikeudessa valituksen perusteella kysymys siitä, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti katsoessaan, että kahdesta valittajan tarjouksessaan ilmoittamista muun projektiin osallistuvan henkilöstön referenssikohteista, eli kohteista Psykiatriatalo ja Merenojan koulu, ei ole tullut antaa pisteitä tarjousvertailussa.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras.

Hankintalain 93 §:n 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa hinta-laatusuhteen vertailuperusteita, jotka liittyvät laadullisiin, yhteiskunnallisiin, ympäristö- tai sosiaalisiin näkökohtiin tai innovatiivisiin ominaisuuksiin. Laatuun liittyviä perusteita voivat olla tekniset ansiot, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, esteettömyys, kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävä suunnittelu, käyttökustannukset, kustannustehokkuus, myynnin jälkeinen palvelu ja tekninen tuki, huolto ja toimituspäivä tai toimitus- tai toteutusaika sekä muut toimitusehdot. Hankintayksikkö voi ottaa huomioon myös hankintasopimuksen toteutukseen osoitetun henkilöstön pätevyyden ja kokemuksen sekä henkilöstön organisoinnin, jos osoitetun henkilöstön laadulla voi olla merkittävä vaikutus hankintasopimuksen toteuttamisessa.

Hankintalain 93 §:n 5 momentin mukaan vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen 94 §:n mukaisesti, ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta ja niiden on oltava syrjimättömiä ja varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus. Hankintayksikön on asetettava vertailuperusteet siten, että tarjoaja pystyy todentamaan niihin perustuvat tiedot tarjousten vertailua varten. Epäselvissä tapauksissa hankintayksikön on tosiasiallisesti tarkistettava tarjoajien antamien tietojen ja näytön paikkansapitävyys.

Hankintamenettely keskeisiltä osin

Hankinnan kohteena on ollut koulun liikunta- ja uimahallin laajennuksen sekä tietyn laajennusosan arkkitehti- ja pääsuunnittelu. Hankinta on jaettu viiteen osaan, joista nyt käsillä oleva asia koskee Arkkitehti- ja pääsuunnittelua koskevaa osaa.

Tarjouspyynnön liitteen ”Tarjousten arviointiperusteet” kohdassa ”Suunnittelutarjousten arviointiperusteet” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Suunnittelijoiden valinta perustuu arvoanalyysiin, jossa painotukset ovat seuraavat:

laatukriteerit 70 % ja hintakriteerit 30 %.

Laatukriteerien painotus jakaantuu seuraavasti:
- projektin vetäjä 35 %
- muu henkilöstö 20 %
- yrityksen erityisosaaminen ja referenssit 10 %
- yrityksen laatujärjestelmä ja laadunvarmistus 5 %

Arvioinnissa suurimman pistemäärän saanut suunnittelutarjous toimialoittain katsotaan kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi.

Referenssien toteutuneeksi kohteeksi hyväksytään kohde, jossa toteutussuunnitteluvaihe on valmis. Kohteen rakennustyöt voivat tällöin olla vielä käynnissä. Referenssikohteeksi hyväksytään kohde, jonka laajuus on vähintään 1300 brm².”

Mainitussa kohdassa on todettu, että laatuarvostelussa pisteytys toteutetaan muun ohella seuraavasti:

” Muu projektiin osallistuva henkilöstö:
- suunnittelukokemusta on vähintään 5 vuotta
- ylempi korkeakoulutason tutkinto antaa 5 pistettä
- alempi korkeakoulutason AMK- tai opistotason (ent. teknillinen opisto) tutkinto antaa 4 pistettä
- teknikkotason tutkinto antaa 3 pistettä
- mikäli muuta henkilökuntaa ei ole, annetaan 0 pistettä
- projektiin osallistuvan tarjoavan toimipisteen muun henkilöstön referenssit (ARK, RAK, LVIA, SÄH)
- vähintään 5 kpl toteutunutta koulu-, päiväkoti- tai vastaavaa rakennuskohdetta viimeiseltä 8 vuoden ajalta antaa 5 pistettä.
- pisteitä alennetaan siten, että yksi toteutettu koulu-, päiväkoti- tai vastaava rakennuskohde antaa 1 pisteen.”

Valittaja on tarjouksessaan ilmoittanut kokemuksena ja referenssinä toteutuneista koulu-, päiväkoti- ja hanketta vastaavista suunnittelutoimeksiannoista projektiin osallistuvan toisen arkkitehdin osalta seuraavaa:

”- Sirénin koulu Lapinlahti, peruskorjaus n. 4350 br-m² TT TM v. 2020
- Psykiatriatalo Kemi, uudisrakennus n. 5230 br-m² TT TM v. 2020
- Rauhalan (Monnarin) koulu ja päiväkoti Laihia n. 3870 br-m² (TT, TM) v. 2017
- Merenojan koulu Kalajoki n. 7920 br-m², uudisrakennus TT TM v. 2017.”

Tarjouksessa on ilmoitettu lyhenteen ”TT” selitteeksi ”Terve Talo sis. Kuivaketju10 -mukaisuuden” ja lyhenteen ”TM” selitteeksi ”TietoMallinnus, kouluissa OPS2016, kohteiden toteutussuunnittelu valmis”.

Valittaja on liittänyt tarjoukseensa projektiin osallistuvan kyseisen toisen arkkitehdin ansioluettelon, jossa on todettu muun ohella seuraavaa:

”tällä hetkellä on menossa Länsi-Pohjan aluesairaalan psykiatriatalo-laajennus Kemiin, jossa hän on pääsuunnittelijan varahenkilö ja toinen projektiarkkitehti.”

Mainittu ansioluettelo on sisältänyt luettelon kyseisen henkilön referensseistä rakennussuunnittelun alalta. Mainitusta luettelosta on käynyt Merenojan koulun osalta ilmi muun ohella seuraavat tiedot:

Kyseiseen kohtaan on lisäksi merkitty seuraavat tiedot: ”DI-arkkitehti, kokemus 8 v.” sekä ”Koulut ja päiväkodit > 5 ja muita kohteita.”Hankintayksikkö on 4.10.2021 valinnut toimittajan pää- ja arkkitehtisuunnittelua koskevaan hankinnan osaan. Hankintapäätökseen liitetystä tarjousvertailuasiakirjasta, jota hankintayksikkö on 21.10.2021 tietyiltä muilta osin oikaissut, on käynyt ilmi, että valittajalle on kohdasta ”Muu henkilöstö” annettu yhteensä seitsemän pistettä kymmenestä mahdollisesta pisteestä.

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt muun ohella, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole antanut valittajan tarjoukselle tarjousvertailussa pisteitä muun henkilöstön kaikkien referenssien osalta.

Hankintayksikkö on esittänyt muun ohella, että se ei ole toiminut tarjousvertailussa virheellisesti. Hankintayksikön mukaan se ei ole tarjousvertailussa antanut pisteitä valittajan esittämästä Merenojan koulu -referenssistä, koska hankkeen toteutussuunnitteluvaihetta ei ole suoritettu valmiiksi tarjousten arviointiperusteissa edellytetyllä tavalla. Hankintayksikön mukaan se ei ole tarjousvertailussa antanut pisteitä myöskään valittajan esittämästä Psykiatriatalo-referenssistä, sillä referenssi ei ole ollut tarjouspyyntöasiakirjojen edellyttämä koulu-, päiväkoti- tai vastaava rakennuskohde, vaan sosiaali- ja terveysalan toimintoja palveleva kohde.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaate edellyttää, että tarjouksia arvioidaan lähtökohtaisesti sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle asetetussa määräajassa eikä tarjoajalle anneta mahdollisuutta tarjouksensa olennaiseen muuttamiseen. Hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa tarjoajan tarjouksessa ilmoittamiin tietoihin, ellei sillä ole perusteltua syytä muuta epäillä. Julkisissa hankinnoissa lähtökohtana on, että tarjoaja vastaa tarjouksestaan ja siitä, että se on hankintayksikön asettamien vaatimusten mukainen.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikkö ei ole tarjousvertailussa antanut valittajan tarjoukselle pisteitä muun henkilöstön referensseiksi ilmoitettujen Merenojan koulu ja Psykiatriatalo -kohteiden osalta. Hankintayksikkö on hankintapäätöksen jälkeen tietyiltä muilta osin oikaissut tarjousvertailua. Oikaisulla ei ole ollut vaikutusta voittaneen tarjoajan ja valittajan sijoitukseen tarjousvertailussa.

Tarjouspyynnössä on pyydetty muun henkilöstön referensseinä tietynlaisia toteutuneita kohteita. Tarjouspyynnön mukaan toteutuneeksi kohteeksi hyväksytään kohde, jossa toteutussuunnitteluvaihe on valmis.

Ilmoittaessaan tarjouksessaan Merenojan koulun muun henkilöstön eli tässä tapauksessa tietyn arkkitehdin referenssiksi valittaja on merkinnyt kyseisen referenssin kohdalle merkinnän ”TM”, joka on edellä todetuin tavoin tarkoittanut muun ohella sitä, että kohteen toteutussuunnittelu on ollut valmis. Valittajan tarjouksen liitteenä toimitetusta kyseisen arkkitehdin ansioluettelosta on kuitenkin edellä todetuin tavoin käynyt ilmi, että Merenojan koulua koskevan referenssin suunnitteluvaiheeksi on merkitty ”luonnokset ja pääpiirustukset” ja että kohteen tila on ollut ”rakentamatta”.

Valittaja ei ole kyseenalaistanut hankintayksikön markkinaoikeudessa esittämää selvitystä siitä, että toteutussuunnitteluun on katsottava sisältyvän tuote- ja järjestelmäosasuunnittelu, että mitoitetuista suunnitelmista ja tuotemäärittelyistä käytetään myös nimitystä ”työpiirustukset” tai ”työsuunnitelmat” ja että toteutussuunnittelusta käytetään käsitettä ”työpiirustussuunnittelu”. Valittaja on kuitenkin esittänyt muun ohella, että hankintayksikkö ei ole voinut valittajan tarjouksen liitteenä toimitetun ansioluettelon perusteella päätellä, ettei nyt kyseessä oleva henkilö ole laatinut Merenojan koulun referenssikohteen työpiirustuksia, ansioluettelossa nimenomaisesti ilmoitettujen luonnosten ja pääpiirustusten lisäksi. Valittajan mukaan kyseisen henkilö on tosiasiassa osallistunut Merenojan koulun suunnitteluryhmän jäsenenä toteutussuunnitteluun sen loppuun asti, vaikka hänen henkilökohtainen vastuunsa onkin rajoitettu luonnos- ja pääsuunnittelun osuuksiin.

Edellä mainitussa ansioluettelossa on joidenkin muiden kohteiden osalta todettu merkinnällä ”työpiirustukset”, jos työpiirustuksia on niiden osalta tehty. Todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on kyseisen ansioluettelon perusteella voinut päätellä, että nyt kyseessä oleva henkilö ei ole laatinut työpiirustuksia Merenojan koulun osalta. Asiaa ei ole syytä arvioida toisin valittajan tarjouksessa muutoin Merenojan koulu -kohteesta annettujen tietojen perusteella, koska niissäkään ei ole suoraan todettu, että kyseinen henkilö olisi laatinut kohteen työpiirustukset.

Edellä todetun perusteella ja ottaen erityisesti huomioon, että tarjoaja vastaa edellä todetuin tavoin tarjouksestaan, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti arvioidessaan valittajan tarjousasiakirjojen perusteella, että valittajan muun henkilöstön referenssinä ilmoitettua Merenojan koulu -kohdetta ei ole voitu hyväksyä nyt kyseessä olevan henkilön toteutuneeksi referenssiksi.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti hylätessään valittajan tarjouksessaan ilmoittaman Merenojan koulun muun henkilöstön referenssinä tarjousvertailussa.

Valittajan muut väitteet tarjousvertailun virheellisyyksistä eivät voisi tarjousten pisteytyksen laskentakaava huomioon ottaen enää menestyessäänkään johtaa tarjouskilpailun lopputuloksen muuttumiseen. Hankintamenettelyssä ei näin ollen ole tapahtunut hankintapäätöksen lopputulokseen vaikuttavaa virhettä, eikä myöskään valittajan oikeussuojan tarve edellytä lausumista muista asiassa esitetyistä tarjousvertailun virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Myöskään se, onko hankintayksikkö menetellyt hankintapäätöstä oikaistessaan valittajan esittämällä tavalla hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole kuullut asianosaisia tai oheistanut oikaisuun muutoksenhakuohjausta, ei ole vaikuttanut hankintamenettelyn lopputulokseen tai valittajan asemaan hankintamenettelyssä, eikä markkinaoikeus voisi näin ollen määrätä hankintayksikölle tälläkään perusteella hankintalain 154 §:n mukaista seuraamusta.

Valitus on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön tekemä hankintapäätöksen oikaisu on tehty virheellisesti ja tämä pitäisi ottaa huomioon oikeudenkäyntikuluja määrättäessä. Mainittu oikaisu ei ole vaikuttanut valittajan asemaan hankintamenettelyssä. Oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta ei ole siten syytä arvioida toisin valittajan vaatimin tavoin edellä mainittujen valittajien väitteiden johdosta. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa A:n korvaamaan Muuramen kunnan oikeudenkäyntikulut 5.690 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisestiratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Mirva Näsi ja Tobias von Schantz.

Huomaa

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 8.4.2022 taltionumero H1047/2022.