MAO:H19/2021
Asian tausta
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori (jäljempänä myös hankintayksikkö) on pyytänyt 30.6.2020 päivätyllä sekä 21.8.2020 ja 3.9.2020 korjatulla tarjouspyynnöllä Hansel Oy:n dynaamiseen hankintajärjestelmään tietoliikennepalvelut 2019–2023 (DPS) hyväksytyiltä ehdokkailta tarjouksia WAN-yhteyspalveluista kuuden vuoden sopimuskaudelle. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori on 15.10.2020 ja 27.10.2020 tekemillään hankintapäätöksillä muun ohella valinnut DNA Oyj:n tarjouksen. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori on 12.11.2020 tekemällään valituksenalaisella hankintaoikaisupäätöksellä poistanut mainitut hankintapäätökset ja ratkaissut asian uudelleen keskeyttämällä hankintamenettelyn. Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on tarjouspyynnön mukaan sopimuskaudella ollut 9–11 miljoonaa euroa.
Asian käsittely markkinaoikeudessa
Valitus
Vaatimukset
DNA Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen, kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä menettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 22.825 eurolla oikeudenkäyntimaksun määrällä lisättynä viivästyskorkoineen.
Perustelut
Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se on keskeyttänyt
hankintamenettelyn ilman lainmukaista perustetta. Tarjouspyyntö ei ole ollut
hankintaoikaisupäätöksessä esitetyllä tavalla epäselvä. Tarjouspyynnössä
asetetun kiinteän varmentavan yhteyden kahdennusvaatimusten teknologista
toteutusta koskevissa kohdissa ei ole ollut epäselvyyksiä.
Kahdennusvaatimusten verkkoarkkitehtuuria koskevia kohtia on puolestaan
tullut noudattaa siinä tapauksessa, että noudattaminen on ollut jo olemassa
olevalla arkkitehtuurilla mahdollista. Näihin kohtiin ei ole liittynyt
kustannusvaikutusta, koska rakentamisvelvoitetta ei ole ollut.
Kahdennusvaatimusten kohdat eivät siis ole olleet keskenään ristiriitaiset.
Kahdennettujen yhteyksien merkitys on lisäksi ollut kokonaisuutena vähäinen.
Myöskään tarjouspyynnössä asetettu radiolinkkivaatimus ei ole ollut epäselvä,
koska tarjoajalla ei ole ollut velvollisuutta toimittaa yhteyttä, jos toteutuksesta
ja kustannuksista ei ole päästy sopimukseen. Tarjouspyynnön vaatimus
liityntäkuidun vuokraamisesta toiselta operaattorilta, jos tämä on
hankintayksikön kannalta edullisempaa kuin uuden yhteyden rakentaminen, on
ollut niin ikään selvä. Edelleen tarjouspyynnössä asetettu vaatimus tarjottavien
palvelujen toimittamisesta kaikkiin asiakkaan kohteisiin ei ole ollut epäselvä,
eikä tarjouspyyntöä ole voinut tulkita siten, että tarjoaja on voinut jättää
tarjoamatta jotakin liittymää vaikean toimitusesteen perusteella.
Hankintayksikkö ei ole myöskään perustellut päätöstään lainmukaisesti.
Perustelujen puutteellisuuden vuoksi valittaja ei ole voinut arvioida
hankintamenettelyn keskeyttämisen lainmukaisuutta. Hankintayksikkö tulee
asiassa annetusta ratkaisusta huolimatta velvoittaa korvaamaan valittajan
oikeudenkäyntikulut. Lisäksi hankintayksikön menettely valituksenalaista
päätöstä edeltäneen hankintaoikaisun käsittelyssä on ollut virheellistä ja
syrjivää, koska hankintaoikaisuvaatimusta ei ole annettu tiedoksi valittajalle ja
hankintayksikkö ei ole kuullut valittajaa ennen päätöksen tekemistä.
Vastine
Vaatimukset
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.440 eurolla viivästyskorkoineen.
Perustelut
Hankintamenettelyn keskeyttämiselle on ollut todellinen ja perusteltu syy. Kahdennusten osalta tarjouspyynnössä on jäänyt epäselväksi, milloin ja missä toimipisteissä kahdennuksen toteuttaminen vaatisi kahta erillistä laitetilaa ja niiden vaatimien toteutus- ja rakennuskulujen huomioon ottamista hinnoittelussa. Hankintayksikkö on myös hankintapäätöksen tekemisen jälkeen havainnut, että se on tarjouspyynnössä arvioinut kahdennusten määrän liian alhaiseksi.
Radiolinkkien osalta tarjoajien olisi tullut saada tietää, kuinka monta radiolinkkiä tullaan tekemään, koska hankintayksikkö maksaa korkeintaan puolet kustannuksista. Liityntäkuitujen osalta tarjouspyynnön vaatimuksessa on tarpeettomasti otettu kantaa toimittajan tekniseen tapaan toteuttaa palvelu, joten tarjouspyynnöllä ei ole voinut saada keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Palvelun kaikkiin asiakkaan kohteisiin tarjoamista koskevan vaatimuksen osalta epäselvää on ollut, missä tilanteissa tarjoaja voi vedota vaikeaan toimitusesteeseen. Toimitusosoitteet on myös ilmoitettu epäselvästi, minkä vuoksi tarjoajilla on voinut olla vaikeuksia tarkistaa liittymien saatavuutta.
Hankintayksikkö on lisäksi havainnut, että vaatimusta TL4-turvaluokitellun tiedon salaamisesta on tullut tarkentaa, jotta tarjoajien toteutukset olisivat täyttäneet suunnitellun tarpeen. Migraatiokustannusten huomioon ottamisessa on tapahtunut virhe tarjousvertailussa. Hinnat ovat olleet 7–19 miljoonaa euroa, ja tarjouspyynnön epäselvyys on näkynyt hintojen hyvin suurena vaihteluvälinä.
Päätöksen perusteluissa tarjouspyynnön epäselvyydellä on viitattu hankintaoikaisuvaatimuksessa esitettyyn. Valittaja on ollut tästä valitusta tehdessään tietoinen. Valittaja on voinut lausua hankintaoikaisuvaatimuksessaan ja valituksessaan käsityksensä päätöksestä ja toisen tarjoajan tekemästä hankintaoikaisuvaatimuksesta.
Vastaselitys
Valittaja on esittänyt muun ohella, että valituksenalaista päätöstä ei ole perusteltu lainmukaisesti edes päätöksen hankintaoikaisuvaatimuksen sisältänyt liite huomioon ottaen. Valtaosaa hankintayksikön markkinaoikeudessa esittämistä perusteluista ei ole käsitelty valituksenalaisessa päätöksessä tai sen liitteenä olleessa oikaisuvaatimuksessa. Hankintayksikön virheellistä menettelyä toisen tarjoajan oikaisuvaatimuksesta tiedon saamisessa ja kuulemisessa ei ole voinut korjata jälkikäteen.
Tarjouspyynnön perusteella kahdennusten osalta selvää on ollut, että jos kahden eri laitetilan käyttö ei ole ollut olemassa olevan arkkitehtuurin mukaan mahdollista, ei toteutusta ole edellytetty. Tarjouspyynnössä on myös määritelty toteutus- ja rakennuskustannusten määräytyminen. Kahdennusten määrän arvioiminen määrältään liian alhaiseksi ei ole edellyttänyt hankintamenettelyn keskeyttämistä ja joka tapauksessa kyse olisi uudesta perusteesta. Tarjouslaskentaan liittyvä epävarmuus on eri asia kuin tarjousten vertailukelvottomuus.
Migraatiokustannusten merkitys on ollut hankintamenettelyn lopputulokseen vaikuttamaton. Hankintayksikkö ei ole yksilöinyt, mikä TL4-turvaluokittelussa on ollut epäselvää. Tarjousten hintaeroja ei voida tulkita yksinomaan osoitukseksi tarjouspyynnön epäselvyydestä.
Muut kirjelmät
Hankintayksikkö on antanut lisävastineen.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Perustelut
Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet
Asiassa on valituksen perusteella arvioitavana se, onko hankintayksiköllä ollut todellinen ja perusteltu syy hankintamenettelyn keskeyttämiselle sekä se, onko valituksenalainen päätös ollut riittävästi perusteltu. Arvioitavana on edellä esitettyyn liittyen myös sen merkitys, että valituksenalaisen päätöksen tekemistä edeltänyttä hankintaoikaisuvaatimusta käsitellessään hankintayksikkö ei ole välittömästi ilmoittanut hankintaoikaisun vireille tulosta valittajalle ja varannut sille tilaisuutta lausua asiasta.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.
Hankintalain 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat.
Viimeksi mainitun säännöksen esitöissä (HE 108/2016 vp s. 221) on tuotu esiin, että hankintapäätöksen perustelujen tulee olla riittäviä, jotta asianosaiset voivat asianmukaisesti arvioida päätösten oikeellisuutta ja näin ollen valitustarpeensa.
Hankintalain 125 §:n 1 momentin mukaan hankintamenettely voidaan keskeyttää vain todellisesta ja perustellusta syystä. Pykälän 2 momentin mukaan hankintamenettelyn keskeyttämistä koskevaan ratkaisuun sovelletaan, mitä hankintaa koskevasta päätöksestä säädetään 123 §:ssä.
Hankintalain esitöiden (HE 108/2016 vp s. 223) mukaan lain 125 § on säilynyt muuttumattomana aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 73 a §:ään nähden. Viimeksi mainittua säännöstä koskevissa esitöissä (HE 182/2010 vp s. 22) on todettu, että hankintamenettelyn keskeyttämiseen on oikeuskäytännössä suhtauduttu suhteellisen sallivasti eikä säännöksellä ole ollut tarkoitus tiukentaa vallinnutta tulkintakäytäntöä. Hyväksyttävänä hankinnan keskeyttämisen perusteena on oikeuskäytännössä pidetty muun ohella tarjouspyynnön osoittautumista tulkinnanvaraiseksi tai virheelliseksi. Talousvaliokunnan mietinnössä (TaVM 48/2010 vp s. 4) on todettu, ettei hankintamenettelyn keskeyttäminen edellytä vakavien tai poikkeuksellisten seikkojen olemassaoloa. Esitöissä on myös todettu (HE 182/2010 vp s. 23), että päätöksen perusteluista tulee käydä ilmi keskeyttämisratkaisuun vaikuttaneet seikat sellaisella tarkkuudella, että ehdokas tai tarjoaja voi päätöksen ja sen perustelujen nojalla arvioida, onko keskeyttämisessä noudatettu lain velvoitteita.
Hankintalain 132 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi itse poistaa virheellisen päätöksensä tai peruuttaa muun hankintamenettelyssä tehdyn ratkaisun, jolla on oikeudellisia vaikutuksia ehdokkaiden tai tarjoajien asemaan, ja ratkaista asian uudelleen, jos päätös tai muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu perustuu lain soveltamisessa tapahtuneeseen virheeseen tai jos asiaan on tullut sellaista uutta tietoa, joka voi vaikuttaa päätökseen, ratkaisuun tai hankintasopimuksen tekemisen edellytyksiin.
Hankintalain 133 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi ottaa hankintaoikaisun käsiteltäväkseen omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta. Hankintayksikön on ilmoitettava hankintaoikaisun vireilletulosta välittömästi niille, joita asia koskee.
Säännöksen esitöiden (HE 108/2016 vp s. 225) mukaan pykälä vastaa pääosin aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 81 §:ssä säädettyä. Viimeksi mainitun säännöksen esitöissä (HE 190/2009 vp s. 55) on todettu muun ohella, että hankintaoikaisun käsittely rinnastuu hallintolaissa tarkoitettuun hallintomenettelyyn. Vaikka hankintaoikaisussa ei edellytetä sen osapuolen suostumusta, jonka oikeuteen tai etuun asiassa tehtävä uusi päätös tulee vaikuttamaan epäsuotuisasti, lähtökohtana on pidettävä kuitenkin sitä, että hankintaoikaisussa tällaista osapuolta kuullaan ennen asian uudelleen ratkaisemista.
Hankintalain 154 §:n 4 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitettu seuraamus voidaan määrätä vain, jos lainvastainen menettely on vaikuttanut hankintamenettelyn lopputulokseen tai asianosaisen asemaan hankintamenettelyssä.
Tarjouspyyntö ja valituksenalainen päätös keskeisiltä osin
Korjatun 3.9.2020 päivätyn tarjouspyynnön liitteenä on ollut muun ohella hintalomake ja liite palveluiden erityisvaatimuksista. Palvelujen erityisvaatimuksia koskevassa liitteessä 6 edellytetty vastaamaan kuhunkin kohtaan kyllä tai ei. Liitteessä on esitetty kohdassa 1.32 seuraava vaatimus:
”Palvelutason K4 kohdalla kiinteä varmentava yhteys toteutetaan
kahdennettuna varayhteytenä;
- Pää- ja varayhteys toteutetaan kumpikin omina liittyminään.
- Pää- ja varayhteys kulkevat maantieteellisesti eri reittiä
asiakkaan toimipistettä palvelevaan operaattorikaivoon, jossa
yhteys on liitetty talokaapeliin
- Pää- ja varayhteydelle kummallekin on varattu toimittajan
verkossa toisistaan erilliset runkoreitit.
- Pää- ja varayhteys päätetään toimittajan verkossa kahteen eri
laitetilaan/keskukseen, jotka ovat maantieteellisesti eri paikoissa
aina kun se on mahdollista
- Mikäli asiakkaan toimipisteen kiinteistöön/kiinteistöihin tulee
kaksi eri sisääntuloa (talokaapeli) niin yhteydet on toteutettava
kahden eri toimipistettä palvelevan operaattorikaivon kautta
(kaksi talokaapelia).”
Kohdassa 3.5 on esitetty seuraava vaatimus:
”Toimittaja on velvollinen toteuttamaan asiakkaalle dedikoidun
yhteyden radiolinkillä niin erikseen sovittaessa. Kustannuksista
voidaan sopia tapauskohtaisesti. Tilaaja maksaa maksimissaan
50% kustannuksista.”
Kohdassa 3.26 on todettu muun ohella seuraavaa:
”Toimittajan antaman hinnat (perustamismaksu ja
kuukausimaksu) pätevät kaikille asiakkaan ostamille hinnaston
mukaisille tuotteille koko sopimuskauden aikana mukaan lukien
uudet liittymät. Sopimuskauden aikana hankittavien uusien
kuituliittymien osalta 3000 euroa kaivuu- ja
rakentamiskustannuksia kuuluu yksittäisen liittymän hintaan.
Uusilla liittymillä tarkoitetaan tässä yhteydessä liittymiä, joita ei
ole lueteltu liitteessä ’WAN2020-liittymät’ (WAN-liittymät
luettelon liittymissä rakennus- ja kaivuukulut kuuluvat
annettuihin kerta- ja kuukausimaksuihin).”
Kohdassa 3.27 on todettu seuraavaa:
”Toimittaja vuokraa liityntäkuidun tai vastaavan osuuden toiselta
toimittajalta mikäli se on asiakkaan kannalta
kokonaistaloudellisesti järkevää.”
Kohdassa 7.1 on todettu seuraavaa:
”Tarjottavat palvelut tulee toimittaa kaikkiin Asiakkaan
kohteisiin, jotka on määritelty osoitekohtaisesti tarkemmin
liitteessä ’WAN2020-liittymat’. Hintaliitteessä ’Hintalomake’
annetut hinnat sisältävät kaikki tarvittavat kaivuu- ja
rakennuskulut.”
Viimeksi mainitussa tarjouspyynnön liitteessä 9 on esitetty välilehdellä ”Toimipisteiden yhdistäminen” noin 800 osoitetta ja välilehdellä ”Internet” noin 160 osoitetta. Liitteessä on myös kerrottu kuhunkin osoitteeseen toimitettava liittymätyyppi. Asiassa saadun selvityksen perusteella osoitetietoja on hankintamenettelyn kuluessa täsmennetty ja joitakin osoitteita on poistettu.
Tarjouspyynnön liitteenä 4 on ollut hintalomake, jonka alussa on todettu muun ohella, että tarjoaja on velvollinen tarjoamaan kaikkia asiakkaan edellyttämiä liittymiä ”ellei sille ole erityistä perusteltua estettä (vaikea toimituseste)” ja ”annetut hinnat sisältävät tarvittavat kaivuu- ja rakennuskulut”.
Hintalomakkeen välilehdelle ”Toimipisteiden yhdistäminen” on tullut täyttää 11 eri liittymätyypin osalta perustamismaksu ja kuukausimaksu sekä eräitä muita hintoja, välilehdelle ”Internet” vastaavasti viiden eri liittymätyypin ja eräiden muiden palvelujen osalta hintoja sekä välilehdelle ”Asiantuntijapalvelut” eräitä hintoja. Liittymien yhteydessä on ilmoitettu muun ohella nopeus- sekä palvelu- ja käytettävyystasotietoja ja kunkin liittymätyypin lukumäärä. Ilmoitettujen tietojen perusteella on laskettu vertailuhinta.
Valituksenalaisessa ”Hankintaoikaisu ja keskeyttäminen” -otsikoidussa päätöksessä on todettu muun ohella seuraavaa:
”Valtori pyysi tarjouksia Hanselin tietoliikennepalvelut (2019-
2023 (DPS) dynaamisen hankintajärjestelmän sisäisessä
kilpailutuksessa 30.6.2020. Valtori teki hankintapäätöksen
27.10.2020.
Telia Finland Oyj teki oikaisuvaatimuksen 10.11.2020.
Oikaisuvaatimuksessa oli useita kohtia, joissa ilmeni epäselvyyttä
tarjouspyynnössä. Koska tarjouspyynnön epäselvyydet olivat sen
laatuisia, ettei niitä voida korjata jälkikäteen, hankintamenettely
tulee keskeyttää. Telia Finland Oyj on tehnyt asiasta myös
markkinaoikeusvalituksen.
Hankintalain 125 §:n mukaan hankintamenettely voidaan
keskeyttää perustellusta syystä. Tarjouspyynnön epäselvyydet
ovat vaarantaneet tarjoajien yhdenvertaisuuden ja siten
keskeyttämiselle on perusteltu syy.”
Päätöksen liitteenä on ollut mainittu oikaisuvaatimus.
Asian arviointi
Asiassa on ensin arvioitava, onko valituksenalainen päätös ollut riittävästi perusteltu ja onko hankintamenettelyn keskeyttämiselle ollut todellinen ja perusteltu syy.
Markkinaoikeus toteaa, että valituksenalaisessa päätöksessä ei ole yksilöity, mitkä kohdat tarjouspyynnössä ovat hankintayksikön mukaan olleet epäselviä. Päätökseen on kuitenkin liitetty toisen tarjoajan tekemä oikaisuvaatimus, jossa on esitetty tarjouspyynnön olleen muun ohella tulkinnanvarainen ja epäselvä tarjouspyynnön liitteenä 6 olleiden erityisvaatimusten kohdan 1.32, 3.5, 3.27, 7.1 sekä ”vaikean toimitusesteen” osalta. Valittaja on markkinaoikeudessa esittänyt oman tulkintansa kyseisissä kohdissa esitetyistä vaatimuksista ja sen, että tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä. Kun otetaan huomioon vielä se, että tarjouspyynnön epäselvyys yhdenkin kohdan osalta voi olla perusteltu ja hyväksyttävä syy hankintamenettelyn keskeyttämiselle, markkinaoikeus katsoo, että valittaja on hankintaoikaisupäätöksen perustelujen puutteellisuudesta huolimatta riittävällä tavalla voinut arvioida hankintamenettelyn keskeyttämisen hankintasäännösten mukaisuutta ja muutoksenhaun aiheellisuutta.
Markkinaoikeus toteaa päätöksessä viitatussa hankintaoikaisuvaatimuksessa esitetyistä tarjouspyynnön epäselvyysväitteistä seuraavaa.
Erityisvaatimusten kohdassa 1.32 on edellytetty pää- ja varayhteyden päättämistä toimittajan verkossa kahteen eri laitetilaan tai keskukseen, jotka ovat maantieteellisesti eri paikoissa aina kun se on mahdollista. Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajilla on voinut olla erilainen käsitys siitä, milloin yhteyksien toimittaminen eri tiloihin ei olisi tarjouspyynnön edellä mainitun toteamuksen mukaisesti mahdollista. Lisäksi tarjoajien verkkoarkkitehtuurilla ja laitetilojen sijoittumisella on voinut olla vaikutusta siihen, milloin ja miten yhteyksiä olisi ollut tarpeen toteuttaa. Kun yhteyksien toimittamishintoihin ovat sisältyneet kaikki tarvittavat kaivuu- ja rakennuskulut, poissuljettuna ei ole voinut pitää myöskään tulkintaa, että tarjoajalta on tarvittaessa edellytetty laitetilojen rakentamista. Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnössä asetettu mainittu vaatimus on ollut siten epäselvä, että sen perusteella ei ole voitu antaa vertailukelpoisia tarjouksia.
Erityisvaatimusten kohdassa 3.5 on todettu velvollisuus toteuttaa asiakkaalle yhteys radiolinkillä niin erikseen sovittaessa. Kohdassa on lisäksi todettu, että kustannuksista voidaan sopia tapauskohtaisesti, mutta tilaaja maksaa korkeintaan puolet kustannuksista. Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajilla on voinut tarjouspyynnön kyseisten toteamusten perusteella olla erilaisia käsityksiä siitä, onko niillä tosiasiassa ollut velvollisuutta toimittaa yhtään radiolinkkiä, jos radiolinkin toimittamisesta ja hyväksyttävistä kustannuksista ei päästä sopimukseen. Vaatimuksen perusteella on siten jäänyt epäselväksi se, millainen velvollisuus tarjoajille radiolinkkien toimittamiselle on tosiasiassa asetettu ja missä määrin tarjoajan on tullut varautua niiden toimittamiseen ja mahdollisiin kustannuksiin.
Erityisvaatimusten kohdan 3.27 mukaan toimittajan on tullut vuokrata liityntäkuitu tai vastaava osuus toiselta toimittajalta, mikäli se on asiakkaan kannalta kokonaistaloudellisesti järkevää. Markkinaoikeus toteaa, että vaikka yhteyden vuokraamisesta toiselta operaattorilta aiheutuvat kustannuksia ei ole nimenomaisesti mainittu tarjoushintoihin sisältyviksi, tämän on kuitenkin tullut olla tarjoajille selvää. Vaatimuksen on katsottava viitanneen lähinnä siihen, että tarjoajan on tullut tarvittaessa vuokrata yhteyksiä, jos tarjoaja on sillä tavoin voinut antaa hankintayksikön kannalta paremman tarjouksen. Asiassa esitetyn perusteella ei ole todettavissa, että kyseinen vaatimus olisi ollut siten epäselvä, että sen perusteella ei olisi voitu saada vertailukelpoisia tarjouksia.
Erityisvaatimusten kohdassa 7.1 viitatussa hintalomakkeessa on tuotu esiin, että tarjoaja on velvollinen tarjoamaan kaikkia asiakkaan edellyttämiä liittymiä, eli liittymiä ainakin noin 800 osoitteeseen, ”ellei sille ole erityistä perusteltua estettä (vaikea toimituseste)”. Markkinaoikeus toteaa, että asiassa esitetyn perustella ei ole ilmennyt erityistä epäselvyyttä toimitusosoitteissa. Tarjoajilla on kuitenkin voinut tarjouspyynnön mainitun vaatimuksen perusteella olla keskenään erilaisia käsityksiä siitä, millä edellytyksillä tarjoaja on voinut jättää toimittamatta jonkin vaaditun yhteyden. Koska tarjoajat ovat ilmoittaneet hinnat yhteystyyppikohtaisesti, annettujen tarjousten perusteella ei ole voinut päätellä missä määrin tarjoajat ovat mahdollisesti aikoneet kyseiseen poikkeusperusteeseen vedota. Tarjouspyyntö on siten ollut tältä osin siten epäselvä, että sen perusteella ei ole voinut saada vertailukelpoisia tarjouksia.
Edellä todetuilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että asiassa esitetyn perusteella ei ole todettavissa, että hankintayksikkö olisi menetellyt hankintasäännösten vastaisesti keskeyttäessään hankintamenettelyn. Asiassa ei ole myöskään ilmennyt, että hankintamenettelyn keskeyttämiselle ilmoitettu syy, tarjouspyynnön epäselvyys, ei olisi ollut todellinen ja perusteltu. Asiassa esitetyn perusteella ei ole muutoinkaan todettavissa, että hankintayksikkö olisi hankintamenettelyn keskeyttäessään menetellyt valittajaa tai muita tarjouskilpailuun osallistuneita kohtaan syrjivästi tai muutoin epätasapuolisesti.
Kun hankintamenettelyn keskeyttäminen on ollut edellä todetuilta osin hankintasäännösten mukaista, asiassa ei ole tarpeen arvioida muita, markkinaoikeudessa esitettyjä perusteita hankintamenettelyn keskeyttämiselle.
Asiassa esitetyn perusteella hankintayksikkö ei ole hankintalain 133 §:n 1 momentin mukaisesti ilmoittanut valituksenalaisen päätöksen tekemistä edeltäneen hankintaoikaisun vireilletulosta välittömästi valittajalle eikä varannut valittajalle tilaisuutta lausua asiasta ennen päätöksen tekemistä. Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikön menettelyvirheestä huolimatta hankintayksiköllä on edellä todetusti ollut todellinen ja perusteltu syy keskeyttää hankintamenettely. Hankintamenettelyn keskeyttäminen sinänsä ei myöskään edellytä hankintaoikaisupäätöksen tekemistä. Lisäksi koska tarjouspyyntö on ollut edellä todetulla tavalla epäselvä, hankintaoikaisun tekemiselle on ollut hankintalain 132 §:n 1 momentissa säädetyt edellytykset. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön menettelyvirheet hankintaoikaisun käsittelyssä eivät ole vaikuttaneet ainakaan sillä tavoin hankintamenettelyn lopputulokseen tai valittajan taikka muiden asianosaisten asemaan hankintamenettelyssä, että seuraamusten määrääminen voisi tulla hankintalain 154 §:n 4 momentin mukaan tässä asiassa harkittavaksi.
Johtopäätös
Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintamenettelyn keskeyttäessään valittajan esittämin tavoin siten hankintasäännösten vastaisesti, että asiassa tulisi harkittavaksi seuraamusten määrääminen. Valitus on näin ollen hylättävä.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.
Edellä todetuilla perusteilla valittaja on voinut hankintayksikön tietyistä menettelyvirheistä huolimatta riittävällä tavalla ennen valituksen tekemistä arvioida hankintamenettelyn keskeyttämisen hankintasäännösten mukaisuutta ja muutoksenhaun menestymisen mahdollisuutta. Asiassa annettu ratkaisu ja mainitut perusteet huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan. Ottaen huomioon hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta valituksenalaisen päätöksen tekemisessä ei ole kohtuutonta, että myös hankintayksikkö saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.
Lopputulos
Markkinaoikeus hylkää valituksen.
Markkinaoikeus hylkää Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin
vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.
Muutoksenhaku
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Pekka Savola, Markus Ukkola.
Huomaa
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.