Asian tausta

HUS Kiinteistöt Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 1.6.2021 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta sairaalakiinteistöjen vaarallisten jätteiden jätehuoltopalveluiden hankinnasta kahden vuoden pituiselle sopimuskaudelle ja kahden vuoden pituiselle optiokaudelle.

HUS Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja on 13.8.2021 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Kierto Ympäristöpalvelut Oy:n tarjouksen ja hylännyt muun ohella Fortum Waste Solutions Oy:n tarjouksen tarjouspyynnön vastaisena.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 800.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Fortum Waste Solutions Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 12.477,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena, koska tarjous on hankintayksikön tulkinnan mukaan sisältänyt tarjouspyynnön ehtojen vastaisia nollahintoja.

Tarjouspyyntö on ollut nollahinnoittelun kiellon osalta epäselvä. Valittaja on ymmärtänyt tarjouslomakkeella ilmoitetun nollahintakiellon siten, että vertailussa käytettävä kokonaishinta, eli kaikista tarjotuista tuotteista ja palveluista laskettava kokonaishinta ei ole voinut olla nollahintainen. Valittaja on edelleen ymmärtänyt, että yksittäiset tuotteet on mahdollista hinnoitella nollahintaisiksi, eli ettei kielto ole koskenut rivikohtaista hinnoittelua.

Valittaja on tarjonnut nollahinnalla tuoterivit ”Lamput”, ”Jäteöljyt ja öljyä sisältävät jätteet”, ”Kiristekalvomuovi”, ”Jätteen nimitarra”, ”VAK-lipukkeet”, ”Siirtoasiakirjan laatiminen” ja ”Raportointi tilastonimikkeiden mukaan”.

Valittajan näkemys nollahintakiellon sisällöstä on looginen ja perusteltu. Valittajan tarjouksessa nollahinnoiteltujen tuotteiden ja palveluiden kustannukset kuuluvat jätelain (646/2011) mukaan kolmannen tahon eli tuottajavastuuyhteisön vastuulle, ei hankintayksikölle tai palveluntuottajalle, tai tuotteesta tai palvelusta ei aiheudu erilliskustannuksia, jotka valittaja perisi asiakkaalta. Rivikohtaista nollahinnoittelukielto olisi ollut hankintayksikön edun vastainen.

Vaatimuksen epäselvyyttä osoittaa osaltaan se, että myös kahden muun alalla ammattimaisesti toimivan tarjoajan tarjoukset on suljettu tarjouskilpailusta sen vuoksi, että tarjoaja on tarjonnut tuotteen nollahinnalla.

Valittaja on tarjouslomakkeen välilehdellä 1. ”Tarjoajan yhteystiedot” sitoutunut tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukaisiin ehtoihin ja vaatimuksiin. Valittaja on tarjouksessaan myös nimenomaisesti sitoutunut siihen, että tarjouksen hintatiedot on ilmoitettu pyydetyssä muodossa.

Kun hankintayksikön laatima tarjouspyyntö on jäänyt nollahinnoittelukiellon osalta epäselväksi, hankintayksikön ei olisi tullut sulkea valittajan tarjousta tarjouskilpailusta, vaan antaa valittajalle mahdollisuus täsmentää tarjoustaan rivikohtaisten hintojen osalta.

On suhteellisuusperiaatteen vastaista, että valittajan tarjous on ilman täsmennysmahdollisuutta suoraan suljettu tarjouskilpailusta.

Vastine

Vaatimukset

HUS Kiinteistöt Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.497,40 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hintojen ilmoittaminen on ohjeistettu hintojen ilmoittamiseen tarkoitetulla lomakkeella. Ohjeistuksen mukaan tarjottujen hintojen on tullut olla arvoltaan vähintään yksi euro. On yksiselitteistä, että monikkomuodossa ilmoitetuilla "tarjotuilla hinnoilla" on tarkoitettu niitä yksikköhintoja, jotka tarjoajien on tullut lomakkeella ilmoittaa. Hintalomakkeella ei ole pyydetty yksikköhintojen lisäksi mitään muita hintoja, joita tarjoajien olisi tullut ilmoittaa. Excel-muotoisen lomakkeen automaattinen kaava on laskenut ilmoitetun yksikköhinnan perusteella rivikohtaisen kokonaishinnan liitteessä ilmoitetun kertoimen mukaisesti. Rivikohtaiset kokonaishinnat on laskettu yhteen, ja niistä on muodostunut hintavertailussa käytetty kokonaishinta.

Valittaja ei ole esittänyt hankintayksikölle kysymyksiä koskien nollahinnoittelua, vaikka sillä olisi ollut tähän mahdollisuus.

Vaikka jätelain mukaan osa hankinnan kohteena olevassa jätehuoltopalvelussa käsiteltävistä jätteistä on sellaisia, joiden jätehuoltopalvelut tulee järjestää tuottajan kustannuksella, ja jätteen luovuttaminen keräyspisteelle on maksutonta, aiheutuu jätteen kuljettamisesta tarjoajille kustannuksia. Tuottajavastuu ei kata jätteenkuljetusta. Lisäksi osa valittajan nollahinnoittelemista yksiköistä ei edes liity tuottajavastuusta katettaviin kustannuksiin.

Yksikköhintojen painoarvot ovat olleet keskenään vaihtelevia. Nollahinnoittelun kieltämisellä hankintayksikkö on halunnut estää tarjoajien keinottelun tarjoushintojen ilmoittamisen yhteydessä.

Kaksi muuta tarjoajaa on ilmoittanut tuoteryhmän "lamput" hinnaksi 0 euroa. Tästä ei voida kuitenkaan päätellä, että tarjouspyyntö olisi väitetyllä tavalla epäselvä tai tulkinnanvarainen.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tarjoaja on vastuussa tarjouksensa sisällöstä. Hankinnan kokonaisarvo huomioon ottaen ei ole uskottavaa, että valittaja olisi käsittänyt nollahinnoittelukiellon koskevan ainoastaan tarjousvertailussa käytettävää kokonaishintaa.

Kun valittajan tarjous on sisältänyt kiellettyjä nollahintoja, on hankintayksikön tullut sulkea se tarjousvertailusta.

Valittaja oli tarjonnut tarjouslomakkeen 40:stä täytettävästä kohdasta seitsemää nollahinnalla. Tarjouksen täydentämisen salliminen olisi vaikuttanut merkittävästi tarjoajan asemaan hintavertailussa. Kyse ei olisi ollut tarjouksen vähäisestä täsmentämisestä, vaan olennaisesta muuttamisesta, mikä ei ole sallittua. Täydennysmahdollisuuden antaminen on muutoinkin hankintayksikön harkintavallassa.

Kuultavan lausunto

Kierto Ympäristöpalvelut Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.680 eurolla ja asianosaiskulut 1.050 eurolla, molemmat määrät viivästyskorkoineen.

Kuultava on esittänyt, että tarjouslomakkeen tarjoushintoja koskevassa kohdassa on selvästi ilmoitettu, että tarjoajan tulee merkitä soluihin hinnat ja että hintojen tulee olla vähintään yksi euro. Samoin on ilmoitettu selvästi, että hintoja vertaillaan yksikköhintojen yhteenlaskettuna kokonaishintana. Hintoja ei ole ollut mahdollista vertailla rivikohtaisesti. Tarjouspyyntöä ei ole ollut mahdollista ymmärtää valittajan esittämällä tavalla.

Tarjouspyynnön vertailtavaan hintaan liittyvän vaatimuksen noudattamatta jättäminen on olennainen virhe, eikä hankintayksiköllä ei ole ollut velvollisuutta pyytää täydentämään virheellisesti täytettyä tarjouslomaketta. Täydennyspyyntö olisi merkinnyt tarjouksen kiellettyä parantamista.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että tarjouslomakkeessa termillä ”kokonaishinta” on viitattu tarjouslomakkeen kaikkien tuotteiden tarjoushinnasta muodostuvaan kokonaishintaan. Toisaalta kokonaishinta-termiä on käytetty tarjouslomakkeella kohdassa, jossa tarjoajan antamista yksikköhinnoista muodostuu tarjouspyyntöön hankintayksikön toimesta määritellyllä laskentakaavalla rivikohtainen tarjoushinta.

Valittaja ja kaksi muuta tarjoajaa eivät ole ymmärtäneet nollahintakiellon koskevan tuote- eli rivikohtaista hinnoittelua, vaan kaikki kolme tarjoajaa ovat tarjonneet tuotteita nollahintaisina.

Valittaja ja kaksi muuta tarjoajaa ovat tarjonneet nollahintaisina tuotteen ”lamput”, jonka kustannukset kuuluvat kolmannen eli tuottajavastuuyhteisön, ei hankintayksikön vastuulle. Tuotteesta ei tämän vuoksi ole ollut perustetta antaa muuta kuin nollahintainen tarjous. Lisäksi valittaja on tarjonnut nollahinnalla tuotteita, joista valittaja ei muutoinkaan veloita asiakasta erikseen.

Hankintayksikön tulkinnanmukainen rivikohtainen nollahinnoittelu on ollut mahdollista kiertää esimerkiksi tarjoamalla tuote 1,1 euron hinnalla, jolloin vähimmäisvaatimus yksi euroa on täyttynyt, mutta tarjoushinnat olisivat silti voineet olla poikkeuksellisen alhaisia ja hankintayksikön viittaamalla tavalla ”keinottelumielessä” annettuja. Jos valittaja olisi tarjonnut nollahintaiset tuotteet vähimmäishinnalla yksi euro, tarjouksen vertailuhinta olisi noussut noin kaksi prosenttia, mutta valittajan tarjous olisi edelleen ollut hinnaltaan edullisempi kuin voittaneella tarjoajalla.

Voittaneen tarjoajan oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään perusteeton siltä osin kuin se sisältää yhtiön henkilöstön lausunnon laatimiskuluja. Kyseiset asianosaiskulut ovat perusteettomia, koska voittanut tarjoaja on käyttänyt kirjelmän laatimiseen asiamiestä.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on antanut oikeudenkäyntikuluja koskevan lausunnon.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja sovellettavat oikeusohjeet

Asiassa on valittajan esittämän johdosta arvioitava, onko tarjouspyyntö ollut epäselvä hintojen ilmoittamisen osalta. Asiassa on tämän jälkeen tarvittaessa arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole varannut valittajalle mahdollisuutta täydentää tarjoustaan ja kun se on sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 68 §:n mukaan tarjouspyynnössä, hankintailmoituksessa, ehdokkaille osoitetussa kutsussa tai niiden liitteissä on oltava hankinnan kohteen määrittely tai hankekuvaus sekä hankinnan kohteeseen liittyvät muut laatuvaatimukset (1 kohta), tarjousasiakirjojen esittämistä ja muotoa koskevat muut vaatimukset (6 kohta), kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteet ja niiden suhteellinen painotus, kohtuullinen vaihteluväli tai poikkeuksellisissa tapauksissa vertailuperusteiden tärkeysjärjestys (9 kohta) ja muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjousten tekemisessä (12 kohta).

Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta. Pykälän 2 momentin mukaan jos tarjouksessa tai osallistumishakemuksessa olevat tiedot tai asiakirjat ovat puutteellisia tai virheellisiä taikka jotkut asiakirjat tai tiedot puuttuvat, hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Edellytyksenä on, että menettelyssä noudatetaan 3 §:ssä säädettyjä periaatteita.

Hankintalain 79 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan ennen tarjousten valintaa hankintayksikön on tarkistettava, että tarjous on hankintailmoituksessa ja hankinta-asiakirjoissa asetettujen vaatimusten, ehtojen ja perusteiden mukainen.

Tarjouspyyntö ja hankintamenettely keskeisiltä osin

Hankintayksikkö on pyytänyt 1.6.2021 julkaistulla hankintailmoituksella tarjouksia HUS-kuntakonsernin sairaaloissa ja muissa toimipisteissä syntyvien vaarallisten jätteiden jätehuoltopalvelusta kokonaispalveluperiaatteella siten, että palveluun on sisältynyt kuljetustilausten vastaanotto ja kuljetusten kerääminen, kuljetus ja käsittely, raportointi, määrä- ja laatuseuranta sekä kehittäminen.

Tarjouspyynnön tarjousten hinnoitteluperiaatteita ja tarjoushinnan ilmoittamista koskevassa kohdassa on todettu muun ohella, että pyydetyt tarjoushinnat on ilmoitettava tarjouspyynnön liitelomakkeella 1. Yksikköhinnan on tullut sisältää kaikki palvelun osat ja palveluun liittyvät toimet, tehtävät ja vastuut. Tarjouspyynnössä annettuja volyymeja ja arvioita on todettu käytettävän tarjousten hintavertailun suorittamiseen. Tarjousten hintavertailun on todettu tapahtuvan kokonaishinnan perusteella, joka saadaan, kun tarjoajan ilmoittamat yksikköhinnat kerrotaan tarjouspyynnössä annetuilla volyymeilla.

Tarjouspyynnössä tarjouksen valintaperusteeksi on ilmoitettu halvin hinta. Hintavertailussa on todettu käytettävän arvonlisäverottomia kokonaishintoja.

Tarjoajien on tullut täyttää tarjouspyynnön liitteenä ollut tarjouslomake. Lomakkeessa on todettu, että tarjoajan täytettäväksi tarkoitetut sarakkeet/kohdat/solut on merkitty vaaleansinisellä taustavärillä. Lomakkeen tarjoushintaa koskevassa osassa on todettu, että kyseinen tarjouslomake tulee liittää tarjoukseen Excel-muodossa ja että hinnat tulee merkitä sinisiin soluihin. Ohjeena on edelleen todettu, että tarjottujen hintojen tulee olla arvoltaan vähintään 1 euro ja että hintoja vertaillaan kokonaishinnan perusteella.

Tarjoushintojen ilmoittamista koskeva lomake on käsittänyt seitsemän saraketta; ”Tuote/palvelu”, ”Lisätieto”, ”Yksikkö”, ”Kuvaus”, Määrä/kpl”, ”ahinta, alv 0%” ja ”kokonaishinta/euroa, alv 0 %”. Lomakkeen riveillä on yksilöity 38 tuotetta ja palvelua, joille on tullut antaa hinnat. Kunkin riveillä mainitun tuotteen ja palvelun osalta on mainittu yksikkö muodossa ”euroa/kpl”, ”vuokra euroa/kk”, ”euroa/alkava 15 min”, ”euroa/km”, ”määrä/t” tai ”kpl”. Lisäksi on annettu määrää koskeva tieto joko kuvauksena määrästä tai kappaletieto. Taulukon sarakkeet ”a-hinta, alv 0 %” ja ”kokonaishinta/euroa, alv 0 %” on merkitty sinisellä. Lomakkeen loppuun kokonaishintoja koskevan sarakkeen alle on muodostunut taulukon laskema solu ”Kokonaishinta yhteensä”.

Hankintayksikkö on 13.8.2021 päätöksellään sulkenut tarjouskilpailusta valittajan ja kahden muun tarjoajan tarjoukset tarjouspyynnön vastaisina. Päätöksen perusteluissa on todettu muun ohella, että tarjoukset ovat olleet tarjouspyynnön vastaisia niiden sisältäessä tarjouspyynnön vastaisesti nollahintoja. Perustelujen mukaan valittaja on ilmoittanut tarjouksessaan nollahintana seuraavat yksikköhinnat: ”Lamput”, ”Jäteöljyt ja öljyä sisältävät jätteet”, ”Kiristekalvomuovi”, ”Jätteen nimitarra”, ”VAK-lipukkeet”, ”Siirtoasiakirjan laatiminen” ja ”Raportointi tilastonimikkeiden mukaan”.

Asian oikeudellinen arviointi

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde ja tarjousten vertailuperusteet tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa ja että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyynnöstä tulee käydä ilmi ne nimenomaiset seikat, jotka tulevat vaikuttamaan tarjousten vertailuun.

Tarjoajan on tullut antaa hinta tarjouslomakkeen jokaiselle tuotteelle tai palvelulle hintojen ilmoittamiselle tarkoitettuihin taulukon sinisellä merkittyihin soluihin. Tarjouslomakkeessa on yksitelitteisesti todettu, että tarjottujen hintojen tulee olla vähintään yksi euro. Markkinaoikeus katsoo, että tarjoajien on tullut lomakkeen ja siinä annetun ohjeistuksen perusteella siten ymmärtää, että jokaisen tuotteen tai palvelun yksikköhinnan on tullut olla vähintään yksi euro. Lomakkeen mainintaa hintojen vertailemisesta kokonaishinnan perusteella ei ole voinut ymmärtää siten, että rivikohtainen kokonaishinta, eli tarjoajan antama yksikköhinta kerrottuna lomakkeessa ilmoitetulla volyymilla, olisi voinut olla alle yhden euron hintainen, ja että vähintään yhden euron hintavaatimus olisi koskenut vain tarjouksen kokonaishintaa. Asiaa ei anna aihetta arvioida toisin valittajan esittämä siitä, ettei osasta sen nollahinnoitelluista tuotteista aiheudu asiakkaalta perittäviä erilliskustannuksia esimerkiksi kustannusten kuuluessa jätelain tuottajavastuun perusteella kolmannen tahon vastuulle.

Markkinaoikeus katsoo, ettei edellä mainittua hinnoittelua koskevaa vaatimusta ole pidettävä valittajan esittämin tavoin epäselvänä. Hankintayksikkö ei siten ole menetellyt valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti tarjouspyynnön hinnoittelulomaketta laatiessaan.

Edellä todetusti valittajan tarjous on sisältänyt seitsemän tuotetta tai palvelua, joiden hinnaksi on ilmoitettu nolla euroa.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjousten vertailussa tarjoajien tasapuolinen kohtelu voi toteutua ainoastaan, mikäli tarjoukset ovat keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintayksikkö on tämän vuoksi velvollinen sulkemaan tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattoman tarjouksen, mikäli tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen kohtelun tarjousten vertailussa, ja kyseessä ei ole epäolennainen puute tai virhe.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tarjoaja kantaa vastuun siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnön sisällöltään selvinä pidettävien vaatimusten mukainen. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaate edellyttää, että tarjouksia arvioidaan sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle asetettuun määräaikaan mennessä. Tarjoaja kantaa vastuun tarjouksensa sisällöstä, ja hankintayksiköllä on oikeus luottaa siihen, että tarjoajan tarjouksessaan ilmoittamat tiedot pitävät paikkansa, ellei sillä ole perusteltua syytä muuta epäillä.

Markkinaoikeus on edellä katsonut, että tarjouspyyntö ei ole ollut vähimmäishintaa koskevan vaatimuksen osalta epäselvä ja että tarjoajien on tullut ymmärtää, että tarjoajan on tullut antaa jokaiselle pyydetylle tuotteelle ja palvelulle hinta, joka on vähintään yksi euro.

Edellä todettuun nähden markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena sen sisältäessä seitsemän tuotetta, joiden hinnaksi on ilmoitettu nolla euroa. Tarjouspyynnön ehtojen vastainen hinnoittelutapa on ollut myös omiaan vaikuttamaan tarjousten vertailukelpoisuuteen. Hankintayksikön menettelyn sen sulkiessa valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena ei näin ollen voida katsoa olleen myöskään suhteellisuusperiaatteen vastaista.

Mikäli hankintayksikkö olisi pyytänyt valittajaa täydentämään tarjoustaan nollahintojen osalta, olisi se merkinnyt valittajalle annettua tilaisuutta saattaa tarjous jälkikäteen tarjouspyynnön mukaiseksi.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 97 §:n 2 momentin mukaan korvausta voidaan suorittaa myös oikeudenkäynnin osapuolelle oikeudenkäynnistä aiheutuneesta työstä ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvästä menetyksestä.

Kyseisen lainkohdan esitöiden (HE 29/2018 vp s. 171) mukaan mikäli oikeudenkäynnin osapuoli käyttää asiamiestä tai avustajaa, ei osapuolelle itselleen voida arvioida yleensä aiheutuvan sellaista työtä tai menetystä, joka tulisi korvata.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja kuultavan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Kuultavan toimittaman erittelyn mukaan kuultavalle on aiheutunut asiamiehen käytöstä arvonlisäverottomia oikeudenkäyntikuluja 3.680 euroa. Kuultavalle on lisäksi aiheutunut kuultavan henkilöstön lausunnon laatimisesta arvonlisäverottomia asianosaiskuluja 1.050 euroa.

Markkinaoikeus toteaa, että kun asianosainen on käyttänyt oikeudenkäynnissä asiamiestä, asianosaiskulut on tarkoitettu korvattavaksi vain poikkeuksellisissa tilanteissa. Kuultavalla on markkinaoikeudessa ollut asiamies. Tämän vuoksi ja kun kuultavalle ei voida muutoinkaan arvioida aiheutuneen oikeudenkäynnistä sellaista työtä tai menetystä, joka tulisi korvata edellä mainittujen säännösten nojalla, on kuultavan vaatimus asianosaiskulujen korvaamisesta hylättävä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Fortum Waste Solutions Oy:n korvaamaan HUS Kiinteistöt Oy:n oikeudenkäyntikulut 3.497,4 eurolla sekä Kierto Ympäristöpalvelut Oy:n oikeudenkäyntikulut 3.680 eurolla, molemmat määrät viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Ville Parkkari ja Saija Laitinen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.