Asian tausta

Mitra Imatran Rakennuttaja Oy on yhdessä Ruokolahden kunnan kanssa (jäljempänä myös hankintayksiköt) ilmoittanut 6.9.2024 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta ulkovalaistuksen huolto- ja kunnossapitotöiden hankinnasta ajalle 1.10.2024–31.10.2027 ja mahdollisille kahdelle vuoden pituisille optiokausille.

Mitra Imatran Rakennuttaja Oy:n toimitusjohtaja on 9.10.2024 tekemällään hankintapäätöksellä ja Ruokolahden kunnan teknisten palvelujen toimialajohtaja on 15.10.2024 tekemällään hankintapäätöksellä § 7 valinnut Destia Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 600.000 euroa.

Hankintasopimuksia ei hankintayksiköiden ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asioiden diaarinumerot 632/2024 ja 633/2024 käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Etec Automation Oy on asioissa diaarinumerot 632/2024 ja 633/2024 vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaiset hankintapäätökset ja velvoittaa hankintayksiköt korjaamaan virheellisen menettelynsä järjestämällä uuden tarjouskilpailun tai tekemällä uuden perustellun tarjousten vertailun.

Perustelut

Hankintamenettelyssä ei ole toimittu avoimesti eikä menettelyyn osallistuneita ole kohdeltu tasapuolisesti, sillä kilpailun perusteista ja pisteytyskriteereistä ei ole viestitty selkeästi kaikille tarjoajille. Tarjouspyynnön ja pisteytysperusteiden epäselvä kommunikointi on saattanut haitata joidenkin tarjoajien asemaa ja johtaa epätasapuoliseen kohteluun.

Hankintayksikkö ei ole täyttänyt velvollisuuttaan selvittää voittaneen tarjoajan tarjouksen poikkeuksellisen alhaista hinnoittelua julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) edellyttämällä tavalla. Voittaneen tarjoajan tarjoushinnat ovat olleet huomattavasti alhaisemmat kuin muiden tarjoajien.

Tarjousten vertailuhinnat ja pisteytys ovat poikenneet toisistaan merkittävästi erityisesti voittaneen tarjoajan ja muiden tarjoajien välillä. Tämä herättää kysymyksen siitä, onko kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valinnassa noudatettu tasapuolista ja syrjimätöntä menettelyä. Kokonaistaloudellisen edullisuuden kriteerit ja pisteytys eivät ole täysin yhdenmukaisia tarjouspyynnön kanssa.

Hankintayksikkö ei ole ottanut laadun pisteytyksessä huomioon valittajan laatusertifikaatteja eikä niiden mukanaan tuomaa laadunhallintakykyä. Valittajalla on useita kansainvälisesti tunnustettuja laatusertifikaatteja kuten ISO 9001 -laatujärjestelmä, ISO 14001 ympäristöjärjestelmä ja ISO 45001 työturvallisuusjärjestelmä.

Vastineet

Vaatimukset

Mitra Rakennuttaja Oy:n (asiassa diaarinumero 632/2024) ja Ruokolahden kunnan (asiassa diaarinumero 633/2024) on katsottava vaatineen, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Perustelut

Tarjouspyyntöasiakirjoissa on esitetty kaikki pisteytyksen kriteerit. Tarjoajat ovat voineet esittää kysymyksiä tarjouskilpailun aikana ja kaikki kysymykset ja vastaukset ovat olleet julkisia. Tarjousten vertailu on tehty tarjouspyynnön pisteytyskriteerien mukaisesti. Tarjousten laatuosioita on vertailtu toisiinsa ja paremmuusjärjestys on muodostettu pisteytyskriteerien mukaisesti. Tarjousten vertailu on dokumentoitu.

Hankintayksiköt ovat ottaneet huomioon voittaneen tarjoajan tarjouksen poikkeuksellisen alhaisen hinnoittelun hankintalain mukaisesti. Voittaneelta tarjoajalta on tarkistettu hinnoittelun oikeellisuus osa-alueittain selonotto- ja urakkaneuvottelussa ennen hankintapäätöksen tekemistä. Voittanut tarjoaja on ilmoittanut tekevänsä vastaavaa työtä vastaavanlaisella hinnoittelulla muillekin asiakkailleen. Hankintayksiköillä ei ole ollut perustetta hylätä voittaneen tarjoajan tarjousta poikkeuksellisen alhaisen hinnoittelun takia.

Kuultavan lausunto

Destia Oy on ilmoittanut, ettei se anna asioissa lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on antanut vastaselityksen.

Markkinaoikeuden ratkaisu asioissa diaarinumero 632/2024 ja 633/2024

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Markkinaoikeudessa on valituksen johdosta ensiksi arvioitava, ovatko Mitra Imatran Rakennuttaja Oy ja Ruokolahden kunta ilmoittaneet tarjouspyynnössä laadulliset vertailuperusteet hankintasäännösten edellyttämällä tavalla riittävän selvästi vertailukelpoisten tarjousten tuottamiseksi. Asiassa on vielä tarvittaessa arvioitava, ovatko mainitut hankintayksiköt menetelleet hankintasäännösten vastaisesti laiminlyömällä selvittää voittaneen tarjoajan tarjousta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena, tarjousten vertailussa ja hankintapäätöksen perustelemisessa.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 99 §:n mukaan sen lisäksi, mitä lain I (1‒31 §) ja IV (123‒174 §) osassa säädetään hankintasopimuksista, tavara- ja palveluhankintoihin, suunnittelukilpailuihin sekä rakennusurakoihin, jotka ovat arvoltaan lain 26 §:ssä säädetyt EU-kynnysarvot alittavia, mutta vähintään lain 25 §:n
1 momentin 1 tai 2 kohdassa säädettyjen kansallisten kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan mainitun lain 11 luvun (99‒106 §) säännöksiä.

Hankintalain 100 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on noudatettava hankinnan kilpailuttamisessa sellaista menettelyä, joka on 3 §:n 1 momentissa tarkoitettujen periaatteiden mukainen. Hankintayksikön on kuvattava käyttämänsä hankintamenettely hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Hankintalain 104 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on pyydettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä toimittajia määräaikaan mennessä esittämään tarjouksensa. Tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava siten, että sen perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 106 §:n mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Hinta-laatusuhteen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste sekä mahdolliset vertailuperusteet hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Mainitun lainkohdan esitöissä (HE 108/2016 vp s. 213) on todettu, että pykälä vastaa pääosin ehdotetun lain 93 §:ssä ja kyseisen pykälän yksityiskohtaisissa perusteluissa esitettyä.

Hankintalain 93 §:n 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa hinta-laatusuhteen vertailuperusteita, jotka liittyvät laadullisiin, yhteiskunnallisiin, ympäristö- tai sosiaalisiin näkökohtiin tai innovatiivisiin ominaisuuksiin. Laatuun liittyviä perusteita voivat olla tekniset ansiot, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, esteettömyys, kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävä suunnittelu, käyttökustannukset, kustannustehokkuus, myynnin jälkeinen palvelu ja tekninen tuki, huolto ja toimituspäivä tai toimitus- tai toteutusaika sekä muut toimitusehdot. Hankintayksikkö voi ottaa huomioon myös hankintasopimuksen toteutukseen osoitetun henkilöstön pätevyyden ja kokemuksen sekä henkilöstön organisoinnin, jos osoitetun henkilöstön laadulla voi olla merkittävä vaikutus hankintasopimuksen toteuttamisessa.

Mainitun lainkohdan esitöissä (HE 108/2016 vp s. 201 ja 202) on todettu, että hankintayksikkö voi ottaa huomioon myös hankintasopimuksen toteutukseen osoitetun henkilöstön pätevyyden ja kokemuksen sekä henkilöstön organisoinnin, jos osoitetun henkilöstön laadulla voi olla merkittävä vaikutus hankintasopimuksen toteuttamisessa. Momentin tarkoittaman tarjouksen vertailuun liittyvän henkilöstön pätevyyden ja kokemuksen arviointi on kuitenkin erotettava itse tarjoajaan liittyvien ominaisuuksien ja referenssien arvioinnista. Nämä arviointikategoriat on lähtökohtaisesti edelleen säilytettävä erillään toisistaan. Euroopan unionin tuomioistuin on tuomiossaan C-315/01, Geschellshaft für AbfallentsorgnungsTechnik (EU:C:2003:360) katsonut, ettei tarjousten vertailuperusteina tule käyttää tarjoajan muille asiakkaille tarjoamien tuotteiden referenssien lukumäärää, vaan kysymyksessä on peruste, jolla varmistetaan tarjoajan soveltuvuus sopimuksen täyttämiseen. Tarjoajan referenssit voivat kuitenkin tapauskohtaisesti olla myös hankinnan kohteeseen liittyviä ja siten vertailuperusteina sallittuja, kunhan samoja tekijöitä ei käytetä sekä tarjoajan soveltuvuusvaatimuksena että hinta-laatusuhteen vertailuperusteena.

Hankintalain 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Hankintalain 123 §:ää koskevissa lain esitöissä (HE 108/2016 vp s. 221) on todettu, että pykälän 2 momentissa täsmennetään päätöksen perusteluvelvollisuutta siten, että hankintapäätöksen perusteluissa on riittävää kertoa vain keskeisimmät perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty. Hankintayksikön ei näin ollen tarvitse esimerkiksi yksilöidä, mihin konkreettiseen tarjouksesta ilmenevään seikkaan tarjouksen kustakin vertailuperusteesta saama pistemäärä perustuu, kunhan tarjouksen ansiot ja saadun pistemäärän perusteet käyvät muutoin ilmi perusteluista. Erityisen laajoissa, kymmeniä tai satoja tuotteita sisältävissä hankinnoissa hankintayksikön ei tarvitse yksilöidä erikseen, miten kutakin vertailuperustetta on sovellettu kuhunkin tarjoukseen jokaisessa tuotteessa tai tuoteryhmässä, vaan piste-eroja voidaan kuvata tätä yleisemmällä mutta hankinnan luonteeseen nähden riittävän kuvaavalla tasolla. Hankintapäätöksen perustelujen tulee kuitenkin olla riittäviä, jotta asianosaiset voivat asianmukaisesti arvioida päätösten oikeellisuutta ja näin ollen valitustarpeensa.

Keskeiset hankinta-asiakirjat ja hankintapäätös liitteineen

Hankintayksiköt ovat pyytäneet tarjouksia Imatran kaupungin ja Ruokolahden kunnan ulkovalaistuksen huollosta ja kunnossapidosta. Tarjouspyynnön hankinnan kuvauksen mukaan hankinta on sisältänyt Imatran kaupungin ja Ruokolahden kunnan katuvalaistusverkossa tehtävät valaistuksen huolto- ja kunnossapitotyöt sekä pienimuotoiseen rakentamiseen liittyviä hankkeita. Työt on ilmoitettu tehtävän yksikköhintaisena. Tarjouspyynnön mukaan hinta-laatusuhteeltaan kokonaistaloudellisimman tarjouksen pisteytys ja valintaperusteet on esitetty tarjouspyynnön liitteessä 3 ”Tarjousten valintaperusteet”.

Tarjouspyynnön liitteessä 3 ”Tarjousten valintaperusteet” on todettu, että asiakirjassa esitetään pisteytyksen toiminnan perusteet ja esimerkit ja että tilaaja tekee pisteytyksen osalta tarjousten ristiin vertailua, jolloin jokaisen toimittajan pistemäärässä on huomioitu muiden toimittajien esittämät tasot ja vastaukset kyseisestä aiheesta. Enimmäispistemääräksi on ilmoitettu sata pistettä ja että tarjoushinta lasketaan laskemalla kaikki tarjouspyynnön yksikköhinnat (kunnossapito ja rakentaminen) tilaajan tarjouspyynnössä esittämillä määrillä. Tarjousten pisteytys on ilmoitettu tehtävän seuraavien vertailuperusteiden mukaisesti:

”1. Tarjoushinta pisteytys 0–60 pistettä

Jokaisen osa-alueen yksikköjen halvin yhteishinta antaa maksimi pisteet 6p. Toiseksi halvin 5p, kolmanneksi halvin 4p jne. Hinnat tarkastellaan Liitteestä 2 hintakoonti yksikköhinnat.

Kunnossapitoyksiköiden tarjoushinta pisteet enintään 36 p

Lampunvaihdot yhteensä, Tunnusryhmä 10 0–6p
Valaisinvaihdot yhteensä, Tunnusryhmä 100 0–6p
Tuntiveloitushinnat yhteensä, Tunnusryhmä 200 0–6p
Pylväät ja jalustat yhteensä, Tunnusryhmä 300 0–6p
Korjaustyöt yhteensä, Tunnusryhmä 400 0–6p
Maanrakennus yhteensä, Tunnusryhmä 500 0–6p

Pienrakentamisen yksiköiden tarjoushinta enintään 24 p

Yleis- ja lisäyksiköt yhteensä, Tunnusryhmä 10000 0–4p
Keskusyksiköt, Tunnusryhmä 2000 0–4p
Valaisinyksiköt, Tunnusryhmä 3000 0–4p
Metallipylväsyksiköt, Tunnusryhmä 4000 0–4p
Puupylväsyksiköt, Tunnusryhmä 5000 0–4p
Maanrakennusyksiköt, Tunnusryhmä 6000 0–4p

2. Yrityksen toiminta ja laatu, 0–9 pistettä

Järjestelmän esittely tarkoittaa yrityksen tekemää järjestelmäkohtaista tai yhdistettyä esitelmää laatu-, ympäristö ja johtamisjärjestelmistä, jonka toimittaja liittää tarjoukseensa. Ennen toiminnan aloittamista valittu toimittaja tekee urakkaohjelman 13.2 mukaiset aloitustoimet

0 p = Tarjouksen mukana on toimitettu ulkopuolisen tahon auditoima laadunhallintaa koskeva Rala-sertifikaatti tai muu vastaa (minimivaatimus ja hylkäysperuste).

1–3 p = Tarjouksen mukana on toimitettu ulkopuolisen tahon auditoima laadunhallintaa koskeva Rala-sertifikaatti tai muu vastaa sekä yrityksen laatujärjestelmän esittely.

4–6 p = Yrityksellä sertifioidut laatu- ja ympäristöjärjestelmät sekä esitelty yrityksen laatu- ja ympäristöjärjestelmistä

7–9 p = Yrityksellä sertifioidut laatu-, ympäristö ja johtamisjärjestelmät sekä esitelty yrityksen laatu-, ympäristö- ja johtamisjärjestelmät.

3. Yrityksen kokemukset vastaavista töistä 0–7 pistettä

Liite 1 referenssilomake yritys. Taulukkoon voi lisätä rivejä.

0 p = Enintään 3 tievalaistusurakkaa

1–4 p = Enintään 1 valaistuksen kunnossapitosopimus ja enintään 3 tievalaistusurakkaa

5–7 p = Vähintään 2 valaistuksen kunnossapitosopimusta ja vähintään 3 tievalaistusurakkaa

4. Henkilöstön pätevyys 0–7 pistettä

Tarjoajan oma referenssilomake työnjohtaja ja henkilöstö. Toimittajaa ei vaadita tarjousvaiheessa toimittamaan todistuksia tms. Nämä tulee toimittaa tilaajalle kun tarjoaja on valittu. Toimittaja esittää tarjouksessa kirjallisen selvityksen henkilöstöstään.

0 p = Työnjohto nimetty ja työhön osallistuvat henkilöt nimetty

1 p = Työnjohto määritetty ja referenssit esitetty työnjohtajalle vähintään 3 kpl

2–3 p = Työnjohtaja määritetty, työnjohtajalla alan tekninen koulutus ja työkokemus vastaavista töistä vähintään 3 vuotta ja esitetty työnjohtajan referenssit.

4–5 p = Työnjohtaja määritetty, työnjohtajalla alan korkeakoulututkinto (esim insinööri tai vastaava) ja työkokemus vastaavista töistä vähintään 3 vuotta ja esitetty työnjohtajan referenssit.

6–7 p = Työnjohtaja määritetty, työnjohtajalla alan korkeakoulututkinto (esim insinööri tai vastaava) ja työkokemus vastaavista töistä yli 3 vuotta ja esitetty työnjohtajan referenssit. Työnjohtajalle on määritetty varahenkilö ja muu työhön osallistuva henkilöstö on esitetty

5. Aliurakoitsijakulttuuri 0–7 pistettä

Mikäli toimittaja suorittaa kaiken työn itse, sitoutuu siihen eikä käytä koko sopimuksen voimassa oloaikana alihankintaa tulee tästä toimittaa kirjallinen selvitys, jonka tilaaja arvostelee 0–7 pistettä. Pisteytys vertaillaan muihin tarjouksiin.

0 p = ilmoittaa käyttävänsä, mutta ei tarkempia tietoja mitä työtä aliurakoitsija(t) suorittavat tai miten.

1–3 p = Nimetyt aliurakoitsijat joita toimittaja sitoutuu käyttämään sopimusajan. Toimitettu kaikista aliurakoitsijoista tilaajavastuulomakkeet

4–7 p = Pitkä yhteistyöhistoria, laatu-, ympäristö ja turvallisuuskulttuuri hyvällä tasolla. Toimitettu kaikista aliurakoitsijoista tilaajavastuulomakkeet. Esittely toimittajien käytöstä

6. Kalusto ja laitteet 0–10 pistettä

0 p = Ei tietoa käytettävästä kalustosta mutta käytettävä laitteisto on pääosin vähintään Euro 4 luokkaa ja otettu käyttöön 1.1.2005 tai sen jälkeen (minimivaatimus)

1–4p = Kalusto määritelty, kalusto pääosin vanhempaa Euro 5, kunto ja määräaikaistarkastukset sekä katsastukset kunnossa.

5–10 p = Kalusto on Euro 6 luokkaa tai muuten vähäpäästöistä. Esitetty mahdollinen selvitys tai suunnitelma kaluston käytöstä ja päästöjen vähentämisestä”

Hankintapäätöksissä on todettu tarjoajien saamat kokonaispistemäärät sekä Ruokolahden kunnan hankintapäätöksessä vielä tarjoajien vertailuhinnat. Tarjoajille toimitetusta tarjousten pisteytystä koskevasta asiakirjasta on käynyt ilmi kunkin tarjoajan kunnossapidon ja rakentamisen yksikköhintojen perusteella saamat pisteet, hintapisteet yhteensä sekä kustakin laadun vertailuperusteesta saamat pisteet.

Edellä mainituista asiakirjoista käy ilmi, että voittaneen tarjoajan vertailuhinta on ollut 73.690 euroa ja kokonaispisteet yhteensä 87, tarjousvertailussa toiseksi tulleen tarjoajan vertailuhinta on ollut 126.176 euroa ja kokonaispisteet yhteensä 74 sekä valittajan vertailuhinta 129.662 euroa ja kokonaispisteet yhteensä 72.

Voittanut tarjoaja ja toiseksi tullut tarjoaja ovat saaneet yrityksen toiminnan ja laadun vertailuperusteesta yhdeksän pistettä ja valittaja seitsemän pistettä. Kokemuksesta voittanut tarjoajan on saanut viisi pistettä, toiseksi tullut tarjoaja seitsemän pistettä ja valittaja neljä pistettä. Henkilöstöstä kyseiset kolme tarjoajaa ovat kaikki saaneet seitsemän pistettä. Aliurakoitsijoista voittanut tarjoaja on saanut kolme pistettä ja toiseksi tullut tarjoaja sekä valittaja seitsemän pistettä. Kalustosta voittanut tarjoajan on saanut kymmenen pistettä, toiseksi tullut tarjoaja viisi ja valittaja kuusi pistettä.

Hankintapäätöksessä tai tarjousten vertailuasiakirjassa ei ole esitetty vertailun tai pisteytyksen sanallisia perusteluja.

Vertailuperusteiden asettaminen ja hankintapäätöksen perusteleminen

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden määrittämisessä. Vertailuperusteet on kuitenkin ilmoitettava tarjouspyynnössä riittävän täsmällisesti ja ne on asetettava siten, etteivät ne anna hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa. Vertailuperusteiden tulee lisäksi liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä. Hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa.

Vertailuperusteiden on lisäksi sovelluttava sen toteamiseen, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin. Tarjousten vertailuperusteet on vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan erotettava ehdokkaiden tai tarjoajien soveltuvuusvaatimuksista. Tarjoajien soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset ylittävää kokemusta ja ammattitaitoa voidaan kuitenkin käyttää vertailuperusteina, jos osoitetun henkilöstön laadulla voi olla merkittävä vaikutus hankintasopimuksen toteuttamisessa. Tällöin kysymys on hankintasopimuksen toteutukseen osoitetun henkilöstön pätevyydestä.

Tarjousten valintaperusteita koskevasta asiakirjasta käy ilmi, että hankintayksikkö on ennalta ilmoittanut kunkin laadun vertailuperusteen osalta tekijöitä, jotka oikeuttavat ennalta määriteltyihin pistemääriin tarjousten vertailussa. Pistemäärät on ilmoitettu vaihteluvälillä siten, että tiettyjen vaatimusten täyttyminen ja/tai tietynkaltainen vertailuperusteeseen annettu selvitys voi oikeuttaa tiettyyn pistemäärään ilmoitetun vaihteluvälin sisällä tietyssä pisteytysluokassa. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole kuitenkaan tarkemmin määritelty, mitä tekijöitä hankintayksikkö arvioi ilmoittamansa pisteytyksen vaihteluvälin sisällä tai millä tekijöillä on merkitystä sen arvioinnissa, montako pistettä tarjoaja saa kyseiseen vertailuperusteeseen annetusta selvityksestä kussakin pisteytysluokassa.

Vertailuperusteen ”Yrityksen toiminta ja laatu” osalta tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole tarkemmin määritelty, mitkä tekijät vaikuttavat pisteytykseen ja sen arviointiin eri pisteytysluokkien sisällä.

Myöskään vertailuperusteen ”Henkilöstön pätevyys” osalta tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole määritelty, mitkä tekijät vaikuttavat siihen saako tarjouksen perusteella pienemmän vai isomman pistemäärän niissä pisteytysluokissa, joissa on ilmoitettu pisteytykselle vaihteluväli.

Vertailuperusteen ”Aliurakoitsijakulttuuri” osalta tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole puolestaan määritelty, mitä tekijöitä hankintayksikkö arvioi toimittajan itse suorittamaa työtä koskevassa selvityksessä ja miten näitä tekijöitä vertaillaan tarjouksiin, joissa käytetään aliurakoitsijoita. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole myöskään määritetty sitä, millä seikoilla on merkitystä aliurakointia koskevissa kahdessa pisteytysluokassa sen arvioimisessa, saako tarjoaja vertailuperusteesta nimettyjen aliurakoitsijoiden ja niiden toimitettujen tilaajavastuulomakkeiden perusteella yksi, kaksi vai kolme pistettä, tai millä perusteilla on merkitystä korkeimmassa pisteytyluokassa sen arvioimisessa, saako tarjoaja neljä, viisi, kuusi vai seitsemän pistettä aliurakoitsijoiden käyttämisestä.

Myöskään vertailuperusteen ”Kalusto ja laitteet” osalta ei ole määritelty, mitkä tekijät vaikuttavat pisteiden saamiseen esimerkiksi pisteytysluokassa 5–10. Tarjoajille ei ole ollut kyseisen pisteytysluokan osalta selvää, mitä tekijöitä hankintayksikkö tulee arvostamaan ja vertailemaan silloin, kun tarjoaja tarjoaa Euro 6 luokan kalustoa tai muutoin vähäpäästöistä kalustoa ja mitä mahdollisen selvityksen tai suunnitelman kaluston käytöstä ja päästöjen vähentämisestä on pidettävä sisällään ja mikä on sen merkitys tarjouksia pisteytettäessä.

Vertailuperusteesta ”Yrityksen kokemukset vastaavista töistä” käy ilmi, että hankintayksikkö ei ole antanut pisteitä soveltuvuuden vähimmäisvaatimuksena olleesta kolmesta tievalaistusurakasta. Tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan hankintayksikkö on kuitenkin vähimmäisvaatimuksen ylittäviltä osin pisteyttänyt tarjouksia pelkästään valaistuksen kunnossapidon ja tievalaistuksen urakoiden lukumäärän perusteella, mikä ei edellä hankintalain 93 §:n 2 momentin esitöissä todetun ja siinä viitatun oikeuskäytännön (ks. edellä mainittu tuomio 19.6.2003, GAT, EU:C:2003:360, 66 ja 67 kohta) mukaan liity referenssien laadun ja siten kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen selvittämiseen. Se, että referenssejä olisi arvioitu jonkun muun kuin lukumäärän perusteella ei käy ilmi myöskään perustelujen puuttumisen vuoksi hankintapäätöksen perusteluista. Hankintayksikön menettely on ollut kyseisen vertailuperusteen asettamisen osalta myös tältä osin virheellistä.

Tarjousten valintaperusteita koskevassa asiakirjassa on todettu, että pisteytyksen osalta hankintayksiköt tekevät tarjousten ristiin vertailua, jolloin jokaisen toimittajan pistemäärässä on huomioitu muiden toimittajien esittämät tasot ja vastaukset kyseisestä aiheesta. Edellä todetusta on ollut pääteltävissä, että hankintayksikkö arvioi kuhunkin vertailuperusteeseen tarjoajien antamien selvitysten paremmuutta keskenään. Tästä ei ole ollut kuitenkaan vielä pääteltävissä miten edellä todettujen kunkin vertailuperusteen eri pisteytysluokkien sisällä tarjousten vertailu tullaan toteuttamaan ja millä seikoilla on merkitystä kunkin pisteytysluokan pisteytyksessä.

Markkinaoikeus katsoo edellä todetun perusteella, etteivät laadun vertailuperusteet ”Yrityksen toiminta ja laatu”, ”Henkilöstön pätevyys”, ”Aliurakoitsijakulttuuri” ja ”Kalusto ja laitteet” ilmoitettuine pisteytysperusteluineen ole olleet tarjouspyyntöasiakirjoissa riittävän yksilöityjä sellaisella tarkkuudella, että tarjoajat ovat voineet niiden perusteella tietää, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Lisäksi vertailuperuste ”Yrityksen kokemukset vastaavista töistä” ei ole liittynyt kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen selvittämiseen vaan tarjoajan soveltuvuuteen. Tarjouspyyntöasiakirjoissa asetetut laadun vertailuperusteet ovat siten antaneet hankintalain vastaisesti hankintayksikölle lähes rajoittamattoman harkintavallan tarjousten vertailun toteuttamisessa. Tarjouspyyntöasiakirjojen epäselvyydestä johtuen tarjouspyyntö ei ole ollut omiaan tuottamaan vertailukelpoisia tarjouksia. Markkinaoikeus katsoo näin ollen, että laadun vertailuperusteita ei ole asetettu tarjouspyyntöasiakirjoissa hankintalain 104 §:n 1 momentin ja 106 §:n edellyttämällä tavalla riittävän selkeästi ja täsmällisesti siten, että tarjousten puolueeton arviointi olisi edes ollut mahdollista. Menettely ei myöskään ole ollut julkisissa hankinnoissa noudatettavien avoimuus- ja tasapuolisuusvaatimusten mukaisesti.

Markkinaoikeus toteaa vielä, että hankintapäätöksen tulee perustua kaikkiin hankintayksikön ennalta hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä ilmoitettuihin vertailuperusteisiin ja hankintapäätöksessä tulee perustella se, miten vertailuperusteita on sovellettu tarjouksia vertailtaessa. Hankintapäätöksen perusteluvelvollisuus turvaa omalta osaltaan hankintalain 3 §:n 1 momentissa edellytettyä tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden sekä avoimuuden vaatimusta. Hankintapäätöksen perustelemisella on erityistä merkitystä tarjoajille, jotta ne voivat päätöksen ja sen perustelujen nojalla arvioida, onko hankintamenettelyssä noudatettu laissa asetettuja velvoitteita ja onko tarjoajalla aihetta muutoksenhakuun. Päätöksen perusteluvelvollisuus korostuu erityisesti tilanteessa, jossa laadun vertailuperusteet on määritelty tavalla, jonka perusteella niiden soveltaminen edellyttää harkintaa.

Käsillä olevaa hankintaa koskevissa hankintapäätöksissä tai niiden liitteinä olleissa vertailuasiakirjoissa ei ole esitetty yhdenkään laadullisen vertailuperusteen osalta sanallisia perusteluja hankintayksikön tarjouksille antamille pistemäärille tai eri tarjousten välisille piste-eroille. Tarjouskilpailuun osallistuneet tarjoajat eivät ole siten voineet todentaa vertailuperusteina käytettyjä tietoja tarjousten vertailua varten. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintapäätöksiä ole myöskään perusteltu hankintalain 123 §:ssä edellytetyllä tavalla.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksiköt ovat menetelleet hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimuksia ei hankintayksikköjen ilmoitusten mukaan ole allekirjoitettu. Näin ollen valituksenalaiset hankintapäätökset voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja niiden täytäntöönpano kieltää.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Koska jo tarjouspyyntöasiakirjat ovat olleet hankintasäännösten vastaiset, hankintayksikköjen virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli Mitra Imatran Rakennuttaja Oy ja Ruokolahden kunta aikovat edelleen toteuttaa Imatran kaupungin ja Ruokolahden kunnan ulkovalaistuksen huollon ja kunnossapidon hankinnan julkisena hankintana, niiden on järjestettävä kokonaan uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Mitra Imatran Rakennuttaja Oy:n toimitusjohtajan hankintapäätöksen 9.10.2024. Markkinaoikeus kieltää Mitra Imatran Rakennuttaja Oy:tä tekemästä hankintasopimusta kyseisen päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 20.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus kumoaa Ruokolahden kunnan teknisten palvelujen toimialajohtajan hankintapäätöksen 15.10.2024 § 7. Markkinaoikeus kieltää Ruokolahden kuntaa tekemästä hankintasopimusta kyseisen päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 20.000 euron sakon uhalla.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Saija Laitinen ja Mika Kuuppo.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.