Asioiden tausta

Utsjoen kunta (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 24.4.2023 ja 28.4.2023 julkaistuilla EU-hankintailmoituksilla avoimella menettelyllä toteutettavasta Karigasniemen koulun koulukuljetusten palveluhankinnasta ajalle 1.8.2023–31.7.2024 ja optiokaudelle 1.8.2024–31.7.2025.

Utsjoen kunta on ilmoittanut 25.4.2023 ja 28.4.2023 julkaistuilla EUhankintailmoituksilla avoimella menettelyllä toteutettavasta Utsjokisuun koulun koulukuljetusten palveluhankinnasta ajalle 1.8.2023–31.7.2024 ja optiokaudelle 1.8.2024–31.7.2025.

Utsjoen kunta on ilmoittanut 24.4.2023 ja 28.4.2023 julkaistuilla EUhankintailmoituksilla avoimella menettelyllä toteutettavasta Nuorgamin koulun koulukuljetusten palveluhankinnasta ajalle 1.8.2023–31.7.2024 ja optiokaudelle 1.8.2024–31.7.2025.

Utsjoen kunnan hyvinvointijohtaja on 8.6.2023 tekemillään erillisillä päätöksillä sulkenut Majet Oy:n tarjouskilpailuista Karigasniemen koulun koulukuljetushankinnassa (dnro 262/2023), Utsjokisuun koulun koulukuljetushankinnassa (dnro 263/2023) ja Nuorgamin koulun koulukuljetushankinnassa (dnro 264/2023).

Utsjoen kunnan hyvinvointijohtaja on 8.6.2023 tekemillään hankintapäätöksillä valinnut A:n tarjouksen Karigasniemen koulun koulukuljetuksiin (dnro 262/2023) ja Tilausliikenne E & O Guttorm Oy:n tarjouksen Utsjokisuun koulun koulukuljetuksiin (dnro 263/2023).

Utsjoen kunnan hyvinvointijohtaja on 8.6.2023 tekemällään päätöksellä keskeyttänyt Nuorgamin koulun koulukuljetuksia koskevan hankintamenettelyn (dnro 264/2023).

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksien mukaan ollut noin 80.000 euroa Karigasniemen koulun koulukuljetuksissa, noin 125.000 euroa Utsjokisuun koulun koulukuljetuksissa ja noin 60.000 euroa Nuorgamin koulun koulukuljetuksissa. Mainittujen hankintojen kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ylittänyt palveluhankintojen EUkynnysarvon.

Hankintasopimuksia ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asioiden käsittely markkinaoikeudessa

Markkinaoikeuden asiat dnrot 262/2023 ja 263/2023

Valitukset

Vaatimukset

Majet Oy on samansisältöisissä valituksissaan vaatinut, että markkinaoikeus myöntää asioissa käsittelyluvan, kumoaa valituksenalaiset päätökset ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.631,25 eurolla asiassa dnro 262/2023 ja 1.631,25 eurolla asiassa dnro 263/2023.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailuista, koska valittajalle ei ole annettu mahdollisuutta esittää hankintasäännösten mukaista näyttöä luotettavuudestaan. Oikeuskäytännön mukaan hankintayksikön on harkinnanvaraista poissulkemisperustetta soveltaessaan varattava tarjoajalle tilaisuus esittää selvitystä korjaavista toimenpiteistä osoittaakseen luotettavuutensa. Mahdollisuus selvityksen esittämiseen on myös osa tarjoajien syrjimätöntä ja tasapuolista kohtelua.

Valittajalle on yrityssaneeraushakemuksen vireilläoloaikana määrätty väliaikaiset maksu-, perintä- ja täytäntöönpanokiellot, joten valittajan ei ole ollut sallittua maksaa kertyneitä saneerausvelkoja sen velkojille. Kyseisten väliaikaisten kieltojen takia valittaja ei ole voinut maksaa sosiaaliturvamaksuja. Se ei kuitenkaan tarkoita, että valittaja olisi rikkonut sosiaaliturvamaksuihin liittyviä velvoitteitaan.

Vastineet

Vaatimukset

Utsjoen kunta on samansisältöisissä vastineissaan vaatinut, että markkinaoikeus jättää valitukset tutkimatta ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.813,33 eurolla viivästyskorkoineen asiassa dnro 262/2023 ja 5.813,33 eurolla viivästyskorkoineen asiassa dnro 263/2023.

Perustelut

Valittajalla ei ole asianosaisasemaa, minkä takia valitukset tulee jättää tutkimatta. Tarjouskilpailuissa kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteeksi on asetettu halvin hinta. Vaikka valittajan väitteet menestyisivät, sen tarjoukset sijoittuisivat uusissa tarjousvertailuissa silti vasta toiselle sijalle, eivätkä ne tulisi valituiksi, joten valittajan väittämä virheellinen menettely ei ole vaikuttanut hankintasäännösten tarkoittamalla tavalla hankintamenettelyjen lopputulokseen. Valittajalla ei ole asioissa siten oikeussuojan tarvetta.

Kuultavien lausunnot

A (dnro 262/2023) on ilmoittanut, ettei hän anna asiassa lausuntoa.

Tilausliikenne E & O Guttorm Oy (dnro 263/2023) on ilmoittanut, ettei se anna asiassa lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintapäätökset tai niiden liitteet eivät ole sisältäneet tietoa tarjousvertailuista. Valittaja on suljettu tarjouskilpailuista, jolloin kummassakin tarjouskilpailussa ainoan jäljelle jääneen tarjoajan tarjous on tullut valituksi ilman tarjousvertailua.

Mikäli asioissa katsottaisiin, ettei valittajalla ole oikeussuojan tarvetta, hankintayksikkö on velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut, sillä hankintayksikkö on aiheuttanut asioissa tarpeettoman oikeudenkäynnin jättäessään sisällyttämättä hankintapäätöksiin valittajan oikeusturvan kannalta olennaisia tietoja.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on lausunut valittajan oikeudenkäyntikuluista.

Valittaja on lausunut hankintayksikön oikeudenkäyntikuluista.

Hankintayksikkö on asiassa dnro 263/2023 antanut lausuman markkinaoikeuden selvityspyynnön johdosta.

Markkinaoikeuden asia dnro 264/2023

Valitus

Vaatimukset

Majet Oy on vaatinut, että markkinaoikeus myöntää asiassa käsittelyluvan, kumoaa valituksenalaiset päätökset ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.025 eurolla.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta eikä hankintamenettelyä olisi tullut keskeyttää. Hankintayksikkö ei ole antanut valittajalle mahdollisuutta esittää hankintasäännösten mukaista näyttöä luotettavuudestaan. Oikeuskäytännön mukaan hankintayksikön on harkinnanvaraista poissulkemisperustetta soveltaessaan varattava tarjoajalle tilaisuus esittää selvitystä korjaavista toimenpiteistä osoittaakseen luotettavuutensa. Mahdollisuus selvityksen esittämiseen on myös osa tarjoajien syrjimätöntä ja tasapuolista kohtelua.

Valittajalle on yrityssaneeraushakemuksen vireilläoloaikana määrätty väliaikaiset maksu-, perintä- ja täytäntöönpanokiellot, joten valittajan ei ole ollut sallittua maksaa kertyneitä saneerausvelkoja sen velkojille. Kyseisten väliaikaisten kieltojen takia valittaja ei ole voinut maksaa sosiaaliturvamaksuja. Se ei kuitenkaan tarkoita, että valittaja olisi rikkonut sosiaaliturvamaksuihin liittyviä velvoitteitaan.

Vastine

Vaatimukset

Utsjoen kunta on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää valituksen tutkimatta ja toissijaisesti hylkää valituksen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.493,33 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Valittajalla ei ole asiassa oikeussuojan tarvetta, koska hankintayksiköllä on ollut todellinen ja perusteltu syy hankintamenettelyn keskeyttämiselle. Hankintayksikkö on saanut vain yhden hyväksyttävän tarjouksen. Valittaja on hankintasäännösten mukaisesti suljettu tarjouskilpailusta, minkä seurauksena jäljelle on jäänyt vain yksi hyväksyttävä tarjous. Valittajan tarjouksesta on ilmennyt, että valittajayhtiössä on vireillä yrityssaneeraus. Valittaja ei ole kuitenkaan ESPD-lomakkeella erikseen varatussa kohdassa perustellut, miten se pystyisi toteuttamaan hankinnan yrityssaneerauksesta huolimatta. Hankintayksikkö ei ole voinut ottaa riskiä, että tarjouskilpailuun mukaan ja mahdollisesti sopimuskumppaniksi olisi valittu yhtiö, joka on yrityssaneerauksessa ja jättänyt sosiaaliturvamaksuja maksamatta. Uhkana on, että valittaja ei välttämättä kykenisi tuottamaan hankintasopimuksen mukaisia palveluita.

Valittaja on valittanut vain poissulkemispäätöksestä muttei hankintamenettelyn keskeyttämispäätöksestä. Poissulkemispäätös on menettänyt oikeudellisen merkityksensä, koska hankinnan keskeyttämisen myötä hankintaa ei voida enää toteuttaa. Siten valittajan puuttuvan oikeudellisen intressin takia valitus tulee jättää tutkimatta.

Mikäli markkinaoikeus ottaa asian tutkittavakseen, valitus tulee hylätä. Valittaja ei ole valituksessaan esittänyt mitään selvitystä luotettavuudestaan tarjoajana harkinnanvaraisista poissulkemisperusteista huolimatta.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että se on valittanut sekä poissulkupäätöksestä että hankintamenettelyn keskeyttämispäätöksestä, joka on myös ollut valituksen liitteenä. Lisäksi koska hankintayksikkö on valituksessa esitetyin tavoin menetellyt virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta, on myös hankintamenettelyn keskeyttämispäätös tämän takia virheellinen. Ilman valittajan poissulkemista tarjouskilpailussa olisi ollut mukana kaksi tarjousta. Valittajalla on asiassa todellinen oikeussuojan tarve, sillä hankintayksikön menettelyn seurauksena valittaja on menettänyt mahdollisuuden hankintasopimukseen.

Hankintayksikön väitteillä siitä, että valittaja ei ole valituksessaan esittänyt selvitystä luotettavuudestaan tarjoajana, ei ole merkitystä, sillä tämä seikka ei tule markkinaoikeuden tutkittavaksi.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajan valitus on perusteeton, koska valittaja ei ole missään vaiheessa esittänyt selvitystä kyvystään toteuttaa hankinta. Sen lisäksi, että hankinta on voitu keskeyttää vain yhden hyväksyttävän tarjouksen takia, se on voitu keskeyttää myös sillä perusteella, että hankinnassa ei ole päästy tavoitteeseen saada koko sopimuskaudelle luotettavaa ja taloudellisesti vakaalla pohjalla olevaa palveluntuottajaa.

Valittaja on antanut lausuman.

Hankintayksikkö on markkinaoikeuden selvityspyynnön johdosta ilmoittanut, että toisin kuin hankintamenettelyn keskeyttämispäätöksessä on todettu, hankintayksikkö ei ole pyytänyt valittajalta tarjouksen täsmennystä soveltuvuusvaatimusten täyttämisestä. Hankintayksikön mukaan keskeyttämispäätöksen teksti on tältä osin virheellinen.

Valittaja on antanut lausuman.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Valitusten tutkiminen

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 145 §:n 1 momentin mukaan se, jota asia koskee, voi saattaa hankintaa koskevan asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen.

Hankintalain 146 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa hankintalaissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tekemä ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan.

Hankintayksikkö on julkaissut erilliset hankintailmoitukset Karigasniemen koulun (dnro 262/2023), Utsjokisuun koulun (263/2023) ja Nuorgamin koulun (dnro 264/2023) koulukuljetushankinnoista.

Markkinaoikeus toteaa, että valittaja on jättänyt tarjouksen kaikissa käsillä olevissa tarjouskilpailuissa ja sitä on näin ollen lähtökohtaisesti pidettävä asianosaisena.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on jokaisessa kolmessa hankintamenettelyssä sulkenut valittajan tarjouskilpailuista 8.6.2023 tekemillään erillisillä päätöksillä. Hankintayksikkö on samana päivänä tehnyt erilliset hankintapäätökset Karigasniemen koulun ja Utsjokisuun koulun kuljetushankinnoista. Hankintayksikkö on lisäksi samana päivänä tekemällään erillisellä päätöksellä keskeyttänyt hankintamenettelyn Nuorgamin koulun koulukuljetushankinnassa. Valittaja on kohdistanut valituksensa kaikkiin edellä mainittuihin päätöksiin.

Valittaja on markkinaoikeudelle toimittamissaan valituksissa vaatinut muun ohella, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaiset päätökset ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Vaatimustensa perusteena valittaja on esittänyt muun ohella, että sen poissulkeminen tarjouskilpailusta on ollut virheellistä ja että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti keskeyttäessään hankintamenettelyn asiassa diaarinumero 264/2023.

Kun asiassa otetaan huomioon, että valittaja on asioissa suljettu tarjouskilpailuista ennen tarjousvertailua sekä valittajan vaatimustensa tueksi esittämät perusteet, on hankintamenettelyiden väitetyillä virheellisyyksillä katsottava olevan vaikutusta valittajan asemaan hankintalain 146 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Valittajalla on oikeussuojan tarve ja oikeus valittaa markkinaoikeudelle mainituista päätöksistä. Valittajan valitukset on näin ollen tutkittava.

Käsittelyluvan myöntäminen

Valittaja on vaatinut asioissa käsittelyluvan myöntämistä.

Hankintalain 146 §:n 3 momentin mukaan mainitun lain 42 §:ssä tarkoitettuun puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaan tai 51 §:ssä tarkoitettua dynaamiseen hankintajärjestelmään hyväksymistä koskevaan hankintayksikön ratkaisuun ei saa hakea valittamalla muutosta, jollei markkinaoikeus myönnä asiassa käsittelylupaa. Lupa on myönnettävä, jos asian käsittely on lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa tärkeää (1 kohta) tai siihen on painava, hankintayksikön menettelyyn liittyvä syy (2 kohta).

Markkinaoikeus toteaa, että valituksenalaisissa asioissa kyse ei ole ollut puitejärjestelyyn perustuvista hankinnoista tai dynaamiseen hankintajärjestelmään hyväksymistä koskevasta hankintayksikön ratkaisuista eli kyse ei ole hankintalain 146 §:n 3 momentissa tarkoitetusta tilanteesta, jossa muutoksenhaun edellytyksenä on markkinaoikeuden myöntämä käsittelylupa. Asioiden käsittely markkinaoikeudessa ei siten edellytä käsittelyluvan myöntämistä.

Pääasioiden perustelut

Oikeusohjeet

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 81 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle ehdokkaan tai tarjoajan, joka on konkurssissa tai purettavana tai keskeyttänyt liiketoimintansa taikka jonka velkoja on vahvistetulla akordilla, saneerausohjelmalla tai muussa vastaavassa lainsäädäntöön perustuvassa menettelyssä järjestelty (1 kohta), jonka konkurssiin asettaminen tai purkaminen taikka muu 1 kohdassa tarkoitettu menettely on vireillä (2 kohta), joka on laiminlyönyt velvollisuutensa maksaa Suomen tai sijoittautumismaansa veroja tai sosiaaliturvamaksuja ja jonka hankintayksikkö voi näyttää toteen muulla kuin lainvoimaisella päätöksellä tai tuomiolla (4 kohta) tai joka on syyllistynyt olennaisesti väärien tietojen antamiseen ilmoittaessaan hankintayksikölle hankintalain 10 luvussa tarkoitettuja tietoja tai laiminlyönyt vaadittavien tietojen antamisen (10 kohta).

Hankintalain 81 §:n esitöissä (HE 108/2016 vp s. 183) on esitetty, että lainkohta perustuu julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta 26.2.2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU (jäljempänä myös hankintadirektiivi) 57 artiklan 2 ja 4 kohtaan. Esitöiden mukaan pykälän tarkoituksena on vähentää toimittajan heikosta taloudellisesta asemasta, lainsäädännön vastaisesta toiminnasta tai muista vastaavista tekijöistä johtuvia riskejä hankinnan toteuttamiselle. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa lainkohdassa mainittujen poissulkemisperusteen käyttämisessä. Perusteen käyttäminen ei edellytä siitä mainittavan hankinta-asiakirjoissa. Hankintayksikön on pykälässä säädettyjä poissulkemisperusteita soveltaessaan kiinnitettävä erityistä huomiota suhteellisuusperiaatteeseen.

Hankintalain 82 §:n 1 momentin mukaan ehdokas tai tarjoaja voi esittää näyttöä luotettavuudestaan siitä huolimatta, että sitä rasittaa 80 tai 81 §:ssä tarkoitettu poissulkemisperuste. Jos hankintayksikkö katsoo näytön ja luotettavuuden riittäväksi, se ei saa sulkea kyseistä ehdokasta tai tarjoajaa pois tarjouskilpailusta.

Hankintalain 82 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 189) mukaan lainkohta perustuu hankintadirektiivin 57 artiklan 6 kohtaan. Esitöissä on todettu pykälän 1 momentin osalta, että tarkoituksena on lisätä hankintamenettelyn joustavuutta sekä tarjouskilpailussa mukana olevien hyväksyttävien toimittajien määrää antamalla toimittajille mahdollisuus poistaa poissulkemisperusteista ilmenevät epäilyt ja riskit, jotka liittyvät hankintasopimuksen asianmukaiseen toteuttamiseen. Hankintayksiköllä ei ole velvollisuutta vaatia tai pyytää näyttöä luotettavuudesta.

Toisaalta esitöissä on myös todettu (HE 108/2016 vp s. 189), että hankintayksikkö voi edellyttää hankinta-asiakirjoissa, että tiettyjen yksilöityjen poissulkemisperusteiden osalta mahdollinen korjaavia toimenpiteitä koskeva selvitys esitetään jo tarjousten ja yhteisen eurooppalaisen hankinta-asiakirjan jättämisen yhteydessä. Jos näin ei tehdä, on hankintayksikön suositeltavaa joka tapauksessa ilmaista toimittajille aikeensa ennen poissulkemista koskevan ratkaisun tekemistä ja antaa niille näin mahdollisuus esittää näyttöä luotettavuuden osoittamiseksi ehdotetun lainkohdan mukaisesti. Näin ehkäistään myös tilanne, jossa näyttöä korjaavista toimenpiteistä esitettäisiin vasta hankintayksikön poissulkemisratkaisun jälkeen mahdollisessa tuomioistuinkäsittelyssä.

Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee (tuomio 3.10.2019, Delta Antrepriză de Construcţii şi Montaj 93, C-267/18, EU:C:2019:826, 37 kohta), että jos hankintaviranomainen katsoo, että direktiivin 2014/24 57 artiklan 4 kohdan g tai h alakohdan edellytykset täyttyvät, sen on kyseisen direktiivin 57 artiklan 6 kohdan säännöksiä, luettuina yhdessä mainitun direktiivin 102 perustelukappaleen kanssa, noudattaakseen jätettävä kyseessä olevalle talouden toimijalle mahdollisuus esittää näyttöä siitä, että sen toteuttamat korjaavat toimenpiteet ovat riittäviä aikaisemman hankintasopimuksen irtisanomisen syynä olleen sääntöjenvastaisuuden toistumisen välttämiseksi ja että kyseiset toimenpiteet siten ovat omiaan osoittamaan kyseisen talouden toimijan luotettavuuden huolimatta merkityksellisen vapaaehtoisen poissulkemisperusteen olemassaolosta.

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan (tuomio 14.1.2021, RTS-Infra BVBA ja Aannemingsbedrijf Norré-Behaegel BVBA, C-387/19, EU:C:2021:13, 42 kohta) direktiivin 2014/24 57 artiklan 6 kohtaa on tulkittava siten, että se on esteenä käytännölle, jonka mukaan talouden toimijan on osallistumishakemuksensa tai tarjouksensa jättämisen yhteydessä esitettävä oma-aloitteisesti näyttöä korjaavista toimenpiteistä, jotka se on toteuttanut osoittaakseen olevansa luotettava siitä huolimatta, että sen osalta on olemassa jokin mainitun direktiivin 57 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu vapaaehtoinen poissulkemisperuste, koska tällainen velvollisuus ei ilmene sovellettavasta kansallisesta säännöstöstä eikä hankinta-asiakirjoista.

Hankintalain 125 §:n 1 momentin mukaan hankintamenettely voidaan keskeyttää vain todellisesta ja perustellusta syystä.

Hankintamenettelyt keskeisiltä osin

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia koulukuljetuksista kolmella erillisellä hankintailmoituksella.

Tarjouspyyntöjen kohdassa 7. ”Tarjousten avaaminen ja käsittely” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Tarjoajien huomiota kiinnitetään erityisesti siihen, että tarjouskilpailusta voidaan sulkea pois tarjoajat, joita koskee hankintalain 81 §:n mukainen harkinnanvarainen poissulkemisperuste.”

Hankintayksikkö on kussakin kolmessa hankintamenettelyssä saanut kaksi tarjousta.

Hankintayksikkö on 8.6.2023 tekemillään erillisillä päätöksillä sulkenut valittajan tarjouskilpailuista hankintalain 81 §:n 1 momentin 2, 4 ja 10 kohtien perusteella. Poissulkemispäätösten mukaan valittajalla on tarjousten jättöhetkellä ollut vireillä yrityssaneeraus, valittajalla on tarjousten liitteenä olleen Luotettava Kumppani -raportin perusteella ollut maksamattomia eläkevakuutusmaksuja ja valittaja on hankintayksikön mukaan antanut tarjouksissaan virheellisiä tietoja, kun se ei ole ESPD-lomakkeilla ilmoittanut edellä todetusta sosiaaliturvamaksujen laiminlyönnistä. Poissulkemispäätösten mukaan valittaja on ESPD-lomakkeella sen sijaan ilmoittanut, ettei se ole rikkonut sosiaaliturvamaksujen maksamiseen liittyviä velvoitteitaan.

Asioissa diaarinumerot 262/2023 ja 263/2023 hankintayksikkö on valittajan poissulkemista koskevan päätöksen kanssa samana päivänä tekemillään hankintapäätöksillä valinnut toisen saaduista tarjouksista.

Asiassa dnro 264/2023 hankintayksikkö on valittajan poissulkemista koskevan päätöksen kanssa samana päivänä tekemällään päätöksellä päättänyt keskeyttää hankintamenettelyn perustellen päätöstään muun ohella seuraavasti:

”Koska kilpailutukseen näin ollen on jätetty vain yksi hyväksyttävä tarjous, ei Hankintayksiköllä ole ollut mahdollisuutta tarjousvertailuun, ja kilpailu on jäänyt toteutumatta. Tässä tilanteessa hankintayksikön on katsottava, ettei hankintamenettely ei ole toteuttanut hankintalain julkisten hankintojen toteuttamiselle asetettuja tavoitteita, eikä riittävää vertailua ole voitu tehdä hintojen tai laatuun vaikuttavien ominaisuuksien kesken. Siten Hankintayksiköllä on hankintalain 125 §:n mukainen todellinen ja perusteltu syy hankinnan keskeyttämiselle.”

Valittajan sulkeminen tarjouskilpailusta (dnrot 262–264/2023)

Asioissa on kysymys siitä, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten mukaisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailuista.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa hankintalain 81 §:ssä tarkoitettujen harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden käyttämisessä. Hankintayksikön on kuitenkin poissulkemisperusteita soveltaessaan kiinnitettävä erityistä huomiota suhteellisuusperiaatteen vaatimuksiin.

Hankintayksikkö on edellä todetusti perustellut valittajan sulkemista tarjouskilpailusta muun ohella sillä, että valittajalla on Luotettava Kumppani raportista ilmenevien tietojen perusteella vireillä yrityssaneeraus. Samasta raportista on käynyt ilmi, että valittajalla on ollut maksamattomia eläkevakuutusmaksuja. Poissulkemista koskevien päätösten mukaan valittaja on lisäksi ilmoittanut vireillä olevasta yrityssaneerauksestaan tarjoukseensa liittämällä ESPD-lomakkeella, mutta sosiaaliturvamaksujen laiminlyönnistä ei ole ollut mainintaa mainitulla ESPD-lomakkeella. Poissulkemista koskevien päätösten mukaan valittaja on siten antanut hankintayksikölle vääriä tietoja.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajan poissulkemista koskevissa päätöksissä mainitut seikat voivat lähtökohtaisesti muodostaa hankintalain 81 §:n 1 momentin 2, 4 ja 10 kohdissa tarkoitetun harkinnanvaraisen poissulkemisperusteen. Hankintayksikkö on kuitenkin päätöksissä ilmoittamillaan perusteilla sulkenut valittajan tarjouskilpailuista varaamatta valittajalle tilaisuutta esittää sitä ennen näyttöä korjaavista toimenpiteistä.

Hankintalain 82 §:n esitöissä on esitetty edellä todetulla tavalla yhtäältä, että hankintayksiköllä ei ole velvollisuutta vaatia tai pyytää näyttöä luotettavuudesta, ja toisaalta saman pykälän esitöissä on annettu suositus siitä, että hankintayksikkö ilmaisee toimittajille aikeensa ennen poissulkemista koskevan ratkaisun tekemistä ja antaa niille näin mahdollisuuden esittää näyttöä luotettavuuden osoittamiseksi.

Edellä esitetystä unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä kuitenkin ilmenee, että hankintaviranomaisen on harkinnanvaraista poissulkemisperustetta soveltaessaan varattava tarjoajalle tilaisuus esittää selvitystä korjaavista toimenpiteistään osoittaakseen luotettavuutensa ja osallistuakseen hankintamenettelyihin (ks. tuomio C-267/18, EU:C:2019:826, 37 kohta).

Edellä esitetystä unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee niin ikään, että talouden toimijoille voidaan asettaa velvollisuus esittää osallistumishakemuksessaan tai tarjouksessaan oma-aloitteisesti näyttöä korjaavista toimenpiteistä vain, jos talouden toimijoille ilmoitetaan tällaisen velvoitteen olemassaolosta etukäteen avoimesti, selkeästi, täsmällisesti ja yksiselitteisesti joko suoraan hankinta-asiakirjoissa tai niihin sisällytetyllä viittauksella merkitykselliseen kansalliseen säännöstöön (ks. tuomio C-387/19, EU:C:2021:13, 35, 36 ja 38 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

Edellä mainittu oikeuskäytäntö ja hankintalain 3 §:n mukainen avoimuusperiaate huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei tarjoajaa voida harkinnanvaraisen poissulkemisperusteen nojalla sulkea tarjouskilpailusta ilman, että tarjoajalla on ollut mahdollisuus esittää näyttöä korjaavista toimenpiteistä.

Tarjouspyynnöissä tai muissa hankinta-asiakirjoissa ei ole ollut mainintaa velvoitteesta esittää oma-aloitteisesti näyttöä hankintalain 82 §:ssä tarkoitetuista korjaavista toimenpiteistä, joten valittajalta ei edellä lausuttu huomioon ottaen ole voitu edellyttää tämän näytön toimittamista oma-aloitteisesti. Asiassa ei ole ilmennyt, että hankintayksikkö olisi muutenkaan saanut tietoa valittajan mahdollisista korjaavista toimenpiteistä. Edellä todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt suhteellisuus- ja avoimuusperiaatteiden mukaisesti, kun se on hankintapäätöksessään ilmoittamallaan perusteella sulkenut valittajan tarjouskilpailusta varaamatta valittajalle ennen hankintapäätöksen tekemistä tilaisuutta esittää selvitystä korjaavista toimenpiteistä.

Hankintamenettelyn keskeyttäminen (dnro 264/2023)

Asiassa dnro 264/2023 on vielä arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden mukaisesti päättäessään keskeyttää hankintamenettelyn.

Edellä todetusti hankintayksikkö on asiassa 264/2023 keskeyttänyt hankintamenettelyn 8.6.2023 tekemällään päätöksellä sillä perusteella, että se on vastaanottanut vain yhden hyväksyttävän tarjouksen. Hankintayksikkö ei ole hankintamenettelyn keskeyttämistä koskevassa päätöksessä esittänyt muita perusteluja hankintamenettelyn keskeyttämiselle.

Markkinaoikeus toteaa, että oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että hankintamenettely voidaan perustellusti keskeyttää silloin, kun tarjouskilpailussa on saatu vain yksi tarjous.

Markkinaoikeus on kuitenkin edellä katsonut hankintayksikön menetelleen virheellisesti sulkemalla valittajan tarjouskilpailusta. Näin ollen hankintamenettelyn keskeyttämisen peruste eli se, että hankintayksikkö on saanut vain yhden hyväksyttävän tarjouksen, on ollut seurausta hankintayksikön virheellisestä menettelystä.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole esittänyt hankintamenettelyn keskeyttämiselle sellaisia perusteita, joiden perusteella hankintamenettelyn keskeyttämiselle voitaisiin katsoa olleen olemassa todellinen ja perusteltu syy. Lisäksi hankintamenettelyn keskeyttäminen varaamatta tässä tapauksessa valittajalle mahdollisuutta antaa näyttöä luotettavuudestaan edellä päätöksessä todetuin tavoin on myös ollut valittajaa syrjivää.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on sulkiessaan valittajan tarjouskilpailuista asioissa 262–264/2023 ja keskeyttäessään hankintamenettelyn asiassa 264/2023 menetellyt hankinnoissaan hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalain 154 §:n 1 momentti huomioon ottaen hankintamenettelyn virheiden korjaamista koskevien seuraamusten määrääminen käsillä olevassa tapauksessa edellyttää, että virheellisiin hankintamenettelyihin perustuvien hankintayksikön päätösten oikeusvaikutukset poistetaan kumoamalla kaikki tarvittavat hankintayksikön tekemät päätökset.

Asioissa dnrot 262/2023 ja 263/2023 hankintasopimuksia ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu eikä hankintapäätöksiä ole pantu täytäntöön. Näin ollen valituksenalaiset päätökset voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja päätösten täytäntöönpano kieltää.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Mikäli Utsjoen kunta aikoo toteuttaa Karigasniemen ja Utsjokisuun koulujen koulukuljetusten palveluhankinnan kysymyksessä olevien tarjouskilpailujen perusteella, sen on arvioitava tarjoajien soveltuvuus uudelleen ja tehtävä uudet perustellut hankintapäätökset ottaen huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Asiassa dnro 264/2023 valituksenalaiset päätökset voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota hankintayksikön virheellisen menettelyn johdosta.

Mikäli Utsjoen kunta aikoo edelleen keskeyttää Nuorgamin koulun koulukuljetuksia koskevan hankintamenettelyn, sen on tehtävä asiasta uusi perusteltu päätös ottaen huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa markkinaoikeuden asiassa 262/2023 Utsjoen kunnan hyvinvointijohtajan 8.6.2023 tekemän Karigasniemen koulun koulukuljetuksia koskevan hankintapäätöksen ja valittajan poissulkemispäätöksen.

Markkinaoikeus kumoaa markkinaoikeuden asiassa 263/2023 Utsjoen kunnan hyvinvointijohtajan 8.6.2023 tekemän Utsjokisuun koulun koulukuljetuksia koskevan hankintapäätöksen ja valittajan poissulkemispäätöksen.

Markkinaoikeus kieltää Utsjoen kuntaa tekemästä hankintasopimuksia edellä mainittujen päätösten perusteella tai panemasta niitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 15.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus kumoaa markkinaoikeuden asiassa 264/2023 Utsjoen kunnan hyvinvointijohtajan 8.6.2023 tekemän Nuorgamin koulun koulukuljetuksia koskevan hankintamenettelyn keskeyttämispäätöksen ja valittajan poissulkemispäätöksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Utsjoen kunnan korvaamaan Majet Oy:n oikeudenkäyntikulut 5.287,50 eurolla.

Markkinaoikeus hylkää Utsjoen kunnan vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Mika Kuuppo ja Teemu Matikainen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.