MAO:624/2023


Asian tausta ja käsittely markkinaoikeudessa

Päijät-Hämeen hyvinvointialue (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 23.1.2023 julkaistulla sosiaalipalveluja ja muita erityispalveluja koskevalla hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta diabeetikkojen silmänpohjakuvaus- ja lausuntopalvelun liitteen E kohdan 1 mukaisesta palveluhankinnasta ajalle 1.3.2023–28.2.2025 ja optiokaudelle 1.3.2025–28.2.2026.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen hankintapäällikkö on 7.3.2023 tekemällään päätöksellä § 3 keskeyttänyt hankintamenettelyn.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen hankintapäällikkö on 3.4.2023 tekemällään päätöksellä § 9 hylännyt 7.3.2023 tehdystä keskeytyspäätöksestä § 3 Optiprofi Screening OY:n tekemän hankintaoikaisuvaatimuksen.

Optiprofi Screening OY on 17.4.2023 vireille tulleessa valituksessaan markkinaoikeudelle vaatinut muun ohella, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen hankintamenettelyn keskeyttämisestä ja velvoittaa hankintayksikön korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut 2.812,80 eurolla. Valittaja on ilmoittanut saaneensa hankintayksikön 7.3.2023 tekemän päätöksen tiedoksi sähköpostilla samana päivänä.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue on esittänyt muun ohella, että valitus on toimitettu markkinaoikeudelle muutoksenhakuajan päättymisen jälkeen ja se tulee näin ollen jättää tutkimatta. Hankintayksikkö on antanut valituksenalaisen päätöksen tiedoksi valittajalle 7.3.2023 valittajan ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen lähettämällään viestillä, johon on erikseen merkitty tieto viestin lähettämispäivästä. Tiedoksi annettu päätös on sisältänyt hankintasäännösten mukaiset muutoksenhakuohjeet eli valitusosoituksen ja oikaisuohjeen. Valitus olisi pitänyt toimittaa markkinaoikeudelle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksiannosta.

Optiprofi Screening OY on lausumassaan esittänyt muun ohella, että päätös hankintamenettelyn keskeyttämisestä on tehty 7.3.2023. Valittaja on tehnyt keskeytyspäätöksestä hankintaoikaisuvaatimuksen 20.3.2023 ja hankintayksikkö on hylännyt oikaisuvaatimuksen 3.4.2023 tekemällään päätöksellä, jonka valittaja on saanut tiedoksi sähköpostitse 6.4.2023. Valittaja on tehnyt valituksen markkinaoikeudelle 14.4.2023. Hankintayksikön esittämä, jonka mukaan valittajan olisi tullut tehdä valitus markkinaoikeudelle 14 päivän kuluessa 7.3.2023 lukien, ei pidä paikkaansa. Markkinaoikeuden tulee katsoa valitus määräaikana tehdyksi.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Valituksen tutkiminen

Asiassa on kysymys siitä, onko valitus toimitettu markkinaoikeudelle muutoksenhakuajan päättymisen jälkeen ja siten jätettävä tutkimatta.

Asiassa ei ole erimielisyyttä ja saadusta selvityksestä ilmenee, että hankintayksikkö on lähettänyt valituksenalaisen päätöksen ja sen liitteenä olevan oikaisuohjeen ja valitusosoituksen markkinaoikeuteen tiedoksi valittajalle sen sähköpostiosoitteeseen 7.3.2023 kello 13.19. Valittaja on lähettänyt valituksen markkinaoikeuteen sähköpostitse sunnuntaina 16.4.2023 ja valitus on siten saapunut markkinaoikeuteen virka-ajan alkaessa 17.4.2023 kello 8.00.

Valittaja on valituksensa määräajassa toimittamisen tueksi viitannut 20.3.2023 tekemäänsä hankintaoikaisuvaatimukseen ja oikaisuvaatimuksen johdosta 3.4.2023 tehtyyn päätökseen, jolla oikaisuvaatimus on hylätty. Valittaja on saanut tämän päätöksen tiedokseen 6.4.2023.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 134 §:n 1 momentin mukaan hankintaoikaisun vireilletulo ja käsittely eivät vaikuta siihen määräaikaan, jonka kuluessa asianosaisella on tämän lain nojalla oikeus hakea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen. Tämä on todettu myös valituksenalaiseen päätökseen liitetyssä oikaisuohjeessa.

Julkisia hankintoja koskevista erilaisista muutoksenhakuajoista säädetään hankintalain 147 §:ssä. Kyseisen pykälän 1 momentin mukaan valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen, jollei jäljempänä toisin säädetä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalain 134 §:n 1 momentti huomioon ottaen muutoksenhakuajan arvioinnissa merkitystä ei ole hankintayksikön tekemällä valittajan oikaisuvaatimuksen hylkäävällä päätöksellä ja sen tiedoksiannolla valittajalle, vaan muutoksenhakuaika määräytyy käsillä olevassa tilanteessa hankintalain 147 §:n 1 momentin mukaisesti 7.3.2023 tehdyn päätöksen perusteella. Koska valitus on tullut vireille 17.4.2023, valitusta ei ole tehty hankintalain 147 §:n 1 momentin mukaisessa määräajassa.

Markkinaoikeus ottaa vielä viran puolesta arvioitavakseen, onko valituksenalaiseen päätökseen liitetty valitusosoitus ollut virheellinen ja onko tällä vaikutusta siihen, onko valituksen katsottava tulleen vireille määräajassa.

Hankintalain 126 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on liitettävä tekemäänsä päätökseen valitusosoitus, jossa selostetaan, miten asia on mahdollista saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi, hankintayksikön yhteystieto 148 §:ssä tarkoitettua ilmoitusta varten sekä ohjeet oikaisukeinon käyttämisestä (oikaisuohje), joissa selostetaan, miten ehdokas tai tarjoaja voi saattaa asian uudelleen käsiteltäväksi. Lain 126 §:n 2 momentin mukaan valitusosoituksen ja oikaisuohjeen antamiseen ja korjaamiseen sovelletaan muutoin, mitä hallintolain 7 luvussa (43–49 §) säädetään valitusosoituksesta ja oikaisuvaatimusohjeesta.

Hallintolain 47 §:n 1 momentin mukaan päätökseen, johon saa hakea muutosta valittamalla, on liitettävä valitusosoitus. Siinä on mainittava valitusviranomainen (1 kohta), viranomainen, jolle valituskirjelmä on toimitettava (2 kohta) sekä valitusaika ja mistä se lasketaan (3 kohta). Pykälän 2 momentin mukaan valitusosoituksessa on selostettava säännökset valituskirjelmän sisällöstä, liitteistä ja valituksen perille toimittamisesta sekä valituksen käsittelystä perittävistä maksuista.

Hankintalain 147 §:n 1 momentin 14 päivän pääsääntöisestä muutoksenhakuajasta poiketen pykälän 3 momentin mukaan valitus markkinaoikeudelle on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen.

Hankintalain 167 §:n 1 momentin mukaan sen lisäksi, mitä mainitussa laissa säädetään, valitukseen sovelletaan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettua lakia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan, jos valitus on puuttuneen tai virheellisen valitusosoituksen vuoksi tehty väärää menettelyä noudattaen, valitusta ei tämän vuoksi jätetä tutkimatta.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 17 §:n 1 momentin esitöissä (HE 29/2018 vp s. 87 ja 88) on todettu, että valittaja ei menetä puhevaltaansa sen vuoksi, että viranomainen ei ole antanut valitusosoitusta taikka että viranomaisen antama valitusosoitus on puutteellinen tai muulla tavoin virheellinen. Momentissa tarkoitettuja virheellisyyksiä ovat valitusaikaa ja toimivaltaista tuomioistuinta koskevat virheet. Näihin tilanteisiin rinnastuu se, että valitusosoituksessa on virheellinen maininta viranomaisesta, jolle valitus on toimitettava. Virheellisyydellä tarkoitetaan myös sitä, että valitusosoituksesta puuttuu jokin seikka, joka valitusosoituksessa on lain mukaan mainittava. Oikeuskäytännössä on katsottu valitusosoituksen olleen virheellinen esimerkiksi silloin, kun valitusosoituksessa ei ollut sähköisestä asioinnista annetun lain 7 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavoin ilmoitettu mahdollisuudesta tehdä valitus korkeimmalle hallinto-oikeudelle sähköisesti (KHO 2007:58). Valitusosoitusta on pidetty virheellisenä myös silloin, kun siinä ei ollut säädettyjen määräaikain laskemisesta annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaista mainintaa siitä, että valitusasiakirjojen tuli olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä (KHO 6.10.2015 taltio 2866).

Valituksenalaiseen päätökseen liitetyssä valitusosoituksessa on 14 päivän muutoksenhakuajan lisäksi muun ohella todettu, että ”Valitus on toimitettava markkinaoikeudelle. Valituksen tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen markkinaoikeuden virka-ajan päättymistä. Itse tiedoksisaantipäivää ei lasketa mukaan.” Valitusosoituksessa on niin ikään todettu, että ”Valituksen voi toimittaa markkinaoikeuden kansliaan henkilökohtaisesti, asiamiestä käyttäen, lähetin välityksellä, postitse, telekopiona tai sähköpostin avulla kuten laissa sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) säädetään.” Valitusosoituksessa on myös ilmoitettu markkinaoikeuden katu- ja postiosoite sekä sähköpostiosoite ja annettu tietoja valituksen sisältövaatimuksista. Sen sijaan valitusosoituksessa ei ole mainittu, minä ajankohtana markkinaoikeuden virka-aika päättyy. Valitusosoituksessa ei myöskään ole mainittu hallinto- ja erityistuomioistuimien sähköisen asiointipalvelun yhteystietoja, eikä siinä ole selostettu säännöksiä valituksen käsittelystä perittävistä maksuista.

Vaikka valituksenalaisen päätöksen liitteenä olleessa valitusosoituksessa ei ole hallintolain 47 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaisesti ilmoitettu valitusajan eli tässä tapauksessa hankintalain 147 §:n 1 momentin mukaisen muutoksenhakuajan osalta sen laskentatapaa, eikä hallintolain 47 §:n 2 momentissa edellytetyllä tavalla selostettu säännöksiä valituksen käsittelystä perittävistä maksuista ja mahdollisuudesta toimittaa valituskirjelmä valitusviranomaiselle eli tässä tapauksessa markkinaoikeudelle myös käyttäen hallinto- ja erityistuomioistuimien sähköistä asiointipalvelua, ei asiassa esitetyn selvityksen perusteella ole käynyt ilmi, että valitus olisi mainittujen valitusosoituksen puutteiden vuoksi tehty oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla väärää menettelyä noudattaen, joten kyseisellä säännöksellä ei ole tässä tapauksessa merkitystä muutoksenhakuaikaan. Valitusosoitusta ei ole pidettävä myöskään hankintalain 147 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla olennaisesti puutteellisena, eikä siten tälläkään säännöksellä ole merkitystä muutoksenhakuaikaan.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 81 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan tuomioistuin jättää valituksen tutkimatta, jos valitusta ei ole tehty määräajassa. Koska muutoksenhakuaika on päättynyt 21.3.2023 kello 16.15, valittajan 17.4.2023 vireille tullut valitus on näin ollen jätettävä myöhässä saapuneena tutkimatta.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Pääasian lopputulos huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta pääasian osalta ja hylkää Optiprofi Screening OY:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.


Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Sami Myöhänen, Ville Parkkari ja Pekka Savola.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.