Asian tausta

Joensuun kaupungin alainen Pohjois-Karjalan hankintatoimi (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 1.6.2023 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Joensuun kaupungin koulukuvauksia koskevan käyttöoikeussopimuksen kilpailuttamisesta ajalle 1.8.2023–31.7.2026 ja kahdelle yhden vuoden optiokaudelle.

Pohjois-Karjalan hankintatoimi on 22.6.2023 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut erään tarjoajan tarjouksen.

Hankintailmoituksessa on todettu, että kyseessä on kansallisen kynnysarvon alittava käyttöoikeussopimusta koskeva ilmoitus.

Hankintayksikkö on 19.7.2023 antanut sitoumuksen siitä, ettei se pane hankintapäätöstä täytäntöön asian ollessa vireillä markkinaoikeudessa.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus ja sen täydennys

Vaatimukset

Seppälän Koulukuvat Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.865,40 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksun määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikön kilpailuttaman käyttöoikeussopimuksen arvo on ylittänyt kansallisen kynnysarvon ja markkinaoikeus on siten toimivaltainen käsittelemään valituksen.

Tarjouspyynnössä tai hankintapäätöksessä ei ole esitetty perusteluja kynnysarvon alittumiselle, vaan ainoastaan todettu kynnysarvon alittuvan. Hankintayksikön olisi tullut etukäteen määritellä hankinnan ennakoitu kokonaisarvo, mikäli se arvioi, ettei hankintasäännösten mukainen kynnysarvo ylity. On selvää, että hankinnan arvo on ylittänyt hankintasäännöksissä asetetun kynnysarvon, kun otetaan huomioon viiden vuoden sopimuskausi, koulukuvausten toteuttaminen vuosittain noin 6.430 henkilölle ja yksittäisen kuvauksen keskimääräinen myyntihinta. Kun viiden vuoden sopimuskauden aikana järjestetään yhteensä noin 32.000 kuvausta, hankinnan kokonaisarvo ylittää hankintasäännösten mukaisen kynnysarvon olennaisesti. Hankintayksikkökin on myöntänyt markkinaoikeuden olevan toimivaltainen käsittelemään valituksen, sillä hankintaoikaisupäätöksessä on todettu, että markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaan asiaan ei saa hakea muutosta kuntalain eikä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain nojalla.

Hankintayksikkö ei ole kohdellut tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi hankintapäätöstä tehdessään. Kaikki tarjoajat ovat antaneet saman tarjoushinnan, ja ne ovat siten saaneet tarjousten vertailussa saman pistemäärän eli 100 hintapistettä. Hankintayksikkö on esittänyt valinneensa voittaneen tarjoajan tarjouksen halvimman hinnan perusteella, vaikka muun ohella valittajan tarjoushinta on ollut yhtä halpa. Hankintayksikkö on näin ollen tehnyt hankintapäätöksen virheellisesti sellaisella perusteella, joka ei ole erottanut tarjoajia toisistaan tai sellaisella perusteella, jota ei ole esitetty hankintapäätöksessä.

Vastine

Vaatimukset

Joensuun kaupungin alainen Pohjois-Karjalan hankintatoimi on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.610 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Kysymyksessä on ollut kansallisen kynnysarvon alittava käyttöoikeussopimus. Valituksen tutkiminen ei siten kuulu markkinaoikeuden toimivaltaan.

Hankintayksikkö on etukäteen määritellyt käyttöoikeussopimuksen ennakoidun arvon. Hankintasäännöksissä ei edellytetä hankintayksikön käyttämän laskentatavan tai arvion julkaisemista tarjouspyynnössä tai hankintapäätöksessä. Kynnysarvon alittuminen on kuitenkin ilmaistu selvästi hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä.

Tarjouspyynnössä on todettu, että oppilaiden määrät voivat vaihdella sopimuskauden aikana, sillä peruskoulut liittyvät kilpailutuksen mukaiseen hankintasopimukseen eri aikoina riippuen siitä, milloin niiden nykyiset voimassa olevat sopimukset päättyvät. Tarkemmat tiedot koulukohtaisista oppilasmääristä ja sopimukseen liittymisestä ovat löytyneet tarjouspyynnön liitteenä olevasta asiakirjasta. Ensimmäisinä vuosina vuosittainen henkilömäärä ei ole ollut valittajan esittämällä tavalla 6.430 henkilöä.

Hankintayksiköllä on useita voimassa olevia sopimuksia koulukuvauksista. Niissä oppilaskohtainen arvonlisäveroton myynti on ollut keskimäärin enintään 15 euroa. Hankintayksikkö on arvioinut hankinnan arvon tämän kokemuksensa perusteella. Kun otetaan huomioon koulujen porrastettu liittyminen sopimukseen, hankinnan kokonaisarvo sopimuskaudella on ollut noin 325.000–375.000 euroa.

Hankintaoikaisupäätöksen valitusosoituksessa ollut maininta ei luo valittajalle valitusoikeutta eikä sen perusteella voi päätellä, että kansallinen kynnysarvo ylittyisi. Hankintayksikkö on sittemmin lähettänyt hankintaoikaisupäätöksen tiedoksi uudella valitusosoituksella, joka mahdollistaa kunnallisvalituksen tekemisen.

Tarjousten vertailutaulukko on ollut hankintapäätöksen liitteenä. Kaikki tarjoajat ovat olleet tarjousvertailussa tasapisteissä, minkä vuoksi hankintayksikkö on valinnut voittaneen tarjoajan. Oikeuskäytännön mukaisesti tasatilanteessa hankintayksikön oma valinta on sallittu tapa ratkaista tarjouskilpailun voittaja. Hankintasäännöksissä ei ole säännöstä menettelystä tilanteessa, jossa tarjousvertailu päättyy tasapisteisiin. Hankintayksiköllä on näin ollen harkintavaltaa sen suhteen, millä perusteella se valitsee tarjouskilpailun voittajan. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tasatilanteessa hankintayksikkö tulee valitsemaan haluamansa toimittajan.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankinnan kokonaisarvo on ylittänyt kansallisen kynnysarvon, vaikka arvioinnissa otettaisiin huomioon hankintayksikön mainitsemat vuosittaiset vaihtelut henkilömäärissä ja peruskoulujen liittyminen sopimukseen eri aikoina. Asian arvioinnin kannalta ei ole merkitystä, että hankintayksikkö on itse todennut kynnysarvon alittuvan. On yleisesti tiedossa, että merkittävä osa alan asiakkaista tilaa säännönmukaisesti tarjouspyynnössä mainitun kolmen tuotteen lisäksi myös muita tuotteita, kuten muun ohella kaverikuvia, magneetteja sekä erilaisia lahja- ja sisustustuotteita. Valittajan ja muiden alalla toimivien yritysten kate muodostuu edellä mainittujen tuotteiden myynnistä. Hankintayksikön esittämä arvio oppilaskohtaisesta myynnistä ei ole ollut realistinen varsinkaan merkittävästi kohonneen ja yhä kohoavan yleisen kustannustason myötä.

Nyt esillä olevissa olosuhteissa olisi kohtuutonta, jos valittaja velvoitettaisiin korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että hankintasäännösten mukaan hankinnan ennakoidun kokonaisarvon määrittämisessä lähtökohtana on hankintayksikön arvio. Mikäli yksittäisen tarjoajan kokemus myynnistä poikkeaa hankintayksikön kokemuksesta ja ennakoidusta arvosta, se ei anna aihetta muuttaa hankinnan ennakoitua kokonaisarvoa.

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön käyttämä 15 euron keskihinta alittaa olennaisesti sen, mikä on ylipäänsä mahdollista kannattavaa liiketoimintaa harjoittavalle alan toimijalle. Pitkän kokemuksensa ja aiempien myyntitoteutumiensa perusteella valittaja on arvioinut keskihinnan olevan noin kaksinkertainen hankintayksikön arvioimaan keskihintaan verrattuna.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Valituksen tutkiminen

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Nyt esillä olevaan asiaan yleisenä oikeudenkäyntilakina sovellettavan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 81 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan tuomioistuin jättää valituksen tutkimatta, jos valituksen tutkiminen ei kuulu sen toimivaltaan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 6 §:n 1 momentin mukaan hankintalakia sovelletaan 5 §:ssä tarkoitetun hankintayksikön suorittamiin hankintoihin ja käyttöoikeussopimuksiin siten kuin jäljempänä säädetään.

Hankintalain 25 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan kansallinen kynnysarvo ilman arvonlisäveroa laskettuna on 500.000 euroa käyttöoikeussopimuksissa. Pykälän 2 momentin (499/2021) mukaan, ellei hankintalaissa toisin säädetä, hankintalakia ei sovelleta hankintasopimuksiin tai käyttöoikeussopimuksiin, joiden ennakoitu arvo alittaa kansalliset kynnysarvot.

Markkinaoikeuden toimivallan edellytyksenä on siten se, että markkinaoikeudelle tehdyssä valituksessa esitetyt vaatimukset koskevat hankintalain soveltamisalaan kuuluvaa hankintaa. Hankintalain säännösten soveltamisen edellytyksenä on edellä hankintalain 25 §:n 2 momentissa säädetyn mukaisesti puolestaan se, että hankinnan ennakoitu arvo on vähintään hankintalain 25 §:n 1 momentissa säädetyn ja kyseiseen hankintaan soveltuvan kansallisen kynnysarvon suuruinen.

Hankintalain 28 §:n 1 momentin mukaan käyttöoikeussopimuksen ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on käytettävä hankintayksikön arvioimaa sopimuksensaajan sopimuksen voimassaoloaikana tuottamaa liikevaihtoa ilman arvonlisäveroa. Liikevaihto on otettava huomioon vain siltä osin kuin se on vastikkeena sopimuksen kohteena olevasta urakasta tai palvelusta taikka näihin liittyvistä tavaroista. Arvion on perustuttava käyttöoikeussopimuksen ilmoittamisajankohtaan tai muuhun hankintamenettelyn alkamishetkeen. Jos käyttöoikeussopimuksen arvo on sopimuksen tekohetkellä yli 20 prosenttia ennakoitua arvoa suurempi, kynnysarvon ylittymistä on arvioitava sopimuksen tekohetken arvon perusteella.

Pykälän 2 momentin mukaan käyttöoikeussopimuksen ennakoitu arvo on laskettava hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai muissa hankinta-asiakirjoissa yksilöidyllä objektiivisella menetelmällä. Ennakoitua arvoa laskettaessa on otettava huomioon muun ohella erityisesti: mahdollisen option arvo ja käyttöoikeussopimuksen keston pidentäminen (kohta 1) ja tulot muista kuin hankintayksikön keräämistä rakennusurakoiden tai palvelujen käyttäjien maksamista maksuista tai sakoista (kohta 2).

Asiaan vaikuttava tosiseikasto

Hankintayksikkö on julkaissut kansallisen hankintailmoituksen Joensuun kaupungin koulukuvauksista. Hankintailmoituksen kohdan II ”Kohde” alakohdassa II.1.4 ”Lyhyt kuvaus” on todettu, että kyseessä on kansallisen kynnysarvon alittava käyttöoikeussopimusta koskeva ilmoitus. Edellä mainitun kohdan alakohdassa II.2.7 ”Sopimuksen, puitejärjestelyn tai dynaamisen hankintajärjestelmän kesto” sopimuksen kestoksi on ilmoitettu 1.8.2023–31.7.2026. Lisäksi on ilmoitettu, että sopimusta on mahdollista jatkaa yhdellä optiovuodella ajalle 1.8.2026–31.7.2027 ja yhdellä optiovuodella ajalle 1.8.2027–31.7.2028.

Hankintailmoituksesta tai sen julkaisemisen yhteydessä saataville asetetusta tarjouspyynnöstä ei ole käynyt ilmi käyttöoikeussopimuksen ennakoitu kokonaisarvo. Hankinta-asiakirjoissa ei ole myöskään yksilöity menetelmää käyttöoikeussopimuksen ennakoidun arvon laskemiseksi.

Tarjouspyynnön kohdan ”Muut tiedot” alakohdassa ”Hankinnan kohde” on todettu muun ohella, että oppilaiden yhteenlaskettu määrä on noin 5.600 henkilöä ja opetus- ja ohjaushenkilöstön yhteenlaskettu määrä noin 830 henkilöä. Kyseisessä kohdassa on lisäksi todettu, että määrät voivat vaihdella sopimuskauden aikana, sillä peruskoulut liittyvät kilpailutuksen mukaiseen hankintasopimukseen eri aikoina riippuen siitä, milloin niiden nykyiset voimassa olevat sopimukset päättyvät. Kohdassa on viitattu tarjouspyynnön liitteenä olleeseen asiakirjaan ”Joensuun kaupungin koulukuvaukset 444653_Koulukohtaiset oppilasmäärät ja sopimukseen liittyminen”, jossa on esitetty tarkemmat tiedot koulukohtaisista oppilasmääristä ja sopimukseen liittymisestä. Tarjouspyynnön kohdassa ”Muut huomiot” on muun ohella todettu, että opetushenkilöstöllä (opettajat ja ohjaajat) on halutessaan mahdollisuus kuvauttaa itsensä samaan tapaan kuin oppilaat ja saada tilatuksi ryhmän yhteiskuvan ja muotokuva-arkin maksutta. Opetushenkilöstön on myös mahdollista tilata hinnaston mukaisia muita tuotteita hinnaston mukaisella hinnalla koulukuvauksen yhteydessä.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Hankinnan kohteen kriteerit” on ollut taulukko, johon tarjoajien on tullut ilmoittaa oppilaskohtaiset kappalehinnat ryhmän yhteiskuvalle, muotokuva-arkille ja tarra-arkille. Tarjoajien on lisäksi tullut ilmoittaa pakettihinta edellä mainituille tuotteille. Tarjouspyynnössä on todettu, että edellä mainitut hinnat ovat vaikuttaneet tarjouksen vertailuhintaan. Tarjouspyynnön mukaan ryhmän yhteiskuva on sisältänyt yhden kuvan, tarra-arkki vähintään 12 kuvaa ja muotokuva-arkki yhteensä kuusi kuvaa, jotka ovat olleet kolmea eri kokoa.

Edellä mainitun tarjouspyynnön kohdan alakohdan ”Ryhmän yleiset kriteerit” alakohdassa ”Hinnasto (sis. alv.)” on todettu, että tarjoajan tulee ladata arvonlisäveron sisältävä hinnasto muista tuotteista, kuten lisäkuvasarjoista ja magneeteista. Tarjouspyynnössä on täsmennetty, että kyseisen hinnaston tuotteiden hinnat eivät vaikuta tarjousten vertailuhintaan.

Edellä mainitusta tarjouspyynnön liitteestä on käynyt ilmi kunkin koulun oppilasmäärät ja hankintasopimukseen liittymispäivä. Liitteessä esitettyjen oppilasmäärien ja liittymispäivien perusteella laskettuna viiden vuoden sopimuskaudella 1.8.2023–31.7.2028 kuvattavia oppilaita on yhteensä 23.035.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikkö on saanut 16 tarjousta. Kaikki tarjoajat ovat ilmoittaneet vertailuhintaan vaikuttavien tuotteiden hinnaksi nolla euroa. Tarjoajat ovat lisäksi liittäneet tarjouksiinsa tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla hinnaston muista tuotteista. Muut tuotteet ovat olleet muun ohella sisarus- ja kaverikuvia, koko koulun kuvia, canvastauluja ja erilaisia kuvilla koristeltuja esineitä. Tuotteiden hinnat ovat vaihdelleet muutamasta eurosta useisiin kymmeniin euroihin. Kalleimmat tuotteet ovat olleet yli 100 euroa.

Asian arviointi

Hankintayksikkö on esittänyt, että kysymyksessä on ollut kansallisen kynnysarvon alittava käyttöoikeussopimus, jonka ennakoitu kokonaisarvo on ollut noin 325.000–375.000 euroa. Hankintayksikkö on esittänyt perustaneensa arvionsa aikaisempaan kokemukseensa. Hankintayksikön mukaan sen koulukuvauksia koskevissa aikaisemmissa hankintasopimuksissa oppilaskohtainen arvonlisäveroton myynti on ollut keskimäärin enintään 15 euroa.

Valittaja on esittänyt, että käyttöoikeussopimuksen arvo on ylittänyt kansallisen kynnysarvon. Valittaja on pitkän kokemuksensa ja aikaisempien myyntitoteutumiensa perusteella arvioinut keskimääräisen oppilaskohtaisen myynnin olevan noin kaksinkertainen hankintayksikön arvioimaan keskimääräiseen myyntiin verrattuna. Valittajan mukaan on yleisesti tiedossa, että merkittävä osa alan asiakkaista tilaa säännönmukaisesti tarjouspyynnössä mainitun kolmen tuotteen lisäksi myös muita tuotteita, kuten muun ohella kaverikuvia, magneetteja sekä erilaisia lahja- ja sisustustuotteita.

Käyttöoikeussopimusten ennakoitua arvoa laskettaessa on edellä hankintalain 28 §:n 1 momentissa selostetulla tavalla käytettävä hankintayksikön arvioimaa sopimuksensaajan sopimuksen voimassaoloaikana tuottamaa ja palvelujen vastikkeeksi katsottavaa liikevaihtoa ilman arvonlisäveroa. Arvion on perustuttava käyttöoikeussopimuksen ilmoittamisajankohtaan tai muuhun hankintamenettelyn alkamishetkeen.

Valittaja on perustanut väitteensä ennakoidun arvon ylittymisestä ensinnäkin sille, että kuvaus toteutetaan vuosittain noin 6.430 henkilölle eli viiden vuoden sopimuskauden aikana järjestettäisiin yhteensä noin 32.000 kuvausta. Tarjouspyyntöasiakirjoissa esitettyjen oppilasmäärien ja liittymisajankohtien perusteella markkinaoikeus on jo edellä todennut, että viiden vuoden sopimuskaudella 1.8.2023–31.7.2028 kuvattavia oppilaita on yhteensä 23.035. Kaikki oppilaat eivät tule kuvattaviksi koko sopimuskauden ajan kysymyksessä olevan kilpailutuksen perusteella. Lisäksi valittajan esittämään lukuun on sisältynyt oppilaiden lisäksi myös koulujen henkilöstö, joka tarjouspyynnön mukaan voi halutessaan kuvauttaa itsensä samaan tapaan kuin oppilaat sekä saada tilatuksi ryhmän yhteiskuvan ja muotokuva-arkin maksutta. Markkinaoikeus ei pidä uskottavana, että suuri osa henkilöstöstä tekisi maksullisia kuvatilauksia maksuttomien kuvien lisäksi. Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo olevan selvää, että maksullisia kuvatilauksia sopimuskauden aikana todennäköisesti tekevien henkilöiden lukumäärä on huomattavasti pienempi kuin 32.000 henkilöä.

Siltä osin kuin valittaja on kokemukseensa ja aikaisempiin myyntitoteutumiinsa viitaten arvioinut oppilaskohtaisen myynnin olevan noin kaksinkertainen hankintayksikön arvioimaan myyntiin verrattuna, markkinaoikeus toteaa, että valittaja ei ole tarkemmin yksilöinyt, mihin kilpailutuksiin se on perustanut väitteensä eikä ole myöskään esittänyt tarkempia laskelmia tai muuta selvitystä väitteidensä tueksi. Hankintayksikön mukaan arvio enintään 15 euron keskimääräisestä arvonlisäverottomasta oppilaskohtaisesta myynnistä on perustunut sen aikaisemmin kilpailuttamien hankintasopimusten perusteella toteutuneisiin myyntimääriin. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön esittämää arviota ei voida pitää perusteettomana yksinomaan valittajan esittämän väitteen perusteella.

Markkinaoikeus toteaa myös, että hankinnan kokonaisarvo jäisi selvästi alle hankintalain 25 §:n mukaisen käyttöoikeussopimuksia koskevan kansallisen kynnysarvon siinäkin tapauksessa, että oppilaskohtainen myynti olisi hankintayksikön esittämää jonkin verran suurempi, kuten esimerkiksi 20 euroa.

Edellä mainitut seikat huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole perusteita katsoa hankintayksikön määrittäneen käyttöoikeussopimuksen ennakoitua kokonaisarvoa siten virheellisesti, että ennakoidun kokonaisarvon olisi katsottava ylittäneen hankintalain 25 §:n mukaisen käyttöoikeussopimuksia koskevan kansallisen kynnysarvon. Hankintayksikön kilpailuttamassa käyttöoikeussopimuksessa ei siten ole ollut kyse hankintalain soveltamisalaan kuuluvasta hankinnasta, jota koskevan valituksen markkinaoikeus olisi toimivaltainen tutkimaan.

Valitus on näin ollen jätettävä pääasian osalta tutkimatta.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Vaikka hankintailmoituksessa on sinänsä todettu, että käyttöoikeussopimuksen ennakoitu arvo alittaa kansallisen kynnysarvon, hankintailmoituksesta tai sen julkaisemisen yhteydessä saataville asetetusta tarjouspyynnöstä ei ole käynyt ilmi käyttöoikeussopimuksen ennakoitu kokonaisarvo eikä se ole ollut myöskään laskettavissa hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai muissa hankinta-asiakirjoissa yksilöidyllä objektiivisella menetelmällä. Hankintayksikkö on vasta markkinaoikeudessa arvioinut käyttöoikeussopimuksen kokonaisarvon olevan noin 325.000–375.000 euroa ja esittänyt tarkemmat perustelut sille, mihin se on arvionsa perustanut.

Asiassa annettu ratkaisu ja toisaalta hankinta-asiakirjoista edellä todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei ole kohtuutonta, että kumpikin asianosainen saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta pääasian osalta.

Markkinaoikeus hylkää Seppälän Koulukuvat Oy:n ja Joensuun kaupungin alaisen Pohjois-Karjalan hankintatoimen vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Markus Mattila ja Liisa Kauramäki.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.