Asioiden tausta

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 27.5.2022 julkaistulla ja 15.7.2022 korjatulla sosiaalipalveluita ja muita erityispalveluita koskevalla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta kotoutumiskoulutuksen puitejärjestelyä pääkaupunkiseudulla koskevasta hankinnasta (UUDELY/3113/2022) ajalle 1.1.2023–31.12.2024 ja kahdelle yhden vuoden optiokaudelle. Hankinta on jaettu 16 osaan.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 14.10.2022 tekemällään päätöksellä sulkenut Arffman Finland Oy:n tarjouksen tarjouskilpailusta hankinnan (UUDELY/3113/2022) osa-alueiden 1, 2A, 2B, 2C, 3, 4A, 4B, 4C, 5A, 5B, 5C, 7A, 7B, 7C ja 8 osalta.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 7.11.2022 tekemällään päätöksellä sulkenut CareeriaPlus Oy:n tarjouksen tarjouskilpailusta hankinnan (UUDELY/3113/2022) osa-alueiden 2C ja 7B osalta.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 8.11.2022 tekemillään hankintapäätöksillä muun ohella valinnut puitejärjestelyyn AEL-Amiedu Oy:n (hankinnan osa-alueet 3, 5B ja 6), Axxell Utbildning Ab:n (hankinnan osa-alueet 1, 5A, 5B ja 5C), CareeriaPlus Oy:n (hankinnan osa-alue 8), Eezy Valmennuskeskus Oy:n (hankinnan osa-alueet 2A, 2B ja 4B), Galimatias Concept Oy Ab:n (hankinnan osa-alueet 2A, 2B, 2C, 3, 4A, 4B, 4C, 5A, 5B, 5C, 7A, 7B ja 7C), Hyria Business Institute Oy:n (hankinnan osa-alue 6) ja Spring House Oy:n (hankinnan osa-alueet 2B, 2C, 4A, 4B ja 7C).

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 150.000.000 euroa.

Markkinaoikeus on 14.12.2022 antamallaan välipäätöksellä numero H406/2022 hylännyt CareeriaPlus Oy:n vaatimuksen valitustenalaisten hankintapäätösten täytäntöönpanon väliaikaisesta kieltämisestä markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 527–535/2022.

Puitesopimuksia ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asioiden käsittely markkinaoikeudessa

Markkinaoikeuden asiat diaarinumerot 503/2022 ja 536–550/2022

Valitukset

Vaatimukset

Arffman Finland Oy on vaatinut markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 503/2022, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut mainitussa asiassa, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan valittajalle sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.515 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen. Edelleen valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa kuultavat CareeriaPlus Oy:n ja Spring House Oy:n korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut kumpikin 120 eurolla viivästyskorkoineen.

Arffman Finland Oy on vaatinut markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot
536–550/2022, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaiset päätökset, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut mainituissa asioissa, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan valittajalle sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 7.380 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen. Edelleen valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Axxell Utbildning Ab:n korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 420 eurolla, Eezy Valmennuskeskus Oy:n korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 240 eurolla ja Spring House Oy:n korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 540 eurolla, kaikki viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on hankintasäännösten vastaisesti jättänyt määrittämättä puitejärjestelyn enimmäisarvon tai enimmäismäärän. Ilmoittamatta on myös jäänyt, mikä on ollut kunkin hankinnan osa-alueen enimmäismäärä tai -arvo. Tarjouspyynnön liitteenä olleessa puitesopimuksessa on lisäksi todettu, ettei sopimus sisällä hankintayksikölle mitään määräostovelvoitetta. Tämän virheen vuoksi potentiaaliset tarjoajat eivät ole saaneet avoimuusperiaatteen vaatimalla tavalla tietoa hankinnan kohteen laajuudesta, mikä on vaikuttanut niiden kiinnostukseen osallistua hankintamenettelyyn. Lisäksi tarjousten hinnoittelu ja puitesopimuksen velvoitteiden laajuuden hahmottaminen on ollut käytännössä mahdotonta.

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten ja erityisesti suhteellisuusperiaatteen vastaisesti edellyttäessään tarjoajia vertailupisteiden saamiseksi nimeämään jo tarjouksissaan useita kymmeniä palveluiden tarjoamiseen osallistuvia henkilöitä. Tarjousten jättämisen määräaika on päättynyt 1.9.2022, mutta sopimuskausi on alkanut vasta 1.1.2023. Kunkin hankinnan osa-alueen sisällä samaa henkilöä ei ole voinut tarjota useaan eri positioon. Tämän vuoksi tarjoajilla on tullut olla jo hankintamenettelyn aikana laajat henkilöstöresurssit saadakseen hyvät laatupisteet tarjousvertailussa. Hankintayksikön virheellinen menettely on ollut omiaan vaikuttamaan potentiaalisten tarjoajien kiinnostukseen osallistua hankintamenettelyyn ja vaikeuttanut uusien yritysten osallistumismahdollisuuksia.

Tarjouspyyntö on ollut epäselvä hankittavien palvelumäärien osalta. Tarjouspyynnön liitteenä olleen puitesopimuksen perusteella sopimuskausi kestää enintään 31.12.2026 saakka, ja tarjouspyynnön liitteen 1 mukaan tarjoajien on tullut tarjota hankintayksikölle vuoden 2026 osalta 50 prosenttia siitä määrästä, joka on tarjottu vuodelle 2024. Tarjouspyynnössä on kuitenkin todettu edellä mainittuihin ehtoihin nähden ristiriitaisesti, että mahdollisille optiovuosille 2025 ja 2026 palvelua tulee tarjota vähintään saman verran kuin vuodelle 2024 ja että palveluntuottajan tulee olla valmis toteuttamaan palvelua mahdollisiin vuodelle 2027 jatkuviin toteutuksiin siten, että toteutusmäärä on 50 prosenttia vuoden 2024 ennakoidusta osuudesta.

Edellä mainitun epäselvyyden vuoksi tarjoajat eivät ole tienneet puitejärjestelyn sopimuskauden pituutta. Sopimuskauden pituutta koskeva tieto on ollut tärkeä tarjoajille, koska tarjoajat peilaavat tarjoushintaansa sekä sopimuksista syntyviä riskejä suhteessa sopimuskauden pituuteen. Tiedon merkittävyyttä on korostanut se, että puitesopimuksen mukaan sopimushinnat ovat kiinteät koko sopimuskauden ajan, mistä syystä tarjoajat ovat joutuneet tarjouksissaan ottamaan huomioon sopimuskauden aikaisen inflaation.

Hankintayksikkö on 14.10.2022 tekemässään päätöksessä, jolla se on sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta, katsonut, että tarjouspyynnön hintaliitteessä viimeiselle opiskeluvuodelle tarjottujen opiskelijatyöpäivien määrän on tullut olla vähintään vuoden 2024 tarjottujen vastaavien päivien määrä. Ilmaisulla ”viimeisen vuoden hankinnat” on voitu ymmärtää tarkoitettavan vuotta 2026. Epäselvyyttä on lisännyt se, että hintaliitteellä ei ole ollut mahdollista täyttää opiskelijatyöpäivien määriä vuoden 2027 osalta, minkä lisäksi lomakkeella ei ole annettu ohjeistusta siitä, mitkä ovat olleet tarjottavat vähimmäismäärät kullekin sopimusvuodelle.

Tarjouspyyntö on ollut epäselvä hintavertailun osalta. Tarjouspyynnön mukaan hankinnan osa-alueissa 1–5C ja 7A–7C hintavertailussa vertaillaan ainoastaan opiskelijatyöpäivän hintaa ja osa-alueessa 8 ryhmän hintaa. Tarjouspyynnön liitteenä olleella hintalomakkeella on kuitenkin pyydetty myös hinnat vähintään kolmesta työelämän sertifikaatista. Tarjouspyynnön perusteella tarjoajille on jäänyt epäselväksi, vertaillaanko kyseisiä työelämän sertifikaatteja osana hintavertailua, mitä sertifikaatteja tarjoaja on voinut tarjota ja millä tavoin näiden lisäsertifikaattien hinta vaikuttaa tarjousvertailuun. Hankintayksikön menettely on vaarantanut avoimuusperiaatteen toteutumisen. Ratkaisussaan MAO 227/20 markkinaoikeus on katsonut hankintayksikön menetelleen hankintasäännösten vastaisesti, kun se oli jättänyt vertailun ulkopuolelle hankinnan osan, joka ylitti kansallisen kynnysarvon.

Myös hankintayksikön käyttämät laadun vertailuperusteet ovat olleet epäselvät. Tarjouspyynnön mukaan tarjoukset ovat saaneet tarjousvertailussa pisteitä muun ohella siitä, miten pitkäkestoisista kielen opettamista koskevista koulutuksista nimetyllä avainhenkilöllä tai pääopettajalla on ollut kokemusta. Koulutuksen kestoa koskeva vertailuperuste ei kuitenkaan ole perusteltu, kun arvioitavana on henkilön kokemus ja ammattitaito. On esimerkiksi mahdollista, että nimetyn avainhenkilön tai pääopettajan työnantaja on järjestänyt sinänsä pitkäkestoisen koulutuksen, jossa avainhenkilö tai pääopettaja on kuitenkin opettanut vain hyvin lyhyen aikaa. Toisaalta kyseistä vertailuperustetta on mahdollista tulkita tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella myös siten, että avainhenkilöllä tai pääopettajalla on itsellään tullut olla pisteiden saamiseksi tietyn pituinen kokemus koulutuksista. Mainittu epäselvyys on johtanut siihen, etteivät potentiaaliset tarjoajat ole tienneet, miten tarjoukset lopulta pisteytetään.

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta epäolennaisen puutteen vuoksi. Hankintayksikön olisi tullut hyväksyä valittajan tarjous tarjousvertailuun sellaisenaan tai varata valittajalle mahdollisuus täydentää tarjoustaan.

Vastineet

Vaatimukset

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on vaatinut markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 503/2022, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.872 eurolla viivästyskorkoineen.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on vaatinut markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 536–550/2022, että markkinaoikeus hylkää valitukset ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.957,64 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti hankinnan enimmäismäärän tai -arvon ilmoittamisen osalta. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu nimenomaisesti hankinnan arvioitu kokonaisarvo. Lisäksi jokaisen hankinnan osa-alueen osalta on ilmoitettu arvioidut hankintamäärät. Ennakoidun kokonaisarvon määrittäminen estää hankintayksikköä laajentamasta hankinnan arvoa mielivaltaisesti hankintakauden aikana. Edelleen hankintayksikkö on tarjouspyynnössä määritellyt jokaisen hankinnan osa-alueen osalta pienimmän tarjottavan määrän, minkä lisäksi tarjouspyynnössä on ilmoitettu, miten toimitaan tilanteessa, jossa puitesopimustoimittajalta tilattava osuus kaupasta on muodostumassa määrältään suuremmaksi kuin sen tarjoama vuosittainen määrä. Tarjoajat ovat voineet arvioida puitejärjestelystä johtuvat velvoitteensa tarjouspyynnössä annettujen tietojen ja tekemänsä tarjouksen perusteella.

Hankittavan palvelun luonteen vuoksi on ollut mahdotonta ennakoida tarkasti tarvittavan palvelun määrää. Hankittavan palvelun kohderyhmänä ovat TE-palvelujen ja työllisyyden kuntakokeilujen työttömät, pääasiassa vasta maahan tulleet maahanmuuttajat, joiden määrää ei pystytä luotettavasti ennakoimaan. Määriin vaikuttavat lisäksi muun ohella Suomen ja maailman työmarkkinatilanne, muu koulutus- ja palveluntarjonta Uudenmaan alueella, Suomen sisäinen muuttoliike sekä maailman tapahtumat. Hankinnan eri osa-alueiden hankintamääriä on mahdotonta ennakoida tarkasti, koska etukäteen ei voida tietää, minkä verran eri vuosina ilmoittautuu työnhakijoiksi nyt kyseessä olevien osa-alueiden kohderyhmiin kuuluvia asiakkaita erilaisilla taustoilla. Asiakkaiden palvelun kannalta on tärkeää, että puitesopimuskaudella hankintaa voidaan suunnata asiakastarpeiden mukaisesti. Hankintamenettelyn aikana hankittavista enimmäismääristä tai -arvosta ei ole esitetty kysymyksiä.

Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on edellyttänyt vertailupisteiden saamiseksi avainhenkilöiden ja opettajien nimeämistä jo tarjousvaiheessa. Kaikilla nimettäviksi vaadituilla henkilöillä on koulutusten suunnittelussa, laadun varmistuksessa ja toteutuksessa keskeinen rooli. Hankintayksikkö on vaatimuksillaan pyrkinyt varmistamaan, että tarjoaja pystyy rekrytoimaan tarvittavaa henkilöstöä koulutusten tuottamiseen ja että sopimukset voidaan tehdä suunnitellusti pian hankintapäätösten tekemisen jälkeen. Nykyisessä tilanteessa vaadittujen resurssien kysyntä voi ainakin hetkellisesti kasvaa, minkä lisäksi resursseja on pääkaupunkiseudulla tarjolla vain rajattu määrä. Valituilla palveluntarjoajilla on myös mahdollisuus vaihtaa tarjouksissa ilmoitettuja henkilöresursseja, kunhan resurssi edelleen täyttää sille asetetut vaatimukset ja kriteerit. Tarjouspyynnössä ei myöskään ole vaadittu, että nimetyn henkilöstön tulisi olla tarjoajan palveluksessa tai muutoin käytettävissä ennen sopimuskauden alkamista. Edelleen tarjousten jättämisen määräajan ja sopimuskauden alkamisen välillä ei ole kulunut suhteettoman pitkää aikaa.

Tarjouspyyntöasiakirjat eivät ole olleet epäselvät hankittavien palvelumäärien osalta. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on selvästi ohjeistettu tarjoajia siitä, kuinka paljon opiskelijatyöpäiviä tulee kullekin vuodelle tarjota. Valittajan viittaamassa tarjouspyyntöasiakirjojen kohdassa ei ole viitattu tiettyyn vuoteen. Mikäli esimerkiksi optiota ei oteta käyttöön, jää viimeiseksi vuodeksi vuosi 2025, jolloin toteutetaan loppuun vuonna 2024 alkaneet koulutukset. Valittaja on ollut yhdestätoista hintaliitteen toimittaneesta tarjoajasta ainoa, joka on katsonut, että viimeisen vuoden 50 prosentin osuutta koskeva tarjouspyynnön maininta on koskenut vuotta 2026. Kyseisen tarjouspyynnön toteamuksen tarkoituksena on ollut varmistaa, että viimeisen optiovuoden hankintamäärä riittää myös viimeistä seuraavan vuoden puolelle jatkuviin koulutuksiin. Pyytämällä tarjoajia ilmoittamaan tarjotut määrät vuosille 2023–2026, vaatimalla sitoutumista vuoden 2027 määriin ja asettamalla vaatimuksia näille määrille hankintayksikkö on pyrkinyt varmistamaan palvelun riittävyyden.

Tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä hintaliitteen eikä hintavertailun osalta. Tarjouspyynnössä on kuvattu esimerkkejä käyttäen, miten hintavertailusta saatavien pisteiden määrä muodostuu. Hankintayksikkö ei ole katsonut tarpeelliseksi eritellä niitä asioita, joita ei oteta huomioon hintavertailussa. Hankintayksikkö on pyytänyt tarjoajia ilmoittamaan, millä hinnalla ne toteuttavat tiettyjä työelämän sertifikaatteja. Lisäksi tarjoaja on voinut ilmoittaa muita mahdollisia työelämän sertifikaatteja, joita se pystyy tarjoamaan opiskelijoille. Hankintayksikkö ei ole vertaillut sertifikaattien hintoja.

Laadun vertailuperusteet eivät ole olleet epäselvät. Hankintayksikkö on tarjouspyyntöasiakirjoissa vaatinut nimenomaisesti nimettävän henkilön työskentelyä opetustehtävissä eikä pelkkää koulutusten olemassaoloa. Sama tarkennus on koskenut myös pääopettajia.

Hankintayksiköllä ei ole ollut velvollisuutta antaa valittajalle mahdollisuutta täydentää tarjoustaan. Täydennyspyynnön lähettämisessä valittajalle olisi ollut kysymys tarjouspyyntöä vastaamattoman ehdon muuttamisesta jälkikäteen, mikä ei olisi ollut tarjoajien tasapuolista kohtelua.

Kuultavien lausunnot

AEL-Amiedu Oy on esittänyt markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 503/2022, 540/2022 ja 545/2022, että hankintayksikkö on ilmoittanut riittävän tarkasti hankinnan laajuudesta. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu koko puitejärjestelyn enimmäisarvo, minkä lisäksi tarjouspyyntöasiakirjoissa on ilmoitettu opiskelijatyöpäivien määrät, se, miten hankittava määrä jakautuu kunkin valittavan toimittajan kesken, ja se, minkä suuruinen määrä on tullut vähintään tarjota. On ymmärrettävää, ettei hankintayksikkö ole antanut euromääräistä arviota hankinnan osa-alueittain, koska kilpailutuksen hintahaarukka on ollut suuri. Annetuilla tiedoilla on pystynyt hahmottamaan, minkä kokoiseen velvoitteeseen tarjouksen antamalla on sitoutunut ja minkälaisen osan kokonaisuudesta tarjoajan tarjous on muodostanut.

Vaadittujen henkilöiden nimeäminen on ollut kohtuullista ja tarpeen hankittavan palvelun laadun varmistamiseksi. Jos tarjoaja ei pysty nimeämään laatukriteerit täyttäviä henkilöitä, voidaan perustellusti olettaa, että tarjoajalla ei ole riittävää asiantuntijayhteisöä ja kokemusta palvelun laadukkaaseen toteuttamiseen. Tarjoajien ei ole täytynyt jättää tarjousta kaikkiin osa-alueisiin. Tarjouksessa nimettäväksi vaadittu henkilöstö muodostaa murto-osan palvelun toteuttamiseen vaadittavasta koko henkilöstöstä.

Tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä hankittavien palvelumäärien osalta. Tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä myöskään hintavertailun tai laadun vertailuperusteiden osalta.

Axxell Utbildning Ab:n on katsottava vaatineen markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 503/2022, 536/2022 ja 544–546/2022, että markkinaoikeus hylkää valitukset. Yhtiö on esittänyt, että hankintayksikkö on määritellyt puitejärjestelyn ennakoidun enimmäisarvon ja hankinnan osa-alueiden ennakoidut määrät. Hankintayksiköllä on lakisääteinen velvoite tuottaa kotoutumiskoulutuspalveluita siinäkin tapauksessa, että ennakoidut arvot täyttyvät. Tästä syystä hankintayksikön on ollut mahdotonta ennakoida sitovasti palveluiden enimmäisarvoa tai määrää. Tarjoajilla on ollut mahdollisuus tiedustella enimmäisarvoa tai -määrää hankintamenettelyn aikana esitetyissä kysymyksissä, mutta tällaisia kysymyksiä ei ole esitetty.

Henkilöiden nimeämisen vaatiminen ei ole ollut hankintasäännösten vastaista. Tarjouksissa on voitu nimetä samoja henkilöitä hankinnan eri osa-alueille. Tarjousten jättämisen määräajan ja palveluiden tuottamisen alkamisajankohdan välinen aika ei ole ollut pitkä. Lisäksi koulutuspalveluita hankkivien hankintayksiköiden yleinen tapa on vaatia henkilöiden nimeämistä jo tarjousvaiheessa.

Tarjouspyyntöasiakirjat eivät ole olleet epäselvät palvelumäärien osalta. Tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan vuosille 2025 ja 2026 on tullut tarjota vähintään vuodelle 2024 ennakoitua määrää. Varsinainen sopimuskausi on kattanut vuodet 2023 ja 2024 ja optiokausi on ollut kahden vuoden pituinen, joten tarjouspyyntöasiakirjojen ilmaisu ”viimeisen vuoden hankinta, jolloin ei enää käynnistetä uusia koulutuksia” ei ole voinut tarkoittaa muuta kuin kalenterivuotta 2027. Olisi lisäksi epäloogista ensin edellyttää vuosille 2025 ja 2026 vähintään vuoden 2024 määrää ja sen jälkeen todeta, että vuodelle 2026 tarjoaja voisi tarjota vain 50 prosenttia vuoden 2024 määrästä.

Tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä hintavertailun osalta. Hintavertailun sisältö ja toteutus on ilmoitettu selvästi tarjouspyyntöasiakirjoissa. Tarjouspyynnöstä ja sen liitteistä on myös selvästi käynyt ilmi, että työelämän sertifikaatit eivät ole vaikuttaneet hintavertailuun.

Myöskään laadulliset vertailuperusteet eivät ole olleet epäselvät. Tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella tarjoajat ovat voineet ymmärtää avainhenkilön vaatimukset yksiselitteisesti.

CareeriaPlus Oy on esittänyt markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 550/2022, ettei hankintayksikkö ole määrittänyt puitejärjestelyn enimmäisarvoa tai -määrää. Hankintayksikkö on lisäksi jättänyt ilmoittamatta, mikä on ollut kunkin hankinnan osa-alueen enimmäismäärä tai -arvo. Ilmoittamisvelvoite on keskeinen sen vuoksi, että tarjoajilla on mahdollisuus arvioida, kykenevätkö ne täyttämään puitejärjestelystä johtuvat velvoitteet. Myös tarjouksen hinnoittelun osalta on välttämätöntä, että tarjoajilla on tiedossaan tulevan hankinnan enimmäismäärä tai -arvo.

Henkilöiden nimeämisen vaatiminen ei ole ollut hankintasäännösten vastaista. Hankintaan osallistuminen ei ole edellyttänyt, että tarjous olisi tullut jättää jokaisesta hankinnan osa-alueesta. Lisäksi kussakin osa-alueessa vain tietyt henkilöt on tullut nimetä, ja merkittävää osaa hankinnassa vaadittavasta henkilöstöstä ei ole koskenut nimeämisvaatimus. Nimettäville henkilöille on asetettu tarjouspyyntöasiakirjoissa muita korkeammat kriteerit laatupisteiden saamiseksi tarjousvertailussa, minkä lisäksi näillä henkilöillä on keskeinen rooli maahanmuuttajien koulutuksen järjestämisessä ja johtamisessa. Tällaisessa tilanteessa on ollut perusteltua vaatia heidän nimeämistään etukäteen. Hankintasäännösten vastaisena ei myöskään voida pitää sitä, että tarjouspyyntöasiakirjoissa on edellytetty laadullisessa vertailussa huomioon otettavien tiettyjen avainhenkilöiden olevan eri henkilöitä. Edelleen nyt kyseessä olevassa hankinnassa myös nimeämättömistä asiantuntijoista on saanut laatupisteitä tarjousvertailussa.

Tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä hankittavien palvelumäärien, hintavertailun tai laadun vertailuperusteiden osalta.

CareeriaPlus Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 503/2022.

Eezy Valmennuskeskus Oy on esittänyt markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 503/2022, 537/2022, 538/2022 ja 542/2022, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten mukaisesti. Hankintayksikkö on esittänyt arvion hankinnan laajuudesta ja kaikki tarjoajat ovat pystyneet laskemaan hintansa. Hankintayksikkö on voinut pyytää tarjoajia nimeämään henkilöstönsä tarjousvaiheessa. Tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä, eikä hankintayksiköllä ole ollut velvollisuutta varata valittajalle tilaisuutta täydentää tarjoustaan.

Spring House Oy on vaatinut markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 503/2022, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.165 eurolla viivästyskorkoineen.

Spring House Oy on vaatinut markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 538/2022, 539/2022, 541–543/2022 ja 548/2022, että markkinaoikeus hylkää valitukset ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.550 eurolla viivästyskorkoineen.

Yhtiö on esittänyt, että hankinnan laajuus on ilmoitettu hankintamäärinä hankintasäännösten ja niiden tulkintakäytännön mukaisesti. Hankintayksikön ilmoittama 150 miljoonan euron enimmäisarvo on toiminut rajana sille, ettei puitejärjestelyä voida yli tuon arvon käyttää väärin. Osa-alueittain esitetyn opiskelijatyöpäivätiedon perusteella tarjoaja on voinut arvioida hankintojen määrää ja sen perusteella edellytyksiään tarjota osa-alueen palvelut ja täyttää sopimuksesta aiheutuvat velvoitteet sopimuskauden aikana. Valittaja ei ole selvittänyt, miksi opiskelijatyöpäivien määrä ei olisi ollut riittävä tapa ilmoittaa hankittavia enimmäismääriä. Hankintayksiköllä ei ole mahdollisuutta ennustaa, kuinka monta tietyntasoista koulutusta monen vuoden sopimuskaudella tarvitaan. Tarjoajat ovat saaneet esitetyistä hankintamääristä riittävät tiedot tarjoustensa laskemiseksi ja antamiseksi.

Tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä hankittavien palvelumäärien osalta. Tarjouspyyntöasiakirjoista on käynyt ilmi, että sopimuskauden päättyessä tehdyt sopimukset, joiden palveluntuotanto ulottuu seuraavan vuoden 2027 puolelle, voivat kattaa enintään puolet tarjouspyynnössä selvästi ilmaistusta vuoden 2024 volyymistä. Lisäksi on selvää, että toteutus voi, mikäli hankintayksikkö ottaisi optiot käyttöön, jatkua vain vuodelle 2027 noin puolella ilmoitetusta volyymistä, muttei sen pidemmälle. Hankintayksikön ei ole ollut mahdollista varata valittajalle tilaisuutta täydentää tarjoustaan.

Henkilöiden nimeämisen vaatiminen ei ole ollut hankintasäännösten vastaista. Hankinnan kohteena on ollut maahanmuuttajien kotoutumispalvelut, joiden tarve on akuutti muun ohella ukrainalaisten pakolaisten suuren määrän vuoksi. Koulutukset alkavat pääkaupunkiseudun kunnissa samanaikaisesti, ja kussakin koulutuksessa on tarvittu useita henkilöitä eri rooleissa. Eri henkilöiden edellyttäminen eri rooleihin on ollut perusteltua. Lisäksi tarjoajan on arvioidakseen kyvykkyytensä ja resursointinsa yksittäisen hankinnan osa-alueen järjestämisessä tullut varmistaa, että sillä riittää henkilökuntaa useisiin rooleihin ja useiden kaupunkien tarpeiden täyttämiseen. Edelleen nyt kyseessä olevassa hankinnassa hankintailmoituksen julkaisemisen ja tarjousten jättämisen välillä on ollut yli kolme kuukautta aikaa suorittaa esimerkiksi rekrytointeja. Hankintayksiköllä on ollut perusteltu tarve varmistaa tarjousten realistisuus ja toteuttamiskelpoisuus hankintapäätöksen tekemisen ajankohtana. Hankinnan käytännön järjestäminen huomioon ottaen henkilöiden nimeämisen vaatiminen neljä kuukautta ennen sopimuskauden alkua ei ole ollut kohtuutonta tai perusteetonta.

Myös hinta- ja laatuvertailu on kuvattu selvästi tarjouspyynnössä.

Galimatias Concept Oy Ab ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 503/2022 ja 537–549/2022.

Vastaselitykset

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hankintayksikön ja Spring House Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta. Koska Spring House Oy on käyttänyt markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 503/2022 apunaan asiamiestä, sillä ei ole oikeutta saada oikeudenkäyntikuluvaatimukseensa sisältyvistä 1.500 euron asianosaiskuluista korvausta.

Valittaja on esittänyt, että hankinnan ennakoitua arvoa käytetään sen selvittämiseen, mitä säännöksiä hankintaan sovelletaan. Hankintasäännösten tulkintakäytännössä on edellytetty, että hankintayksikkö ilmoittaa puitejärjestelystä sekä hankinnan ennakoidun arvon että puitejärjestelyn enimmäisarvon tai -määrän, jotta tarjoajilla on käsitys puitejärjestelyn laajuudesta. Nyt kyseessä olevassa hankinnassa puitejärjestelyn laajuus on jäänyt epäselväksi, koska hankintayksikkö on laiminlyönyt puitejärjestelyn enimmäisarvon tai -määrän ilmoittamisen. Epämääräisyyttä on korostanut se, että hankintayksikkö ei ole sisällyttänyt hankinnan ennakoidun arvon laskemiseen optiokauden arvoa ja ennakoituja määriä.

Enimmäismäärät olisi voitu ilmoittaa tarkasti siten, että jokaisen hankinnan
osa-alueen osalta olisi ilmoitettu joko sen enimmäisarvo sopimuskaudella tai vaihtoehtoisesti ostettavien palveluiden enimmäismäärä sopimuskaudella. Tällaisen mallin käyttäminen ei olisi edellyttänyt hankintayksiköltä kohtuuttomia ponnisteluja.

Hankinnan eri osa-alueiden osalta ei ole ilmoitettu hankintayksikköä sitovaa enimmäisarvoa tai -määrää. Hankintayksikkö ei tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan ole sitoutunut ylipäänsä mihinkään määriin.

Se, että puitejärjestelyyn valituilla palveluntuottajilla on mahdollisuus vaihtaa tarjousvaiheessa ilmoitettua henkilöresurssia, ei osoita, että henkilöstön nimeämisen vaatiminen on ollut hankintasäännösten mukaista. Kun nimettyjä henkilöitä voidaan vapaasti vaihtaa tarjousvaiheen jälkeen vähintään vastaavan tasoiseen toiseen henkilöön, henkilöiden nimeämisen vaatimiselle ei ole ollut perusteita. Hankintayksikön menettely on suosinut sellaisia tarjoajia, joilla on ollut nimetä henkilöresurssit jo tarjousvaiheessa, vaikka yksikään nimetyistä henkilöistä ei osallistuisi palveluiden tuottamiseen sopimuskaudella.

Sillä, miten muut tarjoajat ovat väitetysti ymmärtäneet tarjouspyynnön maininnan puitesopimuksen kestosta ja viimeisen vuoden hankinnan määristä, ei ole merkitystä. Tarjouspyynnön ehdot mahdollistavat sen, että maininta viimeisen vuoden hankinnasta on voinut tarkoittaa joko vuotta 2025, 2026 tai 2027. Mikäli hankintayksikön tarkoituksena on ollut, että vuonna 2026 aloitetut koulutukset tulisi tehdä loppuun vuoden 2027 puolella, hankintayksikkö olisi voinut välttää epäselvyyden toteamalla puitesopimuksessa, että sopimus on voimassa myös vuonna 2027.

Se, että työelämäsertifikaatteja ei ole vertailtu hintavertailussa, ei ole käynyt ilmi hintalomakkeelta. Mikäli sertifikaatteja ei ole ollut tarkoituskaan vertailla, työelämäsertifikaattien hankinta on ollut puitejärjestelyyn kuuluva lisähankinta. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole esitetty, minkä verran näitä työelämäsertifikaattien lisähankintoja tehdään sopimuskauden aikana. Hankintayksikön menettely on tarkoittanut sitä, että tarjoajat ovat voineet vapaasti määritellä sertifikaattien hinnat ilman, että tarjoajien välille on syntynyt minkäänlaista kilpailua.

Tarjouspyynnön ja hankintayksikön kysymyksiin antamien vastausten perusteella on ollut epäselvää, onko eri hankinnan osa-alueiden opettajiksi saanut nimetä samoja henkilöitä vai ei. Hankintayksikkö on hankintamenettelyn aikana antamissaan vastauksissa todennut, että jokaisessa hankinnan
osa-alueessa tulee nimetä eri pääopettaja. Tämä on kuitenkin ristiriidassa hankintayksikön markkinaoikeudessa esittämän kanssa. Lisäksi hankintamenettelyn aikana annetuissa vastauksissa hankintayksikkö on yhtäältä todennut, että tarjoajan tulee nimetä eri pääopettajat, mutta toisaalta todennut, että tarjoaja voi nimetä samoja henkilöitä eri hankinnan osa-alueille. Hankintayksikön antamat vastaukset eivät ole olleet johdonmukaisia suhteessa toisiinsa tai suhteessa tarjouspyyntöön.

Yhteiskunta- ja työelämätaitojen pääopettajien kokemusvaatimus on ollut epäselvä. Tarjouspyynnön perusteella on jäänyt epäselväksi, onko yhteiskunta- ja työelämätaitojen pääopettajan ylempi korkeakoulututkinto ollut ainoastaan laatuvertailussa huomioitava seikka, kuten tarjouspyynnössä on todettu, vai onko se ollut tarjouksen vähimmäisvaatimus, kuten hankinnan kohdetta ja vähimmäisvaatimuksia kuvaavassa liitteessä on todettu. Lisäksi epäselväksi on jäänyt, onko mainitulla pääopettajalla tullut olla ylempi vai alempi korkeakoulututkinto.

Hankintayksikkö on kohdellut valittajaa yhdenvertaisen ja tasapuolisen kohtelun periaatteiden vastaisesti. Hankintayksikkö on pyytänyt useita muita tarjouskilpailuun osallistuneita yrityksiä täsmentämään tarjouksiaan epäselvän tarjouspyynnön perusteella, muttei ole pyytänyt valittajaa täsmentämään sen tarjousta. Valittajan tarjouksen sulkeminen tarjouskilpailusta epäolennaisen, merkityksettömän ja tarjouspyynnön epäselvyydestä johtuvan virheen vuoksi on ollut suhteellisuusperiaatteen vastaista.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 503/2022, että se on kohdellut tarjousten täsmentämisessä kaikkia samassa asemassa olleita tarjoajia samalla tavalla ja että tarjouspyyntöasiakirjat eivät ole olleet ristiriitaiset sopimuksen keston osalta.

Hankintayksikkö ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausumaa valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrästä markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 536–550/2022.

CareeriaPlus Oy on vaatinut markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 503/2022, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.400 eurolla viivästyskorkoineen. Yhtiö on lisäksi esittänyt muun ohella, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä palvelumäärien ja sopimuksen keston osalta.

Eezy Valmennuskeskus Oy on esittänyt markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 537/2022, 538/2022 ja 542/2022 vastustavansa valittajan vaatimusta oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Spring House Oy on esittänyt markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot
538/2022, 539/2022, 541–543/2022 ja 548/2022, että valittajan Spring House Oy:öön kohdistama oikeudenkäyntikuluvaatimus on perusteeton kohdistuessaan lausunnonantajaan, joka ei ole asioissa osapuolena.

Valittaja on markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 538/2022, 539/2022, 541–543/2022 ja 548/2022 paljoksunut Spring House Oy:n siihen kohdistamaa oikeudenkäyntikuluvaatimusta perusteeltaan ja määrältään 2.500 euron ylittävin osin.

Spring House Oy on antanut markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot
538/2022, 539/2022, 541–543/2022 ja 548/2022 lisälausumia.

Markkinaoikeus on varannut hankintayksikölle ja kuultaville markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 536–550/2022 mahdollisuuden lausua valittajan vastaselityksessään esittämistä tarjouspyyntöasiakirjoissa asetettujen yhteiskunta- ja työelämätaitojen opettajia koskevien kriteerien epäselvyyttä sekä samojen henkilöiden eri hankinnan osa-alueiden opettajiksi nimeämismahdollisuuden epäselvyyttä koskevista väitteistä.

Hankintayksikkö on markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 536–550/2022 esittänyt tarjouspyynnöstä käyneen tarjouspyynnön liitteen 1 kohdasta 10.10.2 selväksi, että yhteiskunta- ja työelämätaitojen pääopettajien ylempi korkeakoulututkinto kuuluu vähimmäisvaatimuksiin. Tarjouspyynnössä ei ole todettu pääopettajan ylemmän korkeakoulututkinnon olevan vain laatuvertailua koskeva seikka, vaan pääopettajaa koskevasta vähimmäisvaatimuksesta on edellä mainitun kohdan lisäksi muistutettu tarjouspyynnön laatuvertailua koskevassa ohjeistuksessa.

Hankintayksikkö on antanut johdonmukaiset ja selkeät vastaukset tarjouspyyntövaiheessa esitettyihin henkilöiden nimeämiseen liittyviin lisäkysymyksiin. Hankintayksikkö on antamissaan vastauksissa todennut, että varsinaisen hankintakauden aikana käytettävä henkilöstöresurssi tulee nimetä tarjouspyynnön liitteessä 1 esitetyllä tavalla. Tarjousvaiheessa tarjoajat ovat voineet nimetä samoja henkilöitä hankinnan eri osa-alueille.

AEL-Amiedu Oy on esittänyt markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 540/2022 ja 545/2022, ettei yhteiskunta- ja työelämätaitojen pääopettajien pätevyysvaatimuksia ole ilmoitettu epäselvästi. Tarjouspyynnön liitteenä olevassa palvelunkuvauksessa on todettu, että yhteiskunta- ja työelämätaitojen pääopettajalla on oltava ylempi korkeakoulututkinto ja pedagoginen pätevyys. Kyseessä on ollut vähimmäisvaatimus. Tarjouspyynnön laatupisteytyskuvauksen yhteydessä on todettu, että kokemuksen perusteella laatupisteitä voi saada vain silloin, kun ylempää korkeakoulututkintoa ja pedagogista pätevyyttä koskeva vähimmäisvaatimus on täyttynyt. Tällä lisämaininnalla tarjouspyynnön laatija on halunnut varmistaa tarjoajan ymmärtävän, että pääopettajan osalta ei ole ollut mahdollista korvata esimerkiksi pedagogista pätevyyttä tai ylempää korkeakoulututkintoa pidemmällä kokemuksella, kuten on ollut mahdollista muiden kuin pääopettajien kohdalla.

Hankintayksikön vastauksissa siitä, voiko eri osa-alueiden tarjouksissa käyttää pääopettajina ja avainhenkilöinä samoja henkilöitä, ei ole ollut ristiriitaa. Tarjouskilpailun avauduttua hankintayksikön kanta on ollut, että kaikille hankinnan osa-alueille pitää pystyä ilmoittamaan eri henkilöt. Hankintayksikkö on kuitenkin lieventänyt tätä vaatimustaan ja ilmoittanut jonkin ajan kuluttua, että eri osa-alueilla voi tarjousvaiheessa käyttää samoja henkilöitä soveltuvin osin. Missään vaiheessa ei ollut epäselvää, että eri pääopettajien rooleihin ja avainhenkilöksi on nimettävä eri henkilöt kussakin yksittäisessä tarjouksessa, eikä tähän vaatimukseen ole tullut muutoksia tarjouskilpailun aikana

Axxell Utbildning Ab on esittänyt markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 536/2022 ja 544–546/2022 tarjouspyynnön ja sen liitteen 1 perusteella olleen selvää, että pääopettajan ylempi korkeakoulututkinto on ollut vähimmäisvaatimus, joka tulee täyttää, jotta tarjouksen antaja pääsee laatuvertailuun, eikä siitä ole saanut laatupisteitä. Henkilöstöresurssiliitteessä ei ole määritelty vähimmäisvaatimuksia eikä laatukriteereitä. Liite on ollut vain vastaamista varten. Liitteen täyttämisohjeessa on nimenomaisesti todettu, että tiedot tulee merkitä huolellisesti siten, että tiedoista käy selkeästi ilmi, täyttyvätkö tarjouspyynnön liitteessä 1 määritellyt henkilöstöä koskevat kriteerit sekä laadullisen arvioinnin kriteerit ja että laadullisen arvioinnin kriteerit on kuvattu tarjouspyynnössä. Liitteessä on ollut kuitenkin kirjoitusvirhe kohdassa, jossa on pitänyt vastata yhteiskunta- ja työelämätaitojen pääopettajan vähimmäisvaatimuksen täyttymisestä. Kohdassa on lukenut ”alempi tai ylempi korkeakoulututkinto”, vaikka siinä olisi tarjouspyynnön ja liitteen 1 mukaisesti pitänyt lukea vain ”ylempi korkeakoulututkinto”. Kohtaan on kuitenkin voinut vastata vain ”Kyllä”, joten virhe ei ole ollut olennainen eikä ole voinut aiheuttaa vahinkoa yhdellekään tarjoajalle.

Hankintayksikkö on tarjouspyynnössä ja sen liitteissä selvästi ilmaissut ja sille tarjouspyynnöstä lähetettyjen kysymysten vastauksissa selventänyt, että eri hankinnan osa-aluille on voinut nimetä samoja henkilöitä tarjousvaiheessa. Hankintayksikön antamien vastausten mukaisesti samojen henkilöiden nimeämistä hankinnan eri osa-alueille ei ole rajoitettu, mutta palvelun toteutuksessa käytettävän henkilöstön on tullut vastata tarjousta. Näin ollen tarjouspyynnön, sen liitteiden ja hankintayksikön antamien selventävien vastausten perusteella on ollut selvää, että hankinnan eri osa-alueiden opettajaksi on voinut nimetä samoja henkilöitä, ottaen kuitenkin huomioon tarjouspyynnön liitteessä 1 määritellyt kriteerit ja rajaukset.

Eezy Valmennuskeskus Oy on esittänyt markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 537/2022, 538/2022 ja 542/2022, ettei tarjouspyynnössä ole markkinaoikeuden lausumapyynnössä kuvatun osalta mitään sellaista epäselvyyttä, joka olisi vaikeuttanut tarjouksen tekemistä tai asettanut tarjoajat eriarvoiseen asemaan. Mainitut tarjouspyyntöasiakirjojen kohdat eivät myöskään liity mitenkään siihen, miksi valittajan tarjous on suljettu tarjouskilpailusta.

Galimatias Concept Oy Ab ja Spring House Oy eivät ole niille varatuista tilaisuuksista huolimatta antaneet lausumaa edellä mainituista kysymyksistä.

Valittaja on esittänyt tulkinneensa hankintayksikön hankintamenettelyssä antamien vastausten ja tarjouspyynnön perusteella, että tiettyä pääopettajaa ei voida nimetä kuin yhteen osa-alueeseen. Tällainen menettely on tarjoajalle kallista, kun jokaiseen eri osa-alueeseen joudutaan hankkimaan eri pääopettajat sekä perehdyttämään nämä erikseen jokaiseen osa-alueeseen. Kun potentiaaliset tarjoajat ovat tulkinneet ehtoja samalla tavalla kuin valittaja, ovat sellaiset potentiaaliset tarjoajat, joilla ei ole ollut resursseja nimetä eri pääopettajia kuhunkin osa-alueen erikseen, jättäneet tarjouksen antamatta. Epäselvyyttä asian suhteen on korostanut se, että kun hankintayksikkö on julkaissut korjausilmoituksen hankinnasta, se ei maininnut korjausilmoituksessa sitä, mitä seikkoja hankintailmoituksessa muutetaan.

Markkinaoikeuden asiat diaarinumerot 527–535/2022

Valitukset ja niiden täydennykset

Vaatimukset

CareeriaPlus Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaiset päätökset, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen ja määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksun. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 21.150 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen. Edelleen valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa AEL-Amiedu Oy:n korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 900 eurolla, Axxell Utbildning Ab:n korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla ja Spring House Oy:n korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.475 eurolla, kaikki viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankinta-asiakirjoissa on hankintasäännösten vastaisella tavalla jätetty ilmoittamatta hankinnan enimmäismäärä tai -arvo. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on esitetty ainoastaan hankintayksikköä sitomattomia arvioita puitejärjestelyn hankintamääristä. Hankintojen määrä voi siten ylittää annetut arviot.

Velvollisuudella ilmoittaa hankinnan enimmäismäärä tai -arvo on huomattava merkitys tarjoajille, koska tarjoajan mahdollisuus arvioida, kykeneekö se täyttämään puitejärjestelystä johtuvat velvoitteet, perustuu tähän ennakointiin. Hankintayksikön puutteellisen menettelyn vuoksi kaikilla potentiaalisilla tarjoajilla ei ole ollut mahdollisuutta suorittaa kyseistä arviointia. Lisäksi tarjousten hinnoittelu on ollut lähes mahdotonta, koska tarjoajilla ei ole ollut tietoa hankinnan kohteen kokonaislaajuudesta.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa esitetty tarjousten laatuvertailun pisteytystapa, jossa vastaamalla esitettyihin kysymyksiin ”Kyllä” on saanut kustakin pisteytysosiosta täydet pisteet, on johtanut tosiasiassa siihen, ettei laatupisteytyksellä ole ollut mitään merkitystä, vaan kyseessä on ollut puhdas hintakilpailutus. Laadun vertailuperusteet ovat koskeneet kyseisen alan henkilöiden perusominaisuuksia, minkä vuoksi kyse on tosiasiassa ollut soveltuvuuden vähimmäisvaatimusten täyttymisen arvioinnista. Laadun painoarvo on ollut hankinnassa poikkeuksellisen suuri.

Laadun vertailuperusteet ovat olleet epäselvät ja syrjivät avainhenkilön, suomen kielen ja viestintätaitojen pääopettajan sekä yhteiskunta- ja työelämätaitojen pääopettajan osalta. Tarjouspyynnössä on todettu, että kyseisten henkilöiden kokemuksen arvioimisessa kokemusmäärään lasketaan vain ne kuukaudet, jolloin henkilö on työskennellyt opetustehtävissä, ja että esimerkiksi koulutuksen kesälomajaksoja ei lasketa työskentelykuukausiksi. Epäselväksi on jäänyt se, miten kesälomajaksot on tullut ottaa huomioon mainittujen henkilöiden kokemuksen arvioinnissa. Laatuvertailun mainittu toteuttamistapa on ollut myös syrjivä, koska normaalin käytännön mukaan työkokemusta arvioitaessa mukaan lasketaan myös kesälomajaksoja koskeva aika.

Tarjouspyyntö on ollut epäselvä hankittavien palvelumäärien ja hankintasopimuksen keston osalta. Tarjouspyyntö on ollut epäselvä myös sen osalta, mikä on ollut hankintasopimuksen viimeinen vuosi. Tarjouspyynnön liitteenä olleen puitesopimuksen mukaan sopimuskausi kestää 31.12.2026 saakka ja tarjouspyynnön ehtojen mukaan tarjoajien on tullut tarjota hankintayksikölle vuoden 2026 osalta 50 prosenttia siitä määrästä, jota on tarjottu vuodelle 2024. Tarjouspyynnössä on kuitenkin toisaalla ristiriitaisesti todettu tarjottavan palvelun mahdollisesta jatkumisesta vuodelle 2027. Tarjouspyynnön epäselvyys on voinut vaikuttaa siihen, että jokin tarjoaja ei ole jättänyt omaa tarjoustaan.

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on sulkenut valittajan tarjouskilpailusta hankinnan osa-alueissa 2C ja 7B sillä perusteella, että valittajan nimeämällä yhteiskunta- ja työelämätaitojen pääopettajalla on ollut alempi korkeakoulututkinto. Tarjouspyynnön liitteessä 4 pääopettajalta on edellytetty joko alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa. Valittajalla on ollut oikeus luottaa tähän toteamukseen ja nimetä tarjouksessaan pääopettajan, jolla on ollut alempi korkeakoulututkinto. Hankintayksikkö on kuitenkin tarjousten jättämisen määräajan jälkeen lähettänyt valittajalle selvityspyynnön, jossa on todettu, että tarjouspyynnön liitteessä 4 on virheellisesti pyydetty vahvistamaan, että pääopettajalla on alempi tai ylempi korkeakoulututkinto. Valittajaa on pyydetty ilmoittamaan, onko pääopettajalla ylempi korkeakoulututkinto. Hankintayksiköllä ei ole ollut oikeutta tarjousajan päättymisen jälkeen tiukentaa henkilöstöä koskevia ehtoja. Hankintayksikön virheellä on ollut vaikutus myös potentiaalisiin tarjoajiin.

Hankintayksikkö on pisteyttänyt valittajan tarjouksen virheellisesti hankinnan osa-alueen 5B osalta. Hankintayksikkö on hankintapäätöksen perustelumuistiossa katsonut virheellisesti, että valittaja olisi vastannut ”Ei” kysymykseen siitä, onko henkilöllä ollut kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinto tai sosiaali- ja terveysalan perustutkinto ja että koulunkäynnin ohjaaja työskentelee koulutuksen järjestämispaikassa vähintään 10 oppituntia kuukaudessa yhtä ryhmää kohden. Valittajan tarjouksesta on kuitenkin selvästi käynyt ilmi, että valittaja on vastannut kyseiseen kysymykseen ”Kyllä”.

Vastine valitusten ja niiden täydennysten johdosta

Vaatimukset

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valitukset ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.887,22 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti hankinnan enimmäismäärän tai -arvon ilmoittamisen osalta. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu nimenomaisesti hankinnan arvioitu kokonaisarvo. Lisäksi jokaisen hankinnan osa-alueen osalta on ilmoitettu arvioidut hankintamäärät. Ennakoidun kokonaisarvon määrittäminen estää hankintayksikköä laajentamasta hankinnan arvoa mielivaltaisesti hankintakauden aikana. Edelleen hankintayksikkö on tarjouspyynnössä määritellyt jokaisen hankinnan osa-alueen osalta pienimmän tarjottavan määrän, minkä lisäksi tarjouspyynnössä on ilmoitettu, miten toimitaan tilanteessa, jossa puitesopimustoimittajalta tilattava osuus kaupasta on muodostumassa määrältään suuremmaksi kuin sen tarjoama vuosittainen määrä. Tarjoajat ovat voineet arvioida puitejärjestelystä johtuvat velvoitteensa tarjouspyynnössä annettujen tietojen ja tekemänsä tarjouksen perusteella.

Hankittavan palvelun luonteen vuoksi on ollut mahdotonta ennakoida tarkasti tarvittavan palvelun määrää. Hankittavan palvelun kohderyhmänä ovat TE-palvelujen ja työllisyyden kuntakokeilujen työttömät, pääasiassa vasta maahan tulleet maahanmuuttajat, joiden määrää ei pystytä luotettavasti ennakoimaan. Määriin vaikuttavat lisäksi muun ohella Suomen ja maailman työmarkkinatilanne, muu koulutus- ja palveluntarjonta Uudenmaan alueella, Suomen sisäinen muuttoliike sekä maailman tapahtumat. Hankinnan eri osa-alueiden hankintamääriä on mahdotonta ennakoida tarkasti, koska etukäteen ei voida tietää, minkä verran eri vuosina ilmoittautuu työnhakijoiksi nyt kyseessä olevien osa-alueiden kohderyhmiin kuuluvia asiakkaita erilaisilla taustoilla. Asiakkaiden palvelun kannalta on tärkeää, että puitesopimuskaudella hankintaa voidaan suunnata asiakastarpeiden mukaisesti.

Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti laadullisten vertailuperusteiden asettamisessa. Soveltuvuus- ja vähimmäisvaatimuksilla on asetettu vähimmäisehdot sekä mahdollisille mukaan hyväksyttäville tarjoajille että tarjousten laatutekijöille, joilla voidaan taata riittävä palvelun taso. Kaikkia tarjoajia ja tarjouksia on arvioitu ilmoitetuilla kriteereillä tasapuolisesti. Hankintayksikkö on asettanut ja kuvannut laatukriteerit siten, että laatupisteitä on voinut saada vain vähimmäisvaatimukset ylittävästä laadusta. Tarjousvertailuun pääsy ei ole automaattisesti taannut laatupisteitä. Hankintayksikkö ei ole etukäteen voinut tietää, millaisia voimavaroja tarjoajilla on käytössään. Ei myöskään ole itsestään selvää, että kaikilla tarjoajilla on esimerkiksi palveluun nimettävän avainhenkilön osalta laatupisteissä määritelty työkokemus tai että pääopettajalla on kokemusta tietynlaisista kohderyhmistä taikka tietynlaisesta opettamisesta.

Tarjouspyynnön liitteen 1 viimeistä vuotta koskevassa kohdassa ei ole viitattu tiettyyn kalenterivuoteen. Kohdassa on todettu, että viimeisen vuoden hankinta, jolloin ei enää käynnistetä uusia koulutuksia, voi olla enintään 50 prosenttia vuoden 2024 hankinnasta. Mikäli esimerkiksi optioita ei oteta käyttöön, jää viimeiseksi vuodeksi vuosi 2025, jolloin toteutetaan vuonna 2024 alkaneet koulutukset. Näihin koulutuksiin voidaan vuonna 2025 käyttää 50 prosenttia vuodelle 2024 tarjotusta määrästä. Lisäksi hankintasopimukset vuodelle 2027 jatkuvista koulutuksista voidaan tehdä ennen puitesopimuksen päättymistä. Nämä ostot eivät kuitenkaan voi olla kuin 50 prosenttia vuodelle 2024 tarjotusta määrästä. Puitejärjestelyn ja siihen perustuvien hankintasopimusten kestoaikojen ei tarvitse olla yhtä pitkiä.

Tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä tai syrjivä laadun vertailuperusteiden osalta. Hankintayksikkö on halunnut työkokemusta koskevalla tarjouspyyntöasiakirjojen toteamuksella varmistaa, että henkilöllä on ilmoitetulta ajalta tosiasiallista kokemusta määritellyistä työtehtävistä. Koulutuksissa tai koulutusten välillä voi olla pitkiäkin taukoja, joiden aikana henkilölle ei kerry työkokemusta. Kesäloma on toiminut kohdassa vain esimerkkinä. Hankintamenettelyn aikana ei ole esitetty lisäkysymyksiä työkokemuksen määrästä.

Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta hankinnan osa-alueissa 2C ja 7B. Tarjouspyynnön liite 1 on ollut yhteiskunta- ja työelämätaitojen pääopettajan vähimmäisvaatimusten osalta selvä: pääopettajalla on tullut olla ylempi korkeakoulututkinto. Tätä vaatimusta ei ole kumottu muualla tarjouspyyntöasiakirjoissa. Hankintayksikkö ei myöskään ole muuttanut tarjousehtoja tarjousajan päättymisen jälkeen. Valittaja olisi myös voinut esittää asiasta lisätietokysymyksen ennen tarjousten jättöajan umpeutumista.

Hankintayksikkö on tehnyt virheen valittajan tarjouksen pisteyttämisessä hankinnan osa-alueessa 5B. Valittajan olisi tullut saada koulunkäynnin ohjaajan käyttöä koskevasta kohdasta yksi piste, jolloin valittajan laatupisteiden kokonaismäärä olisi ollut 19. Hankintayksikkö ei kuitenkaan järjestä mainituilta osin uutta tarjouskilpailua tai suorita uutta tarjousvertailua, koska virheen korjaaminen ei vaikuttaisi hankinnan lopputulokseen.

Kuultavien lausunnot valitusten ja niiden täydennysten johdosta

AEL-Amiedu Oy on esittänyt markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 532/2022 ja 534/2022, että hankintayksikkö on ilmoittanut hankinnan laajuudesta riittävän tarkasti. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on ilmoitettu puitejärjestelyn laajuus hankittavien opiskelijatyöpäivien ja kartoitusryhmien määrän osalta sekä ilmoitettu tarjottava vähimmäismäärä ja se, miten hankittava määrä jakautuu kunkin puitejärjestelyyn valittavan toimittajan kesken. On ymmärrettävää, että hankintayksikkö ei ole kyseisessä suuren hintahaarukan kilpailutuksessa ilmoittanut euromääräistä arviota osa-alueittain. Koko puitejärjestelyn enimmäisarvo on kuitenkin ilmoitettu tarjouspyynnössä. Annetuilla tiedoilla toimittajat ovat pystyneet hahmottamaan, minkä kokoiseen velvoitteeseen tarjouskilpailuun osallistuessa sitoutuu ja minkälaisen osan kokonaisuudesta oma tarjous muodostaa.

Soveltuvuuden ja laadun mittaamisen kriteerit on mahdotonta rajata siten, että ne eivät miltään osin olisi päällekkäisiä. Vähimmäisvaatimukset ylittävästä osaamisesta ja kokemuksen määrästä sekä ohjauksen ja tuen henkilöstön määrästä on voinut saada laatupisteitä, ja nämä seikat myös kuvaavat toiminnan laatua.

Tarjouspyyntö on ollut selvä hankintasopimuksen keston ja hankittavien määrien osalta. Tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella on tullut ymmärtää, että sopimuskauden tai mahdollisten optiokausien jälkeen joko vuonna 2025, 2026 tai 2027 on varauduttava toimittamaan palvelua 50 prosenttia vuoden 2024 määrästä. Kysymys on ollut varautumisesta varsinaisen sopimuskauden tai optiokauden aikana aloitettujen koulutusjaksojen loppuun viemiseen.

Laadun vertailuperusteet ovat olleet selvät ja syrjimättömät. Eri työehtosopimuksia soveltavien palveluntuottajien palveluksessa työskentelee erilaisissa työsuhteissa olevia opettajia ja kouluttajia, joten on perusteltua, että opetuskokemukseksi on laskettu vain toteutunut opetusaika. Tilaajan määrittämät työkokemusvaatimukset ovat olleet kohtuullisia ja täyttäneet tarkoituksensa palvelun laadun mittareina.

Axxell Utbildning Ab on esittänyt markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 528/2022, 532/2022 ja 533/2022, että hankintayksikkö on määritellyt puitejärjestelyn ennakoidun enimmäisarvon ja hankintakohtaiset ennakoidut määrät. Palveluhankinnoista on ilmoitettava palvelun laajuus. Hankintayksikön on ollut mahdotonta ennakoida sitovasti nyt kyseessä olevien lakisääteisten palveluiden enimmäisarvoa tai -määrää.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa kuvattu pisteytysmenettely ei ole ollut hankintasäännösten vastainen. Kyseisessä hankintamenettelyssä asetetut vähimmäisvaatimukset eivät ole sama asia kuin laadulliset vertailuperusteet. Vaikka vähimmäisvaatimuksissa ja laatuvertailussa on molemmissa otettu huomioon henkilöstön kokemus, kokemuksella ei ole viitattu mainituissa kohdissa samaan asiaan. Hankintayksikkö on painottanut laatuvertailun pisteytyksessä eri asioita, joten laadullinen arviointi on voitu toteuttaa onnistuneesti. Se, että kaikki tarjoajat ovat saaneet lähes samat tai samat pisteet laatuarvioinnissa ei tarkoita sitä, että kilpailutus olisi ollut puhdas hintakilpailutus

Eezy Valmennuskeskus Oy on esittänyt markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 529/2022 ja 530/2022, että kilpailutus on ollut tasapuolinen, syrjimätön ja hankintasäännösten mukainen. Yhtiö ei ole edellä mainituissa asioissa sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausumaa valitusten täydennysten johdosta.

Spring House Oy on vaatinut markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 527/2022 ja 529–531/2022, että markkinaoikeus hylkää valitukset ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.977,50 eurolla viivästyskorkoineen. Yhtiö on lisäksi esittänyt, että hankinnan laajuudesta on ilmoitettu hankintasäännösten ja niiden tulkintakäytännön mukaisesti. Hankintayksikön ilmoittama 150 miljoonan euron enimmäisarvo on toiminut rajana sille, ettei puitejärjestelyä voida yli tuon arvon käyttää väärin. Osa-alueittain esitetyn opiskelijatyöpäivätiedon perusteella tarjoaja on voinut arvioida hankintojen määrää ja sen perusteella edellytyksiään tarjota osa-alueen palvelut ja täyttää sopimuksesta aiheutuvat velvoitteet sopimuskauden aikana.

Mikäli hankintojen määrät olisivat ehdottomasti hankintayksikön tiedossa, sopimusta ei olisi tarkoituksenmukaista kilpailuttaa puitejärjestelynä vaan tavallisena hankintasopimuksena. Hankintayksiköllä ei puitesopimuksia kilpailuttaessaan ole myöskään perustetta sitoutua tiettyjen määrien hankkimiseen. Hankintayksiköllä ei ole mahdollisuutta ennustaa, kuinka monta tietyntasoista koulutusta monen vuoden sopimuskaudella tarvitaan.

Hankintayksiköllä on ollut oikeus asettaa laadun vertailuperusteet tekemällään tavalla. Hankintayksikkö ei ole edellyttänyt tiettyä kokemuksen vuosimäärää opetushenkilökunnan jäseneltä, joten kyse ei ole ollut vähimmäisvaatimuksesta. Toisaalta kyse ei myöskään ole ollut soveltuvuusvaatimuksesta, sillä henkilöiden kokemusta koskeva pisteytys on liittynyt tarjoajan tarjouksen sisältöön. Nyt kyseessä olevassa hankinnassa ei ole arvioitu tai vertailtu henkilöiden kokemusta useassa eri kohdassa.

Hankintasopimuksen kesto on esitetty tarjouspyyntöasiakirjoissa. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on tarkoitettu, että sopimuksen optiokauden päättyessä tehdyt sopimukset, joiden palveluntuotanto ulottuu vuoden 2027 puolelle, voivat kattaa enintään puolet tarjouspyynnössä selvästi ilmaistusta vuoden 2024 volyymistä. Lisäksi toteutus voi, mikäli hankintayksikkö ottaisi optiot käyttöön, jatkua vain vuodelle 2027 muttei sen pidemmälle. Alalla ammattimaisesti toimiva toimittaja ei voi perustellusti väittää, että sopimuksen pituus olisi ollut este tarjouskilpailuun osallistumiselle.

Tarjouspyyntöasiakirjat eivät myöskään ole olleet epäselvät kokemusvaatimuksen arvioinnin osalta. Hankintayksikön tapa pyytää tarjoajia esittämään henkilön työkokemus loma-aika vähennettynä ei ole ollut epätavanomainen. Kyse on ollut hankintayksikön määrittämisvallassa olevasta laskutavasta.

Galimatias Concept Oy Ab (markkinaoikeuden asiat diaarinumerot 527/2022, 529–533/2022 ja 535/2022) ja Hyria Business Institute Oy (markkinaoikeuden asia diaarinumero 534/2022) eivät ole niille varatuista tilaisuuksista huolimatta antaneet lausuntoja valitusten ja niiden täydennysten johdosta.

Vastaselitykset

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hankintayksikön ja Spring House Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Valittaja on lisäksi esittänyt, että hankintayksikkö on pystynyt arvioimaan kokonaishankinnan ennakoidun arvon hyvin tarkasti. Hankintayksiköllä on ollut aikaisempien vuosien kilpailutusten vuoksi taustatietoja palvelujen käyttämisestä. Tarjouspyyntöasiakirjojen tekstistä käy kuitenkin ilmi, ettei hankintayksikkö ole missään vaiheessa asettanut enimmäisarvoa hankinnalle. Edelleen hankintasäännöksissä tarkoitettu hankinnan ennakoitu arvo on eri asia kuin hankinnan enimmäismäärä tai -arvo. Hankintayksikön tulee ilmoittaa sekä hankinnan ennakoitu arvo että puitejärjestelyn enimmäismäärä taikka -arvo. Myöskään osa-aluekohtainen ennakoitu vuosittainen hankintamäärä ei ole enimmäismäärä.

Hankinnan enimmäismäärien tai -arvojen ilmoittaminen hankinta-asiakirjoissa ei tarkoita sitä, että hankintayksikkö olisi sitoutunut hankkimaan kyseisiä määriä tai arvoja, vaan sitä, ettei kyseisiä määriä tai arvoja saa ylittää puitejärjestelyssä.

Kaikki tarjoajat ovat saaneet lähes kaikista hankinnan osa-alueista täydet pisteet. Kyse ei ole ollut laatukriteerien aidosta soveltamisesta, vaan soveltuvuuden vähimmäisvaatimuksista.

Tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella epäselväksi on jäänyt, miten kesälomajaksot on tullut ottaa huomioon tarjousten arvioinnissa. Kaikilla alan toimijoilla ei edes ole käytössä kesälomajaksoja, vaan vuoden aikana toteutettavia vapaajaksoja. Tällaisessa tilanteessa kesälomajakson määrittäminen ei ole mahdollista, koska lomat myönnetään vapaajaksoina. Opetusalan virka- ja työehtosopimuksen alaisilla opettajilla on myös huomattavasti enemmän lomaa kuin yksityisellä sektorilla työskentelevillä opettajilla. Tarjouspyynnön määritelmä on ollut syrjivä senkin takia, että kesälomajaksot tulkitaan alalla tyypillisesti työkokemukseksi.

Mikäli hankintayksikön tarkoituksena on ollut ulottaa kilpailutus myös vuodelle 2027, sen olisi tullut ilmoittaa hankinnan koskevan myös kalenterivuoden 2027 hankintoja ja esimerkiksi määrittää optio-oikeus enintään kolmeen vuoden mittaiseen optiokauteen, mitä ei kuitenkaan ole nyt kyseessä olevassa hankinnassa tehty.

Valittajan tarjous ei ole voinut muodostua tarjouspyynnön vastaiseksi sen vuoksi, että valittaja on hankintayksikön tiedusteluun vastaamalla vahvistanut, millä tarjouksessa nimetyllä henkilöllä on ollut alempi tai ylempi korkeakoulututkinto. Tarjouspyynnön vaatimusten täyttymistä tulee arvioida tarjousten jättämiselle varatun määräajan päättymishetken mukaisesti. Kyseisellä hetkellä yhteiskunta- ja työelämätaitojen pääopettajan soveltuvuusvaatimukset on täyttänyt myös henkilö, jolla on ollut alempi korkeakoulututkinto.

Muut kirjelmät

Axxell Utbildning Ab on kiistänyt valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen perusteen.

Hankintayksikkö on, markkinaoikeuden pyydettyä siltä selvitystä siitä, onko valittajan markkinaoikeudelle toimittama tarjouspyynnön liite 1 ollut se, jota on käytetty nyt kyseessä olevassa puitejärjestelyssä, ilmoittanut, että valittajan markkinaoikeudelle toimittama tarjouspyynnön liite 1 on oikea. Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, että tarjouspyynnön liitteen 1 perusteella yhteiskunta- ja työelämätaitojen pääopettajalta on vaadittu ylempää korkeakoulututkintoa ja että alempi korkeakoulututkinto on riittänyt muille yhteiskunta- ja työelämätaitojen opettajille.

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan yhteiskunta- ja työelämätaitojen pääopettajaksi on voitu nimetä henkilö, jolla on alempi korkeakoulututkinto, eikä pääopettajalta ole edellytetty ylempää korkeakoulututkintoa. Tarjouspyynnön liitteessä 4 on kaikkien niiden hankinnan osa-alueiden osalta, joissa on vaadittu yhteiskunta- ja työelämätaitojen pääopettajaa, edellytetty pääopettajalta joko alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa tarjouspyynnön liitteen 1 mukaisesti. Valittaja on vastannut tarjouksensa yhteydessä toimittamassaan henkilöstöresurssiliitteessä jokaisen hankinnan osa-alueen osalta yhteiskunta- ja työelämätaitojen pääopettajan vaatimuksiin siten kuin kyseisessä asiakirjassa on edellytetty. Tarjouspyyntöasiakirjat ovat joka tapauksessa olleet kaikissa hankinnan osa-alueissa, joissa on tullut nimetä yhteiskunta- tai työelämätaitojen pääopettaja, epäselvät ja ristiriitaiset.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Tarkastelun oikeudelliset lähtökohdat

Asioissa on valittajien esittämän johdosta arvioitava, ovatko tarjouspyyntöasiakirjat olleet puitejärjestelyn enimmäismäärän tai -arvon ilmoittamisen osalta tai muilta jäljempänä tarkemmin selostettavilta osin hankintasäännösten vastaisia. Lisäksi valitusten johdosta on arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt virheellisesti, kun se on sulkenut valittajien tarjoukset tarjouskilpailusta (markkinaoikeuden asiat diaarinumerot 503/2022 ja 527/2022). Tarvittaessa on vielä arvioitava, onko hankintayksikkö antanut CareeriaPlus Oy:n tarjoukselle liian vähän pisteitä tarjousvertailussa (markkinaoikeuden asia diaarinumero 532/2022).

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 107 §:n mukaan sen lisäksi, mitä mainitun lain I (1–31 §) ja IV (123–174 §) osassa säädetään hankintasopimuksista, lain liitteessä E lueteltuja palveluja koskeviin hankintoihin, jotka ovat arvoltaan vähintään mainitun lain 25 §:n 1 momentin 3 tai 4 kohdassa säädettyjen kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan lain 12 luvun (107–115 §) säännöksiä.

Hankintalain 1 §:n 1 momentin mukaan valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden mainitun lain 5 §:ssä tarkoitettujen hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa ja käyttöoikeussopimuksensa siten kuin mainitussa laissa säädetään.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 27 §:n 1 momentin mukaan hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on käytettävä suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Arvioinnin on perustuttava ilmoittamisajankohdan tai muun hankintamenettelyn alkamisajankohdan arvoon. Arvoa laskettaessa on otettava huomioon myös hankinnan mahdolliset vaihtoehtoiset toteuttamistavat ja hankintasopimukseen sisältyvät optio- ja pidennysehdot sekä ehdokkaille tai tarjoajille maksettavat palkkiot tai maksut.

Hankintalain 109 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on noudatettava hankinnan kilpailuttamisessa sellaista menettelyä, joka on mainitun lain 3 §:n 1 momentissa tarkoitettujen periaatteiden mukainen. Hankintayksikön on kuvattava käyttämänsä hankintamenettely hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Hankintalain 109 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 216) mukaan pykälä vastaa lain 100 §:ssä kansallisten hankintojen osalta säädettyä. Viimeksi mainitun pykälän esitöissä (HE 108/2016 vp s. 210) on todettu, että hankintayksikkö voi halutessaan käyttää samanlaisia menettelyjä kuin lain EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa tai mukauttaa niitä.

Hankintalain 42 §:ssä on säädetty EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa toteutettavista puitejärjestelyistä. Pykälän 4 momentin mukaan puitejärjestelyyn perustuvat hankintasopimukset on tehtävä puitejärjestelyyn valittujen toimittajien ja sellaisten hankintayksiköiden kesken, jotka on selkeästi ilmaistu ja joiden yhteenlaskettu hankintojen enimmäismäärä taikka enimmäisarvo on ilmoitettu puitejärjestelyn kilpailutuksen hankinta-asiakirjoissa.

Hankintalain 113 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on pyydettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä toimittajia määräaikaan mennessä esittämään tarjouksensa. Tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava siten, että sen perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 113 §:n 2 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa palvelun olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava pois tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta määräajassa toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja ja asiakirjoja.

Hankintalain 113 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 216) mukaan pykälä vastaa lain 104 §:ssä säädettyä. Viimeksi mainitun pykälän esitöissä (HE 108/2016 vp s. 212–213) on todettu, että hankintayksikkö voi pyytää täydennyksiä ja täsmennyksiä tarjouksiin ja osallistumishakemuksiin mainitun lain 74 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Hankintalain 74 §:n 2 momentin mukaan, jos tarjouksessa tai osallistumishakemuksessa olevat tiedot tai asiakirjat ovat puutteellisia tai virheellisiä taikka jotkut asiakirjat tai tiedot puuttuvat, hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Edellytyksenä on, että menettelyssä noudatetaan mainitun lain 3 §:ssä säädettyjä periaatteita.

Hankintalain 74 §:n 2 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 174) mukaan hankintayksiköllä on harkintavaltaa siitä, pyytääkö se ehdokkaita tai tarjoajia täsmentämään tai täydentämään asiakirjoja. Hankintayksiköllä ei sitä vastoin ole velvollisuutta antaa ehdokkaille tai tarjoajille oikeutta täsmentää tai täydentää tarjouksia tai osallistumishakemuksia eikä tarjoajalla ole oikeutta vaatia lisäaikaa ja mahdollisuutta tarjouksen loppuunsaattamiseksi hankinta-asiakirjojen vaatimalle tasolle.

Hankintalain 114 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia tarjoajan soveltuvuudelle. Soveltuvuutta koskevien vaatimusten tulee olla oikeassa suhteessa hankinnan kohteeseen. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä vaatimukset hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintayksikön on suljettava tarjouskilpailusta ehdokas tai tarjoaja, joka ei vastaa asetettuja soveltuvuusvaatimuksia.

Hankintalain 115 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Hinta-laatusuhteen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste sekä mahdolliset vertailuperusteet hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Puitejärjestelyn enimmäismäärän tai -arvon ilmoittaminen

Valittajat ovat esittäneet markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot
527–550/2022, että hankintayksikkö on hankintasäännösten vastaisesti jättänyt määrittämättä puitejärjestelyn enimmäisarvon tai enimmäismäärän. Valittajat ovat lisäksi esittäneet, että tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan sopimus ei sisällä hankintayksikölle mitään määräostovelvoitetta, joten hankintojen määrä voi ylittää annetut arviot. Valittajien mukaan edellä mainitun virheen vuoksi potentiaaliset tarjoajat eivät ole saaneet avoimuusperiaatteen vaatimalla tavalla tietoa hankinnan kohteen laajuudesta, mikä on vaikuttanut arviointiin siitä, kykenevätkö ne täyttämään puitejärjestelystä johtuvat velvoitteet, sekä niiden kiinnostukseen osallistua hankintamenettelyyn. Lisäksi tarjousten hinnoittelu ja puitesopimuksen velvoitteiden laajuuden hahmottaminen on ollut käytännössä mahdotonta. CareeriaPlus Oy on vielä esittänyt, että hankintayksikkö on pystynyt arvioimaan hankinnan ennakoidun arvon tarkasti, koska sillä on ollut aikaisempien vuosien kilpailutusten vuoksi taustatietoja palvelujen käyttämisestä.

Hankintailmoituksen kohdan II.1.5 ”Arvioitu kokonaisarvo” mukaan puitejärjestelyn arvioitu kokonaisarvo ilman arvonlisäveroa on 150.000.000 euroa. Sama arvo on ilmoitettu saataville asetetussa tarjouspyynnössä.

Tarjouspyynnön kohdan ”Muut tiedot” alakohdassa ”Kokonaismäärä tai laajuus” on todettu, että tiedot palvelujen ennakoiduista hankintamääristä on ilmoitettu tarjouspyynnön liitteessä 1.

Tarjouspyynnön kohdan ”Päätöksenteon perusteet” alakohdassa ”Puitejärjestelyn valinta” on muun ohella todettu, että mahdollisille optiovuosille 2025 ja 2026 palvelua tulee tarjota vähintään saman verran kuin vuodelle 2024, minkä lisäksi palveluntuottajan tulee olla valmis toteuttamaan palvelua mahdollisiin vuodelle 2027 jatkuviin toteutuksiin siten, että toteutusmäärä on 50 prosenttia vuoden 2024 ennakoidusta osuudesta. Samassa kohdassa on lisäksi tietoa hankintojen jakautumisesta puitesopimustoimittajille osa-alueittain puitejärjestelyn aikana, tiedot puitesopimustoimittajien
ranking-järjestyksestä ja tietoa tarjottavasta kalenterivuosittaisesta vähimmäismäärästä.

Tarjouspyynnön liitteen 1 ”Hankinnan kohteen kuvaus ja vähimmäisvaatimukset” kohdassa 7 ”Hankinnan laajuus” on todettu, että ennakoidut hankintamäärät vuosille 2023 ja 2024 on esitetty kunkin hankinnan osa-alueen palvelukuvauksessa ja että arviot hankintamääristä eivät sido tilaajaa eivätkä sisällä mahdollista optiohankintaa.

Saman liitteen kohdassa 11 ”Palvelukokonaisuuteen kuuluvien koulutusten palvelukuvaukset” on ilmoitettu kunkin hankinnan osa-alueen osalta ennakoidut hankintamäärät vuosille 2023 ja 2024. Kunkin hankinnan osa-alueen osalta on tältä osin lisäksi todettu, että esitetyt luvut eivät sido tilaajaa eivätkä sisällä mahdollista optiohankintaa.

Tarjouspyynnön liitteenä 2 olleen puitesopimusmallin kohdassa 6 ”Puitejärjestely ja tilaukset” on muun ohella todettu, että puitejärjestelymenettelyssä tarjouksen hyväksyminen tarkoittaa sitä, että palveluntuottaja voi saada palvelutilauksia, mutta se ei anna palveluntuottajalle subjektiivista oikeutta saada ennalta määriteltyä määrää hankittuja palveluja. Kohdan mukaan puitesopimus ei siis sisällä määräostovelvoitetta eikä palveluntuottajalle yksinoikeutta myydä palvelua tilaajalle.

Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä (tuomio 17.6.2021,
Simonsen & Weel, C-23/20, EU:C:2021:490, 61 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen) on katsottu, että puitejärjestelyä tehtäessä on sovellettava yhdenvertaisen kohtelun periaatteen ja avoimuusperiaatteen kaltaisia unionin oikeuden perustavanlaisia periaatteita. Sekä yhdenvertaisen kohtelun ja syrjintäkiellon periaatteet että niistä seuraava avoimuuden periaate edellyttävät, että kaikki hankintamenettelyn ehdot ja yksityiskohtaiset säännöt esitetään selvästi, täsmällisesti ja yksiselitteisesti hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa siten, että yhtäältä mahdollistetaan kaikille kohtuullisen valistuneille ja tavanomaisen huolellisille tarjoajille niiden täsmällisen laajuuden ymmärtäminen ja niiden tulkitseminen samalla tavalla ja että toisaalta mahdollistetaan hankintaviranomaiselle sen tosiasiallinen tarkistaminen, vastaavatko tarjoajien tarjoukset kyseessä olevaa hankintasopimusta määrittäviä perusteita.

Tuomiossa Simonsen & Weel on lisäksi yhteenvedonomaisesti todettu, että hankintailmoituksessa on ilmoitettava puitejärjestelyn perusteella toimitettavien tavaroiden ennakoitu määrä ja/tai arvo sekä niiden enimmäismäärä ja/tai enimmäisarvo ja että puitejärjestelyn vaikutukset lakkaavat kyseisen rajan saavuttamisen jälkeen (74 kohta). Toisaalta tuomiossa on viitattu myös puitejärjestelyn kohteen ”ennakoituun enimmäisarvoon tai enimmäismäärään” (64 kohta).

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikön menettelyn arvioinnissa on otettava huomioon myös tuomiossa Simonsen & Weel viitattu (56 kohta) julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU 5 artiklan 5 kohta, jonka mukaan puitejärjestelyissä huomioon otettavana arvona on kaikkien kyseisen puitejärjestelyn koko keston ajaksi suunniteltujen hankintasopimusten ennakoitu enimmäisarvo ilman arvonlisäveroa. Markkinaoikeus toteaa, että ilmoittaessaan hankintailmoituksessa puitejärjestelyn ennakoidun arvon hankintayksikkö tulee näin ilmoittaneeksi myös puitejärjestelyn enimmäisarvon. Tätä hankintailmoituksessa ilmoitettua puitejärjestelyn ennakoitua enimmäisarvoa on pidettävä unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä tarkoitettuna rajana, jonka saavuttamisen jälkeen puitejärjestelyn vaikutukset lakkaavat (tuomion Simonsen & Weel 68 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Hankinta-asiakirjoista ei käy ilmi, että hankintayksikkö ei olisi sitoutunut hankintailmoituksessa esitettyyn puitejärjestelyn ennakoituun arvoon.

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että hankintayksikkö on tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmoittanut jokaisen hankinnan osa-alueen osalta aiempiin tilauksiin perustuvat arviot vuosien 2023 ja 2024 hankittavista määristä, ja optiokausien osalta tarjouspyynnössä on ollut ohjeet niiden määrien suhteuttamisesta vuoden 2024 määriin. Edelleen tarjouspyyntöasiakirjoissa on ollut yksityiskohtaista tietoa hankintojen jakautumisesta puitesopimustoimittajille osa-alueittain puitejärjestelyn aikana, tiedot puitesopimustoimittajien ranking-järjestyksestä ja tietoa tarjottavasta kalenterivuosittaisesta vähimmäismäärästä. Yhdessä hankinnan ennakoitua arvoa koskevan tiedon kanssa edellä mainittujen määriä koskevien tietojen on katsottava antaneen potentiaalisille tarjoajille riittävät tiedot tarjouskilpailuun osallistumista koskevaa arviointia ja tarjousten laatimista varten. Asiaa ei anna aihetta arvioida toisin se, että tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan määriä koskevat luvut eivät ole sitoneet tilaajaa tai sisältäneet mahdollista optiohankintaa. Optiokausien arvo on kuitenkin tullut hankintalain 27 §:n 1 momentin mukaan ottaa huomioon hankintailmoituksessa ilmoitettua puitejärjestelyn ennakoitua arvoa laskettaessa.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti siltä osin kuin se on ilmoittanut hankinta-asiakirjoissa hankinnan ennakoidusta arvosta ja kuvannut puitejärjestelyn laajuutta.

Palveluntarjoamiseen osallistuvien henkilöiden nimeämisen vaatiminen tarjouksissa

Arffman Finland Oy on esittänyt markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 536–550/2022, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten ja erityisesti suhteellisuusperiaatteen vastaisesti edellyttäessään tarjoajia vertailupisteiden saamiseksi nimeämään jo tarjouksissaan useita kymmeniä palveluiden tarjoamiseen osallistuvia henkilöitä. Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön virheellinen menettely on ollut omiaan vaikuttamaan potentiaalisten tarjoajien kiinnostukseen osallistua hankintamenettelyyn ja vaikeuttanut uusien yritysten osallistumismahdollisuuksia.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Hankinnan kohteen kriteerit” on kunkin hankinnan osa-alueen osalta todettu yhdenmukaisesti yleisinä kriteereinä, että laadullinen vertailu perustuu tarjouksen liitteessä 4 sekä tarjousasiakirjassa ilmoitettuihin tietoihin. Lisäksi kohdassa on todettu, että tarjoajan on laatupisteiden saamiseksi vahvistettava laatuvertailuun nimettyjä henkilöitä eli avainhenkilöä, pääopettajaa sekä työnhaku- ja uravalmentajaa koskevat tiedot oikeiksi omalla allekirjoituksellaan. Kohdan mukaan laadullisessa vertailussa avainhenkilön, suomen kielen ja viestintätaitojen pääopettajan, yhteiskunta- ja työelämätaitojen pääopettajan sekä työnhaku- ja uravalmentajan tulee olla eri henkilöitä.

Tarjouspyynnön liitteessä 4 ”Henkilöstöresurssit” tarjoajien on tullut nimetä hankinnan osa-alueittain keskeiset palvelun toteuttamisen henkilöt kuten esimerkiksi avainhenkilö, suomen kielen ja viestintätaitojen pääopettaja, yhteiskunta- ja työelämätaitojen pääopettaja sekä työnhaku- ja uravalmentaja.

Hankintamenettelyssä kysymyksiin esitettyjen vastausten mukaan tarjoukset ovat voineet saada laatuvertailussa pisteitä myös sellaisista henkilöistä, joita ei ole tullut nimetä vielä tarjouksessa vaan vasta ennen puitesopimuksen solmimista.

Hankinta-asiakirjojen perusteella puitesopimuskauden on ollut määrä alkaa 1.1.2023. Korjausilmoituksen mukaan tarjousten jättämisen määräaika on päättynyt 1.9.2022.

Korkein hallinto-oikeus on kuulovammaisten, kuulonäkövammaisten ja puhevammaisten tulkkauspalveluhankintaa koskevassa vuosikirjapäätöksessään KHO 2019:162 katsonut, että vaatimus siitä, että palvelun toteuttamisen edellyttämien voimavarojen on oltava tarjoajan käytettävissä ennen hankintapäätöksen tekemistä, voi estää uusien toimijoiden alalle tuloa, rajoittaa kilpailua ja saattaa tarjoajat eriarvoiseen asemaan. Hankinnan laatu tai muu syy voi toisaalta oikeuttaa sen, että resurssien edellytetään olevan tarjoajan käytettävissä jo ennen hankintapäätöksen tekemistä ilman, että tämän voitaisiin katsoa rikkovan hankintalain kilpailuttamisvelvoitetta ja potentiaalisten tarjoajien tasapuolista kohtelua. Päätöksen mukaan pisteytysmalli, jossa laatupisteiden saamisen edellytyksenä oli ollut, että tarjoaja oli nimennyt tulkit tarjouksissaan ja ollut niistä sitovasti tietoinen noin seitsemän kuukautta ennen palvelun tuottamisen alkamista, oli ollut uutta markkinoille pyrkivää tai toimintaansa laajentavaa tarjoajaa syrjivä. Korkein hallinto-oikeus kiinnitti päätöksessään huomiota myös siihen, että tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan tarjotun nimetyn tulkin vaihtaminen on tietyissä tilanteissa ollut mahdollista hankintapäätöksen tekemisen jälkeen.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön vaatimus, jonka mukaan tarjoajien on tullut nimetä jo tarjouksissaan ennen hankintapäätöksen tekemistä useita keskeisiä palveluhankinnan toteuttamiseen osallistuvia henkilöitä, on sinänsä voinut estää uusien toimijoiden alalle tuloa. Asiassa on kuitenkin vielä arvioitava, onko hankintayksikkö voinut hankinnan laadun tai muun syyn perusteella edellyttää resurssien olevan tarjoajan nimettävissä jo ennen hankintapäätöksen tekemistä ilman, että tämän voidaan katsoa rikkovan kilpailuttamisvelvoitetta ja potentiaalisten tarjoajien tasapuolisen kohtelun vaatimusta.

Hankintayksikkö on esittänyt edellyttäneensä henkilöiden nimeämistä jo tarjouksissa sillä perusteella, että kaikilla nimettäviksi vaadituilla henkilöillä on hankinnan kohteena olevien koulutusten suunnittelussa, laadun varmistuksessa ja toteutuksessa keskeinen rooli. Lisäksi hankintayksikkö on esittänyt pyrkineensä vaatimuksillaan varmistamaan, että tarjoaja pystyy rekrytoimaan tarvittavaa henkilöstöä koulutusten tuottamiseen ja että sopimukset voidaan tehdä suunnitellusti pian hankintapäätösten tekemisen jälkeen. Hankintayksikkö on edelleen esittänyt, että vaadittujen resurssien kysyntä voi ainakin hetkellisesti kasvaa, minkä lisäksi resursseja on pääkaupunkiseudulla tarjolla vain rajattu määrä.

Markkinaoikeus toteaa, että nimettäviksi edellytettyjen henkilöiden kuten avainhenkilöiden ja pääopettajien tehtävien voidaan katsoa olevan nyt kyseessä olevassa hyvin laajassa koulutuspalveluhankinnassa siinä määrin keskeisiä hankinnan laadun ja toteuttamisen kannalta, ettei kyseisten henkilöiden nimeämisen edellyttämistä jo ennen hankintapäätöksen tekemistä voida pitää kilpailuttamisvelvoitteen tai potentiaalisten tarjoajien tasapuolisen kohtelun vaatimuksen vastaisena.

Edellyttämällä henkilöiden nimeämistä jo tarjouksissa hankintayksikkö on voinut arvioida yksityiskohtaisesti koulutustason laatua ja varmistaa keskeisten henkilöiden käytettävissä olemisen hankintapäätökseen vaikutuksellisella tavalla. Kyseisten henkilöiden määrää ei voida myöskään pitää erityisen suurena, kun otetaan huomioon koko puitejärjestelyn laajuus ja koulutuspalveluihin osallistuva henkilöstö. Tarjousten jättämisen määräajan umpeutumisen ja puitesopimuksen alkamisen välillä on ollut neljä kuukautta eli selvästi lyhyempi aika kuin edellä mainitussa korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksessä käsillä ollut vastaava aika. Lisäksi tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan nimetyn henkilön vaihtaminen on tietyin edellytyksin ollut mahdollista hankintapäätöksen tekemisen jälkeen, mikä on luonut joustoa tarjoajien henkilöstöä koskeviin ratkaisuihin puitejärjestelyn aikana.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti edellyttäessään tarjoajien nimeävän jo tarjouksissaan keskeisiä palveluiden tarjoamiseen osallistuvia henkilöitä.

Tarjouspyynnön epäselvyys sopimuksen pituuden ja palvelumäärien osalta sekä Arffman Finland Oy:n tarjouksen sulkeminen tarjouskilpailusta

Valittajat ovat esittäneet markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 503/2022 ja 527–550/2022, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä hankittavien palvelumäärien osalta. Valittajien mukaan tarjouspyynnön liitteenä olleen puitesopimuksen perusteella sopimuskausi kestää enintään 31.12.2026 saakka, ja tarjouspyynnön liitteen 1 mukaan tarjoajien on tullut tarjota hankintayksikölle vuoden 2026 osalta 50 prosenttia siitä määrästä, joka on tarjottu vuodelle 2024. Valittajien mukaan tarjouspyynnössä on kuitenkin todettu edellä mainittuihin ehtoihin nähden ristiriitaisesti, että mahdollisille optiovuosille 2025 ja 2026 palvelua tulee tarjota vähintään saman verran kuin vuodelle 2024 ja että palveluntuottajan tulee olla valmis toteuttamaan palvelua mahdollisiin vuodelle 2027 jatkuviin toteutuksiin siten, että toteutusmäärä on 50 prosenttia vuoden 2024 ennakoidusta osuudesta. Arffman Finland Oy on esittänyt, että mainitun epäselvyyden vuoksi tarjoajat eivät ole tienneet puitejärjestelyn sopimuskauden pituutta. CareeriaPlus Oy on esittänyt, että tarjouspyynnön epäselvyys on voinut vaikuttaa siihen, ettei joku muu tarjoaja ole jättänyt omaa tarjoustaan.

Arffman Finland Oy on esittänyt markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 503/2022, että hankintayksikkö on lisäksi menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on sulkenut yhtiön tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena tarjottujen opiskelijatyöpäivien määrän vuoksi. Affman Finland Oy on esittänyt, että hankintayksikön olisi tullut pyytää sitä täydentämään tarjoustaan tältä osin.

Tarjouspyynnön kohdan ”Päätöksenteon perusteet” alakohdassa ”Puitejärjestelyn valinta” on muun ohella kuvattu, kuinka suurta osuutta tarjouspyynnön liitteessä 1 ennakoidusta hankintamäärästä on tullut kullakin hankinnan osa-alueella vähintään tarjota kullekin kalenterivuodelle. Kohdassa on lisäksi todettu, että mahdollisille optiovuosille 2025 ja 2026 palvelua on tullut tarjota vähintään saman verran kuin vuodelle 2024. Edelleen kohdan mukaan palveluntuottajan on tullut olla valmis toteuttamaan palvelua mahdollisiin vuodelle 2027 jatkuviin toteutuksiin siten, että toteutusmäärä on 50 prosenttia vuoden 2024 ennakoidusta osuudesta.

Tarjouspyynnön liitteen 1 ”Hankinnan kohteen kuvaus ja vähimmäisvaatimukset” kohdassa 3 ”Hankintakausi” on muun ohella todettu, että puitesopimus on tarkoitus solmia ajalle 1.1.2023–31.12.2024 ja että hankintakautta on mahdollista jatkaa enintään kahdella optiovuodella, jos tilaaja haluaa tilata palvelua.

Saman liitteen kohdassa 11 ”Palvelukokonaisuuteen kuuluvien koulutusten palvelukuvaukset” on osa-aluetta 6 lukuun ottamatta todettu jokaisen hankinnan osa-alueen osalta yhdenmukaisesti, että ”viimeisen vuoden hankinta, jolloin ei enää käynnistetä uusia koulutuksia, mutta toteutetaan loppuun edelliskaudella aloitetut koulutukset, voi olla enintään 50 % vuoden 2024 arvioidusta hankintamäärästä”.

Tarjouspyynnön liitteessä 6 ”Hintaliite” tarjoajien on tullut muun ohella ilmoittaa tarjottavan palvelun määrä opiskelijatyöpäivinä vuosille 2023 ja 2024 sekä optiovuosille 2025 ja 2026.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintaa ja tarjouksen tekemistä koskevat vaatimukset tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö on omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjoaja kantaa vastuun siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnön sisällöltään selvinä pidettävien vaatimusten mukainen. Vastuu tarjouspyynnön mahdollisista epäselvyyksistä ja tulkinnanvaraisuuksista on hankintayksiköllä.

Hankinta-asiakirjoissa on edellä kuvatulla tavalla todettu yhdenmukaisesti, että puitejärjestely kattaa vuodet 2023 ja 2024 sekä optiovuodet 2025 ja 2026. Tarjouspyynnössä on jokaisen edellä mainitun vuoden osalta ollut kuvaus siitä, kuinka suurta osuutta tarjouspyynnön liitteessä 1 ennakoidusta hankintamäärästä on tullut kullakin hankinnan osa-alueella vähintään tarjota. Tarjouspyynnössä on edelleen todettu nimenomaisesti, että optiovuosille 2025 ja 2026 palvelua on tullut tarjota vähintään saman verran kuin vuodelle 2024. Vielä tarjouspyynnön mukaan palveluntuottajan on tullut olla valmis toteuttamaan palvelua mahdollisiin vuodelle 2027 jatkuviin toteutuksiin siten, että toteutusmäärä on 50 prosenttia vuoden 2024 ennakoidusta osuudesta. Vaikka tarjouspyynnön liitteessä 1 ei ole nimenomaisesti yksilöity, mitä tarkoitetaan viimeisellä vuodella, jonka osalta on voitu tarjota enintään 50 prosenttia vuoden 2024 arvioidusta hankintamäärästä, markkinaoikeus katsoo, että alalla ammattimaisesti toimivien tarjoajien on tullut ymmärtää kyseisellä vuodella tarkoitettavan vuotta 2027. Edellä esitettyä ei anna aihetta arvioida toisin se, että puitesopimuskausi on hankinta-asiakirjojen perusteella voinut sinänsä päättyä myös vuotta 2027 aikaisemmin.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, etteivät tarjouspyyntöasiakirjat ole olleet valittajien esittämin tavoin sopimuksen pituuden ja palvelumäärien osalta hankintasäännösten vastaisella tavalla epäselvät.

Kun otetaan huomioon hankintalain 113 §:n 2 momentissa tarjousten vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta sekä hankintalain 74 §:n 2 momentissa ja sen esitöissä tarjousten täsmennyttämisestä todettu sekä se, että valittaja Arffman Finland Oy on valituksenalaisessa 14.10.2022 tehdyssä päätöksessä mainituissa hankinnan osa-alueissa tarjonnut tarjouspyynnön selväksi katsottavan vaatimuksen vastaisesti optiovuoden 2026 osalta 50 prosenttia vuoden 2024 ennakoiduista määristä, ei hankintayksikön voida katsoa myöskään menetelleen virheellisesti sulkiessaan Arffman Finland Oy:n tarjouksen mainitusta syystä tarjouskilpailusta varaamatta tälle tilaisuutta täsmentää tarjoustaan.

Tarjouspyynnön epäselvyys keskeisten henkilöiden työkokemuksen pituuden osalta

CareeriaPlus Oy on esittänyt markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot
527–535/2022, että laadun vertailuperusteet ovat olleet epäselvät ja syrjivät avainhenkilön, suomen kielen ja viestintätaitojen pääopettajan sekä yhteiskunta- ja työelämätaitojen pääopettajan osalta. Tarjouspyynnössä on todettu, että kyseisten henkilöiden kokemuksen arvioimisessa kokemusmäärään lasketaan vain ne kuukaudet, jolloin henkilö on työskennellyt opetustehtävissä, ja että esimerkiksi koulutuksen kesälomajaksoja ei lasketa työskentelykuukausiksi. Yhtiön mukaan epäselväksi on jäänyt se, miten kesälomajaksot tulisi ottaa huomioon mainittujen henkilöiden kokemuksen arvioinnissa. Kaikilla alan toimijoilla ei edes ole käytössä kesälomajaksoja, vaan vuoden aikana toteutettavia vapaajaksoja. Laatuvertailun mainittu toteuttamistapa on ollut CareeriaPlus Oy:n mukaan myös syrjivä, koska normaalin käytännön mukaan työkokemusta arvioitaessa mukaan lasketaan myös kesälomajaksoja koskeva aika. Edelleen opetusalan virka- ja työehtosopimuksen alaisilla opettajilla on huomattavasti enemmän lomaa kuin yksityisellä sektorilla työskentelevillä opettajilla.

Arffman Finland Oy on esittänyt markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 536–550/2022, että laadun vertailuperusteet ovat olleet epäselvät keskeisten henkilöiden työkokemuksen pituuden osalta. Tarjouspyynnön mukaan tarjoukset ovat saaneet tarjousvertailussa pisteitä muun ohella siitä, miten pitkäkestoisista kielen opettamista koskevista koulutuksista nimetyllä avainhenkilöllä tai pääopettajalla on ollut kokemusta. Koulutuksen kestoa koskeva vertailuperuste ei kuitenkaan ole Arffman Finland Oy:n mukaan perusteltu, kun arvioitavana on henkilön kokemus ja ammattitaito. On esimerkiksi mahdollista, että nimetyn avainhenkilön tai pääopettajan työnantaja on järjestänyt sinänsä pitkäkestoisen koulutuksen, jossa avainhenkilö tai pääopettaja on kuitenkin opettanut vain hyvin lyhyen aikaa. Yhtiö on esittänyt, että toisaalta kyseistä vertailuperustetta on mahdollista tulkita tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella myös siten, että avainhenkilöllä tai pääopettajalla on itsellään tullut olla pisteiden saamiseksi tietyn pituinen kokemus koulutuksista. Mainittu epäselvyys on johtanut siihen, etteivät potentiaaliset tarjoajat ole olleet tietoisia siitä, miten tarjoukset lopulta pisteytetään.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Hankinnan kohteen kriteerit” on kaikkien hankinnan osa-alueiden osalta esitetty, että tarjoukset saavat laatupisteitä, mikäli tarjoajan nimeämällä avainhenkilöllä on kokemusta tarjouspyynnössä yksilöidyistä opetus- tai ohjaustehtävistä tietty tarjouspyynnössä mainittu kokemusmäärä, kuten esimerkiksi suomen kielen opettamisesta aikuisille maahanmuuttajille koulutuksissa, joiden kesto on ollut yhteensä vähintään 5 vuotta. Laatupisteitä on voinut saada tietyissä hankinnan osa-alueissa myös suomen kielen ja viestintätaitojen pääopettajan, yhteiskunta- ja työelämätaitojen pääopettajan sekä eräiden muiden tarjouspyynnössä määriteltyjen henkilöiden kokemuksesta. Tältä osin kohdassa on lisäksi todettu yhdenmukaisesti, että kokemusmäärään lasketaan vain ne kuukaudet, jolloin henkilö on työskennellyt opetus- tai ohjaustehtävissä ja että esimerkiksi koulutuksen kesälomajaksoja ei lasketa työskentelykuukausiksi.

Markkinaoikeus toteaa vertailuperusteiden selkeyden edellyttävän, että sekä vertailuperuste että sitä koskevat arviointiperusteet ovat niin yksilöityjä, että tarjoajat voivat niiden perusteella arvioida, mihin konkreettisiin tarjouksista ilmeneviin seikkoihin tarjousten vertailu tulee perustumaan.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä on edellä kuvatulla tavalla täsmennetty tarjousten laatuvertailun kuvausta toteamalla, että keskeisten palvelujen tuottamiseen osallistuvien henkilöiden kokemuksen osalta huomioon otetaan vain ne kuukaudet, joina henkilö on työskennellyt opetus- ja ohjaustehtävissä. Lisäksi tarjouspyynnössä on esimerkinomaisesti todettu, että koulutuksen kesälomajaksoja ei lasketa työskentelykuukausiksi. Vaikka tarjouspyynnön henkilöstön kokemuksen pituuden huomioon ottamista laatuvertailussa koskevissa maininnoissa on ollut jossain määrin epätarkkuutta siinä, onko kriteeri koskenut henkilön työskentelykokemuksen vai palvelun pituutta, on tämä epätarkkuus merkittävästi vähentynyt, kun tarjouspyynnössä on samassa yhteydessä todettu, että kokemusmäärään lasketaan vain ne kuukaudet, jolloin henkilö on työskennellyt kyseisissä tehtävissä. Markkinaoikeus toteaa, että alalla ammattimaisesti toimivien tarjoajien on tullut ymmärtää yhdenmukaisesti tarjousvertailussa otettavan huomioon vain ne kuukaudet, joina henkilö on tosiasiallisesti työskennellyt tarjouspyynnössä yksilöidyissä tehtävissä.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntöasiakirjat eivät ole olleet valittajien esittämällä tavalla epäselvät tai syrjivät koulutuspalvelujen toteuttamiseen osallistuvien keskeisten henkilöiden työkokemuksen kestoa koskevien kriteerien osalta.

Tarjouspyynnön epäselvyys koskien samojen henkilöiden nimeämistä hankinnan eri osa-alueisiin

Arffman Finland Oy on vastaselityksessään markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 536–550/2022 esittänyt, että tarjouspyynnön ja hankintayksikön kysymyksiin antamien vastausten perusteella on ollut epäselvää, onko eri hankinnan osa-alueiden opettajiksi saanut nimetä samoja henkilöitä vai ei. Valittajan mukaan hankintayksikkö on hankintamenettelyn aikana antamissaan vastauksissa todennut, että jokaisessa hankinnan osa-alueessa tulee nimetä eri pääopettaja. Tämä on kuitenkin ristiriidassa hankintayksikön markkinaoikeudessa esittämän kanssa. Lisäksi valittaja on esittänyt, että hankintamenettelyn aikana annetuissa vastauksissa hankintayksikkö on yhtäältä todennut, että tarjoajan tulee nimetä eri pääopettajat, mutta toisaalta todennut, että tarjoaja voi nimetä samoja henkilöitä eri hankinnan osa-alueille. Valittajan mukaan hankintayksikön antamat vastaukset eivät ole olleet johdonmukaisia suhteessa toisiinsa tai suhteessa tarjouspyyntöön.

Hankintayksikkö on esittänyt, että se on antanut johdonmukaiset ja selkeät vastaukset tarjouspyyntövaiheessa esitettyihin henkilöiden nimeämiseen liittyviin lisäkysymyksiin. Hankintayksikkö on antamissaan vastauksissa todennut, että varsinaisen hankintakauden aikana käytettävä henkilöstöresurssi tulee nimetä tarjouspyynnön liitteessä 1 esitetyllä tavalla. Tarjousvaiheessa tarjoajat ovat voineet nimetä samoja henkilöitä hankinnan eri osa-alueille.

Kuultavat AEL-Amiedu Oy, Axxell Utbildning Ab ja Eezy Valmennuskeskus Oy ovat esittäneet, että tarjouspyyntöasiakirjoissa ja hankintayksikön hankintamenettelyn aikana antamissa vastauksissa ei ole ollut epäselvyyttä tai ristiriitaisuutta siinä, voiko eri osa-alueiden tarjouksissa käyttää pääopettajina ja avainhenkilöinä samoja henkilöitä.

Tarjouspyynnön liitteen 1 ”Hankinnan kohteen kuvaus” kohdassa 10.9 ”Palvelun toteutuksessa käytettävä henkilöstö” on suomen kielen ja viestintätaitojen opettajien (kohta 10.9.1, hankinnan osa-alueet 1, 2, 3, 4, 5 ja 7) sekä yhteiskunta- ja työelämätaitojen opettajien (kohta 10.9.2, hankinnan osa-alueet 2, 3, 4, 5 ja 7) osalta todettu nimenomaisesti, että mainituille hankinnan osa-alueille tulee nimetä oma pääopettaja, joka ei voi toimia samanaikaisesti avainhenkilönä. Lisäksi kohdan 10.9.1 mukaan alkuvaiheen koulutuksissa sekä hankinnan osa-alueen 1 koulutuksessa ”Latinalaisen kirjaimiston osaamista vahvistava moduuli” jokaiselle opetusryhmälle on tullut nimetä vähintään yksi suomen kielen ja viestintätaitojen opettaja siten, että opettaja voi samanaikaisesti olla nimettynä vain yhden ryhmän opettajaksi. Avainhenkilöiden (kohta 10.9.9) osalta liitteessä on todettu, että avainhenkilö voi toimia samanaikaisesti usealla hankinnan osa-alueella, mutta avainhenkilö ei voi toimia samanaikaisesti pääopettajana. Muun henkilöstön osalta liitteessä ei ole ollut mainintoja samojen henkilöiden nimeämisen rajoituksista eri hankinnan osa-alueissa.

Hankintayksikön hankintamenettelyn aikana tarjoajien esittämiin kysymyksiin 10.11.2022 antamissa vastauksissa on todettu muun ohella seuraavaa:

”Esitetty kysymys:

a) Voiko tarjoaja nimetä samoja avainhenkilöitä, suomen kielen ja viestintätaitojen pääopettajia, yhteiskunta- ja työelämätaitojen pääopettajia, opinto-ohjaajia, kuraattoreita, koulunkäyntiohjaajia ja kielitukihenkilöitä tarjouspyynnön eri osa-alueille 1–8 heikentämättä asemaansa kilpailutuksessa?

b) Mikäli samoja henkilöitä voidaan nimetä kilpailutuksen eri osa-alueille, kuinka monelle osa-alueelle saman henkilön voi nimetä?

Annettu vastaus (03.06.2022 12.04):

a) Tarjouspyynnöstä sekä tarjouspyynnön liitteestä 1 Hankinnan kohteen kuvaus ja vähimmäisvaatimukset käy ilmi, mitkä henkilöstöresurssit tulee nimetä tarjousvaiheessa. Tarjousvaiheessa tarjoaja voi nimetä eri hankinnan osa-alueille samoja henkilöitä. Tällöin kuitenkin tulee huomioida tarjouspyynnön liitteessä 1 Hankinnan kohteen kuvaus ja vähimmäisvaatimukset määritellyt kriteerit ja rajaukset (esim. kullekin hankinnan osa-alueelle tulee nimetä oma suomen kielen ja viestintätaitojen pääopettaja sekä oma yhteiskunta- ja työelämätaitojen pääopettaja). Tämä koskee niitä hankinnan osa-alueita, joilla vaaditaan pääopettajien käyttöä. Jos tarjoaja tulee valituksi useammalle hankinnan osa-alueelle, tulee toteutuksessa käytettävän henkilöstön vastata tarjousta.

b) Samojen henkilöiden nimeämistä hankinnan eri osa-alueille ei ole rajoitettu, mutta palvelun toteutuksessa käytettävän henkilöstön tulee vastata tarjousta. Palvelussa tulee olla riittävä määrä henkilöstöresurssia koko sopimuskauden ajan. Palvelun aloitusajankohtaa ei voida siirtää siksi, että palvelun toteutukseen nimetty henkilöstö on käytössä samanaikaisesti toisessa palvelussa (ks. Tarjouspyynnön liite 2 Puitesopimusmalli kohta 9.1).”

Edellä todetulla tavalla hankintaa ja tarjouksen tekemistä koskevat vaatimukset tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö on omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa on todettu suomen kielen ja viestintätaitojen opettajan sekä yhteiskunta- ja työelämätaitojen opettajan osalta, että tietyille mainituille osa-alueille tulee nimetä oma pääopettaja. Edelleen alkuvaiheen koulutuksissa sekä hankinnan osa-alueen 1 koulutuksessa ”Latinalaisen kirjaimiston osaamista vahvistava moduuli” jokaiselle opetusryhmälle on tullut nimetä vähintään yksi suomen kielen ja viestintätaitojen opettaja. Muun henkilöstön osalta kyseisiä vaatimuksia ei ole asetettu tarjouspyyntöasiakirjoissa. Hankintayksikkö on tarjoajien hankintamenettelyn aikana esittämiin kysymyksiin antamissaan vastauksissa viitannut edellä mainittuihin pääopettajien vaatimuksiin, mutta toisaalta todennut, että samojen henkilöiden nimeämistä hankinnan eri osiin ei ole rajoitettu.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on tarjouspyyntöasiakirjoissa ja tarjoajien kysymyksiin antamissaan vastauksissa antanut keskenään ristiriitaista tietoa siitä, voiko samoja henkilöitä nimetä hankinnan eri osa-alueille, ja mikäli voi, mitä henkilöitä mahdollisuus koskee. Samojen henkilöiden nimeämisen mahdollisuus on kuvattu ristiriitaisesti erityisesti suomen kielen ja viestintätaitojen pääopettajan sekä yhteiskunta- ja työelämätaitojen pääopettajan osalta. Tarjouspyyntö ei siten ole tältä osin ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyyntöä on näin ollen pidettävä tältä osin epäselvänä hankinnan osa-alueissa 1, 2A, 2B, 2C, 3, 4A, 4B, 4C, 5A, 5B, 5C, 7A, 7B ja 7C. Tarjouspyyntö ei sen sijaan ole ollut tältä osin epäselvä hankinnan osa-alueissa 6 ja 8, joissa henkilöstökriteerit ovat koskeneet vastuuhenkilöitä.

Tarjouspyynnön epäselvyys hintavertailun osalta

Arffman Finland Oy on esittänyt markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 536–550/2022, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä hintavertailun osalta. Yhtiö on esittänyt, että tarjouspyynnön mukaan hankinnan osa-alueissa 1–5C ja 7A–7C hintavertailussa vertaillaan ainoastaan opiskelijatyöpäivän hintaa ja osa-alueessa 8 ryhmän hintaa. Tarjouspyynnön liitteenä olleella hintalomakkeella on kuitenkin pyydetty myös hinnat vähintään kolmesta työelämän sertifikaatista. Arffman Finland Oy on esittänyt tarjouspyynnön perusteella tarjoajille jääneen epäselväksi, vertaillaanko kyseisiä työelämän sertifikaatteja osana hintavertailua, mitä sertifikaatteja tarjoaja on voinut tarjota ja millä tavoin näiden lisäsertifikaattien hinta vaikuttaa tarjousvertailuun. Mikäli sertifikaatteja ei ole ollut tarkoitus vertailla, työelämäsertifikaattien hankinta on ollut yhtiön mukaan puitejärjestelyyn kuuluva lisähankinta, eikä tarjouspyyntöasiakirjoissa ole esitetty, minkä verran näitä työelämäsertifikaattien lisähankintoja tehdään sopimuskauden aikana. Hankintayksikön menettely on Arffman Finland Oy:n mukaan tarkoittanut sitä, että tarjoajat ovat voineet vapaasti määritellä sertifikaattien hinnat ilman, että tarjoajien välille on syntynyt minkäänlaista kilpailua. Yhtiö on tältä osin myös viitannut markkinaoikeuden ratkaisuun MAO 227/20.

Tarjouspyynnön kohdan ”Päätöksenteon perusteet” alakohdassa ”Tarjousten vertailu” on muun ohella todettu, että tarjousten vertailu tehdään hankinnan osa-alueittain ja että hinnan painoarvo on kaikilla hankinnan osa-alueilla 40 prosenttia. Alakohdassa on lisäksi todettu, että halvin tarjous saa vertailuperusteen painoarvon mukaisen pistemäärän (40 pistettä) ja että muiden tarjousten saamat pisteet lasketaan seuraavalla kaavalla: ”halvin tarjottu hinta/tarjouksen mukainen hinta * hinnan painoarvo”. Alakohdassa on edelleen ollut esimerkki opiskelijatyöpäivän hintaa koskevasta vertailusta.

Tarjouspyynnön liitteen 2 ”Puitesopimusmalli” kohdassa 11 ”Palvelun hinta” on muun ohella todettu, että opiskelijatyöpäivän hinnan tulee kattaa kaikki palvelun tuottamisen palveluntuottajalle aiheuttamat kustannukset lukuun ottamatta YKI-tutkintomaksuja, sertifikaatin suorittamisesta aiheutuvia maksuja ja ulkomaisen korkeakoulututkinnon tunnustamismaksuja.

Saman liitteen kohdassa 11.1 ”Palvelusta maksettava hinta” on muun ohella todettu, että palvelujen hinnat on ilmoitettu hintaliitteessä ja että hankinnan osa-alueiden 2–5 ja 7 koulutuksissa maksuperusteena käytetään toteutuneiden opiskelijatyöpäivien mukaista hintaa.

Saman liitteen kohdassa 11.4 ”Sertifikaatti-, YKI-tutkinto- ja tutkintojen tunnustamisen maksut” on muun ohella todettu, että sertifikaattien suorittamismaksut laskutetaan tilaajalta erikseen toteutuman mukaan palveluntuottajan tarjouksessa ilmoittamien hintojen mukaisesti ja että hinnat on ilmoitettu hintaliitteessä. Saman kohdan mukaan sertifikaatti-, YKI-tutkinto- ja tutkintojen tunnustamismaksut maksetaan toteutuman mukaisesti määrällisesti enintään siihen yhteenlaskettuun laskutusarvoon saakka, joka vastaa enintään kahta prosenttia vuosikohtaisessa hankintasopimuksessa sovittavan koulutuspalvelun kokonaissummasta.

Tarjouspyynnön liitteessä 6 ”Hintaliite” on todettu muun ohella, että tarjoajan tulee ilmoittaa kyseisellä lomakkeella palvelua koskevat hintatiedot. Liitteen mukaan muilla hankinnan osa-alueilla kuin osa-alueilla 6 ja 8 maksuperusteena käytetään toteutuneiden opiskelijatyöpäivien mukaista hintaa. Liitteen kohdassa ”Sertifikaattien hintatiedot” on todettu, että kyseisellä lomakkeella ilmoitetaan myös työelämän sertifikaattien hintatiedot muilla kuin hankinnan osa-alueilla 1, 6 ja 8. Kyseisillä muilla hankinnan osa-alueilla on tullut kohdan mukaan järjestää mahdollisuus vähintään seuraavien kolmen sertifikaatin suorittamiseen siten, että kukin opiskelija voi suorittaa enintään kaksi sertifikaattia: hygieniaosaamistodistus, työturvallisuuskortti ja anniskelupassi.

Samalla lomakkeella tarjoajien on tullut muun ohella ilmoittaa palvelun hintatieto muodossa ”€/opiskelijatyöpäivä”, hygieniaosaamistodistuksen, työturvallisuuskortin ja anniskelupassin sertifikaattien hintatiedot muodossa ”€/kpl” sekä hintatieto mahdollisista muista työelämän sertifikaateista sertifikaattikohtaisesti muodossa ”€/kpl”.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa tarjouksen valintaan vaikuttavien seikkojen määrittelemisessä. Hankintalain 1 §:n 1 momentissa säädetty hankintamenettelyn keskeisimmän velvoitteen eli kilpailuttamisvelvollisuuden toteutuminen ja hankintalain 3 §:n 1 momentissa säädetty edellyttävät kuitenkin sitä, että kilpailutus toteutetaan avoimesti ja tasapuolisesti. Tarjouksen valintaan liittyvien seikkojen tulee lisäksi hankintalain 115 §:n 1 momentin mukaisesti liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi.

Esitetyn selvityksen perusteella tarjoajien on tullut tarjoustensa hintalomakkeella ilmoittaa kolmen tarjouslomakkeella nimetyn sertifikaatin kappalehinnat, minkä lisäksi tarjoajien on ollut mahdollista ilmoittaa itse mahdollisten muiden työelämän sertifikaattien kappalehinnat. Tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan minkään edellä mainitun sertifikaatin hintaa ei ole otettu huomioon tarjousvertailussa. Markkinaoikeus toteaa, että mainittujen sertifikaattien maksamiselle on asetettu tarjouspyynnön liitteenä olleessa puitesopimuksessa prosentuaalinen raja, joka on vastannut yhdessä YKI-tutkinto- ja tutkintojen tunnustamismaksujen kanssa enintään kahta prosenttia vuosikohtaisessa hankintasopimuksessa sovittavan koulutuspalvelun kokonaissummasta. Markkinaoikeus toteaa, että mainittu enimmäisraja, jonka mukaiset sertifikaatit on jätetty kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailun ulkopuolelle, on ollut erityisesti puitejärjestelyn ennakoituun kokonaisarvoon nähden arvoltaan vähäinen. Nyt kyseessä olevan kaltaisessa arvoltaan ja laajuudeltaan erittäin suuressa puitejärjestelyssä ei myöskään ole perusteltua käyttää nyt esillä olevaan puitejärjestelyyn nähden arvoltaan noin sata kertaa pienempää hankintaa koskeneessa markkinaoikeuden ratkaisussa MAO 227/20 tehdyllä tavalla hankintalaissa säädettyjä kynnysarvoja sen arvioimiseksi, onko tietty hankintaan sisältynyt osuus tullut ottaa huomioon tarjousvertailussa.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus toteaa, että erityisesti puitejärjestelyn laajuuteen nähden arvoltaan vähäisten sertifikaattien jättäminen kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailun ulkopuolelle ei ole estänyt todellisen kilpailun syntymistä ja hankintayksikön kilpailuttamisvelvollisuuden täyttämistä. Käytetyt kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteet ovat riittävällä tavalla vastanneet sitä, mistä hankintayksikkö on tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella sitoutunut maksamaan, eikä voida katsoa, ettei hankintayksikkö olisi varmistanut sitä, että tarjoajien välistä kilpailua hyödynnetään hankintasäännöksissä edellytetyllä tavalla ja että tarjouskilpailun lopputuloksena on aidosti ja koko puitejärjestelyn osalta kokonaistaloudellisesti edullisimpien tarjousten valinta.

Markkinaoikeus katsoo edellä lausutun perusteella, ettei hankintayksikkö ole menetellyt Arffman Finland Oy:n esittämällä tavalla tarjouspyynnön laatimisessa hintavertailun toteuttamisen osalta hankintasäännösten vastaisesti.

Tarjouspyynnön epäselvyys yhteiskunta- ja työelämätaitojen pääopettajien kriteerien osalta ja CareeriaPlus Oy:n tarjouksen sulkeminen tarjouskilpailusta

CareeriaPlus Oy on esittänyt markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 527/2022 hankintayksikön menetelleen hankintasäännösten vastaisesti, kun se on sulkenut yhtiön tarjouksen tarjouskilpailusta hankinnan osa-alueissa 2C ja 7B sillä perusteella, että yhtiön nimeämällä yhteiskunta- ja työelämätaitojen pääopettajalla on ollut alempi korkeakoulututkinto. CareeriaPlus Oy:n mukaan tarjouspyynnön liitteessä 4 pääopettajalta on edellytetty joko alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa.

Arffman Finland Oy on esittänyt markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 536–550/2022, että tarjouspyyntöasiakirjoissa asetetut yhteiskunta- ja työelämätaitojen pääopettajia koskevat kriteerit ovat olleet epäselvät. Yhtiön mukaan tarjouspyynnön perusteella on jäänyt epäselväksi, onko yhteiskunta- ja työelämätaitojen pääopettajan ylempi korkeakoulututkinto ollut ainoastaan laatuvertailussa huomioitava seikka, kuten tarjouspyynnössä on todettu, vai onko se ollut tarjouksen vähimmäisvaatimus, kuten hankinnan kohdetta ja vähimmäisvaatimuksia kuvaavassa liitteessä on todettu. Lisäksi Arffman Finland Oy:n mukaan epäselväksi on jäänyt, onko mainitulla pääopettajalla tullut olla ylempi vai alempi korkeakoulututkinto.

Hankintayksikkö on esittänyt, ettei se ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on sulkenut CareeriaPlus Oy:n tarjouksen tarjouskilpailusta hankinnan osa-alueissa 2C ja 7B. Hankintayksikön mukaan tarjouspyynnön liite 1 on ollut yhteiskunta- ja työelämätaitojen pääopettajan osalta selvä. Liitteessä asetettuna vähimmäisvaatimuksena on tältä osin ollut, että pääopettajalla on ylempi korkeakoulututkinto. Tätä vaatimusta ei ole kumottu muualla tarjouspyyntöasiakirjoissa. Hankintayksikön mukaan tarjouspyynnössä ei ole todettu pääopettajan ylemmän korkeakoulututkinnon olevan vain laatuvertailua koskeva seikka, vaan pääopettajaa koskevasta vähimmäisvaatimuksesta on tarjouspyynnön liitteen 1 kohdan 10.10.2 lisäksi muistutettu tarjouspyynnön laatuvertailua koskevassa ohjeistuksessa.

Kuultavat AEL-Amiedu Oy, Axxell Utbildning Ab ja Eezy Valmennuskeskus Oy ovat esittäneet, etteivät tarjouspyyntöasiakirjat ole olleet valittajien edellä esittämiltä osin epäselvät.

Tarjouspyynnön kohdasta ”Hankinnan kohteen kriteerit” on käynyt ilmi hankinnan osa-alueissa 2A, 2B, 2C, 3, 4A, 4B, 4C, 5A, 5B, 5C, 7A, 7B ja 7C samansisältöisesti, että tarjous on voinut saada laatupisteitä, jos tarjouksen liitteessä 4 nimetyllä yhteiskunta- ja työelämätaitojen pääopettajalla on kokemusta yhteiskunta- ja työelämätaitojen opettamisesta aikuisille maahanmuuttajille tai aikuisten maahanmuuttajien ohjauksesta kohdassa kuvatuissa palveluissa. Kohdassa on lisäksi todettu laatupisteiden saamisen edellyttävän, että henkilöllä on muun ohella ylempi korkeakoulututkinto, minkä lisäksi työkokemuksella ei voida tässä tapauksessa korvata ylemmän korkeakoulututkinnon puuttumista.

Tarjouspyynnön liitteen 1 ”Hankinnan kohteen kuvaus ja vähimmäisvaatimukset” kohdassa 10.10 ”Henkilöstöä koskevat pätevyysvaatimukset” on muun ohella todettu, että kohdassa mainitut pätevyysvaatimukset koskevat kotoutumiskoulutuksessa käytettävää henkilöstöä. Saman liitteen kohdan 10.10.2 ”Yhteiskunta- ja työelämätaitojen opettaja” alakohdassa 1 on todettu ”alempi tai ylempi korkeakoulututkinto”. Saman kohdan alakohdassa 3 on vaadittavan työkokemuksen osalta todettu muun ohella, että ”pääopettajalla tulee olla sekä ylempi korkeakoulututkinto että pedagoginen pätevyys”.

Tarjouspyynnön liitteessä 4 ”Henkilöstöresurssit” on hankinnan osa-alueiden 2A, 2B, 2C, 3, 4A, 4B, 4C, 5A, 5B, 5C, 7A, 7B ja 7C osalta tullut yhteiskunta- ja työelämätaitojen pääopettajan osalta vastata joko ”Kyllä” tai ”Ei” kohtaan ”Alempi tai ylempi korkeakoulututkinto. Jos tutkinto on suoritettu ulkomailla, tutkinnosta on Opetushallituksen tai muun toimivaltaisen viranomaisen rinnastamispäätös”. Mainitussa liitteessä on lisäksi ilmoitettu muun ohella seuraavaa: ”Tiedot tulee merkitä huolellisesti siten, että tiedoista käy selkeästi ilmi, täyttyvätkö tarjouspyynnön liitteessä 1 Hankinnan kohteen kuvaus ja vähimmäisvaatimukset määritellyt henkilöstöä koskevat kriteerit sekä laadullisen arvioinnin kriteerit. Laadullisen arvioinnin kriteerit on kuvattu tarjouspyynnössä.”

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat on kuvattava tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö on omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät, että tarjoajat tietävät jo harkitessaan tarjouskilpailuun osallistumista, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua toteutettaessa ja ratkaistaessa. Tarjousvertailussa voidaan sinänsä arvioida pakollisten vaatimusten vähimmäistason ylittävää toteutumista, jos tarjouspyynnössä on selvästi ilmoitettu, mikä on vähimmäistaso ja miten tämä vähimmäistason ylittävä toteutuminen arvioidaan.

Markkinaoikeus katsoo edellä tarjouspyynnön sisällöstä todetun perusteella, että tarjouspyyntöasiakirjat ovat olleet tulkinnanvaraisia siltä osin, onko yhteiskunta- ja työelämätaitojen pääopettajalta edellytetty ylempää korkeakoulututkintoa. Vaikka tarjouspyynnön liitteessä 1 on yhteiskunta- ja työelämätaitojen pääopettajaa koskevilta osin sinänsä todettu, että pääopettajalla tulee olla ylempi korkeakoulututkinto, mainittua pääopettajaa koskevan koulutusvaatimuksen täsmällinen sisältö on tarjouspyyntöasiakirjoja kokonaisuutena arvioiden jäänyt tarjoajille epäselväksi erityisesti sen vuoksi, että tarjoajia on pyydetty yhteiskunta- ja työelämätaitojen pääopettajan osalta ilmoittamaan tarjouspyynnön liitteellä 4, täyttyykö vaatimus pääopettajan ylemmästä tai alemmasta korkeakoulututkinnosta. Viimeksi mainittu seikka yhdistettynä siihen, että tarjouspyynnössä oli yhteiskunta- ja työelämätaitojen pääopettajan osalta viitattu ylempään korkeakoulututkintoon laatupisteiden saamisen edellytyksenä, on ollut omiaan aiheuttamaan tarjoajalle epäselvyyttä siitä, onko ylempi korkeakoulututkinto ollut sanotuilta osin vähimmäisvaatimus vai ainoastaan tarjousten laatuvertailussa huomioon otettava seikka.

Tarjouspyyntö on edellä todetun perusteella ollut epäselvä eikä se ole ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjoajat eivät ole voineet varmuudella tietää tarjouskilpailuun osallistumista harkitessaan ja tarjouksia laatiessaan, onko yhteiskunta- ja työelämätaitojen pääopettajaa koskevana vähimmäisvaatimuksena ollut ylempi korkeakoulututkinto tai vaihtoehtoisesti joko alempi tai ylempi korkeakoulututkinto. Tarjouspyyntöasiakirjat ovat siten yhteiskunta- ja työelämätaitojen pääopettajan koulutusvaatimusten osalta olleet julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisia hankinnan osa-alueissa 2A, 2B, 2C, 3, 4A, 4B, 4C, 5A, 5B, 5C, 7A, 7B ja 7C. Edellä mainitun vuoksi myös hankintayksikön päätös sulkea CareeriaPlus Oy:n tarjous tarjouskilpailusta hankinnan osa-alueissa 2C ja 7B sillä perusteella, että yhtiön nimeämällä yhteiskunta- ja työelämätaitojen pääopettajalla on ollut alempi korkeakoulututkinto, on ollut virheellinen (markkinaoikeuden asia diaarinumero 527/2022).

Tarjousten laatuvertailun pisteytystapa

CareeriaPlus Oy on esittänyt markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 527–535/2022, että tarjouspyyntöasiakirjoissa esitetty tarjousten laatuvertailun pisteytystapa, jossa vastaamalla esitettyihin kysymyksiin ”Kyllä” on saanut kustakin pisteytysosiosta täydet pisteet, on johtanut tosiasiassa siihen, ettei laatupisteytyksellä ole ollut mitään merkitystä, vaan kyseessä on ollut puhdas hintakilpailutus. Valittajan mukaan kyse on tosiasiassa ollut soveltuvuuden vähimmäisvaatimusten täyttymisen arvioinnista.

Tarjouspyynnön kohdasta ”Hankinnan kohteen kriteerit” käy ilmi, että tarjousten laatuvertailussa on muun ohella otettu huomioon keskeisten koulutukseen osallistuvien henkilöiden kokemus alaltaan. Useimpien keskeisten henkilöiden kokemuksen osalta pisteytys on toteutettu binäärisesti siten, että tarjous on joko saanut pisteitä, jos henkilöllä on ollut tietynlaista kokemusta, tai tarjous on jäänyt ilman pisteitä, mikäli henkilöllä ei ole ollut kyseistä kokemusta.

Tarjouspyynnön liitteestä 4 ”Henkilöstöresurssit” käy ilmi, että edellä mainittujen keskeisten koulutukseen osallistuvien henkilöiden kokemuksen osalta tarjoajilla on ollut mahdollisuus ilmoittaa lomakkeella kuvatun kokemuksen yhteydessä joko ”Kyllä” tai ”Ei” taikka joissain kohdissa pelkästään ”Kyllä”.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa määritellä parhaan hinta-laatusuhteen vertailuperusteet, pisteytystapa ja se, mitä seikkoja se haluaa vertailussa painottaa. Edellytyksenä kuitenkin on se, ettei vertailuperusteita tai niiden painoarvoja tai pisteytysmekanismia aseteta syrjivästi. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät lisäksi, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa.

Markkinaoikeus toteaa, ettei parhaan hinta-laatusuhteen vertailuperusteita voida pitää vähimmäisvaatimuksina yksinomaan siitä syystä, että niiden pisteytystapa on binäärinen eli pisteitä voi vain joko saada tai jäädä saamatta. Hankintalain 93 §:n 2 momentista ilmenevän periaatteen mukaan hankintayksikkö voi ottaa kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valinnassa huomioon myös hankintasopimuksen toteutukseen osoitetun henkilöstön pätevyyden ja kokemuksen, jos osoitetun henkilöstön laadulla voi olla merkittävä vaikutus hankintasopimuksen toteuttamisessa. Asiassa ei ole käynyt ilmi, että kyseinen binäärinen pisteytystapa olisi asettanut tarjoajat eriarvoiseen asemaan. Hankintayksikkö on myös etukäteen ilmoittanut pisteytyksestä hankinta-asiakirjoissa. Lisäksi tarjoajien on tullut tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan nimetä laadun vertailuperusteiden osalta merkitykselliset henkilöt, ja kyseisten henkilöiden kokemuksella on hankinta-asiakirjojen perusteella ollut merkitystä kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta valittaessa.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankinta-asiakirjoja voida pitää CareeriaPlus Oy:n esittämin tavoin virheellisinä, kun niissä on kuvattu laadun vertailuperusteiden pisteytystapa siten, että keskeisten koulutuspalvelujen toteuttamiseen osallistuvien henkilöiden kokemuksesta on voitu joko saada pisteitä tai ei lainkaan pisteitä.

Johtopäätökset

Edellä todettu huomioon ottaen hankintayksikkö on menetellyt tarjouspyynnön laatimisessa asettaessaan vaatimuksia samojen henkilöiden nimeämiselle hankinnan eri osa-alueisiin Arffman Finland Oy:n esittämällä tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti hankinnan osa-alueissa 1, 2A, 2B, 2C, 3, 4A, 4B, 4C, 5A, 5B, 5C, 7A, 7B ja 7C (markkinaoikeuden asiat diaarinumerot 536–549/2022).

Lisäksi hankintayksikkö on menetellyt yhteiskunta- ja työelämätaitojen pääopettajan koulutusvaatimuksia tarjouspyyntöasiakirjoissa asettaessaan Arffman Finland Oy:n ja CareeriaPlus Oy:n esittämällä tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti hankinnan osa-alueissa 2A, 2B, 2C, 3, 4A, 4B, 4C, 5A, 5B, 5C, 7A, 7B ja 7C (markkinaoikeuden asiat diaarinumerot 527/2022 ja 537–549/2022). Edelleen hankintayksikön päätös sulkea CareeriaPlus Oy:n tarjous tarjouskilpailusta hankinnan osa-alueissa 2C ja 7B sillä perusteella, että yhtiön nimeämällä yhteiskunta- ja työelämätaitojen pääopettajalla on ollut alempi korkeakoulututkinto, on ollut virheellinen (markkinaoikeuden asia diaarinumero 527/2022).

Edellä todetun perusteella markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 527/2022 ja 536–549/2022 on harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä mainittuihin virheisiin puuttumiseksi.

Edellä mainitut hankintamenettelyn virheellisyydet ja jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 532/2022 ei ole tarpeen lausua pisteytyksen virheellisyyttä koskevista CareeriaPlus Oy:n väitteistä hankinnan osa-alueessa 5B.

Muilta kuin edellä mainituilta osin hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajien esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitukset on siten näiltä osin hylättävä.

Seuraamusten määrääminen

Puitesopimuksia ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu eikä hankintamenettelyssä tehtyjä päätöksiä ole muutoinkaan pantu täytäntöön. Näin ollen valitustenalaiset päätökset voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja niiden täytäntöönpano kieltää hankinnan osa-alueissa 1, 2A, 2B, 2C, 3, 4A, 4B, 4C, 5A, 5B, 5C, 7A, 7B ja 7C (markkinaoikeuden diaarinumerot 527/2022 ja 536–549/2022).

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Koska jo hankintamenettelyä koskeva tarjouspyyntö on ollut julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastainen hankinnan osa-alueissa 1, 2A, 2B, 2C, 3, 4A, 4B, 4C, 5A, 5B, 5C, 7A, 7B ja 7C, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään mainituilta osin kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus aikoo edelleen toteuttaa kotoutumiskoulutuksen puitejärjestelyä pääkaupunkiseudulla koskevan hankinnan julkisena hankintana hankinnan osa-alueissa 1, 2A, 2B, 2C, 3, 4A, 4B, 4C, 5A, 5B, 5C, 7A, 7B ja 7C, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 503/2022 annettava ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö sekä kuultavat CareeriaPlus Oy ja Spring House Oy joutuisivat itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja Arffman Finland Oy on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut sekä kuultavien CareeriaPlus Oy:n ja Spring House Oy:n oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Asian näin päättyessä Arffman Finland Oy saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 97 §:n 2 momentin mukaan korvausta voidaan suorittaa myös oikeudenkäynnin osapuolelle oikeudenkäynnistä aiheutuneesta työstä ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvästä menetyksestä. Säännöksen esitöiden (HE 29/2018 vp s. 172) mukaan, mikäli oikeudenkäynnin osapuoli käyttää asiamiestä tai avustajaa, ei osapuolelle itselleen voida arvioida yleensä aiheutuvan sellaista työtä tai menetystä, joka tulisi korvata. Spring House Oy:llä on markkinaoikeudessa ollut asiamies. Tämän vuoksi ja kun yhtiölle ei voida muutoinkaan arvioida aiheutuneen sellaista työtä tai menetystä, joka tulisi korvata edellä mainitun säännöksen nojalla, on Spring House Oy:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 503/2022 hylättävä 1.665 euron ylittäviltä osin.

Markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 527–535/2022 annettava ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja CareeriaPlus Oy joutuisi pitämään mainituissa asioissa vaatimansa oikeudenkäyntikulut kokonaan vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittaja CareeriaPlus Oy:n oikeudenkäyntikulut näissä asioissa markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Markkinaoikeus on oikeudenkäyntikulujen kohtuullisuutta harkitessaan ottanut huomioon sen, missä määrin hankintayksikön on katsottu menetelleen mainituissa asioissa hankintasäännösten vastaisesti.

Markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 527–535/2022 ei sen sijaan voida pitää kohtuuttomana, että kuultavia ei velvoiteta korvaamaan valittaja CareeriaPlus Oy:n oikeudenkäyntikuluja. Kohtuutonta ei asioiden lopputulos huomioon ottaen ole myöskään se, että hankintayksikkö ja kuultava Spring House Oy (markkinaoikeuden asiat diaarinumerot 527/2022 ja 529–531/2022) saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 536–550/2022 annettava ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja Arffman Finland Oy joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan Arffman Finland Oy:n oikeudenkäyntikulut näissä asioissa markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Markkinaoikeus on oikeudenkäyntikulujen kohtuullisuutta harkitessaan ottanut huomioon sen, missä määrin hankintayksikön on katsottu menetelleen mainituissa asioissa hankintasäännösten vastaisesti.

Markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 536–550/2022 ei sen sijaan voida pitää kohtuuttomana, että kuultavia ei velvoiteta korvaamaan valittaja Arffman Finland Oy:n oikeudenkäyntikuluja. Kohtuutonta ei asioiden lopputulos huomioon ottaen ole myöskään se, että hankintayksikkö ja kuultava Spring House Oy (markkinaoikeuden asiat diaarinumerot 538/2022, 539/2022, 541–543/2022 ja 548/2022) saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 7.11.2022 tekemän päätöksen CareeriaPlus Oy:n sulkemisesta tarjouskilpailusta hankinnan (UUDELY/3113/2022) osa-alueiden 2C ja 7B osalta.

Markkinaoikeus kumoaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 8.11.2022 tekemät hankintapäätökset hankinnan (UUDELY/3113/2022) osa-alueiden 1, 2A, 2B, 2C, 3, 4A, 4B, 4C, 5A, 5B, 5C, 7A, 7B ja 7C osalta ja kieltää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta tekemästä hankinta- tai puitesopimuksia edellä mainittujen päätösten perusteella tai panemasta niitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 3.000.000 euron sakon uhalla.

Muilta osin valitukset hylätään pääasian osalta.

Markkinaoikeus velvoittaa markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 503/2022 Arffman Finland Oy:n korvaamaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen oikeudenkäyntikulut 1.872 eurolla, CareeriaPlus Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla ja Spring House Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.665 eurolla, kaikki viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 527–535/2022 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen korvaamaan CareeriaPlus Oy:n oikeudenkäyntikulut 12.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot
536–550/2022 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen korvaamaan Arffman Finland Oy:n oikeudenkäyntikulut 12.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muilta osin asiakokonaisuudessa esitetyt oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset hylätään.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Sami Myöhänen, Pasi Yli-Ikkelä ja Markus Ukkola.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.