Asian tausta

HUS-yhtymä (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut omasta sekä Helsingin kaupungin, Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen, Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen, Etelä-Karjalan hyvinvointialueen, Kymenlaakson hyvinvointialueen ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueen puolesta 28.12.2022 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta inkontinenssituotteiden hankinnasta koti- ja laitosjakeluun kahden vuoden määräaikaiselle sopimuskaudelle, jonka jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana. Hankinta on jaettu kolmeen osa-alueeseen, jotka ovat olleet kotijakelutuotteet (osa-alue 1), laitosjakelutuotteet (osa-alue 2) ja rivikohtaiset tuotteet (osa-alue 3).

HUS-yhtymän hankintatoimenjohtaja on 28.2.2023 tekemällään hankintapäätöksellä § 176/2023 valinnut osa-alueisiin 1 ja 2 OneMed Oy:n tarjouksen.

HUS-yhtymän hankintatoimenjohtaja on 30.3.2023 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä § 257/2023 hyväksynyt erään tarjoajan hankintaoikaisuvaatimuksen, kumonnut edellä mainitun hankintapäätöksen ja tehnyt tarjousvertailun uudestaan osa-alueissa 2 ja 3. Tarjouskilpailun lopputulos on pysynyt samana.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut neljälle vuodelle laskettuna noin 52.500.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Oy Essity Finland Ab on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen osa-alueiden 1 ja 2 osalta ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä sekä toissijaisesti määrää hankintayksikön suorittamaan valittajalle hyvitysmaksun. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 24.942 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Valittaja on myös vaatinut, että sille annetaan tieto OneMed Oy:n tarjoukseen sisältyneestä tuoteliitteestä (OneMed Oy:n tarjouksen liite 1), josta on poistettu vain liikesalaisuuksiksi tai muutoin lain nojalla luottamukselliseksi katsottavat tiedot.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännöksissä asetetun kilpailuttamisvelvollisuuden vastaisesti, sillä merkittävä osa hankinnan kohteeseen kuuluvista tuotteista on jätetty tarjouskilpailun ulkopuolelle. Hankintayksikkö on varannut tarjouspyynnössään mahdollisuuden hankkia sopimuskaudella myös sellaisia inkontinenssituotteita, joita ei ole yksilöity tarjoajan tuoteliitteessä. Tarjouspyynnön perusteella on jäänyt epäselväksi, kuinka paljon näitä muita kilpailutuksen ulkopuolelle jääviä tuotteita hankintayksikkö voi hankkia varaamansa oikeuden perusteella. Tarjouspyynnössä on todettu, ettei hankintayksikkö sitoudu tarjouspyynnössä ilmoitettuihin euromääriin ja aiemmin toteutuneisiin kulutusmääriin. Siten hankintayksikölle on muodostunut rajoittamaton harkintavalta hankkia tuoteliitteeseen kuulumattomia inkontinenssituotteita. Tällainen kilpailutus, jossa vain osa hankinnasta on tarjousvertailun kohteena, ei ole hankintasäännösten mukaista. Hankintayksikön menettelyn seurauksena voittanut tarjoaja voi vapaasti määritellä vertailukorin ulkopuolisten tuotteiden hinnan ilman, että tarjoajien välille on syntynyt todellista kilpailua.

Hankinnan ennakoiduksi arvoksi on hankintailmoituksessa ilmoitettu 52.500.000 euroa, kun taas hankintapäätöksessä hankinnan arvoksi on ilmoitettu 40.000.000 euroa. Syy lukujen väliseen eroon on epäselvä, mutta se saattaa merkitä, että hankintayksiköllä olisi lisähankintamahdollisuus 12.500.000 euron arvosta.

Tarjouspyynnössä määritelty tuotteiden vertailukori, johon tarjousten hintavertailu on perustunut, on ollut ongelmallinen, sillä siihen ei ole sisällytetty tuotteita, joita hankintayksikkö käyttää eniten. Esimerkiksi tuotteen ”vaippa vyö” mallia ”erittäin vaikea” ei ole sisällytetty tuotekoriin.

Tarjoajat ovat voineet sisällyttää tarjouksiinsa tuotteiden lisäkokoja ja mahdollisia tuotevariaatioita, joiden hinnoittelu on saanut poiketa enintään +/- 10 prosenttia vertailukorin tuotteiden hinnoista. Tarjoajille on ollut epäselvää, onko lisätuotteita kannattanut ilmoittaa tarjouksessa, sillä niille asetettu hintahaarukka on voinut estää hinnoittelemasta vertailukoriin kuuluvia tuotteita kilpailukykyisesti. Lisäksi hankintayksiköllä on ollut edellä mainittu varaus vertailukoriin kuulumattomien tuotteiden hankkimiseksi, joten tarjoajille on jäänyt epäselväksi, mikä merkitys on ollut lisäkokojen ja tuotevariaatioiden sisällyttämisellä tarjoukseen.

Hankinnan osa-alueessa 1 suoritettu laatuvertailu ei ole luonut todellista kilpailua laatukriteerien osalta eikä se ole antanut oikeaa kuvaa tuotteiden hinta-laatusuhteesta. Laatuvertailussa on arvioitu vain yhtä tuotetta ”vaippa inkohousu”, joka on muodostanut noin 40 prosenttia hankinnan arvosta ja 36 prosenttia hankittavien tuotteiden määrästä. Otos on ollut liian suppea tarjousten laadun arvioimiseksi. Asianmukaisessa laatuvertailussa mukana olisi ollut myös muita hankittavia tuotteita. Lisäksi laatuvertailussa on huomioitu arvioitavasta tuotteesta ainoastaan sen pukeminen ja istuvuus, ja muut keskeiset kriteerit, kuten pintakuivuus, reunavuodot, puettavuus toiselle sekä kestävyys, on sivuutettu. Laatu on arvioitu vain kriteereillä ”kyllä” tai ”ei”, jolloin ”kyllä”-arviosta on saanut 10 pistettä ja ”ei”-arviosta 0 pistettä. Tällaisen arvioinnin seurauksena tarjousten todelliset laadulliset erot eivät ole tulleet ilmi. Tosiasiallisesti kyse on siten ollut pikemminkin tuotteen vähimmäisvaatimuksista kuin todellisesta laatuvertailusta.

Valittaja on pyytänyt hankintayksikköä toimittamaan sille voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteen 1. Hankintayksikkö on toimittanut valittajalle kyseisen tuoteliitteen, mutta siitä oli poistettu tietoja. Tarjoajien tarjoamat tuotteet eivät voi olla liikesalaisuuksia hankintapäätöksen tekemisen jälkeen. Koska tarjouksia ei voida enää muuttaa, voittaneelle tarjoajalle ei aiheudu taloudellista vahinkoa siitä, että sen tarjoamat tuotteet tulevat ilmi. Hankintayksikkö on menetellyt julkisuussäännösten ja avoimuusperiaatteen vastaisesti, kun se ei ole toimittanut valittajalle sen pyytämästä asiakirjasta asianmukaista asianosaisjulkista versiota, vaan se on pimittänyt julkisia tietoja tarpeettomasti.

Vastine

Vaatimukset

HUS-yhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.625 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö ei ole voinut sitoutua tiettyihin kiinteisiin tilausmääriin, koska sen tarpeet voivat vaihdella vuosittain. Kyse on ollut niin suurivolyymisesta hankinnasta, että hankinta-asiakirjoissa on ollut mahdotonta erikseen nimetä kaikki mahdolliset hankintakokonaisuuteen kuuluvat tuotteet. Hankintayksikön menettely on vastannut alalla yleisesti käytössä olevaa tapaa. Hankintayksikkö on tarjouspyynnössä ilmoittanut, että lisätuotteita voidaan hankkia sopimuskaudella hankinnan ennakoidun arvon mukaisesti. Tämä on tarkoittanut, että lisätuotteiden tarve on ollut hankintakokonaisuudessa hyvin vähäinen, eikä hankinnan ennakoitua arvoa voida ylittää lisätuotteiden hankinnoilla. Tarjouspyynnön ilmaisu on ollut etenkin alalla ammattimaisesti toimiville tarjoajille selvä, sillä hankintayksikkö on vakiintuneesti käyttänyt vastaavia ilmauksia aiemmissa hankinnoissaan. Valittaja tai mikään muukaan taho ei ole hankintamenettelyn aikana myöskään esittänyt kysymyksiä liittyen valittajan valituksessaan väittämiin seikkoihin.

Hankintailmoituksessa ja hankintapäätöksessä hankinnan suuruudesta ilmoitettujen ennakoitujen arvojen 12.500.000 euron erotuksessa kyse on vain laskennallisesta erosta, sillä hankintapäätöksessä hankinnan arvo on laskettu kokonaistaloudellisesti edullisimpien tarjousten hintojen perusteella. Kysymys ei siten ole 12.500.000 euron lisähankintamahdollisuudesta.

Tarjouspyynnön tuoteliitteessä on pyydetty tarjoukset tuotteille, joita pääsääntöisesti on tarvittu. Vastoin valittajan esittämää yleisesti tarvittavia tuotteita ei ole jätetty listauksen ulkopuolelle ja siten lisätuotteisiin kuuluviksi. Tuotteen ”vaippa vyö” mallia ”erittäin vaikea” ei ole sisällytetty tuotelistaukseen, koska ennen hankintailmoituksen julkaisemista tehdyn markkinakartoituksen perusteella useammalla potentiaalisella tarjoajalla ei ole ollut kyseistä mallia tarjottavana. Mallin vaatiminen olisi siten rajoittanut kilpailua.

Hankintayksikölle ei ole jäänyt valittajan väittämää rajoittamatonta valinnanvapautta hankinnan toteuttamisessa, ja vain pieni osa hankintaan kuuluvista tuotteista on jäänyt vertailun ulkopuolelle. Näiden tuotteiden mahdolliseen ylihinnoitteluun hankintayksikkö on varautunut sopimusehdoin.

Hankintayksiköllä on laaja harkintavalta tarjouksen valintaan liittyvien seikkojen määrittämisessä, ja sen tekemä laatuvertailu on ollut hankintasäännösten mukainen. Laatuvertailu voidaan suorittaa myös pelkillä ”kyllä”- ja ”ei”-kriteereillä. Hankintayksikkö on arvioinut tuotteen ”vaippa inkohousu” laadun arvioinnin tärkeäksi. Sen sijaan tuotteen ”vaippa vyö” osalta on katsottu, että laatu saavutetaan paremmin vähimmäisvaatimuksilla, minkä takia kyseinen tuote ei ole ollut mukana laatuvertailussa.

Hankintayksikkö on katsonut, että tiedot, jotka se on poistanut valittajalle toimittamastaan voittaneen tarjoajan tarjousasiakirjasta, ovat olleet liikesalaisuuksia, jotka hankintayksikkö on ollut velvollinen pitämään salassa.

Kuultavan lausunto

OneMed Oy:n on katsottava vaatineen, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Lisäksi kuultava on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.700 eurolla.

Hintavertailussa käytettävään vertailukoriin on sisällytetty kummassakin hankinnan osa-alueessa laaja ja kattava otos hankinnan kohteena olevaa perustuotevalikoimaa. Kaikkien tulevaisuudessa mahdollisesti hankittavien inkontinenssituotteiden sisällyttäminen hintavertailuun olisi ollut käytännössä mahdotonta. Hankinnan kohde on kuvattu tarjouspyynnössä sillä tarkkuudella kuin hankinnan kohteen laajuus huomioon ottaen on ollut mahdollista.

Hankintayksikölle ei ole muodostunut rajoittamatonta harkintavaltaa hankkia sopimuskaudella lisätuotteita, sillä hankinta-asiakirjojen perusteella on ollut selvää, että hankinnan ennakoitu arvo on muodostanut ylärajan lisätuotteiden hankinnoille. Hankinta-asiakirjoissa olleessa ilmoituksessa, ettei hankintayksikkö sitoudu ilmoitettuihin tilausmääriin, on ollut kysymys siitä, että hankintayksikölle ei ole muodostunut määräostovelvoitetta. Ehdolla ei ole merkitystä arvioitaessa hankintayksikön mahdollisuuksia hankkia lisätuotteita, sillä ennakoitu arvo on pysynyt ylärajana määräostovelvoitteen poissulkevasta ehdosta huolimatta. Lisäksi hankintasopimusluonnoksessa toimittajan on edellytetty noudattavan tuotelistaukseen sisältyvien tuotteiden hinnoitteluperiaatteita, mikä rajoittaa toimittajan vapautta hinnoitella lisätuotteensa.

Koska lisätuotteiden enimmäismäärä on edellä todetusti ollut rajoitettu hankinnan ennakoituun arvoon, valittajan näkemys, että hankintayksikkö voisi hankkia tarjottujen tuotteiden lisäkokoja rajoittamattomasti tuoteliitteen ulkopuolisina tuotteina, ei ole tarjouspyynnössä esitetyn mukainen. Tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä, eikä epäselvyyttä ole myöskään aiheuttanut se, että tarjoajat ovat tarjousta laatiessaan joutuneet pohtimaan, mitä lisäkokoja ja -tarvikkeita ne tarjouksessaan tarjoavat.

Hankinnan osa-alueeseen 1 kuulunut laatuvertailu on tehty asianmukaisesti, eikä se ole antanut hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa. Laatuvertailuun on valittu tuote, joka edustaa kattavasti hankittavaa tuotekokonaisuutta, ja käytännössä laatuvertailu olisi ollut mahdotonta toteuttaa kaikkien hankittavien tuotteiden osalta. Asetetut laatukriteerit, eli puettavuus itselle ja istuvuus, ovat kuvastaneet sitä, minkälaisissa tilanteissa laatuvertailtavaa housuvaippaa tullaan käyttämään. Vakiintuneen käytännön mukaan laatuvertailu voi muodostua ”kyllä”- ja ”ei”-arvioista.

Hankintayksikön arvio, että tarkemmat tiedot OneMed Oy:n tarjouksen tuotekorin sisällöstä ovat liikesalaisuuksia, on ollut oikea.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön tai toimialan vakiintuneen toimintatavan noudattaminen ei osoita, että menettely olisi ollut hankintasäännösten mukaista. Hankintayksikkö ei ole missään vaiheessa yksilöinyt euromääräisesti tai suhteellisina arvioina tarkemmin sitä, mikä osuus hankinnasta on kuulunut hintavertailun piiriin. Tarjouspyynnöstä ei ilmene, että hankintayksikkö kohdistaisi tuotteiden käytön hintavertailun kohteena oleviin tuotteisiin. Hankintayksikön on siten mahdollista kohdistaa tuotteiden käyttöä haluamansa mukaisesti joko hintavertailussa mukana olleisiin tuotteisiin tai sen ulkopuolelle jätettyihin lisätuotteisiin.

Hankintapäätöksessä hankintakokonaisuuden arvoksi on voittaneiden tarjousten hintojen perusteella ilmoitettu merkittävästi pienempi summa (40.000.000 euroa) kuin hankintailmoituksessa ollut hankinnan ennakoitu arvo (52.500.000 euroa). Hankintayksikkö on lisäksi todennut, että lisätuotteita voidaan hankkia hankinnan ennakoituun arvoon asti. Siten hankintayksikölle on muodostunut mahdollisuus hankkia kilpailutuksen ulkopuolelle jätettyjä lisätuotteita merkittävissä määrin. Hankintayksikön viittaamat sopimusehdot eivät todellisuudessa rajoita hintoja, koska hinnastohinnat ovat toimittajan yksipuolisesti määrättävissä.

Tuotteen ”vaippa vyö” mallin ”erittäin vaikea” ottaminen mukaan vertailuun olisi ollut mahdollista ilman vaaraa kilpailun rajoittumisesta, jos hankintayksikkö olisi joustanut vaatimuksesta, että tarjoajien on tullut kyetä tarjoamaan jokaiseen positioon. Se, että hankinnan osa-alueeseen 1 on annettu kaksi tarjousta ja osa-alueeseen 2 kolme tarjousta, osoittaa, ettei tuotteen jättäminen vertailusta ole aikaansaanut laajaa kilpailua, vaan tarjouspyyntö on ollut kilpailun toteutumisen kannalta ongelmallinen.

Laatuvertailu on ollut näennäinen, sillä minimikriteerit täyttämällä laadusta on voinut saada täydet pisteet, jolloin korkeamman laadun tuotteet on asetettu epäedullisempaan asemaan. Myös muita hankinnan kohteeseen kuuluneita tuotteita olisi tullut vertailla kuin vain yhtä.

Hankintapäätöksestä tulee ilmetä ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat. Tällaisena seikkana on pidettävä sitä, mitä tuotteita on päätetty hankkia. Kyseiset tiedot eivät kuitenkaan ilmene hankintapäätöksestä eivätkä valittajalle toimitetusta voittaneen tarjoajan tarjouksesta, joten millään taholla ei ole mahdollisuutta arvioida hankittujen tuotteiden tarjouspyynnön mukaisuutta. Valittaja on valittanut Helsingin hallinto-oikeuteen hankintayksikön erillisestä päätöksestä koskien asiakirjapyyntöä, mutta kyseinen valitus ei poista markkinaoikeuden toimivaltaa arvioida asianosaisen oikeutta tiedonsaantiin. Voittanut tarjoaja ei ole esittänyt perusteita, miksi tiedot sen hankintayksikölle tarjoamista tuotteista olisivat liikesalaisuuksia.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, ettei se ole jättänyt noudattamatta kilpailuttamisvelvollisuutta. Hankintayksikön tarkoituksena ei ole tilata lisätuotteita hankinnan pääasialliseen kohteeseen nähden vähäistä suurempaa määrää. Valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimus on hankintayksikön oikeudenkäyntikuluvaatimukseen sekä asian laatuun ja laajuuteen nähden täysin kohtuuton, ja hyväksyttävä määrä on korkeintaan 8.000 euroa.

Valittaja on markkinaoikeuden tiedustelun johdosta ilmoittanut ulottavansa valituksen koskemaan myös hankintayksikön 30.3.2023 tekemää hankintaoikaisupäätöstä hankintapäätöksen tultua sillä kumotuksi.

Hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta. Hankintayksikkö on esittänyt, että valituksenalainen hankintapäätös on kumottu hankintaoikaisupäätöksellä, eikä valittaja ole valittanut hankintaoikaisupäätöksestä 14 päivän muutoksenhakuaikana.

Valittaja on esittänyt, että sen valitus ei ole saapunut myöhässä. Hankintapäätöksestä on valitettu ajoissa ja hankintaoikaisupäätöksellä ei ole muutettu niitä seikkoja, joista valittaja on valittanut. Ainoa muutos on ollut se, että tarjousvertailuun on otettu mukaan tarjous, joka oli alun perin suljettu tarjouskilpailusta. Hankintamenettelyn virheet ovat sellaisia, että ne voidaan korjata ainoastaan järjestämällä uusi tarjouskilpailu. Oikeuskäytännössä on katsottu, että määräaika muutoksenhaulle alkaa siitä ensimmäisestä päätöksestä, jolla on vaikutus valittajan oikeusasemaan. Siten hankintaoikaisupäätöksestä ei voida enää valittaa, jos se ei ole muuttanut valittajan oikeusasemaa eikä valittaja ole valittanut alkuperäisestä hankintapäätöksestä. Vastaavasti tulee katsoa myös toisin päin, että hankintapäätöksestä tehty valitus ei voi mitätöityä uuden hankintaoikaisupäätöksen myötä, kun hankintaoikaisu ei ole muuttanut valittajan oikeusasemaa. Hankintasäännöksissä ei säädetä, että valittajan pitäisi puhevaltansa säilyttääkseen tehdä erilliset valitukset jokaisesta hankintaoikaisusta, jonka hankintayksikkö tekee hankintapäätöksen jälkeen.

Kuultava ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta lausunut valittajan ja hankintayksikön esittämästä siltä osin kuin valitus on kohdistettu 30.3.2023 tehtyyn hankintaoikaisupäätökseen.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Valituksen tutkiminen

Hankintayksikkö on vaatinut, että valitus tulisi jättää tutkimatta, sillä valittaja ei ole valittanut hankintaoikaisupäätöksestä ajoissa.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 147 §:n 1 momentin mukaan valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen, jollei jäljempänä toisin säädetä.

Hankintalain 134 §:n 1 momentin mukaan hankintaoikaisun vireilletulo ja käsittely eivät vaikuta siihen määräaikaan, jonka kuluessa asianosaisella on hankintalain nojalla oikeus hakea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen.

Pykälän 3 momentin mukaan, jos hankintayksikkö korjaa hankintapäätöksensä tai muun ratkaisunsa hankintaoikaisuna siten, että markkinaoikeudelle valituksen tehneellä ei ole enää oikeussuojan tarvetta eikä tarvetta saada perusteltua päätöstä, markkinaoikeus voi poistaa tällaisen asian käsittelystään antamatta pääasiasta ratkaisua.

Hankintalain 134 §:ää koskevissa esitöissä (HE 108/2016 vp s. 226) on todettu, että pykälä vastaa aikaisemman julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 82 §:ssä (321/2010) säädettyä. Viimeksi mainitun pykälän 1 momenttia koskevien esitöiden (HE 190/2009 vp s. 56) mukaan määräajat muutoksenhaulle markkinaoikeuteen ja hankintaoikaisun tekemiseksi hankintayksikölle ovat erillisiä. Näin ollen siinä tilanteessa, että oikaisuvaatimus hylätään, ehdokkaalla tai tarjoajalla ei ole uuteen hankintapäätökseen perustuvaa määräaikaa valituksen tekemiselle markkinaoikeuteen, jos valitusta ei ole tehty ensi vaiheen hankintapäätöksestä. Jos päätös hankintaoikaisun seurauksena muuttuu, uuteen päätökseen liittyy mahdollisuus saattaa asia markkinaoikeuden käsiteltäväksi tuossa vaiheessa. Valittajakohtaisesti tarkasteltuna ratkaiseva määräaika muutoksenhaun käytölle alkaa siitä ensimmäisestä päätöksestä, jolla on valittajan oikeusasemaan tässä laissa tarkoitettu vaikutus.

Edelleen viimeksi mainitun pykälän 3 momenttia koskevien esitöiden (s. 57) mukaan, jos hankintayksikkö korjaa hankintapäätöksensä tai muun toimenpiteen hankintaoikaisuna joko omasta aloitteestaan tai asianosaisen esittämästä vaatimuksesta, markkinaoikeus voi poistaa tällaisen asian käsittelystään pääasiaratkaisua antamatta silloin, kun korjaustoimenpide on suoritettu oikein. Tuolloin valittajalla ei ole enää oikeussuojan tarvetta eikä tarvetta saada perusteltua ratkaisua.

Hankintayksikkö on 28.2.2023 tehnyt hankintapäätöksen § 176/2023, joka on annettu valittajalle tiedoksi samana päivänä. Valittaja on toimittanut valituksensa markkinaoikeuteen 14.3.2023 ennen virka-ajan päättymistä. Valitus on näin ollen saapunut 14 päivän kuluessa hankintapäätöksen tiedoksiannosta, joten se on ollut ajoissa.

Tämän jälkeen hankintayksikkö on 30.3.2023 tehnyt hankintaoikaisupäätöksen § 257/2023, jolla se on kumonnut edellä mainitun hankintapäätöksen ja ottanut erään tarjoajan tarjouksen mukaan tarjousvertailuun hankinnan osa-alueissa 2 ja 3. Kyseinen tarjoaja ei ollut jättänyt osa-alueesta 1 tarjousta eikä hankintaoikaisu ole hankintaoikaisupäätöksessä todetun mukaan vaikuttanut miltään osin alkuperäisen hankintapäätöksen lopputulokseen.

Markkinaoikeus on tiedustellut valittajalta 11.9.2023, valittaako se myös hankintaoikaisupäätöksestä, jolla alkuperäinen hankintapäätös on kumottu. Valittaja on ilmoittanut valittavansa myös hankintaoikaisupäätöksestä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintaoikaisupäätöksellä ei ole ollut vaikutusta valittajan oikeusasemaan eikä niihin hankintamenettelyn seikkoihin, joista valittaja on alun perin hankintapäätökseen kohdistuneessa valituksessaan valittanut. Koska tilanne on valittajan kannalta pysynyt hankintaoikaisupäätöksen jälkeenkin samana, hankintayksikön ei voida katsoa korjanneen menettelyään niin, että valittajalla ei olisi enää oikeussuojan tarvetta kyseessä olevassa hankintamenettelyssä. Ottaen huomioon, että valitus hankintapäätöksestä on saatettu markkinaoikeudessa vireille määräajassa eikä asia valittajan näkökulmasta ole tosiasiallisesti muuttunut mitenkään hankintaoikaisupäätöksen myötä, asiassa ei valituksen tutkimiseksi ole syytä edellyttää, että valittaja olisi erikseen valittanut hankintaoikaisupäätöksestä muutoksenhakuajassa markkinaoikeuteen.

Edellä todettu huomioon ottaen valitusta ei tule jättää tutkimatta. Koska 28.2.2023 tehty hankintapäätös § 176/2023 on 30.3.2023 tehdyllä hankintaoikaisupäätöksellä § 257/2023 kumottu, asian käsittely markkinaoikeudessa raukeaa mainitun hankintapäätöksen osalta ja valitus tutkitaan mainittuun hankintaoikaisupäätökseen kohdistuvana.

Pääasiaratkaisun perustelut

Oikeusohjeet

Hankintalain 1 §:n 1 momentin mukaan valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden 5 §:ssä tarkoitettujen hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa ja käyttöoikeussopimuksensa siten kuin hankintalaissa säädetään.

Säännöksen esitöiden (HE 108/2016 vp s. 70) mukaan kilpailuttamisvelvollisuus on lain keskeisin velvoite. Lain tarkoitus säilyy päävelvoitteen osalta ennallaan menettelytapalakina, joka velvoittaa avoimeen ja tasapuoliseen kilpailuttamiseen. Laki ei sen sijaan sääntele edelleenkään lähtökohtaisesti sitä, mitä hankintayksiköt hankkivat tai millaisia ehtoja hankinnoille asetetaan, ellei näillä ole liityntää tarjouskilpailujen tasapuolisuuteen ja avoimuuteen.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan lain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuoliset mahdollisuudet tarjota tavaroita, palveluja ja rakennusurakoita julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa.

Saman pykälän 2 momentin mukaan hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti olemassa olevat kilpailuolosuhteet hyväksi käyttäen ja ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat huomioon ottaen.

Hankintalain esitöissä (HE 108/2016 vp s. 72) on lain 2 §:n 2 momentin osalta muun ohella lausuttu, että kilpailuolosuhteiden hyödyntämisellä tarkoitetaan tuolloin voimassa olleen hankintalain (348/2007) 2 §:n mukaisesti markkinoiden ja markkinakilpailun hyödyntämistä parhaan lopputuloksen aikaansaamiseksi. Julkisia hankintoja koskevat menettelyt tulee esitöiden mukaan toteuttaa siten, että tarjouskilpailuissa saadaan aikaan todellista kilpailua, jolla optimaalinen hinta tai hinta-laatusuhde voidaan määrittää.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras.

Hankinta-asiakirjat keskeisiltä osin

Kysymyksessä olevasta inkontinenssituotteiden tavarahankinnasta on ilmoitettu 28.12.2022 julkaistulla avointa menettelyä koskevalla hankintailmoituksella, jossa on ilmoitettu hankinnan ennakoiduksi arvonlisäverottomaksi arvoksi neljälle vuodelle laskettuna noin 52.500.000 euroa.

Tarjouspyynnön kohdassa II.1.4 ”Lyhyt kuvaus” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Hankinnan kohteeseen sisältyvät myös tarjottuihin tuotteisiin liittyvät lisätuotteet kuten lisäkoot ja -tarvikkeet liitteen 1 mukaisesti. Sopimuskaudella voidaan lisäksi hankkia hankinnan ennakoidun arvon mukaisesti sopimuksen kohteena oleviin tuoteryhmiin kuuluvia tuotteita, joita ei ole yksilöity tuoteliitteessä (ks. Liite 2 Sopimusluonnos).

Sopimuskausi on voimassa määräaikaisesti 2 vuotta, jonka jälkeen se jatkuu toistaiseksi voimassa olevana.

[– –]

Hankinnan ennakoitu kokonaisarvo (alv 0 %) 48 kuukaudelle on yhteensä noin 52 500 000 euroa. Kotijakelun osuus on arvioitu olevan 71 % summasta ja laitosjakelun 29 %. Kyse on arviosta, eikä hankintayksikkö sitoudu ilmoitettuihin euromääriin ja tarjouspyynnössä ilmoitettuihin, toteutuneisiin kulutusmääriin. Lopulliset tilausmäärät voivat olla ilmoitettua suurempia tai pienempiä.”

Tarjouspyynnön liitteenä 2 olevan sopimusluonnoksen kohdassa 4 ”Sopimuksen kohde” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Sopimuksen kohteena ovat seuraavat tuoteryhmät ja tuoterivit, jotka on yksilöity tarkemmin liitteessä 1 (Tuoteliite):

inkontinenssituotteet

Tämän sopimuksen perusteella voidaan tilata hankinnan ennakoidun arvon mukaisesti sopimuksen kohteena oleviin tuoteryhmiin kuuluvia tuotteita, joita ei ole yksilöity tuoteliitteessä. Tilaaja hyväksyy Toimittajan tuotelistauksen ulkopuoliset tuotteet sopimuskaudella erikseen.

Tilaaja ei sitoudu tilaamaan Toimittajalta mitään tiettyä määrää tuotteita, eikä sopimus anna Toimittajalle yksinoikeutta toimittaa sopimuksen kohteena olevia tuotteita Tilaajalle. Tarjouspyynnössä annetut kulutusmäärät ovat arvioita, eivätkä ne ole Tilaajaa sitovia tai edusta tilausmääriä; lopulliset tilausmäärät voivat olla ilmoitettua suurempia tai pienempiä. Kulutusmäärät voivat myös jakautua useammalle sopimuskumppanille.”

Sopimusluonnoksen kohdassa 5 ”Hinta ja hinnanmuutokset” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Sopimussuhteessa noudatetaan Toimittajan tarjouksen mukaisia hintoja. [– –] Hinta ei saa missään tapauksessa olla Toimittajan hinnastohintaa kalliimpi.

[– –]

Toimittajan tulee tuotelistauksen ulkopuolisissa tuotteissa noudattaa tuotelistaukseen sisältyvien tuotteiden hinnoitteluperiaatteita.

Hinnat ovat kiinteät varsinaisen sopimuskauden (2 vuotta) ajan.

[– –]

Hintoja voidaan korottaa vain todellista kustannusten muutosta vastaavasti. Toimittajan tulee hinnankorotuksia esittäessään yksilöidä ne kustannustekijät, joihin se vetoaa hinnanmuutoksen perusteena. Yleisen kustannustason nousua ei voida pitää hyväksyttävänä perusteena hintojen korottamiselle.”

Tarjouspyynnön kohdan ”Päätöksenteon perusteet” mukaan tarjouksen valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus siten, että kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena on osa-alueella 1 paras hinta-laatu-suhde sekä osa-alueella 2 ja 3 halvin hinta. Osa-alueessa 1 hinnalla on ilmoitettu olevan 80 pisteen ja laadulla 20 pisteen painoarvo.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Hankinnan kohteen kriteerit” on kotijakelutuotteiden eli hankinnan osa-alueen 1 osalta kohdassa ”Osa-alueen yleiset kriteerit” kuvattu laatuvertailun toteuttamista. Laatuvertailussa on ilmoitettu huomioitavan tuotteen ”vaippa inkohousu” pukeminen ja istuvuus. Arvioinnissa kustakin arvioitavana olevasta ominaisuudesta on asiantuntijaryhmän ”kyllä”-arvioinnilla saanut täydet pisteet ja asiantuntijaryhmän ”ei”-arvioinnilla on puolestaan saanut nolla pistettä.

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on jättänyt kilpailutuksen ulkopuolelle huomattavan osan hankinnan kohteena olevista tuotteista, kun se on varannut tarjouspyynnössään mahdollisuuden hankkia sopimuskaudella myös sellaisia inkontinenssituotteita, joita ei ole yksilöity tarjoajan tuoteliitteessä. Hankintayksikkö on esittänyt, että hankinnan ennakoitu arvo on toiminut mahdollisten, vähäisten lisähankintojen ylärajana.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyyntöasiakirjoissa on ilmoitettu hankinnan sopimuskauden pituudeksi kaksi vuotta ja että hankinta jatkuu sen jälkeen toistaiseksi voimassa olevana. Tarjouspyynnön liitteenä olleessa sopimusluonnoksessa on todettu, että tuoteliitteessä yksilöimättömiä sopimuksen kohteena oleviin tuoteryhmiin kuuluvia tuotteita voidaan hankkia hankinnan ennakoidun arvon mukaisesti. Tarjouspyyntöasiakirjoista ei kuitenkaan ilmene, onko hankintailmoituksessa ilmoitetun neljälle vuodelle lasketun hankinnan ennakoidun arvon ollut tarkoitus toimia edellä kuvattujen lisähankintojen ylärajana koko hankintasopimuksen keston ajan, vai onko hankintasopimuksen jatkuminen toistaiseksi voimassa olevana kahden vuoden määräaikaisen sopimuskauden jälkeen otettu huomioon esimerkiksi siten, että lisähankintojen yläraja määräytyy vuosittain hankinnan ennakoidusta neljän vuoden arvosta laskennallisesti muodostettavan vuosikohtaisen euromäärän perusteella.

Sopimusluonnoksen perusteella hankintayksikkö on varannut itselleen mahdollisuuden hankkia kyseiseen hankintasopimukseen perustuen mitä tahansa inkontinenssituotteiden tuoteryhmään kuuluvia tuotteita. Hankinta-asiakirjoista ei ilmene, miten ja minkälaisissa tilanteissa tuotelistauksen ulkopuolisia tuotteita hankittaisiin tai kuinka paljon. Hankinta-asiakirjojen perusteella ei voida myöskään poissulkea sitä mahdollisuutta, etteikö hankintayksikkö voisi vapaasti korvata tuotelistaukseen kuuluvia tuotteita toisilla vastaavilla, tuotelistauksen ulkopuolisilla tuotteilla.

Kun myös otetaan huomioon, että hankintayksikkö on tarjouspyynnössä ilmoittanut, ettei se sitoudu ilmoitettuihin euro- tai tilausmääriin, hankintayksikön on ollut mahdollista vapaasti päättää, kuinka paljon se hankkii tuotelistaukseen kuuluvia tai sen ulkopuolisia inkontinenssituotteita. Vaikka tarjouspyynnön tuotelistaukseen olisikin sisällytetty kattavasti kaikki hankintayksikön tarvitsemat tuotteet, sillä ei ole ollut vaikutusta hankintayksikön mahdollisuuteen kohdistaa hankintansa tuotelistauksen ulkopuolisiin inkontinenssituotteisiin haluamallaan volyymilla. Tämän seurauksena hankintayksikölle on muodostunut lähes rajaton harkintavalta lisähankintojen suhteen.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen sopimusluonnoksen mukaan tuotelistauksen ulkopuolisten tuotteiden hinnoittelussa on tullut noudattaa samoja hinnoitteluperiaatteita kuin tuotelistaukseen kuuluvien tuotteiden kohdalla, ja tuotteiden hinnat eivät ole saaneet ylittää toimittajan hinnastohintoja. Nämä rajoitukset eivät ole kuitenkaan tehokkaasti omiaan estämään sitä, että toimittaja voisi asettaa tuotelistauksen ulkopuolisten tuotteiden hinnat korkeammaksi kuin mitä ne olisivat olleet tilanteessa, jossa tuotteet ja niiden hinnat olisivat olleet osana tarjouskilpailua.

Edellä esitetty yhdistettynä siihen, että tuotelistauksen ulkopuolisten tuotteiden osuutta koko hankinnasta ei voida arvioida, on aiheuttanut sen, että käsillä oleva hankinta ei ole ollut omiaan hyödyntämään olemassa olevia kilpailuolosuhteita ja julkisten varojen käyttöä hankintasäännöksissä edellytetyllä tavalla. Tarjousvertailun perusteella ei voida todeta, onko hankintayksikkö valinnut kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen vai ei, sillä sopimusluonnoksen perusteella hankinnan todellinen sisältö on ollut hankintayksikön muokattavissa koko sopimuskauden ajan. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt tarjouspyynnön laatimisessa edellä selostetuilta osin hankintasäännösten vastaisesti.

Tarjouspyynnössä asetettujen laadullisten vertailuperusteiden osalta markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on laaja harkintavalta määritellä hankinnan kohteen kriteerit. Hankintayksikkö voi vähimmäisvaatimuksilla asettaa laadun vähimmäistason ja tämän ylittävän osuuden hankintayksikkö voi huomioida laatuvertailussa haluamassaan laajuudessa. Hankintayksikön harkintavaltaan kuuluu myös mahdollisuus määritellä laadulle taso, jonka ylittävästä osuudesta ei enää saa etua tarjousvertailussa.

Tarjouspyynnöstä on ilmennyt laatuvertailussa arvioitavat ominaisuudet sekä se, miten niitä arvioidaan. Tarjoajilla on ollut tarjouksia laatiessaan tiedossa, että laatuvertailussa arvioidaan vain yhtä tuotetta ja että kustakin arvioitavana olevasta ominaisuudesta on saanut joko täydet pisteet tai ei pisteitä lainkaan. Tarjoajien omassa harkinnassa on ollut, kuinka korkealaatuisen tuotteen ne ovat tarjonneet. Laatuvertailun ei voida katsoa olleen syrjivä sillä perusteella, että hankintayksikkö on harkintavaltansa rajoissa päättänyt tietyn laatutason riittäneen maksimipisteisiin. Hankintayksikkö ei näin ollen ole menetellyt laatuvertailun osalta tarjouspyynnön laatimisessa hankintasäännösten vastaisesti.

Johtopäätös

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti siltä osin kuin se ei ole laatinut tarjouspyyntöä niin, että kilpailuttamisvelvollisuus voitaisiin sen perusteella katsoa tulleen noudatetuksi. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintalain 154 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty hankintalain vastaisesti, markkinaoikeus voi muun ohella:

1) kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan;
2) kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä;
3) velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä.

Saman pykälän 4 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitettu seuraamus voidaan määrätä vain, jos lainvastainen menettely on vaikuttanut hankintamenettelyn lopputulokseen tai asianosaisen asemaan hankintamenettelyssä.

Markkinaoikeus katsoo, että kilpailuttamisvelvollisuuden laiminlyönti on vaikuttanut hankintamenettelyn lopputulokseen ja valittajan asemaan hankintamenettelyssä.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Näin olleen valituksenalainen hankintaoikaisupäätös voidaan nyt markkinaoikeudessa kyseessä olevien osa-alueiden 1 ja 2 osalta hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano tältä osin kieltää.

Mikäli HUS-yhtymä aikoo edelleen toteuttaa kyseessä olevan hankinnan osa-alueiden 1 ja 2 osalta julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Tiedon antaminen asiakirjasta

Valittaja on vaatinut saada tiedon voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteestä 1 siltä osin kuin hankintayksikkö on jättänyt toimittamatta siihen sisältyviä tietoja valittajalle. Kun otetaan huomioon asiassa annettu pääasiaratkaisu, markkinaoikeus katsoo, ettei voittaneen tarjoajan tarjoukseen liitetyllä salassa pidettäviä tietoja sisältävällä tuoteliitteellä ole merkitystä asian arvioinnissa sillä tavalla, että tiedon antamatta jättäminen vaarantaisi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen. Näin ollen markkinaoikeus hylkää valittajan tiedon antamista asiakirjasta koskevan vaatimuksen.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asian lopputulos ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä, joka sisältää markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksun. Korvattavien kulujen määrässä on otettu huomioon se, missä määrin valitusperustelut ovat tulleet hyväksytyiksi. Asian näin päättyessä hankintayksikkö ja kuultava saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa HUS-yhtymän hankintatoimenjohtajan 30.3.2023 tekemän hankintaoikaisupäätöksen § 257/2023 osa-alueiden 1 ja 2 osalta muutoin paitsi siltä osin kuin hankintaoikaisupäätöksellä on kumottu hankintapäätös. Markkinaoikeus kieltää HUS-yhtymää osa-alueiden 1 ja 2 osalta tekemästä hankintasopimusta kyseisen hankintaoikaisupäätöksen perusteella tai panemasta sitä mainituilta osin muutoin täytäntöön nyt asetetun 1.000.000 euron sakon uhalla.

Asian käsittely raukeaa HUS-yhtymän oikeudenkäynnin kuluessa itsensä kumoaman HUS-yhtymän hankintatoimenjohtajan 28.2.2023 tekemän hankintapäätöksen § 176/2023 osalta.

Markkinaoikeus hylkää Oy Essity Finland Ab:n vaatimuksen tiedon antamisesta asiakirjasta.

Markkinaoikeus velvoittaa HUS-yhtymän korvaamaan Oy Essity Finland Ab:n oikeudenkäyntikulut 15.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää HUS-yhtymän ja OneMed Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Sami Myöhänen, Pasi Yli-Ikkelä ja Teemu Matikainen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.