MAO:520/2025
Asian tausta
HUS-yhtymä (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut omasta sekä Helsingin kaupungin, Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen, Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen, Etelä-Karjalan hyvinvointialueen, Kymenlaakson hyvinvointialueen ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueen puolesta 14.10.2024 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä puitejärjestelynä toteutettavasta inkontinenssituotteiden hankinnasta koti- ja laitosjakeluun kahden vuoden sopimuskaudelle ja kahdelle yhden vuoden optiokaudelle. Hankinta on jaettu kahteen osa-alueeseen, jotka ovat olleet kotijakelutuotteet (osa-alue 1) ja laitosjakelutuotteet (osa-alue 2).
HUS-yhtymän hankintatoimenjohtaja on 18.12.2024 tekemällään hankintapäätöksellä § 562/2024 valinnut hankinnan osa-alueelle 1 Oy Essity Finland Ab:n tarjouksen ja hankinnan osa-alueelle 2 tuoteryhmissä ”Tippasuoja”, ”Vaippa muotoiltu”, ”Vaippa inkohousu” ja ”Vaippahousu (hygieniahousu)” ensisijaisesti OneMed Oy:n ja toissijaisesti Oy Essity Finland Ab:n tarjouksen. Hankinnan osa-alueen 2 tuoteryhmissä ”Vaippa vyö”, ”Vaippa teippi” ja ”Vaippa lasten” on valittu ensisijaisesti Oy Essity Finland Ab:n tarjous ja toissijaisesti OneMed Oy:n tarjous.
Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 70.000.000 euroa.
Hankintasopimuksia ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.
Asian käsittely markkinaoikeudessa
Valitus
Vaatimukset
OneMed Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen hankinnan osa-alueen 1 ja hankinnan osa-alueen 2 tuoteryhmän ”Vaippa vyö” osalta ja kieltää hankintayksikköä näiltä osin tekemästä hankintasopimusta tai muullakaan tavalla jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksun tai määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.030 eurolla lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.
Perustelut
Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti asettaessaan laatuvertailuperusteet hankinnan osa-alueelle 1 ja vyövaippojen tuoteryhmälle osa-alueelle 2. Laatuvertailu hankinnan osa-alueella 1 on perustunut vain vyövaippojen jousto-ominaisuuden arvioimiseen, vaikka kyseisellä osa-alueella on ollut myös kuusi muuta inkontinenssituoteryhmää. Laatuvertailun ulkopuolelle jääneet inkontinenssitarvikkeet ovat muodostaneet vähintään 60 prosenttia hankittavasta kokonaisuudesta, ja niiden osuus on ylittänyt EU‑kynnysarvon. Laatuvertailun ulkopuolelle on jäänyt muun ohella toinen pääryhmä, housuvaipat, joiden volyymi on ollut noin 37 prosenttia. Todellisen kilpailun takaamiseksi laatuvertailu olisi tullut ulottaa kattavasti hankintakokonaisuuden eri osiin ja tuotteisiin. Hankintayksikkö ei ole varmistanut sitä, että tarjoajien välistä kilpailua hyödynnetään optimaalisesti ja että tarjouskilpailussa valitaan kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Menettely ei ole myöskään tehostanut julkisten varojen käyttöä.
Laadun vertailuperusteet eivät ole olleet omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista, avointa ja syrjimätöntä kohtelua. Vain aiempi toimittaja on todennäköisesti voinut tarjota laatupisteiden saamisen edellytyksenä ollutta vyövaippojen jousto-ominaisuuden teknistä toteutustapaa. Vyövaippojen jousto-ominaisuutta ei ole tarjouspyynnön mukaan tullut arvioida hankintayksikön tarpeista käsin, vaan ainoastaan tuotteen teknisten ominaisuuksien perusteella. Esimerkiksi tuotteen istuvuutta olisi ollut mahdollista vertailla muullakin tavalla kuin kuvaamalla yhden toimittajan tekninen ratkaisu. Hankintayksikkö on ollut markkinavuoropuhelun perusteella tietoinen siitä, että ainoastaan tietyn tarjoajan tuotteissa on tarjouskilpailun laatuvertailussa kuvattu tekninen toteutustapa. Laatuvertailu, jossa laajan hankintakokonaisuuden yhden tuoteryhmän yhden ominaisuuden tekninen toteutustapa tuo tarjoajalle nolla tai 10 pistettä, on ollut omiaan suosimaan nykyistä toimittajaa. Se ei ole mahdollistanut tuotteiden välistä paremmuusvertailua. Laatuvertailun mahdollistama 10 laatupistettä on ollut omiaan kompensoimaan suurenkin hintaeron niin, että hintavertailun hävinnyt toimittaja voi voittaa tarjouskilpailun.
Lisäksi tarjouskilpailussa asetetut tuotteiden imukykyä koskevat vähimmäisvaatimukset ovat rajoittaneet kilpailua ja suosineet tarjouskilpailun voittanutta tarjoajaa. Tarjouspyynnön tuoteliitteestä ilmenevät imukykyvaatimukset on rakennettu tietyn tarjoajan tietyn tuotemerkin tuotteiden mukaisesti. Muiden toimittajien on ollut hankala tarjota tuotteita kilpailukykyisesti, koska tuotteiden imukyvyt vaihtelevat valmistajittain. Siitä, että määrittelyn perusteena on ollut voittaneen tarjoajan tietyn tuotemerkin mallisto ja tarjottavan tuotteen imukyky on määritelty vaihteluvälinä, on seurannut, että jokaiselle tarjouskilpailun kohteena olleelle tuotteelle on löytynyt suoraan vastaava tuote kyseisestä tuotemerkkivalikoimasta. On ollut kohtuutonta sekä tasapuolisuus-, syrjimättömyys- ja suhteellisuusperiaatteiden vastaista, että tarjouskilpailun kohdevalikoima ja imukyvyn vaihteluväli tuotteita koskevana vähimmäisvaatimuksena on sidottu yhden toimittajan valikoimaan.
Vastine
Vaatimukset
HUS-yhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.375 eurolla viivästyskorkoineen.
Perustelut
Hankintayksikkö ei ole menetellyt asiassa julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti.
Hankinnan tavoitteena on ollut hankkia tarkoitukseensa sopivia ja laadukkaita inkontinenssituotteita. Hankintaa on ollut valmistelemassa laaja asiantuntijaryhmä, johon on kuulunut sairaanhoidon- ja hankintatoimen ammattilaisia, joilla on ollut usean vuoden käytännön kokemus hankinnan kohteena olevista tuotteista. Potentiaalisilla tarjoajilla on ollut markkinavuoropuhelun yhteydessä tasapuoliset mahdollisuudet esittää näkemyksiään tarjouskilpailusta. Tarjouskilpailussa hankinnan laatu on otettu huomioon erityisesti tarjouspyynnön tuoteliitteessä kullekin inkontinenssituotteelle asetetussa 6–18 erilaisessa laadullisessa vähimmäisvaatimuksessa.
Vyövaippojen jousto-ominaisuuden laatuvertailun tarkoituksena on ollut havaita tuotteiden välisiä eroja. Kyseessä on ollut pisteytettävä lisäominaisuus, joka on ollut vertailuperusteena tasapuolinen, syrjimätön ja helposti todennettavissa. Hankintayksikkö on halunnut asettaa ominaisuuden laatuvertailuperusteeksi, koska vähimmäisvaatimuksena se olisi voinut rajata potentiaalisia tarjoajia tarjouskilpailun ulkopuolelle. Vertailuperustetta asetettaessa on otettu huomioon erityisesti käyttäjien tarpeet. Ominaisuus on asiantuntijaryhmän arvion mukaan ollut oleellinen optimaalisen istuvuuden varmistamiseksi. Vaadittu ominaisuus lisää käyttäjän elämänlaatua, hoidon vaikuttavuutta ja hoitohenkilökunnan työergonomiaa. Jousto-ominaisuus on liittynyt hankinnan kohteeseen, eikä laatuvertailu siten ole ollut syrjivää. Hinnalla on ollut vertailussa kuitenkin olennainen merkitys, ja vertailuperusteiden suhteellinen painotus on ollut hankintayksikön harkintavallassa.
Tuotteiden imukykyä koskevat vähimmäisvaatimukset eivät ole estäneet valittajaa tai muita tarjoajia osallistumasta tarjouskilpailuun. Valittajan tarjous on myös hyväksytty mukaan tarjousten vertailuun. Hankintayksikkö on pyrkinyt ottamaan huomioon toimittajien toiveet ja korjausehdotukset imukykyvaatimusten suhteen markkinavuoropuhelusta saamiensa tietojen ja tarjouspyynnöstä esitettyjen lisätietokysymysten perusteella. Asetetut imukyvyn vaihteluvälit eivät ole olleet suoranaisesti tietyn toimittajan imukykyrajoja. Hankintayksikön aiempia sopimustuotteita on käytetty vain esimerkkeinä niin, että hankinnan kohteen kuvaus olisi riittävän selvä ja tarjoaminen helpottuisi. Ainoastaan alarajan asettaminen tuotteiden imukyvylle ei olisi ollut hankintayksikölle tarkoituksenmukaista, koska liian imukykyinen tuote voi olla ominaisuuksiltaan liian paksu käyttötarkoitukseensa. Imukyvyn ylärajalla on siten ollut hankintayksikölle olennainen merkitys. Hankintayksiköllä on ollut oikeus päättää hankintansa sisällöstä, eikä sen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti tarvitse sopeuttaa tarjouspyynnön ehtoja olemassa olevaan tarjontaan, jos hankkeessa perustellusti pyritään hankintayksikön tarpeita palvelevaan lopputulokseen ja tarjoajilla on ollut mahdollisuus kehittää omaa tarjontaansa.
Kuultavan lausunto
Oy Essity Finland Ab on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 9.540 eurolla viivästyskorkoineen.
Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten mukaisesti. Hankintayksikkö on voinut päättää, arvioiko se laatua tarjousten vertailussa, ja sillä on ollut harkintavaltaa vertailukriteerien asettamisessa. Oikeuskäytännössä on vahvistettu, että hankintayksikkö voi ottaa laatuvertailuun vain yhden tuotteen ja arvioida rajoitetusti vain tiettyjä tärkeinä pitämiään ominaisuuksia. Vertailuperusteet on esitetty tarjouspyynnössä selkeästi, ja ne ovat olleet tarjouksia laadittaessa kaikkien tarjoajien tiedossa. Valittajan tarjous hankinnan osa-alueella 1 on ollut vain 0,8 prosenttia halvempi kuin kuultavan tarjous. Väite siitä, että hankintamenettely olisi johtanut julkisten varojen tehottomaan käyttöön, on siten perusteeton. Hankintayksikkö on saanut vähäisellä lisähinnalla käyttöönsä parhaiten tarpeitaan vastaavan tuotteen, mikä on osoittanut tarjouskilpailun myös tosiasiallisesti onnistuneen.
Jousto-ominaisuus voidaan toteuttaa useilla eri teknisillä ratkaisuilla. Muilla valmistajilla on käytössä tuotteissaan esimerkiksi joustavia kiinnityspaloja, vyötärön jousto-osia ja sivupaneeleja. Tarjouskilpailussa on pitäydytty tiukasti objektiivisesti mitattavissa oleviin seikkoihin keskittyen käytännössä erityisen tärkeäksi koetun ominaisuuden arviointiin. Vertailtu ominaisuus on myös liittynyt hankinnan kohteeseen.
Hankinnan osa-alueella 2 vyövaippojen tuoteryhmässä kuultavan tarjous on joka tapauksessa ollut myös halvempi kuin valittajan tarjous, eikä laatuvertailu ole siten muuttanut tarjouskilpailun lopputulosta. Tarjousten välistä hintaeroa ei voida myöskään hankinnan osa-alueella 1 pitää merkittävänä. Tarjoajan olisi ollut mahdollista kompensoida laadusta saatavia pisteitä halvemmalla tarjoushinnalla, eikä laatupisteiden määrä ole ollut suhteettoman suuri verrattuna hinnan painoarvoon. Hankintayksikkö ei ole ylittänyt harkintavaltaansa asettaessaan laadun vertailuperusteet. Ne eivät ole olleet syrjiviä, eivätkä ne ole asettaneet muita tarjoajia kuultavaa huonompaan asemaan.
Hankintayksiköllä on ollut laaja harkintavalta määritellä hankittavien tuotteiden ominaisuudet. Imukykyvaatimusten määrittely vaihteluväleinä on mahdollistanut mahdollisimman tarkoituksenmukaisen tuotteen valinnan jokaiseen käyttötarkoitukseen toisin kuin jos imukyvyllä olisi ollut ainoastaan alaraja. Suurempi imukyky on tarkoittanut käytännössä myös suurempikokoista tuotetta, mikä voi olla käytännössä epätarkoituksenmukaista. Hankintayksikkö on ennen lopullisen tarjouspyynnön julkaisemista muuttanut imukykyvaatimusten raja-arvoja vastaamaan eri tarjoajien valikoimia. Tarjouspyyntöä on korjattu kahteen kertaan, jotta eri toimittajien esittämät pyynnöt koskien imukyvyn ala- ja ylärajoja, tuoteperhevaatimusta ja kokomäärittelyjä on voitu ottaa huomioon. Tarjouspyyntö ei ole perustunut kuultavan valikoiman mukaisiin imukykyihin, vaan vaatimukset on mukautettu ottaen huomioon kaikkien tarjoajien valikoimat. Hankintayksikkö ei ole kieltäytynyt yhdestäkään muutosehdotuksesta, vaan kaikki esitetyt muutostarpeet on näiltä osin otettu huomioon.
Vastaselitys
Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön laaja harkintavalta ei oikeuta syrjivää laatuvertailua. Tarjouspyyntö ja asetetut vertailuperusteet ovat olleet valittajaa syrjiviä.
Hankintayksikön vastineessaan esittämät tavoitteet vyövaippoja koskien eivät ole olleet tarjouskilpailussa laatuvertailun kohteina. Myös valittajan tarjoamissa vyövaipoissa on jousto-ominaisuus, mutta sen tekninen toteutustapa eroaa kuultavan tuotteista. Valittajan tarjoamien tuotteiden jousto-ominaisuus olisi ollut riittävä tuotteiden toiminnallisuutta arvioitaessa. Hankinnassa ei ole tehty varsinaista koekäyttöä, vaan pisteitä on annettua ainoastaan jousto‑ominaisuuden teknisen toteutustavan perusteella. Samat hyödyt olisivat olleet saavutettavissa monella muulla teknisellä toteutustavalla. Laatuvertailu ei ole voinut antaa todellista kuvaa tuotteen toimivuudesta varsinaisessa hoitotyössä. Tarjouskilpailu on järjestetty useita kertoja aiemmin, joten toimittajien hintataso on ollut hankintayksikön ja tarjoajien tiedossa. Laatuvertailuperusteita ei ole käsitelty markkinavuoropuhelussa. Hankintayksikön tarkoittama käyttökokemus on ilmeisesti perustunut kokemukseen aiemman toimittajan tuotteista, eikä hankintayksikön asiantuntijaryhmällä todennäköisesti ole ollut aiempaa kokemusta muiden tuotemerkkien tuotteista.
Inkontinenssisuojien imukyky rakentuu pääasiassa imurouheen ja superabsorbenttipolymeerin varaan. Superabsorbenttipolymeeri turpoaa nesteitä lukitessaan monikymmenkertaiseksi, mutta vasta kostuessaan. Erot eri imukykyryhmien tuotteiden välillä tuotteiden ollessa kuivia ovat vähäisiä. Jos tuotteen koko imukykyä ei käytön aikana tarvita, tuote ei myöskään turpoa eikä paksuunnu. Imukyvyn ylärajan asettamiselle ei siten ole ollut esitettävissä objektiivisia perusteita, eikä hankintayksikkö ole turvannut olemassa olevien kilpailuolosuhteiden hyväksi käyttämistä riittävällä tavalla.
Muut kirjelmät
Hankintayksikkö on esittänyt, että on perusteetonta olettaa, että tavarahankintaa koskevassa laatuvertailussa olisi mahdollista tarkastella hankintayksikön tarkoittamia laadullisia tekijöitä muutoin kuin teknisen toteutuksen kautta. Hoidon vaikuttavuutta tai elämänlaatua ei ole voitu käyttää itsenäisinä vertailuperusteina, koska ne vaatisivat lääketieteellistä tarkastelua. Tällainen tarkastelu voisi liittyä sairaanhoidollisten palveluiden hankintaan, jollaisesta ei ole ollut kyse. Hankintayksikön lääketieteelliset asiantuntijat ovat arvioineet, että laatuvertailuperusteena olleella jousto-ominaisuudella on ollut liityntä tarkoitettuihin tavoitteisiin. Vyövaippojen laatuvertailun tarkoituksena on ollut ottaa huomioon sellaisia lisäarvotekijöitä, joita tuotetta koskevat vähimmäisvaatimukset eivät ole kattaneet. Tarkoitettu laatuominaisuus on ilmennyt lisäarvoa tuottavana ainoastaan tietynlaisessa käytössä.
Kuultava on esittänyt, että täysiin laatupisteisiin oikeuttava tuote on voitu valmistaa usealla eri teknisellä ratkaisulla. Kyseinen laatuvertailuperuste ei siten ole suosinut kuultavan tuotteita, vaan myös muilla valmistajilla on ollut mahdollisuus tarjota täysiin laatupisteisiin oikeuttava tuote. Vyövaippojen kolmen joustokohdan pisteyttäminen on ollut objektiivinen ja todennettavissa oleva vertailuperuste. Hankintayksikkö on myös perustellut sen, että vähintään kolmen joustokohdan sisältyminen tuotteeseen on sen käytön kannalta merkittävä seikka. Hankintayksikkö on määrittänyt jousto-ominaisuuden konkreettisten ja merkityksellisten kriteerien kautta.
Inkontinenssituotteiden imukyvyn ala- ja ylärajan määrittäminen on alalla vakiintunut käytäntö, joka vaikuttaa suoraan kustannustehokkuuteen ja materiaalien säästöön, kun käyttäjälle voidaan valita pienin sopiva imuteho. Ala- ja ylärajat ohjaavat lisäksi tuotteen valintaa eri inkontinenssiasteiden osalta.
Valittaja on antanut lausuman.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Perustelut
1 Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet
Asiassa on kysymys siitä, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti laadun vertailuperusteita asettaessaan hankinnan osa-alueella 1 ja vyövaippojen tuoteryhmää koskien osa-alueella 2. Lisäksi asiassa on arvioitava, ovatko hankintayksikön tarjouskilpailussa asettamat tuotteiden imukykyä koskevat vähimmäisvaatimukset olleet hankintasäännösten mukaisia.
Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan lain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuoliset mahdollisuudet tarjota tavaroita, palveluja ja rakennusurakoita julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa. Saman pykälän 2 momentin mukaan hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti olemassa olevat kilpailuolosuhteet hyväksi käyttäen ja ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat huomioon ottaen.
Hankintalain 2 §:n 2 momentin esitöissä (HE 108/2016 vp s. 71–72) on todettu, että momentti on suosituksenluontoinen. Tarkoituksena on korostaa hankintojen toteuttamisen julkiselle taloudelle aiheuttamia hallinnollisia kustannuksia ja niiden minimointia, hankintojen kestävyyttä sekä niiden vaikutuksia pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ja yhteisöihin. Säännöksessä suositellaan hankintatoimen järjestämistä ja toteuttamista lain tavoitteiden mukaisella tavalla. Hankintojen tarkoituksenmukaisin järjestämistapa ja hankinnan sisällön määrittäminen jäävät kuitenkin hankintayksiköiden harkintavaltaan ja vastuulle. Kilpailuolosuhteiden hyödyntämisellä tarkoitetaan tuolloin voimassa olleen hankintalain (348/2007) 2 §:n mukaisesti markkinoiden ja markkinakilpailun hyödyntämistä parhaan lopputuloksen aikaansaamiseksi. Julkisia hankintoja koskevat menettelyt tulee esitöiden mukaan toteuttaa siten, että tarjouskilpailuissa saadaan aikaan todellista kilpailua, jolla optimaalinen hinta tai hinta-laatusuhde voidaan määrittää.
Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan hankinnan kohdetta kuvaavat määritelmät sekä niihin mahdollisesti sisältyvät tekniset eritelmät on esitettävä hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä, neuvottelukutsussa tai näiden liitteissä ja niissä on vahvistettava rakennusurakoilta, palveluilta tai tavaroilta vaadittavat ominaisuudet. Määritelmien on mahdollistettava tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun, eivätkä ne saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua julkisissa hankinnoissa.
Hankintalain 71 §:n 1 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 167) mukaan hankinnan kohdetta kuvaavia määritelmiä ei saa laatia siten, että ne luovat perusteettomia esteitä julkisten hankintojen avaamiselle kilpailulle. Kyseessä on yleinen tarjoajien tasapuolista kohtelua sekä kilpailua turvaava säännös.
Hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa hinta-laatusuhteen vertailuperusteita, jotka liittyvät laadullisiin, yhteiskunnallisiin, ympäristö- tai sosiaalisiin näkökohtiin tai innovatiivisiin ominaisuuksiin. Laatuun liittyviä perusteita voivat olla tekniset ansiot, esteettiset tai toiminnalliset ominaisuudet, esteettömyys, kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävä suunnittelu, käyttökustannukset, kustannustehokkuus, myynnin jälkeinen palvelu ja tekninen tuki, huolto ja toimituspäivä tai toimitus- tai toteutusaika sekä muut toimitusehdot. Pykälän 5 momentin mukaan vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen 94 §:n mukaisesti, ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta ja niiden on oltava syrjimättömiä ja varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus. Hankintayksikön on asetettava vertailuperusteet siten, että tarjoaja pystyy todentamaan niihin perustuvat tiedot tarjousten vertailua varten.
Hankintalain 93 §:n 1 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 201) mukaan, jos hankintayksikkö päättää käyttää kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena muissa kuin tavarahankinnoissa ainoastaan hintaa, tulee sen tehdä läpinäkyväksi se, miten laadulliset näkökohdat on huomioitu hankittavassa kokonaisuudessa. Tavarahankinnat on jätetty perusteluvelvollisuuden ulkopuolelle, koska tavaroiden laatuun liittyvät tekijät ovat yleensä olennainen osa tuotteen määrittelyä, joka sisältää laadulliset tekijät.
Hankintalain 94 §:n mukaan hinta-laatusuhteen vertailuperuste liittyy hankinnan kohteeseen, jos se liittyy kyseisen sopimuksen perusteella toimitettaviin rakennusurakoihin, tavarahankintoihin tai palveluihin liittyvään sopimukseen miltä tahansa osin ja missä tahansa niiden elinkaaren vaiheessa. Tätä sovelletaan myös tilanteisiin, joissa vertailuperusteina mainitut tekijät eivät kuulu hankinnan kohteeseen sen fyysisenä osana.
2 Hankintamenettely keskeisiltä osin
Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia inkontinenssituotteista koti- ja laitosjakeluun perustaen puitejärjestelyn.
Tarjouspyynnön mukaan hankinta on jaettu kahteen osa-alueeseen, jotka ovat kotijakelutuotteet (1) ja laitosjakelutuotteet (2). Osa-alue 2 on jaettu tuoteryhmiin. Osa-alueelle 1 on todettu valittavan yksi puitesopimustoimittaja, ja osa-alueella 2 jokaiseen osa-alueen tuoteryhmään on todettu valittavan kaksi puitesopimustoimittajaa, joille vahvistetaan keskinäinen etusijajärjestys. Tarjouspyynnön mukaan tilaaja tilaa ja käyttää sopimusvalikoimaan valittuja tuotteita osa-alueella 2 hankintapäätöksessä ilmoitetun etusijajärjestyksen mukaan, eli sijalle kaksi tulleen toimittajan sopimustuotteita käytetään pääsääntöisesti vain tilanteissa, joissa ensisijainen sopimustoimittaja estyy toimittamasta tuotteitaan tilaajalle.
Tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohteen kriteerit” osa-aluetta 1 koskevan alakohdan ”Osa-alueen yleiset kriteerit” alakohdan ”tarjousliitteen lataaminen” mukaan hankinnan osa-alue 1 vertaillaan kokonaisuutena. Tarjoajien on tullut antaa tarjous kaikkiin osa-alueen tuoteryhmiin ja niihin kuuluviin positioihin (BC11002 Tippasuoja, BC11003 Vaippa muotoiltu, BC11022, BC11010, BC11011, BC11023 Vaippa inkohousu, BC11012, BC11013, BC11014, BC11025 Vaippa vyö, BC11015, BC11016, BC11017, BC11024 Vaippa teippi, BC11007, BC11008 Vaippahousu (hygieniahousu) ja BC11005 Vaippa lasten). Alakohdan ”tarjouksen vertailu” mukaan hinnan painoarvo on ollut 90 prosenttia ja laadun 10 prosenttia. Tarjoajan vertailuhinta on muodostunut niin, että jokaiselle tuoteryhmälle annetut hinnat on laskettu yhteen. Laatuvertailu on koskenut vain tuoteryhmää ”BC11012, BC11013, BC11014, BC11025 Vaippa vyö”. Vertailupisteet ovat muodostuneet hankinnan osa-alueella 1 niin, että hintapisteet (enintään 90 pistettä) ja laatupisteet (enintään 10 pistettä) on laskettu yhteen.
Tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohteen kriteerit” osa-aluetta 2 koskevan alakohdan ”Osa-alueen yleiset kriteerit” alakohdasta ”tarjousliitteen lataaminen” ilmenevällä tavalla tarjousvertailu tehdään kyseisellä osa-alueella tuoteryhmäkohtaisesti niin, että tuoteryhmät ovat samat kuin edellä osa-alueella 1. Tarjoajat ovat voineet antaa tarjouksensa yhteen tai useampaan tuoteryhmään. Tiettyä tuoteryhmää tarjotessaan tarjoajan on tullut tarjota kaikkia tuoteryhmän positioita. Osa-aluetta koskevan alakohdan ”tarjousten vertailu” mukaan hinnan painoarvo on tuoteryhmästä riippuen ollut 90–100 prosenttia ja laadun 0–10 prosenttia. Tuoteryhmien ”Tippasuoja”, ”Vaippa muotoiltu”, ”Vaippa inkohousu”, ”Vaippa teippi”, ”Vaippahousu (hygieniahousu)” ja ”Vaippa lasten” osalta vertailuperusteena on ollut halvin hinta, muodostuen tuoteryhmäkohtaisesta hinnasta (enintään 90 pistettä) ja laitosjakelun osastotoimituksen kuljetusmaksusta (enintään 10 pistettä). Tuoteryhmän ”Vaippa vyö” vertailuperusteena on ollut paras hinta-laatusuhde, jonka osatekijöinä ovat olleet tuoteryhmäkohtainen hinta (enintään 80 pistettä), laitosjakelun osastotoimituksen kuljetusmaksu (enintään 10 pistettä) sekä laatu (enintään 10 pistettä).
Laatuvertailu hankinnan osa-alueella 1 ja osa-alueen 2 tuoteryhmässä ”Vaippa vyö” on kuvattu tarjouspyynnöllä seuraavalla tavalla:
”Vyövaipan jousto-ominaisuus vyötärön ympärillä on asetettu tasaisesti vähintään kolmeen eri kohtaan (esimerkiksi takapaneeliin sekä kiristysvöihin), jolloin jousto-ominaisuus jakautuu tasaisesti ja mahdollistaa vaipan istuvuuden eri toiminnoissa.
Jousto-ominaisuutta tarkastellaan kaikkien tuoteryhmän ”BC11012, BC11013, BC11014, BC11025 VAIPPA VYÖ” tuotekokojen osalta (S, M, L ja XL) ja tarjoajan on mahdollista saada osa-alueesta [– –] 10 laatupistettä, mikäli Tarjoajan vaippa vyö tuoteryhmän tuotteen jousto-ominaisuus asettuu tasaisesti vähintään kolmeen eri kohtaan (esimerkiksi takapaneeliin ja kiristysvöihin). Mikäli Tarjoajan tuotteessa ei ole tätä ominaisuutta, saa Tarjoaja kyseisen laatukriteerin osalta 0 laatupistettä.”
Tarjouspyynnön liitteen 1a välilehden ”1 Kotijakelu vertailtavat” ja välilehden ”2 Laitosjakelu vertailtavat” mukaan tuotteiden vaatimus ”vaadittu imukyky vähintään (ml)”, kuvaa tuotteen vaadittua imukyvyn vaihteluväliä (kuten 80–100). Tarjottavan tuotteen imukyvyn tulee asettua tälle välille. Molempien välilehtien tuoteryhmien ”Tippasuoja”, ”Vaippa muotoiltu”, ”Vaippa inkohousu”, ”Vaippa vyö” ja ”Vaippa teippi” tuotteille on asetettu liitteellä vaadittu imukyky kullekin tuotteelle määritetyin vaihteluvälein. Liitteen mainituilla välilehdillä on lisäksi esitetty eri tuotteiden kohtiin tuotemerkki- ja mallikohtaisia esimerkkejä kohdassa ”Nykyinen tuotemerkki esimerkinomaisesti, tarjottuna käy vastaava malli”. Edelleen liitteen kyseisellä välilehdellä on asetettu tuoteryhmille vähimmäisvaatimuksina muun ohella, että tuotteiden tulee olla kuitukankaisia, ja että ne täyttävät ISO 11948-1 standardin. Vyövaippojen kohdalla on myös asetettu vähimmäisvaatimus, jonka mukaan ”Vyövaipan yläpaneelissa on jousto-ominaisuus (esimerkiksi kuminauharypytys tai vastaava). Vaipan tulee pysyä paikallaan”.
Mainitulla tarjouspyynnön liitteellä on vielä esitetty tuotteiden kulutusarvioita yhtä vuotta kohden. Liitteen perusteella eri tuoteryhmien tuotteita hankinnan osa-alueella 1 on arvioitu kulutettavan yhden vuoden aikana seuraavat määrät: 1. Tuoteryhmä ”Tippasuoja” yhteensä 4.254.670 kappaletta, 2. Tuoteryhmä ”Vaippa muotoiltu” yhteensä 1.887.135 kappaletta, 3. Tuoteryhmä ”Vaippa inkohousu” yhteensä 11.060.537 kappaletta, 4. Tuoteryhmä ”Vaippa vyö” yhteensä 9.061.460 kappaletta, 5. Tuoteryhmä ”Vaippa teippi” yhteensä 2.714.764 kappaletta, 6. Tuoteryhmä ”Vaippa housu (hygieniahousu)” yhteensä 28.665 kappaletta ja 7. Tuoteryhmä ”Vaippa lasten” yhteensä 988.299 kappaletta.
Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikkö on samoja tuotteita koskevissa aiemmissa hankintamenettelyissä korjannut tarjouspyyntöä kaksi kertaa tarjoajien esittämien pyyntöjen perusteella, minkä johdosta nämä aiemmat hankintamenettelyt on keskeytetty. Sittemmin keskeytettyä hankintamenettelyä koskevassa kysymykset- ja vastaukset -koosteessa 28.8.2024 on esitetty muun ohella useita hankintayksikön tarjouspyynnöllä asettamiin imukykyisyyttä koskeviin vähimmäisvaatimuksiin liittyviä kysymyksiä (kysymykset numerot 1, 6, 7, 10, 23–30 ja 35), joissa tarjoajat ovat pyytäneet hankintayksikköä muuttamaan imukykyisyydelle asetettuja vaihteluvälejä. Hankintayksikkö on vastannut jokaiseen mainituista kysymyksistä korjaavansa tarjouspyyntöä ja on myös muuttanut vaihteluvälien määrittelyt pyydetysti.
Hankintayksikölle on esitetty tässä asiassa kysymyksessä olevassa hankintamenettelyssä lisätietokysymyksille tarjouspyynnöllä ilmoitettuun määräaikaan mennessä yhteensä viisi kysymystä. Kysymyksistä ja vastauksista 24.10.2024 laaditun koosteen perusteella kysymykset eivät enää ole koskeneet imukykyisyyden vähimmäisvaatimuksia.
Hankintayksikön 18.12.2024 tekemän hankintapäätöksen § 562/2024 mukaan hankinnan osa-alueille 1 ja 2 on saatu kaksi tarjousta ja ne ovat olleet tarjouspyynnön mukaisia. Sopimustoimittajaksi hankinnan osa-alueelle 1 on valittu kuultava, joka on saanut laatuvertailusta 10 pistettä. Toiseksi on sijoittunut valittaja, joka on saanut hintavertailuissa enemmän pisteitä kuin kuultava, mutta laatuvertailusta nolla pistettä. Sopimustoimittajaksi hankinnan osa-alueelle 2 on valittu tuoteryhmissä ”Tippasuoja”, ”Vaippa muotoiltu”, ”Vaippa inkohousu” ja ”Vaippahousu (hygieniahousu)” vertailun mukaisesti valittaja ja toiseksi sopimustoimittajaksi kuultava mainitussa etusijajärjestyksessä. Sopimustoimittajaksi hankinnan osa-alueella 2 tuoteryhmissä ”Vaippa vyö”, ”Vaippa teippi” ja ”Vaippa lasten” on valittu kuultava ja toiseksi sopimustoimittajaksi valittaja mainitussa etusijajärjestyksessä. Myös tuoteryhmässä ”Vaippa vyö” kuultava on saanut 10 ja valittaja nolla laatupistettä.
Hankintapäätöksen liitteenä olleen laatuvertailun yhteenvedon mukaan laatuvertailussa on arvioitu tuoteryhmään ”Vaippa vyö” sisältyvien tuotteiden jousto-ominaisuutta. Liitteessä on todettu, että laatuvertailussa asiantuntijatyöryhmä on havainnoinut tuotteiden jousto-ominaisuuden jakautumista tasaisesti. Laatuarviointitilaisuus on taltioitu videoimalla testaustapaukset. Lopuksi asiantuntijatyöryhmä on koostanut keskeiset havainnot liitteeltä ilmenevään perustelutaulukkoon. Mainitusta taulukosta käy ilmi, että jousto-ominaisuutta koskeva vaatimus ei ole täyttynyt valittajan tarjoamissa tuotteissa. Kuultavan tarjoamat tuotteet ovat kaikki täyttäneet laatuvertailtavan vaatimuksen.
3 Asian arviointi
3.1 Laadun vertailuperusteiden asettaminen
Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti asettaessaan laatuvertailuperusteet hankinnan osa-alueella 1 ja vyövaippojen tuoteryhmälle hankinnan osa-alueella 2. Laatuvertailu hankinnan osa-alueella 1 on perustunut vain vyövaippojen jousto-ominaisuuden arvioimiseen, mikä ei ole ollut hankintasäännösten mukaista, kun laatuvertailu on koskenut vain yhtä tuoteryhmää. Valittajan mukaan laadun vertailuperusteeksi asetettu vyövaippojen jousto-ominaisuus on suosinut voittanutta tarjoajaa, jonka tuotetarjonnasta hankintayksikkö on ollut markkinavuoropuhelun perusteella tietoinen. Jousto-ominaisuus on ollut vain yksi monesta mahdollisesta teknisestä toteutustavasta, eikä sitä koskeva vertailuperuste ole mahdollistanut tuotteiden välistä paremmuusvertailua. Kyseisen ominaisuuden painoarvon vuoksi se on ollut omiaan kompensoimaan suurenkin hintaeron.
Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa tarjousten vertailussa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden sekä niiden painotusten määrittämisessä. Vertailuperusteet on kuitenkin ilmoitettava tarjouspyynnössä riittävän täsmällisesti ja ne on asetettava siten, etteivät ne anna hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa. Tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia, eivätkä vertailuperusteet saa olla jotain tarjoajaa suosivia tai syrjiviä. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa.
Hankintayksikkö voi vähimmäisvaatimuksilla asettaa laadun vähimmäistason ja tämän ylittävän osuuden hankintayksikkö voi halutessaan ottaa laatuvertailussa huomioon. Vähimmäisvaatimuksissa asetettujen määritelmien on mahdollistettava tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun, eivätkä ne saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua. Hankintayksikön harkintavaltaan kuuluu myös mahdollisuus määritellä laadulle taso, jonka ylittävästä osuudesta ei enää saa etua tarjousvertailussa.
Hankinnan osa-alueen 1 vertailuperusteet on edellä todetusti asetettu koko osa‑aluetta koskeviksi siten, että hinnan painoarvo on ollut 90 prosenttia ja laadun 10 prosenttia. Laatuvertailu on kuitenkin koskenut ainoastaan vyövaippojen tuoteryhmää, josta on voinut saada joko 10 tai 0 pistettä. Osa‑alueelle 1 on valittu yksi tarjous.
Hankinnan osa-alueella 2 vertailuperusteet on puolestaan asetettu tuoteryhmäkohtaisesti niin, että joka tuoteryhmälle valitaan yksi tarjous. Laatuvertailu on koskenut vain vyövaippojen tuoteryhmää 10 prosentin painoarvolla. Laatuvertailusta on voinut saada joko 10 tai 0 pistettä. Tarjouspyynnössä on edellä kuvatuin tavoin asetettu osa-alueella 1 ja osa‑alueella 2 vyövaippojen tuoteryhmässä hinnan lisäksi yksi laadullinen vertailuperuste eli se, että vyövaipan vyötärön ympärille on asetettu jousto‑ominaisuus tasaisesti kolmeen eri kohtaan.
Markkinaoikeus toteaa, että osa-alueen 1 tuoteryhmille on asetettu useita eri vähimmäisvaatimuksia, joilla hankinnan kohteena olevat tavarat ovat tulleet määritellyiksi. Tällaisessa tilanteessa pelkästään sitä, että vain yhdelle hankinnan kohteena olevista tuoteryhmistä on lisäksi asetettu laatua koskeva vertailuperuste, ei lähtökohtaisesti voida pitää ongelmallisena sen kannalta, soveltuvatko asetetut vertailuperusteet kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen selvittämiseen. Vyövaippojen tuoteryhmän osuus on tarjouskilpailussa saatujen tarjousten perusteella ollut noin 40 prosenttia kokonaisvertailuhinnasta hankinnan osa-alueella 1. Vaikka laatuvertailu kyseisellä hankinnan osa-alueella on kohdistettu ainoastaan vyövaippojen tuoteryhmää koskevaksi, on se siten joka tapauksessa kattanut olennaisen osan koko hankinnasta. Kun lisäksi otetaan huomioon, että jokaisen osa-alueen 1 tuoteryhmän hinta on tullut tarjousvertailussa huomioon otetuksi osana vertailuhintaa, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti sillä perusteella, että laadun vertailuperusteen on määritelty koskevan vain yhtä tuoteryhmää.
Laadun vertailuperusteen pisteytyksestä markkinaoikeus toteaa, että tarjoajat ovat tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella edellä todetusti voineet saada sekä osa-alueella 1 että vyövaippaa koskevassa tuoteryhmässä osa-alueella 2 joko nolla tai 10 pistettä riippuen siitä, asettuuko tuotteen jousto-ominaisuus tasaisesti vähintään kolmeen eri kohtaan. Vertailuperuste on kummallakin osa-alueella kohdistunut kaikkiin vyövaippa-tuoteryhmään sisältyviin 16 eri tuotteeseen. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei kuitenkaan ole määritelty, miten tarjouksia pisteytettäisiin tilanteessa, jossa osa tarjoajan kyseiseen tuoteryhmään kuuluvista tuotteista täyttää vaatimuksen ja osa ei. Tämän takia tarjoajat eivät ole voineet tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella etukäteen tietää, miten laatuvertailu tultaisiin suorittamaan, jos vyövaipan kolmikohtainen jousto-ominaisuus on koskenut vain osaa tarjoajan tuoteryhmässä tarjotuista tuotteista. Markkinaoikeus katsoo siten, että tarjouspyyntöasiakirjat ovat olleet mainituilta osilta epäselviä.
Edellä tarkoitettua epäselvyyttä ei poista se, että tässä tapauksessa hankintapäätökseen liitetyn laatuvertailun mukaan kyseinen vaatimus on kaikkien kyseiseen tuoteryhmään kuuluvien tuotteiden kohdalla täyttynyt toisella tarjoajalla ja toisella ei.
3.2 Imukykyä koskevat tuotteiden vähimmäisvaatimukset
Valittaja on esittänyt, että tarjouskilpailussa asetetut tuotteiden imukykyä koskevat vähimmäisvaatimukset ovat rajoittaneet kilpailua ja suosineet voittanutta tarjoajaa, jonka tuotevalikoiman perusteella imukyvyn vaihteluväli on valittajan mukaan asetettu. Valittajan mukaan imukyvyn ylärajan asettamiselle ei ole ollut objektiivisia perusteita.
Hankintayksikkö on esittänyt, että tuotteiden imukykyä koskevat vaatimukset eivät ole estäneet valittajaa osallistumasta tarjouskilpailuun. Tarjoajilla on ollut yhtäläinen mahdollisuus jättää tarjouskilpailuun tarjous, eivätkä vaatimukset ole rajoittaneet kilpailua. Ainoastaan alarajan asettaminen tuotteiden imukyvylle ei olisi ollut hankintayksikölle tarkoituksenmukaista, koska liian imukykyinen tuote voi olla ominaisuuksiltaan liian paksu käyttötarkoitukseensa.
Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on laaja harkintavalta määritellä hankinnan kohde ja hankintaa koskevat vaatimukset tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla. Tarjouspyynnössä asetettavien vaatimusten tulee kuitenkin olla puolueettomia sekä perusteltavissa hankinnan kohteen kannalta, eivätkä ne saa perusteettomasti estää osallistumista tarjouskilpailuun tai rajoittaa kilpailua. Hankintamenettelyssä on aina noudatettava tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun sekä avoimuuden ja suhteellisuuden vaatimuksia.
Hankinnan kohdetta koskevaa vaatimusta ei voida lähtökohtaisesti pitää syrjivänä, vaikka alalla olisi vain yksi tai muutama vaaditunlaisen tavaran tarjoaja. Hankintayksikön ei julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden perusteella tarvitse sopeuttaa tarjouspyynnön ehtoja olemassa olevaan tarjontaan, jos hankkeessa perustellusti pyritään hankintayksikön tarpeita palvelevaan lopputulokseen. Hankintamenettelyä ei voida pitää virheellisenä myöskään sen vuoksi, että yksittäisen tarjouskilpailuun osallistuneen yrityksen valikoima ei sisällä hankintayksikön tarvetta vastaavaa ratkaisua. Tarjoajalla on mahdollisuus kehittää omaa tarjontaansa tai ostaa puuttuvia ratkaisuja ja osaamista muilta toimittajilta.
Tarjouspyynnön tuoteliitteessä asetetut vähimmäisvaatimukset ovat olleet tuoteryhmäkohtaisia. Kuhunkin tuoteryhmän sisältyvät tuotteet on määritelty hankintayksikön ilmoittamalla tuotekohtaisella tuotekuvauksella, kuten ”VAIPPA TEIPPI ERITTÄIN VAIKEA XL”, hankintayksikön nykyään käyttämällä tuotemerkillä esimerkinomaisesti, kuten ”TENA Slip Ultima XL”, sekä tuotteelta vaaditulla imukyvyn millilitroissa ilmaistulla vaihteluvälillä, kuten ”3500–5000”.
Tuotteilta vähimmäisvaatimuksina vaadittuja imukykyisyyksiä on kuvattu tarjouspyyntöasiakirjoissa tietyin vaihteluvälein niin, että tarjottavat tuotteet eivät ole saaneet alittaa, eivätkä ylittää asetettuja imukykyvaatimuksia. Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikön on ollut hankinnan kohteen kannalta sinänsä perusteltua asettaa tuotteiden imukykykyisyyden vähimmäistasoa koskevia vaatimuksia tuotteiden toimivuuden varmistamiseksi, eikä muuta ole edes väitetty.
Imukykyisyyden ylärajan asettamisesta markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on edellä aiemmin keskeytettyä hankintaa koskevien 28.8.2024 julkaistujen kysymysten ja vastausten perusteella tehnyt lukuisia muutoksia tuotteille alun perin imukyvylle asetettuihin vaihteluväleihin. Tämä osaltaan viittaa siihen, että imukykyisyydelle asetetut tuotekohtaiset ylärajat eivät ole olleet hankintayksikön tarpeiden kannalta ehdottomia, vaan hankintayksikkö on pyrkinyt mukauttamaan niitä markkinoilla olevaan tuotetarjontaan.
Hankintayksikön esittämät perustelut imukykyisyyden ylärajoja koskeville vaatimuksille ovat liittyneet lähinnä siihen, että liian hyvä imukykyisyys voisi tehdä tuotteesta liian paksun käyttötarkoitukseensa. Valittaja on kiistänyt kyseisen väitteen esittäen, että erot paksuudessa imukykyryhmien välillä ovat vähäisiä tuotteiden ollessa kuivia.
Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole esitetty vaatimuksia tuotteiden ulkomitoista. Tuoteryhmiin sisällytettyjen eri tuotteiden välisiä eroja ei ole määritelty muulla tavalla, kuin imukykyjen vaihteluvälien avulla. Esimerkiksi osa-alueen 1 tuoteryhmässä ”Vaippa muotoiltu” on edellytetty tarjottavan kaksi tuotetta tuotekuvauksella ”vaippa muotoiltu lievä inko hengittävä”, kolme tuotetta tuotekuvauksella ”vaippa muotoiltu keskivaikea inko hengittävä” ja yksi tuote nimikkeellä ”vaippa muotoiltu keskivaikea inko hengittävä”, joiden ainoat erot ovat olleet niille asetetut imukyvyn vaihteluvälit. Tuotteiden määrittely on tehty vastaavalla tavalla imukuvun vaihteluväliperusteisesti myös muissa osa-alueen 1 tuoteryhmissä, sekä osa-alueella 2 tuoteryhmässä ”Vaippa vyö”.
Asetettuja vaihteluvälejä, niiden keskinäistä poikkeavuutta tai myöskään sitä, minkä vuoksi samalle inkontinenssitasolle (lievä, keskivaikea, vaikea) on tullut tarjota eri määrän tuotteita, ei ole perusteltu tarjouspyyntöasiakirjoilla. Ainoa tarjouspyyntöasiakirjoista pääteltävissä oleva peruste sille, miksi hankittavat tuotteet on määritelty kyseisellä tavalla jaotellen, on ollut se, että hankittavien tuoteryhmään sisältyvien kuuden tuotteen kohdalla on ilmoitettu kuusi eri TENA-merkkistä tuotetta, joita hankintayksiköllä on nykyään käytössä. Kun hankintasopimuksen kohteena olevat tuotteet olisi voitu kuvata riittävän täsmällisesti ja selvästi myös muutoin kuin viittaamalla käytettyihin tuotemerkkeihin ja -malleihin, on hankintayksikön menettely esimerkkituotteiden ja näille tietyille tuotteille sopivien imukykyisyyden vaihteluvälien ilmoittamisessa ollut hankintalain 71 §:n 3 momentin mukaisesti omiaan suosimaan tiettyä tarjoajaa.
Markkinaoikeus toteaa myös, että vaikka hankintayksikkö on esittänyt imukykyisyyden ylärajan olevan perusteltu tuotteen suurikokoisuuden välttämiseksi, ei tuotteen kokoon tai sen paksuuteen liittyen ole esitetty tarjouspyyntöasiakirjoilla lainkaan vaatimuksia. Markkinaoikeus katsoo, että tuotteen ulkomittoihin liittyviä vaatimuksia on mahdollista määritellä täsmällisemmin muilla tavoin, kuin imukyvyn ylärajaa koskevalla vaatimuksella. Imukyvyn ylärajan asettamista yksinomaan sen välttämiseksi, että paremman imukyvyn omaavista tuotteista saattaisi tulla liian paksuja, ei voida pitää suhteellisuuden vaatimuksen mukaisena, eikä hankinnan kohteen kannalta perusteltuna. Ottaen huomioon mitä edellä on todettu viittauksista hankintayksikön käyttämiin esimerkkituotteisiin, imukykyisyyden ylärajan asettaminen on sen sijaan ollut omiaan antamaan tarjoajille vaikutelman, jonka mukaan hankintayksikkö on myös imukykyisyyden ylärajojen avulla pyrkinyt ohjaaman tarjoajia rajoittamaan tarjottuja tuotteita kyseisiin esimerkkituotteisiin.
Markkinaoikeus katsoo edellä mainitut seikat huomioon ottaen, että hankintayksikön ei sen esittämän selvityksen perusteella olisi ollut välttämätöntä asettaa tuotteiden imukykyisyysvaatimuksille ylärajoja, vaan valinta imukyvyn kannalta sopivaan käyttötarkoitukseen eri tuotteiden välillä on mahdollista tehdä jo imukyvylle asetetun alarajavaatimuksen perusteella. Mikäli hankintayksikkö olisi pitänyt tarpeellisena asettaa tuotteille niiden paksuuteen tai kokoon liittyviä vaatimuksia, olisi tämänkaltaiset vaatimukset tullut määritellä tarjouspyyntöasiakirjoilla nimenomaisesti. Näissä olosuhteissa tuotteiden imukyvyn ylärajoista asetettujen vaatimusten on katsottava olevan omiaan perusteettomasti rajoittamaan kilpailua myös hankintalain 71 §:n 1 momentin tarkoittamalla tavalla.
4 Johtopäätös
Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti asettaessaan laadun vertailuperusteen ja tuotteiden imukykyä koskevat vähimmäisvaatimukset. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.
Seuraamusten määrääminen
Hankintasopimuksia ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Näin ollen valituksenalainen hankintapäätös voidaan hankinnan osa-alueen 1 ja hankinnan osa-alueen 2 tuoteryhmän ”Vaippa vyö” osalta hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.
Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.
Koska jo tarjouspyyntöasiakirjat ovat olleet hankintasäännösten vastaiset, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään edellä mainituilta osin kokonaan uusi tarjouskilpailu.
Mikäli HUS-yhtymä aikoo edelleen kilpailuttaa inkontinenssitarvikkeet hankinnan osa-alueen 1 ja hankinnan osa-alueen 2 tuoteryhmän ”Vaippa vyö” osalta omasta sekä Helsingin kaupungin, Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen, Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen, Etelä-Karjalan hyvinvointialueen, Kymenlaakson hyvinvointialueen ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueen puolesta julkisena hankintana, sen on järjestettävä kokonaan uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.
Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä hankintayksikkö ja kuultava saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.
Lopputulos
Markkinaoikeus kumoaa HUS-yhtymän hankintatoimenjohtajan 18.12.2024 tekemän hankintapäätöksen § 562/2024 hankinnan osa-alueen 1 ja hankinnan osa-alueen 2 tuoteryhmän ”Vaippa vyö” osalta. Markkinaoikeus kieltää HUS‑yhtymää tekemästä mainituilta osin hankintasopimuksia kyseisen päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 1.000.000euron sakon uhalla.
Markkinaoikeus velvoittaa HUS-yhtymän korvaamaan OneMed Oy:n oikeudenkäyntikulut 9.330 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.
Markkinaoikeus hylkää HUS-yhtymän ja Oy Essity Finland Ab:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.
Muutoksenhaku
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Markus Mattila ja Tobias von Schantz.
Huoma
Päätöksestä on valitettu. Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.