Asian tausta

Savonlinnan Vuokratalot Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 18.11.2022 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Kipparintornin kerrostalon sähköurakasta. Sähköurakoinnin lisäksi samaan aikaan on kilpailutettu myös kohteen rakennusurakka ja LVIA-urakka.

Savonlinnan Vuokratalot Oy:n hallitus on 5.1.2023 tekemällään hankintapäätöksellä § 3 valinnut rakennusurakan, LVIA-urakan ja sähköurakan urakoitsijat. Sähköurakoitsijaksi on valittu Sioma Oy.

Savonlinnan Vuokratalot Oy:n hallitus on 18.1.2023 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä § 8 kumonnut edellä mainitun hankintapäätöksen sähköurakoitsijan valinnan osalta ja valinnut sähköurakoitsijaksi tarjouskilpailun voittaneen työyhteenliittymän (jäljempänä myös ryhmittymä).

Hankinnan kaikkien urakoiden ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 5.500.000 euroa.

Markkinaoikeus on 6.3.2023 antamallaan välipäätöksellä numero 108/2023 sallinut valituksenalaisen hankintaoikaisupäätöksen täytäntöönpanon.

Hankintayksikkö ja ryhmittymä ovat allekirjoittaneet hankintasopimuksen 15.3.2023. Sähköurakan arvonlisäveroton urakkahinta on ollut hankintasopimuksen mukaan 334.200 euroa.

Ryhmittymää ei ole kuultu asiassa enää hankintasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Sioma Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintaoikaisupäätöksen, kieltää hankintayksikköä soveltamasta virheellistä menettelyään ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.406,25 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti valitessaan kahdesta erillisestä yhtiöstä muodostuneen ryhmittymän tarjouspyynnön vastaisen tarjouksen. Ryhmittymä ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä asetettuja luottoluokitus- ja liikevaihtovaatimuksia, sillä ryhmittymä ei ole liittänyt tarjoukseensa kaikkia vaadittuja selvityksiä, joista soveltuvuusvaatimusten täyttyminen olisi voitu tarkastaa. Luottoluokitusvaatimuksen osalta ryhmittymän tarjoukseen on sisällytetty ainoastaan toisen ryhmittymään kuuluvan yhtiön luottoluokitusraportti. Hankintayksikkö on hankintasäännösten vastaisesti sallinut sen, että ryhmittymän tarjouksesta puuttunut luottoluokitusraportti on toimitettu sille vasta tarjousten määräajan päättymisen jälkeen. Hankintayksikön ei olisi tullut hyväksyä määräajan jälkeen toimitettuja selvityksiä.

Ryhmittymä ei ole toimittanut tarjouksensa mukana myöskään tarjouspyyntöasiakirjoissa vaadittua selvitystä laatujärjestelmästään. Hankintayksikkö on hankintasäännösten vastaisesti antanut ryhmittymän toimittaa selvityksen tarjousten vertailussa pisteytetystä laatujärjestelmästään vasta tarjousten määräajan päättymisen jälkeen. Ryhmittymälle ei olisi tullut antaa laatujärjestelmän pisteytyksessä lainkaan pisteitä.

Ryhmittymä on hankintayksikön virheellisen menettelyn seurauksena voittanut tarjouskilpailun. Valittaja olisi tullut valita virheettömässä menettelyssä tarjouskilpailun voittajaksi.

Vastine

Vaatimukset

Savonlinnan Vuokratalot Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 4.691,54 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Ryhmittymä on täyttänyt tarjouspyynnössä asetetun liikevaihto- ja vakavaraisuusvaatimuksen tarjouksen jättäessään. Hankintayksikkö on tarkastanut ryhmittymään kuuluvien yritysten tilinpäätöstiedot julkisista tietokannoista. Toisen ryhmittymään kuuluvan yrityksen tilinpäätöstiedot ovat sisältyneet tarjouksen yhteydessä lähetettyyn selvitykseen yrityksen vakavaraisuudesta.

Hankintayksikkö on pyytänyt ryhmittymää toimittamaan selvityksen toisen yrityksen vakavaraisuudesta ja ryhmittymän laatujärjestelmästä ennen ryhmittymän tekemän hankintaoikaisuvaatimuksen ratkaisemista. Pyydetyt täydennykset ovat olleet merkitykseltään vähäiset ja niillä on vain varmistettu ryhmittymän antamien tietojen oikeellisuus. Täydennyksillä ei ole muutettu tai parannettu tarjousta. Menettelyllä ei ole ollut olennaista vaikutusta tarjoajan asemaan, eikä se ole syrjinyt muita tarjouskilpailuun osallistuneita.

Selvitystä ryhmittymän laatujärjestelmästä ei sen laajuus ja koko huomioon ottaen ole ollut edes mahdollista toimittaa tarjouksen liiteasiakirjana.

Vastaselitys

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 33.420 euroa.

Valittaja on esittänyt, että ryhmittymän tarjousta on täydennetty tavalla, joka on rikkonut räikeästi hankintasäännösten yhdenvertaisen ja tasapuolisen kohtelun periaatetta. Tarjouksen täydentämisellä ryhmittymä on saanut merkittävästi pidemmän tarjousajan kuin muut tarjoajat. Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti myös siinä, että tarjouksen täydennyspyyntö on tehty ryhmittymälle puhelimitse eikä täydennyspyyntöä ole lainkaan dokumentoitu.

Ei ole uskottavaa, että ryhmittymä ei olisi voinut toimittaa laatujärjestelmää tarjouksensa liiteasiakirjana. Tarjoukset on jätetty sähköisessä tarjousjärjestelmässä, johon on ollut mahdollista ladata laatujärjestelmä ja sitä paljon suurempiakin tiedostoja. Tiedostoja on myös mahdollista jakaa useampaan osaan, jos yksittäinen tiedosto on liian suuri.

Ryhmittymä ei ole täyttänyt tarjouspyynnön pakollista referenssivaatimusta. Ryhmittymän ilmoittamasta pakollisesta referenssistä ei ole käynyt ilmi sitä, onko kyseessä ollut tarjouspyyntöasiakirjoissa edellytetty kohde, eikä myöskään sitä, milloin referenssi on suoritettu. Lisäksi ryhmittymän ei olisi tullut saada pisteytettävistä referensseistä lainkaan pisteitä. Yhdestäkään ryhmittymän ilmoittamasta pisteytettävästä referenssistä ei ole käynyt ilmi sitä, onko kyseessä ollut tarjouspyyntöasiakirjoissa edellytetty kohde, eikä myöskään sitä, milloin referenssi on suoritettu.

Valittajan vaatiman hyvitysmaksun määrä on kymmenen prosenttia hankintasopimuksen arvosta. Hankintayksikön menettely on osoittanut erityistä moitittavuutta. Valittajalla on ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Hankinta on ollut valittajalle hyvin merkittävä, koska hankinnan arvo on noin kymmenen prosenttia valittajan vuoden 2021 liikevaihdosta. Lisäksi kyseinen hankinta on ollut valittajalle hyvin tärkeä sen referenssiarvon vuoksi. Valittajalle on aiheutunut merkittävää vahinkoa menetetyn katteen vuoksi, jota edes kymmenen prosentin hyvitysmaksu ei paikkaa.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on vaatinut, että valitus on jätettävä tutkimatta referenssejä koskevien väitteiden osalta, koska valittaja on tältä osin esittänyt vastaselityksessään valitusajan päättymisen jälkeen uusia perusteluja ja uutta selvitystä, minkä johdosta asia on muuttunut toiseksi ja vaadittu arvioitavaksi huomattavasti laajemmin kuin alkuperäisessä valituksessa.

Hankintayksikkö on esittänyt, ettei tarjouspyynnössä ole vaadittu, että ryhmittymän kaikkien jäsenten olisi tullut täyttää tarjouspyynnön soveltuvuusvaatimukset. Hankintayksikkö ei ole myöskään edellyttänyt, että kunkin ryhmittymän jäsenen olisi tullut täyttää soveltuvuuslomake tai toimittaa selvitys soveltuvuudestaan. Tarjouspyynnön vaatimusten mukaan on ollut riittävää, että yksi ryhmittymän jäsenistä on täyttänyt asetetun vaatimuksen. Näin ollen hankintayksiköllä ei tarjouspyynnön mukaan ole ollut oikeutta sulkea ryhmittymää tarjouskilpailusta siitä syystä, että rating-luokitus tai tilinpäätös olisi valittajan esittämän mukaisesti toimitettu myöhässä.

Hankintayksikkö on varmentanut ryhmittymän ilmoittamien referenssien kokoluokat ja valmistumisen kohteiden isännöitsijöiltä, joiden tiedot on ilmoitettu referenssien yhteydessä.

Hankintayksikkö on esittänyt ryhmittymälle tarjouksen täydennyspyynnön puhelimitse asian kiireellisyyden vuoksi.

Ryhmittymä on saanut laatujärjestelmästä pienimmän pistemäärän. Paperimuodossa olevan laajan laatujärjestelmän toimittaminen sähköisesti on tarjouksen yhteydessä haastavaa, eikä sitä vaikeuksitta voida jakaa myöskään pienempiin tiedostoihin. Annetun tiedon varmentamiseksi hankintayksikkö on pyytänyt ryhmittymää toimittamaan selvityksen paperisena kappaleena kilpailutuksen päätyttyä.

Mikäli hankintayksikön menettely olisi ollut joltakin osin hankintasäännösten vastaista, virheen laatua on pidettävä vähäisenä. Valittajan menettämää referenssiä ei tule ottaa huomioon hyvitysmaksun määrää arvioitaessa. Hyvitysmaksun määrä voi olla enintään 10.000 euroa.

Valittaja ja hankintayksikkö ovat toimittaneet lisälausumia.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Valituksen tutkiminen

Hankintayksikkö on vaatinut, että valitus tulisi jättää tutkimatta siltä osin kuin valittaja on valitusajan päättymisen jälkeen esittänyt vastaselityksessään referenssien osalta uusia perusteluja ja uutta selvitystä. Asia on hankintayksikön mukaan muuttunut tämän johdosta toiseksi ja vaadittu arvioitavaksi huomattavasti laajemmin kuin alkuperäisessä valituksessa.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 167 §:n 1 momentin mukaan valitukseen sovelletaan hankintalain säännösten lisäksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettua lakia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 41 §:n 1 momentin mukaan valitusajan päättymisen jälkeen uuden vaatimuksen saa esittää vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai valitusajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan. Saman pykälän 2 momentin mukaan valitusajan päättymisen jälkeen valittaja saa esittää uusia perusteluja vaatimuksensa tueksi, jollei asia sen johdosta muutu toiseksi.

Viimeksi mainitun pykälän esitöiden (HE 29/2018 vp s. 106) mukaan säännös vastaa asiallisesti hallintolainkäyttölain (586/1996) 27 §:ää. Tämän aiemman pykälän 2 momentin osalta oikeuskirjallisuudessa (Hallberg ym: Hallintolainkäyttölaki. 1997, s. 208) on todettu, että säännöksestä ilmenee se hallintolainkäytössä aikaisemminkin vakiintunut periaate, että valittaja saa valitusajan päättymisen jälkeen esittää uusia perusteita aikaisempien vaatimustensa tueksi. Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 41 §:n 2 momentti ei rajoita perustelujen esittämistä uusien vaatimusten tueksi.

Nyt käsillä olevassa asiassa valittaja on hankintalain 147 §:n 1 momentin mukaisen muutoksenhakuajan päättymisen jälkeen esittänyt vastaselityksessään hyvitysmaksuvaatimuksen, koska valittajan valituksessaan vaatimat niin sanotut reaaliseuraamukset eivät ole enää olleet käytettävissä sen jälkeen, kun markkinaoikeus on 6.3.2023 antamallaan välipäätöksellä sallinut valituksenalaisen hankintaoikaisupäätöksen täytäntöönpanon ja sähköurakasta on 15.3.2023 tehty hankintasopimus. Markkinaoikeus katsoo, ettei oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 41 §:n 1 momentti ole nyt käsillä olevassa tilanteessa rajoittanut valittajaa esittämästä hyvitysmaksuvaatimusta muutoksenhakuajan päätyttyä, eikä saman pykälän 2 momentti ole rajoittanut valittajaa esittämästä perusteluja tälle sallitulle uudelle vaatimukselleen. Näin ollen asiassa ei ole perusteita jättää valittajan esittämää tutkimatta miltään osin.

Pääasiaratkaisun perustelut

Tarkastelun lähtökohdat

Asiassa on valittajan esittämän johdosta arvioitava, onko tarjouskilpailun sähköurakan osalta voittaneen ryhmittymän tarjous ollut tarjouspyynnössä vaadittujen selvitysten osalta puutteellinen ja onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on pyytänyt ryhmittymää täydentämään tarjoustaan tarjousten jättämiselle varatun määräajan jälkeen.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta. Pykälän 2 momentin mukaan, jos tarjouksessa tai osallistumishakemuksessa olevat tiedot tai asiakirjat ovat puutteellisia tai virheellisiä taikka jotkut asiakirjat tai tiedot puuttuvat, hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Edellytyksenä on, että menettelyssä noudatetaan 3 §:ssä säädettyjä periaatteita.

Hankintalain 74 §:n 2 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 173 ja 174) mukaan, vaikka lähtökohtana hankintamenettelyissä on tarjousten lopullisuus, tarjousmenettelyn joustavuuden ja sujuvuuden kannalta on tarkoituksenmukaista mahdollistaa ehdokkaiden ja tarjoajien antamissa asiakirjoissa olevien epäolennaisten puutteiden, ristiriitojen ja virheiden korjaaminen. Säännös mahdollistaa myös sen, ettei hankintayksiköllä ole velvollisuutta hylätä tarjouksia kokonaisuuden kannalta vähämerkityksellisten virheiden tai puutteiden takia.

Mainittujen esitöiden mukaan hankintayksikön ei kuitenkaan tule sallia tarjousten olennaista muuttamista. Sallittua ei ole pyytää täsmennyksiä, korjauksia ja täydennyksiä siten, että menettelyllä on olennainen vaikutus ehdokkaan tai tarjoajan asemaan. Siten hankintayksikön ei ole sallittua pyytää tarjoajaa täydentämään tarjousta tarjousajan päättymisen jälkeen esimerkiksi pyytämällä tarjoajaa vaihtamaan tarjotun tarjouspyynnön vastaisen tuotteen taikka toimittamaan tarjousten vertailussa käytettävän merkityksellisen hinta- tai puuttuvan laatutiedon. Hankintayksikkö ei voi myöskään pyytää tarjoajaa toimittamaan kokonaan puuttuvaa olennaista asiakirjaa, joka on tullut liittää tarjoukseen.

Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneessa oikeuskäytännössä on katsottu, että tarjoajilla on oltava yhdenvertaiset mahdollisuudet sekä silloin, kun ne laativat tarjouksiaan, että silloin, kun hankintaviranomainen arvioi niiden tekemiä tarjouksia. Esimerkiksi unionin tuomioistuimen vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2004/17/EY koskeneessa oikeuskäytännössä (tuomio 11.5.2017, Archus ja Gama, C-131/16, EU:C:2017:358) on tuotu esiin, että tarjouksen selvennyspyyntö on lähtökohtaisesti osoitettava samalla tavalla kaikille samanlaisessa tilanteessa oleville tarjoajille, ja sen on koskettava tarjouksen kaikkia kohtia, jotka tarvitsevat selvennystä (30 kohta). Lisäksi kyseinen pyyntö ei myöskään saa johtaa siihen, että asianomainen tarjoaja esittää tosiasiallisesti uuden tarjouksen (31 kohta). Kun hankintaviranomainen käyttää sillä olevaa harkintavaltaa siltä osin kuin kyse on oikeudesta pyytää ehdokkaita selventämään tarjoustaan, sen on kohdeltava ehdokkaita yhdenvertaisesti ja lojaalisti, jotta tarjousten valintamenettelyn päätyttyä ja sen lopputuloksen valossa selvennyspyynnöstä ei voisi saada sellaista vaikutelmaa, että sillä on perusteettomasti suosittu tai syrjitty ehdokasta tai ehdokkaita, jolle tai joille kyseinen pyyntö on osoitettu (32 kohta). Selvennyspyynnöllä ei voida kuitenkaan korjata sellaisen asiakirjan tai tiedon, jota on vaadittu hankintamenettelyn asiakirjoissa, puuttumista, sillä hankintaviranomaisen on noudatettava tarkasti arviointiperusteita, jotka se on itse vahvistanut (33 kohta).

Tarjouspyyntö keskeisiltä osin ja valituksenalainen päätös

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia Kipparintornin kerrostalon sähköurakasta. Tarjouspyyntöasiakirjoihin sisältyneen urakkaohjelman kohdassa 17.6 ”Tarjousten hylkääminen ja urakoitsijan valintaperusteet” on ilmoitettu, että tarjouksen valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus, jossa hinnalla on 80 pisteen ja laadulla 20 pisteen painoarvo. Laatua koskeva vertailuperuste on jakautunut referenssejä (enintään 12 pistettä) ja laatujärjestelmiä (enintään kahdeksan pistettä) koskeviin alakriteereihin.

Urakkaohjelman edellä mainitussa kohdassa on ilmoitettu laatuvertailun osalta muun ohella seuraavaa:

”Yrityksen laatujärjestelmät maks. 8 pistettä
Yrityksellä on oma/muu laatujärjestelmä 4
Yrityksellä on RALA laatujärjestelmä 6 pistettä
Yrityksellä on sertifioitu laatujärjestelmä 8 pistettä
Yrityksellä on akkreditoitu ISO 9001 sertifioitu laatujärjestelmä 8 pistettä

Yrityksen oma/muu laatujärjestelmä tulee sisältää:

1. Laatujohtaminen
- yrityksen johdon ajama laatuajattelu, joka ulottuu koko yrityksen toimintaan ja sitä kautta työntekijöihin.

2. Laatujärjestelmä
- yrityksen organisaation rakenteen, prosessien, menettelyjen ja resurssien muodostama kokonaisuus ja sen johtaminen. Tunnetaan myös toimintajärjestelmä nimellä.

3. Laatukäsikirja
- sisältää yrityksen laatupolitiikan, toiminta- ja työohjeet”.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tarjoajien on laadittava tarjouksensa erilliselle urakkatarjouslomakkeelle. Lomakkeessa on todettu muun ohella, että laatupisteiden selvittämiseksi tarjoajan on liitettävä tarjoukseensa selvitys laatujärjestelmästä.

Savonlinnan Vuokratalot Oy:n hallitus on 18.1.2023 tekemällään valituksenalaisella hankintaoikaisupäätöksellä kumonnut 5.1.2023 tekemänsä hankintapäätöksen § 3 sähköurakoitsijan valinnan osalta ja valinnut sähköurakoitsijaksi erään ryhmittymän. Hankintaoikaisupäätöksen liitteenä olleen tarjousten vertailutaulukon mukaan sähköurakasta on annettu kolme tarjousta siten, että tarjouskilpailun voittanut ryhmittymä on saanut tarjousten vertailussa yhteensä 87,00 pistettä, valittaja 86,36 pistettä ja kolmas tarjoaja 80,16 pistettä.

Asian arviointi

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tarjoaja kantaa vastuun siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnön sisällöltään selvinä pidettävien vaatimusten mukainen. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaate edellyttää, että tarjouksia arvioidaan lähtökohtaisesti sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle asetetussa määräajassa eikä tarjoajalle anneta mahdollisuutta tarjouksensa olennaiseen muuttamiseen.

Tarjouskilpailun voittanut ryhmittymä on tarjouksensa liitteenä olevassa lomakkeessa ilmoittanut muun ohella, että sillä on käytössä oma/muu laatujärjestelmä. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ryhmittymän jättämään tarjoukseen ei ole liitetty lainkaan selvitystä ryhmittymän käyttämästä laatujärjestelmästä. Vaikka kyseessä ei tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella ole ollut pakollinen tarjoukseen liitettävä selvitys, laatujärjestelmää koskevan selvityksen liittäminen tarjoukseen on ollut tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan edellytys sille, että hankintayksikkö on voinut todentaa tarjoajan laatujärjestelmän täyttävän sille asetetut edellytykset ja hankintayksikkö on voinut antaa tarjoukselle laatujärjestelmän osalta pisteitä.

Hankintayksikkö ei ole voinut tarjousten jättämiselle asetetun määräajan jälkeen pyytää ryhmittymää toimittamaan tarjouksesta kokonaan puuttunutta olennaista asiakirjaa, joka on tarjouspyynnössä edellytetty liitettävän tarjoukseen ”laatupisteiden selvittämiseksi” eli tarjousten laatuvertailua varten. Todettuun nähden hankintayksikkö on menetellyt tarjousten vertailussa hankintalain 3 §:n vastaisesti ja valittajaa syrjivästi, kun se on antanut tarjouskilpailun voittaneen ryhmittymän tarjoukselle tarjousten vertailussa laatujärjestelmästä neljä pistettä, vaikka sen tarjouspyynnössä ilmoittamiaan tarjousten vertailuperusteita noudattaen olisi tullut jättää ryhmittymän tarjous mainituilta osin kokonaan ilman pisteitä.

Hankintayksikkö ei ole esittänyt väitteensä, jonka mukaan selvitystä ryhmittymän laatujärjestelmästä ei sen laajuus ja koko huomioon ottaen olisi ollut edes mahdollista ainakaan vaikeuksitta toimittaa tarjouksen liiteasiakirjana, tueksi mitään selvitystä. Hankintayksikön menettelyä ei siten ole arvioitava mainitun väitteen johdosta edellä todetusta poiketen.

Hankintamenettelyssä on näin ollen tapahtunut virhe jo edellä mainitulla perusteella.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Markkinaoikeuden määrättävissä olevista seuraamuksista säädetään hankintalain 154 §:n 1 momentissa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 15.3.2023. Hankintalain 155 §:n 1 momentista johtuen ainoana valittajan vaatimana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi siten tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 154 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintalain 155 §:n 1 momentin mukaan hyvitysmaksua määrättäessä otetaan huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu, valituksen kohteena olevan hankinnan tai käyttöoikeussopimuksen arvo ja valittajalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko. Pykälän 2 momentin mukaan hyvitysmaksun määrä ei saa ilman erityistä syytä ylittää kymmentä prosenttia hankintasopimuksen arvosta.

Hankintalain 155 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 240) mukaan mainittu pykälä vastaa aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 95 §:ssä säädettyä. Kyseistä 95 §:ää koskevissa esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on tuotu esiin hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Valittajan on tämä osoitettava.

Hyvitysmaksun määräämisen edellytyksiä tulee edellä todetun mukaisesti arvioida sen perusteella, millaiseksi tarjouskilpailu ja valittajan asema olisi muodostunut virheettömässä menettelyssä.

Hankintayksikön hankintalain 87 §:ään perustuvana velvollisuutena on ollut nyt kysymyksessä olevassa ennakoidulta kokonaisarvoltaan rakennusurakoiden EU-kynnysarvon ylittävässä hankinnassa käyttää yhteistä eurooppalaista hankinta-asiakirjaa (ESPD-lomake) alustavana näyttönä siitä, että tarjoaja on täyttänyt tarjouspyyntöasiakirjoissa asetetut soveltuvuusvaatimukset. Hankintayksikkö on siten menetellyt hankintasäännösten vastaisesti siltä osin kuin se on ESPD-lomakkeen käyttämisen sijaan edellyttänyt tarjoajilta soveltuvuusvaatimusten täyttämistä osoittavien selvitysten liittämistä tarjoukseen. Markkinaoikeus katsoo kuitenkin, ettei mainittu virhe vaikuta tässä tapauksessa hyvitysmaksun määräämisen edellytysten arviointiin.

Hankintayksikkö on saanut tarjouspyynnön perusteella sähköurakkaan kolme tarjousta. Hankintayksikön valituksenalaisen päätöksen yhteydessä tekemän tarjousvertailun perusteella ryhmittymä on voittanut tarjouskilpailun 87,00 pisteellä, valittaja on sijoittunut toiseksi 86,36 pisteellä ja kolmas tarjoaja on saanut 80,16 pistettä. Virheettömässä menettelyssä hankintayksikön olisi edellä todetun mukaisesti tullut jättää ryhmittymän tarjous laatujärjestelmän pisteytyksessä pisteittä, jolloin ryhmittymän tarjouksen kokonaispistemäärä olisi ollut neljä pistettä alhaisempi, eli 83,00 pistettä, ja siten myös valittajan kokonaispistemäärää alhaisempi. Näin ollen valittajalla on katsottava olleen todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä ja hankintayksikkö on määrättävä maksamaan valittajalle hyvitysmaksu.

Sähköurakkaa koskevan hankintasopimuksen arvo on ollut 334.200 euroa. Tähän nähden ja kun otetaan huomioon hankintayksikön virheen laatu, markkinaoikeus harkitsee hankintalain 155 §:n 1 momentissa tarkoitetun hyvitysmaksun määräksi 20.000 euroa.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asian lopputulos ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden asian laatuun ja laajuuteen nähden kohtuulliseksi harkitsemalla 4.000 eurolla lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus määrää Savonlinnan Vuokratalot Oy:n maksamaan Sioma Oy:lle hyvitysmaksuna 20.000 euroa.

Markkinaoikeus velvoittaa Savonlinnan Vuokratalot Oy:n korvaamaan Sioma Oy:n oikeudenkäyntikulut 6.120 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Savonlinnan Vuokratalot Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Markkinaoikeuden päätös hyvitysmaksun, tehottomuusseuraamuksen, seuraamusmaksun ja sopimuskauden lyhentämisen määräämisestä voidaan kuitenkin panna täytäntöön vasta, kun päätös on lainvoimainen.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Sami Myöhänen, Pasi Yli-Ikkelä ja Teemu Matikainen.

Tämä asiakirja on sähköisesti varmennettu tuomioistuimen asianhallintajärjestelmässä.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.