Asian tausta

Helsingin kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 31.1.2023 julkaistulla sosiaalipalveluja ja muita erityispalveluja koskevalla hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta vartiointipalveluja Helsingin kaupungin työllisyyspalveluille koskevasta hankinnasta ajalle 1.7.2023–31.12.2024 ja yhdelle kahden vuoden optiokaudelle.

Helsingin kaupungin kansliapäällikkö on 25.3.2023 tekemällään hankintapäätöksellä 49 § valinnut Palmia Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 1.500.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Avarn Security Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä tekemästä hankintasopimusta tai muullakaan tavalla jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä. Valittaja on vaatinut myös, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 500 eurolla sekä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä.

Perustelut

Voittaneen tarjoajan Palmia Oy:n tarjoushinta on ollut poikkeuksellisen alhainen. Voittaneen tarjoajan hinta on ollut 35 % valittajan tarjouksen hinnasta ja vain 20 % kolmannen tarjoajan tarjoushinnasta. Valittajalla ei ole tietoa siitä, onko hankintayksikkö vaatinut selvitystä poikkeuksellisen alhaiselta vaikuttavasta voittaneen tarjoajan tarjouksesta eikä siitä, miten voittajaksi valitun tarjoajan alhaista hintaa on mahdollisesti perusteltu.

On syytä olettaa, ettei voittaneen tarjoajan tarjous ole vertailukelpoinen, vaan se olisi pitänyt sulkea pois tarjouskilpailusta jo ennen tarjousvertailun suorittamista. Voittaneen tarjoajan tarjoushinnalla ei kyetä maksamaan työehtosopimuksen mukaisia palkkoja ja niiden lakisääteisiä sivukuluja. Uusien markkinoiden tai referenssien saavuttaminen ei ole pätevä perustelu poikkeuksellisen alhaiselle tarjoushinnalle, koska Palmia Oy on ollut helmikuuhun 2023 saakka Helsingin kaupungin omistuksessa ja toiminut pääosin sen toimeksiannoissa.

Tarjousten vertailussa tarjouskilpailun voittaja ja valittaja ovat saaneet laadun arvioinnissa saman pistemäärän. Lopullinen piste-ero on syntynyt voittajaksi valitun tarjoajan halvemman hinnan perusteella. Valittaja ei ole voinut tarkastaa voittajan laatupisteytykseen liittyviä seikkoja tarkemmin, sillä kyseiset kohdat on luokiteltu tarjousasiakirjoissa kategorisesti liikesalaisuuksiksi. Hankintayksikkö ei ole tehnyt tapauskohtaista harkintaa tarjoustietojen liikesalaisuusluonteesta. Käsillä olevassa prosessissa tiedon antamatta jättäminen vaarantaa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin, eikä se ole tarpeen salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun suojaamiseksi, koska kyseisissä asiakirjoissa olevat tiedot eivät voi olla kokonaisuudessaan liikesalaisuuksia.

Vastine

Vaatimukset

Helsingin kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 800 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Liitteen E-mukaiseen kansalliseen hankintaan ei sovelleta EU-kynnysarvot ylittäviä hankintoja koskevia poikkeuksellisen alhaisia tarjouksia koskevia hankintasäännöksiä. Hankintayksiköllä on oikeus EU-kynnysarvot alittavissa hankinnoissa pyytää selvitystä poikkeuksellisen alhaisen tarjoushinnan syistä ja tarvittaessa sulkea tarjous tarjouskilpailusta, mikäli selvitys tai muu toimitettu näyttö ei tyydyttävästi selitä tarjottujen hintojen poikkeuksellisen alhaista tasoa. Velvollisuutta selvityksen pyytämiseen hankintayksiköllä ei kuitenkaan ole.

Hankintasäännösten mukaan EU-kynnysarvot ylittävien hankintojen osaltakin hankintayksiköllä on laaja harkintavalta sen suhteen, pitääkö se pyytämäänsä selvitystä poikkeuksellisen alhaisesta tarjouksesta riittävänä. Hankintayksiköllä on velvollisuus hylätä tarjous vain silloin, jos poikkeuksellisen alhainen hinta tai kustannukset johtuvat ympäristö-, sosiaali- ja työoikeudellisten velvoitteiden laiminlyömisestä.

Hankintayksikkö on lähettänyt voittaneelle tarjoajalle selvityspyynnön, jonka ensisijainen tarkoitus on ollut turvata hankintayksikön sopimusoikeudellinen asema. Voittanut tarjoaja on selvityksessään todennut, että se on suorittanut kaikki sosiaali- ja työlainsäädännön velvoitteet, ja että sen tarjouksen hinta ja kustannukset pitävät sisällään kaikki tarjouspyynnössä ja sen liitteissä merkityt asiat. Hankintayksikkö ei ole ylittänyt harkintavaltaansa katsoessaan voittaneen tarjoajan selvityksen riittäväksi, eikä se ole toiminut tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun sekä avoimuuden ja suhteellisuuden vaatimusten vastaisesti.

Hankintayksikölle on epäselvää, mihin valittaja perustaa näkemyksensä siitä, että hankintayksikkö olisi luokitellut asiakirjoja virheellisesti salassa pidettäviksi. Hankintayksikkö on ottanut huomioon tarjoajien ilmoitukset niiden tarjouksiin sisältyneistä liikesalaisuuksista, ja toimittanut salassa pidettävät asiakirjat markkinaoikeudelle merkittyinä erikseen. Liikesalaisuuksiksi katsottuja tietoja sisältäviä asiakirjoja ei tule luovuttaa valittajalle, sillä tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun suojaamiseksi. Tiedon antamatta jättäminen ei myöskään vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista. Koska valituksen kohteena on hankintayksikön väitetty virheellinen menettely poikkeuksellisen alhaista tarjousta koskevan selvityksen pyytämisessä, ei salassa pidettäviksi katsotuilla asiakirjoilla voi olla vaikutusta kyseisen kysymyksen arvioinnissa.

Kuultavan lausunto

Palmia Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.970 eurolla viivästyskorkoineen.

Hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti arvioidessaan kuultavan tarjousta. Poikkeuksellisen alhaista tarjousta koskeva selvitysvelvollisuus koskee vain EU-kynnysarvon ylittäviä hankintoja, ei hankintalain liitteen E mukaisten muiden erityispalveluiden hankintoja. Hankintayksikkö on selvitystä pyytäessään toiminut hankintamenettelyn aikana tarkemmin ja vastuullisemmin kuin mihin hankintalaki olisi sitä velvoittanut.

Kuultavan hankintayksikölle antama selvitys osoittaa, että kuultavan tarjoama palvelu täyttää kaikki hankinta-asiakirjoissa edellytetyt vaatimukset, ja että kuultava hoitaa myös kaikki lakisääteiset työnantajavelvoitteensa. Kuultavan tarjous ei sisällä mitään yllättäviä piilokustannuksia, jotka tekisivät tosiasiallisen kuukausihinnan sopimuskaudella yllättävän korkeaksi. Kuultavan omistuspohjalla tai sen muutoksella ei ole merkitystä tarjouksen hintatason arvioinnissa.

Hankintayksikkö on harkintavaltansa puitteissa katsonut kuultavan selvityksen riittäväksi ja hyväksynyt sen tarjouksen tarjousvertailuun. Hankintayksikkö on suorittanut tarjousten vertailun tarjouspyynnössä esitettyjen kriteerien mukaisesti ja valinnut kuultavan tarjouksen. Hankintayksikkö ei ole asettanut tarjoajia epätasapuoliseen asemaan eikä kuultavaa muita tarjoajia parempaan asemaan. Kuultava on ilmoittanut tarjouksensa tietyt osat liikesalaisiksi eikä sillä ole tietoa, että mikään taho olisi kyseenalaistanut jonkin tietyn sen liikesalaiseksi esittämän tiedon salaamisen tarvetta.

Vastaselitys

Valittaja on saanut tietää vasta hankintapäätöksen antamisen jälkeen, että hankintayksikkö on pyytänyt voittaneelta tarjoajalta selvitystä poikkeuksellisen alhaisesta hinnasta. Riippumattomuuden ja avoimuuden tarve on asiassa korostunut sen vuoksi, että voittanut tarjoaja on kilpailutuksen alkuvaiheessa ollut hankintayksikön omistama yritys. Hankintayksikön lähettämässä selvityspyynnössä voittanutta tarjoajaa ei ole suoraan pyydetty selvittämään, mihin sen poikkeuksellisen alhainen hinta perustuu. Voittaneen tarjoajan antama vastaus ei myöskään varmista sitä, että voittaneen tarjoajan tarjouksen sisältö olisi vertailukelpoinen muiden tarjousten kanssa. Poikkeuksellisen alhaisen hinnan hyväksyminen voi johtaa epätasapuoliseen kohteluun ja mahdollisesti vertailukelvottomien tarjousten hyväksymiseen.

Tarjouspyyntö on ollut epäselvä, eikä se ole mahdollistanut yhteismitallisten ja vertailukelpoisten tarjousten tekemistä. Tarjouspyynnössä ei ole määritelty yhdenmukaista työpanosta kohde-esihenkilön osalta, vaan se on jäänyt jokaisen tarjoajan itse päätettäväksi. Tarjousten hintaero johtuu siitä, että tarjoajat ovat ymmärtäneet tarjouspyynnön eri tavalla ja laskeneet tarjouksessaan eri tavoin esimerkiksi kohde-esihenkilön työajan hankinnan kohteena olevaan kokonaisuuteen.

Tarjouspyynnön teksti viittaa monelta osin siihen, että kohde-esihenkilö olisi täyspäiväinen työntekijä: esimerkiksi kohde-esihenkilön työpanos on ilmoitettu mainitsemalla ”hankittava määrä: 1 kk (EUR/kk).” Tarjouspyynnössä on myös mainittu, että kohde-esihenkilön on kyettävä reagoimaan nopealla aikataululla poikkeustilanteisiin ja osallistumaan akuutteihin tilanteisiin. Osatyöpanoksella toimiva henkilö ei kykene täyttämään näitä vaatimuksia toimipisteiden työpäivien aikana. Toimeksiannon kohteet ovat auki toimistoaikaan joka arkipäivä. Lisäksi tarjouspyynnön mukaan laajetessaan palvelukokonaisuus voi tarvita toisen kohde-esihenkilön. Tämä viittaa selkeästi siihen, että ensimmäinen kohde-esihenkilö on täysipäiväinen kuukausipalkkainen työntekijä. Muutoin hänen työmääräänsä lisäämällä olisi mahdollista vastata toimeksiannon kasvuun. Toisaalta tarjouspyynnössä mainitaan, ettei kohde-esihenkilön työpanoksen tarvitse välttämättä olla 100%. Edellä mainittuja seikkoja ei ole selitetty tarjouspyynnössä tarkemmin, mistä on seurannut mahdollisuus tarjoajien antamiin keskenään vertailukelvottomiin tarjouksiin.

Tarjouksien vertailu on mahdotonta, koska tarjouspyynnössä hintaa on pyydetty yhdelle kohde-esihenkilölle ja yhdelle vartijalle, mutta tarjouspyynnön mukaan toimeksiantoon kuitenkin sisältyy 4 toimipistettä, joissa kussakin työskentelee 1-3 vartijaa. Tarjoushintaan vaikuttaa myös merkittävästi se, kuinka paljon kohde-esihenkilö työskentelee toimeksiannossa. Voittanut tarjoaja on laskenut kohde-esihenkilön työpanokseksi alle 100%. Valittajan tarjous on puolestaan perustunut siihen, että kohde-esihenkilö olisi yksi tuottavassa työssä olevista vartijoista ja tarjouspyynnön mukaisesti kuukausipalkkaisen henkilö, jonka työaika on 7h 39 minuuttia per työpäivä.

Tarjousten vertailuun vaikuttavat vertailuperusteet ovat jääneet tarjouspyynnössä sillä tavoin epäselviksi, että tarjoajat eivät ole tarjouksiaan laatiessaan tienneet, mikä on riittävä työpanos kohde-esihenkilölle ja montako vartijaa kaiken kaikkiaan toimeksiannossa tarvitaan. Valittajan laskelmien mukaan voittaneen tarjoajan hinta ei voi olla turvapalvelualan yleisen hintatason mukainen, kun laskelma on tehty tarjouspyynnön mukaisella kuukausihinnalla ja työajalla 7 h 39 min. Kun tarjous on voitu laskea jollain muulla tavalla, tarjoukset ovat olleet erimitallisia ja vertailukelvottomia. Yhteismitallisuus olisi edellyttänyt sitä, että kohde-esihenkilön työaika ja työpanos olisi selkeästi määritetty tarjouspyynnössä ja tarjoajien vertailuhinta laskettu tähän sekä tarjouspyynnössä määritettyyn vartioiden todelliseen kokonaismäärään perustuen. Tarjouspyyntö ei ole ollut tältä osin omiaan tuottamaan vertailukelpoisia tarjouksia eikä kyseisen vertailuperusteen perusteella ole ollut mahdollista selvittää, mikä tarjouksista on ollut hankintayksikölle kokonaistaloudellisesti edullisin.

Lisäksi tarjoajien epätasa-arvoiseen asemaan on johtanut myös vaatimus kohde-esihenkilön nimen ja muiden yksilöintitietojen antamisesta jo tarjouksen jättämisen yhteydessä. Oikeuskäytännön mukaan on riittävää, että valitulla palveluntarjoajalla on vaaditut resurssit käytettävissään sopimuksen toteuttamisen alkaessa, ei vielä tarjousvaiheessa. Lisäksi voittanut tarjoaja on ollut muita paremmassa asemassa, koska se nykyisenä palveluntarjoajana tuntee kohteet ja on siten kyennyt alentamaan työpanostaan ja saamaan hintansa muita alemmaksi.

Koska tarjoukset on merkitty osin liikesalaisuuksiksi, valittaja ei ole voinut todeta, miten voittaneen tarjoajan hinta on muodostunut kohde-esihenkilön ja vartijoiden osalta. Tarjouksen yksityiskohdat, kuten vartijoiden lukumäärä ja kohde-esihenkilön todellinen työaika ja työpanos ovat olennaisia tietoja sen arvioimiseksi, ovatko tarjoukset erimittaisia ja vertailukelvottomia, eikä niiden voida katsoa olevan liikesalaisuuksia. Valittajalla on oikeudellinen intressi sellaisiin tietoihin, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa sitä, onko hankintamenettely ollut julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaista.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on lisälausumassaan esittänyt muun ohella, että valittajalla ei ole ollut oikeusturvaansa liittyvää perustetta valittaa päätöksestä vain selvittääkseen, onko hankintayksikkö pyytänyt poikkeuksellisen alhaista hintaa koskevaa selvitystä, kun hankintayksiköllä ei ole ollut velvollisuutta tällaista selvitystä pyytää.

Hankintayksikkö on myös vaatinut, että valittajan vastaselityksessä esittämät uudet perusteet valitukselle tulee jättää tutkimatta. Valittaja on alkuperäisessä valituksessaan pääasiallisesti valittanut siitä, että hankintayksikkö ei olisi pyytänyt hankintasäännösten edellyttämää selvitystä poikkeuksellisen alhaisesta hinnasta. Valittaja on vedonnut vastaselityksessään lukuisiin uusiin seikkoihin. Esimerkiksi perusteet, joita valittaja on esittänyt liittyen kohde-esihenkilöstä jo tarjouspyynnössä kirjattuihin seikkoihin, ovat olleet tarjoajien havaittavissa jo tarjouspyyntövaiheessa.

Hyväksyttävänä ei voida pitää sitä, että valittaja esittäisi aluksi käytännössä yhden perusteen vain saadakseen jutun vireille, ja prosessin edetessä kehittäisi uusia perusteita alkuperäisen valitusperusteen osoittautuessa aiheettomaksi. Valittajan vastaselityksessä esittämät uudet valitusperusteet tulisi jättää tutkimatta, koska asia on niiden johdosta muuttunut toiseksi.

Valittaja on virheellisesti esittänyt, että kohde-esihenkilön työpanos on ollut tarjouspyyntöasiakirjoissa epäselvä. Palvelukuvauksessa on kuvattu kohde-esihenkilön rooli ja keskeiset työtehtävät. Työajan on todettu olevan sama kuin vartijalla eli 7h 39 min. Kohde-esihenkilön työpanos on tullut sitoa työllisyyspalveluiden toimeksiantoon siten, että yhteistyö on säännöllistä ja kohde-esihenkilö pystyy esimerkiksi reagoimaan nopealla aikataululla poikkeustilanteisiin. Palveluntuottajan on tullut varmistaa, että kohde-esihenkilö tuntee vartijoiden työn eri toimipisteissä. Palvelukuvauksen mukaan työpanoksen ei kuitenkaan ole tarvinnut olla välttämättä 100prosenttinen. Hankintayksikölle ei siten ole välttämätöntä, että 100 % kohde-esihenkilön työpanoksesta olisi sidottu tähän toimeksiantoon, kunhan palvelukuvauksessa kuvatut tehtävät tulevat suoritetuiksi.

Valittaja on arvioinut, että palvelukuvauksessa vaaditut toimet vievät 100 % heidän kohde-esihenkilönsä työpanoksesta ja voittanut tarjoaja taas on arvioinut, ettei koko työpanos kulu näihin tehtäviin. Kaikille tarjoajille on yhtenevästi kerrottu, mitä kohde-esihenkilön tehtäviin kuuluu, ja on osa heidän ammattitaitoaan arvioida, kuluuko heidän työntekijältään koko työpanos sanottuihin tehtäviin. Tarjouksessa ei ole kysytty esimerkiksi kohde-esihenkilön todellista kuukausipalkkaa, vaan tarjoajan tarjoushintaa hankintayksikölle. Vaikka tarjoajan on maksettava kohde-esihenkilölle tämän kuukausipalkka, tarjoaja voi silti hinnoitella kyseisen kohdan täysin oman kustannusrakenteensa mukaisesti siitä riippumatta paljonko todellinen kustannus on tarjoajalle itselleen.

Tarjoajille on annettu tarvittavat tiedot tarjouksien antamiselle. Palvelukuvauksen mukaisesti kussakin neljästä toimipisteestä vartijoiden määrä per toimipiste on 1-3 henkilöä riippuen toimipisteen koosta, työllisyyspalveluiden työntekijöiden lukumäärästä sekä asiakaspalvelun luonteesta. Tarjoajien esittämissä kysymyksissä hankintayksikkö on myös vastannut, että vastaushetkellä työllisyyspalveluiden toimipisteissä on työskennellyt yhteensä yhdeksän vartijaa neljässä eri toimipisteessä. Hankintayksikkö on siten ilmoittanut tarjoajille sekä vaihteluvälin vartijoiden määrälle toimipistettä kohden että tämänhetkisen tilanteen vartijoiden kokonaismäärästä.

Vaatimus kohde-esihenkilön nimen ja muiden tietojen antamisesta jo tarjouksen yhteydessä ei ole johtanut tarjoajien epätasa-arvoiseen kohteluun. Tarjoajia on pyydetty nimeämään vain yksi henkilö etukäteen. Kohde-esihenkilöllä on vartijoiden työnjohtamisen lisäksi keskeinen rooli toimia linkkinä työllisyyspalveluihin, ja hän vastaa vartiointipalveluista kaikissa työllisyyspalveluiden toimipisteissä. Tarjouspyynnössä on edellytetty tarjoajilta, että niiden palveluksessa olevien vartijoiden lukumäärä pääkaupunkiseudulla on oltava vähintään 100 henkilöä. Tarjoajat eivät siten voi olla niin pieniä toimijoita, että yhden kohde-esihenkilön ilmoittaminen etukäteen olisi suhteeton vaatimus.

Tarjousten yksikköhintojen eroista ei voi päätellä niiden yhteismitallisuutta, sillä tarjoaja saa hinnoitella tarjouksensa ja sen eri osat täysin vapaasti oman kustannusrakenteensa mukaan. Se, onko tarjouspyyntö ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia tarjouksia, tulee siten arvioida tarjouspyynnön perusteella eikä tarjoushintojen välisillä eroilla.

Kuultava on lisälausumassaan esittänyt muun ohella, että valituksessa ei ole esitetty mitään tarjouspyynnön epäselvyyteen liittyviä väitteitä. Valittaja on perustellut uusia väitteitään sellaisilla seikoilla, jotka ovat olleet osapuolien tiedossa jo ennen valitusajan päättymistä. Asia on näin ollen muuttunut valitukseen nähden toiseksi, eikä valitusta tulisi tutkia vasta vastaselityksessä esitettyjen väitteiden osalta.

Vartiointipalveluissa vartiointikohteisiin pyydetään säännönmukaisesti osoittamaan sekä vartijoita että palvelusta vastaavia henkilöitä. On tavanomaista, että kohteen esihenkilö vastaa useammasta kohteesta ja myös useammasta asiakkuudesta. Se kuinka monesta kohteesta tai asiakkuudesta esihenkilö voi vastata riippuu muun ohella siitä, mitä tehtäviä hänen edellytetään kussakin kohteessa tekevän.

Tarjouspyynnöstä ilmenee hankittavan palvelun sisältö ja volyymi. Palvelusta vastaavan kohde-esihenkilön osalta tarjouspyynnössä on kuvattu henkilön keskeiset työtehtävät ja työpanoksen edellytykset. Lisäksi palvelukuvauksessa on todettu, ettei kohde-esihenkilöltä edellytetä kokoaikaista työpanosta. Näiden tietojen perusteella alan toimittajat voivat arvioida minkälainen työpanos on kohde-esihenkilön osalta riittävä, jotta palvelua voidaan tuottaa tilaajan vaatimusten mukaisesti. Tämän arvioinnin jälkeen toimittaja voi hinnoitella tarjouksensa ja antaa myös kohde-esihenkilön palveluksille pyydetyn kuukausihinnan. Alan toimijat ovat voineet ammattitaitonsa perusteella hinnoitella tarjouksensa tarjouspyynnön lähtötietojen mukaan yhtenevästi. Jos tarjouspyyntö ei olisikaan sisältänyt jonkin toimittajan kannalta riittäviä tietoja, on kaikilla ollut mahdollisuus esittää asiasta lisätietopyyntö.

Kuultava on laatinut tarjouksensa julkaistun tarjouspyynnön sisältämien tietojen perusteella. Kuultava ei ole hyödyntänyt, eikä edes olisi voinut hyödyntää tarjouslaskennassaan mitään muuta kuin tarjouspyynnön tietoja. Kilpailutuksessa on annettu kolme tarjousta, joista kaikki, myös valittajan tarjous, ovat olleet tarjouspyynnön mukaisia. Kyseinen vaatimus ei siis ole ollut alan toimijoille kohtuuton vaatimus.

Valittaja on lisälausumassaan esittänyt muun ohella, että se on tarkentanut valitusperusteita hallintoprosessissa hyväksyttävällä tavalla, eikä asia ole muuttunut näiden perusteiden myötä toiseksi. Asiassa on kyse poikkeuksellisen halvan tarjoushinnan hyväksymisestä, joka on johtunut siitä, ettei voittaneen tarjoajan tarjous ole voinut olla vertailukelpoinen valittajan tarjouksen kanssa. Tämä taas johtuu siitä, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä, eikä ole mahdollistanut vertailukelpoisten tarjousten tekemistä, mikä puolestaan on johtanut suureen hintaeroon tarjousten välillä. Vastaselityksessä mainitut perusteet eivät ole uusia erillisiä perusteita, jotka muuttaisivat asian toiseksi, vaan ne ovat yhteydessä toisiinsa.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Valituksen tutkiminen

Hankintayksikkö ja kuultava ovat vaatineet, että markkinaoikeus jättää vastaselityksessä esitetyt uudet valituksen perustelut tutkimatta.

Valittaja on esittänyt, että se on hallintoprosessissa hyväksyttävällä tavalla tarkentanut valituksessa esitettyjä perusteita vastaselityksessään. Valittajan vastaselityksessä esittämät perusteet ovat yhteydessä aiemmin esitettyyn, eikä asia ole muuttunut niiden myötä toiseksi.

Hankintalain 16 lukuun sisältyvän 147 §:n 1 momentin mukaan valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen, jollei jäljempänä toisin säädetä.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 41 §:n 1 momentin mukaan valitusajan päättymisen jälkeen uuden vaatimuksen saa esittää vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai valitusajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan. Pykälän 2 momentin mukaan valitusajan päättymisen jälkeen valittaja saa esittää uusia perusteluja vaatimuksensa tueksi, jollei asia sen johdosta muutu toiseksi.

Valittaja on 5.4.2023 toimittanut valituksen markkinaoikeudelle hankintalain 147 §:n 1 momentin mukaisessa määräajassa ja vaatinut muun ohella, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen sekä velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut. Valittaja on esittänyt vaatimustensa perusteluna, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen.

Valittaja on toimittanut valitusajan jälkeen markkinaoikeudelle vastaselityksen ja lisälausuman, joissa se on muun ohella esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä, mikä on ollut syy siihen, että tarjoukset eivät ole olleet yhteismitallisia ja voittaneen tarjoajan tarjous on ollut hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen.

Markkinaoikeus toteaa, että valittaja ei ole esittänyt uusia vaatimuksia valitusajan päättymisen jälkeen, mutta on valitusajan päättymisen jälkeen antamassaan vastaselityksessään esittänyt uusia perusteluja esittämiensä vaatimusten tueksi. Markkinaoikeus katsoo, että oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 41 §:n 2 momentin säännös huomioon ottaen valituksen täydennyksissä ei ole ollut kysymys sellaisten perustelujen esittämisestä, joiden johdosta asia olisi muuttunut toiseksi. Näin ollen hankintayksikön ja kuultavan vaatimukset valituksen uusien perustelujen tutkimatta jättämisestä on hylättävä.

Pääasiaratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu ja sovellettavat oikeusohjeet

Valittajan mukaan hankintayksikön tarjouspyynnössä asettamat ehdot ovat olleet osittain epäselviä, syrjiviä ja perusteettomia. Asiassa on siten ensin arvioitava, ovatko hankintayksikön tarjouspyyntöasiakirjat olleet hankintasäännösten mukaiset.

Asiassa on kyse julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) liitteen E kohdan 12 mukaisesta vartiointipalvelujen hankinnasta. Hankinnan ilmoitettu ennakoitu arvo on ylittänyt hankintalain 25 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaisen liitteen E 5–15 kohdassa tarkoitettuja muita erityisiä palveluja koskevan kansallisen kynnysarvon 300 000 euroa. Näin ollen hankintalain 107 §:n mukaisesti hankinnassa tulee sovellettavaksi, mitä hankintalain I (1–31 §) ja IV (123–174 §) osassa säädetään hankintasopimuksista, sekä hankintalain 12 luvun (107–115 §) säännökset sosiaali- ja terveyspalveluista sekä muista erityisistä palveluhankinnoista.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 109 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on noudatettava hankinnan kilpailuttamisessa sellaista menettelyä, joka on 3 §:n 1 momentissa tarkoitettujen periaatteiden mukainen. Hankintayksikön on kuvattava käyttämänsä hankintamenettely hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Hankintalain 113 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava siten, että sen perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 114 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia tarjoajan soveltuvuudelle. Soveltuvuutta koskevien vaatimusten tulee olla oikeassa suhteessa hankinnan kohteeseen. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä vaatimukset hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Hankintalain 115 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Hinta laatusuhteen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste sekä mahdolliset vertailuperusteet hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Tarjouspyynnön selkeys ja yksiselitteisyys

Valituksenalaisessa asiassa hankintayksikön julkaiseman tarjouspyynnön liitteessä ”Palvelukuvaus” kohdassa 4. ”Palvelun yksityiskohtainen kuvaus”, alakohdassa 4.1 ”Virka-aikana toimivat turvallisuuspalvelut ja hälytysvalvonta” on todettu muun ohella seuraavaa:

” Turvallisuuteen liittyvät yleiset tehtävät

• Vartiointipalvelu tulee järjestää virka-aikana vähintään klo 7.45–16.30 välisenä aikana.

• Vartijan työaika on 7h 39 min. Vartijat eivät työskentele arkipyhinä.

• Vartijoiden määrä / toimipiste on 1-3 henkilöä riippuen toimipisteen koosta, Työllisyyspalveluiden työntekijöiden lukumäärästä sekä asiakaspalvelun luonteesta.” [- -]

Tarjouspyynnön liitteessä ”Palvelukuvaus” kohdassa 4.3 ”Kohde-esihenkilön rooli ja tehtävänkuva” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Kohde-esihenkilö vastaa vartiointipalveluista kaikissa Työllisyyspalveluiden toimipisteissä laadukkaan palvelun takaamiseksi. Mikäli Työllisyyspalveluiden toimipisteverkosto laajenee sopimuskauden aikana, on mahdollisesti tarvetta toiselle kohde-esihenkilölle.

[- -]

Kohde-esihenkilön työaika on sama kuin vartijalla eli 7h 39 min. Kohde-esihenkilön työpanos tulee olla sidottuna Työllisyyspalveluiden toimeksiantoon siten, että yhteistyö on säännöllistä ja kohde-esihenkilö pystyy esimerkiksi reakoimaan nopealla aikataululla poikkeustilanteisiin. Palveluntuottajan tulee varmistaa, että kohde-esihenkilö tuntee vartijoiden työn eri toimipisteissä. Työpanoksen ei kuitenkaan tarvitse olla välttämättä 100%.”

Tarjouspyynnön liitteessä ”Palvelukuvaus” kohdassa 5 ”Henkilöstön pätevyysvaatimukset” on todettu muun ohella seuraavaa:

Kohde-esihenkilö voi olla yksi vartijoista, jos hänellä on tehtävän edellyttämä pätevyys yllä mainituilla kriteereillä.”

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, miten se määrittelee tarjouspyyntöasiakirjoissa hankinnan kohteen ja tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat. Tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde ja tarjousten valintaan vaikuttavat seikat on kuitenkin kuvattava tarjouspyynnössä ja sen liitteissä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön maininta siitä, ettei kohdeesihenkilön työpanoksen tarvitse välttämättä olla 100 prosenttia, ei ole sisältänyt mitään tietoa siitä, minkä laajuista työpanosta hankintayksikkö olettaa hankinnan kohteessa tarvittavan. Tarjousasiakirjoista ei ilmene kohdeesihenkilön työpanokselle edes prosentuaalista vaihteluväliä. Hankintayksikkö ei myöskään ole tarjousasiakirjoissa tuonut esille tietoa siitä, minkä laajuista työpanosta se on hankinnan kohdetta koskevassa edellisessä sopimuksessaan edellyttänyt kohde-esihenkilöltä.

Markkinaoikeus toteaa, ettei tarjousasiakirjoista selkeästi ilmene, että kohdeesihenkilön kuukausittainen työpanos voisi olla hyvinkin vähäinen ja että tehtävän voisi toteuttaa myös osa-aikainen työntekijä. Muun ohella kohdeesihenkilölle asetetut vaatimukset poikkeustilanteisiin reagoimisesta sekä tarjouspyynnön maininta siitä, että palvelukokonaisuus voi tarvita myös toisen esihenkilön, ovat puolestaan seikkoja, joiden perusteella on ollut mahdollista päätyä myös tulkintaan, että tarjottavan kohde-esihenkilön tulee käytännössä olla lähes täysipäiväinen kuukausipalkkainen työntekijä.

Markkinaoikeus katsoo, että potentiaaliset tarjoajat ovat tarjouspyynnön perusteella jääneet epätietoisiksi siitä, onko tarjottavan kohde-esihenkilön oltava täysipäiväinen vai osapäiväinen kuukausipalkkainen työntekijä, ja siten myös siitä, kuinka suuren työpanoksen tarjoukseen ilmoitettavan kohdeesihenkilön kuukausihinnan on käytännössä tullut vähintään sisältää.

Edelleen markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnön perusteella on lisäksi jäänyt epäselväksi, onko kohde-esihenkilö tullut tarjousta hinnoitellessa laskea yhdeksi vartijaksi vai ei. Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä myös kohde-esihenkilön ja vartijan toimenkuvien mahdollisen päällekkäisyyden osalta.

Tarjouskilpailuun osallistuneiden ammattimaisten palveluntuottajien tarjoushinnat koskien kohde-esihenkilön yksikköhintaa ovat myös olleet voittaneella tarjoajalla moninkertaisesti alemmat kuin muilla tarjoajilla, mikä osaltaan viittaa siihen, että tarjoukset ovat olleet tältä osin keskenään vertailukelvottomia ja tarjouspyyntö edellä todetuin tavoin epäselvä.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä, eikä se ole ollut omiaan tuottamaan keskenään vertailukelpoisia ja yhteismitallisia tarjouksia.

Tarjoajan soveltuvuusvaatimus

Tarjouspyynnössä on kohdassa ”Muut ehdot / Tarjoajan soveltuvuuden arvioinnin periaatteet” todettu seuraavaa.

”Tarjoaja suljetaan pois tarjouskilpailusta, jos tarjoaja tai sen alihankkija ei täytä hankintayksikön asettamia kelpoisuuden vähimmäisvaatimuksia.”

Tarjouspyynnössä on kohdassa ”Henkilöstön pätevyys ja työkokemus” pyydetty nimeämään vartiointipalveluista vastaava kohde-esihenkilö seuraavasti:

”Vartiointipalveluista vastaa nimetty kohde-esihenkilö. Tarjoaja nimeää kohde-esihenkilön, jolla tulee olla vähintään:

• Jokin seuraavista tutkinnoista: turvallisuusalan perustutkinto, vartijan ammattitutkinto tai turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto

• Vähintään yhden (1) vuoden työkokemus vastaavista vartiointitehtävistä, jotka ovat sisältäneet asiakaspalvelua

• Vähintään yhden (1) vuoden työkokemus esihenkilötehtävistä turvallisuus ja vartiointialalla.

Kohde-esihenkilön nimi Syötettävä

Sähköposti Syötettävä

Puhelin Syötettävä

Kohde-esihenkilön tutkinto Syötettävä

Työkokemus lyhyesti vartiointitehtävistä (tulee pitää sisällään asiakaspalvelua) + ajanjakso Syötettävä

Työkokemus lyhyesti esihenkilötehtävistä+ ajanjakso Syötettävä”.

Eräs tarjoaja on esittänyt hankintayksikölle hankintamenettelyn aikana seuraavan kysymyksen:

”Tarjouksen yhteydessä tarjoajan on pakollisena tietona annettava kohde-esihenkilön nimi ja muut tiedot. Vaatimus asettaa tarjoajat eriarvoiseen asemaan suosien nykyistä palveluntuottajaa, sillä kaikkien muiden tulee kilpailutuksen voittaessaan rekrytoida työntekijät (ml. kohde-esihenkilö) toimeksiantoon. Pyydämme hankintayksikköä muuttamaan vaatimuksen niin, että valittu palveluntarjoaja sitoutuu täyttämään kohde-esihenkilön valinnassaan noudattamaan kohde-esihenkilölle annettuja koulutus- ja kokemusvaatimuksia.”

Hankintayksikkö on vastannut edellään mainittuun kysymykseen seuraavasti:

”Tarjouspyyntöä ei muuteta.”

Valittaja on esittänyt hankintayksikön toimineen hankintasäännösten vastaisesti myös siltä osin, kun se on tarjouspyynnössään edellyttänyt, että kohdeesihenkilö on tullut nimetä jo tarjouksessa.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajalla ei vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan lähtökohtaisesti tarvitse olla tarjouspyynnössä edellytettyjä resursseja vielä tarjousten vastaanottamiselle varatun määräajan päättyessä, vaan riittävää on, että tarjouksessa on sitouduttu tarjouspyynnössä edellytettyjen palvelujen tuottamiseen tarjouspyynnössä edellytetyillä resursseilla sopimuskauden alkaessa. Tarjouspyynnön vaatimus siitä, että palvelun tuottamisen edellyttämien voimavarojen on oltava tarjoajan tiedossa sekä tulevan hankinnan toteuttamiseen sidottuina jo tarjousta jätettäessä, voi perusteettomasti rajoittaa potentiaalisten tarjoajien pääsyä tarjouskilpailuun ja asettaa palveluntuottajat siten eriarvoiseen asemaan.

Markkinaoikeus toteaa, että valituksenalaisessa asiassa hankintayksikön vaatimus kohde-esihenkilön nimeämisestä jo tarjouksen jättämisen yhteydessä on kohdistunut tarjoajan pakollisiin soveltuvuusvaatimuksiin, eikä esimerkiksi laadun vertailuun. Vaatimus on siten voinut vaikuttaa siihen, voiko potentiaalinen tarjoaja ylipäätään osallistua tarjouskilpailuun. Asiassa esitetyn perusteella hankinnassa ei ole ollut kyse erityisen laajasta tai vartiointipalvelujen toimintakentällä poikkeuksellisen vaativia toimintaympäristöjä sisältävistä kohteista, joissa kohde-esihenkilön näin varhainen kiinnittäminen olisi kriittistä. Päinvastoin tarjouspyynnön mukaan kohde-esihenkilön työpanos ei hankinnassa ole tarvinnut olla kokoaikainen. Markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole tullut esille sellaisia seikkoja, joiden perusteella kohde-esihenkilö olisi tullut asiantuntemus-, ammattitaito- ja pätevyysvaatimukset huomioiden voida nimetä jo tarjouksen jättövaiheessa.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole esittänyt tasapuolisia ja suhteellisuusperiaatteen mukaisia hyväksyttäviä perusteita sille, miksi se on tarjoajan soveltuvuuden edellytyksenä vaatinut kohde-esihenkilön nimeämistä ja kyseisen henkilön yksilöityjen tietojen toimittamista jo 16.2.2023 mennessä eli noin viisi kuukautta ennen sopimuskauden alkua. Kyseinen ehto on ollut omiaan vaikeuttamaan uusien alalle tulijoiden mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuun ja suosimaan jo alalla vakiintuneesti toimivia palveluntuottajia.

Edellä esitetyin perustein markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti tarjoajan soveltuvuusvaatimuksia asettaessaan.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista valittajan väitteistä.

Tiedon antaminen asiakirjasta

Valittaja on vaatinut, että sille annetaan Palmia Oy:n tarjouksen salassa pidettävistä asiakirjoista tietoja, jotka sisältävät muun muassa tarjousten laatuvertailussa käytettyjä seikkoja sekä yksikköhintoja kohde-esihenkilön ja vartijoiden osalta. Kuultava ja hankintayksikkö ovat esittäneet, että kyseiset tarjoustiedot ovat liikesalaisuuksia, eikä niitä tule luovuttaa valittajalle.

Markkinaoikeus toteaa, että puheena olevat hankintamenettelyssä salassa pidettäviksi määrätyt asiakirjat on toimitettu markkinaoikeudelle osana oikeudenkäyntiaineistoa. Asiassa on siten valittajan vaatimuksen johdosta kysymys oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun oikeudenkäyntiasiakirjan saamisedellytyksistä oikeudenkäynnin osapuolena.

Kun otetaan huomioon asiassa annettu pääasiaratkaisu, markkinaoikeus katsoo, ettei valittajan pyytämillä voittaneen tarjoajan tarjoustiedoilla ole merkitystä asian arvioinnissa sillä tavalla, että tiedon antamatta jättäminen vaarantaisi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen. Näin ollen tiedon antamista asiakirjasta koskevan vaatimus on hylättävä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Valittaja on vaatinut myös hyvitysmaksun määräämistä. Hyvitysmaksu on hankintalain 155 §:n 1 momentin nojalla toissijainen seuraamus, joka ei tämän hankintamenettelyn osalta tule kysymykseen.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Koska jo hankintamenettelyä koskeva tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu. Mikäli Helsingin kaupunki aikoo edelleen toteuttaa vartiointipalvelujen hankinnan Helsingin kaupungin työllisyyspalveluille julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut, mikä määrä sisältää oikeudenkäyntimaksun. Asian näin päättyessä hankintayksikkö ja kuultava saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Helsingin kaupungin kansliapäällikön 25.3.2023 tekemän hankintapäätöksen 49 §. Markkinaoikeus kieltää Helsingin kaupunkia tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 100.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus hylkää valittajan vaatimuksen tiedon antamisesta asiakirjasta.

Markkinaoikeus velvoittaa Helsingin kaupungin korvaamaan Avarn Security Oy:n oikeudenkäyntikulut 4.740 eurolla.

Markkinaoikeus hylkää Helsingin kaupungin ja Palmia Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Maarika Joutsimo sekä Suvi Karlén-Savolainen

Huoma

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.