MAO:440/2025
Asian tausta
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 14.5.2024 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta maantielauttaliikennepalvelun hankinnasta Järvi-Suomessa vuosille 2026–2046.
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 14.10.2024 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Suomen Lauttaliikenne Oy:n tarjouksen.
Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 250.000.000 euroa.
Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.
Markkinaoikeus on välipäätöksellä 18.2.2025 numero 96/2025 määrännyt, että Torghatten Nord AS:lle on annettava tieto Suomen Lauttaliikenne Oy:n GA-kuvista siltä osin kuin niistä ilmenee kunkin tarjotun lautan lossisarvien välinen etäisyys, lauttojen kansien ajoratojen hyödyllinen pituus ja leveys, tieto siitä, onko vaijerivetoisissa lautoissa kaksi ruoripotkurilaitetta, ja siitä, onko vaijerivetoisten lauttojen vaijeri jatkuvasti vähintään kahden metrin syvyydessä.
Asian käsittely markkinaoikeudessa
Valitus
Vaatimukset
Torghatten Nord AS on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 32.050 eurolla viivästyskorkoineen.
Perustelut
Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti valitessaan Suomen Lauttaliikenne Oy:n tarjouksen, joka ei ole ollut tarjouspyynnön mukainen.
Tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan tarjoajien on tullut toimittaa hankintayksikölle tarjottavia lauttoja koskevat niin sanotut GA-kuvat, joissa on tullut olla lautan kapasiteettitiedot ja joista on tullut voida todeta tarjouspyynnön liitteenä olevan palvelukuvauksen mukaisten lauttapaikkakohtaisten vaatimusten täyttyminen.
Suomen Lauttaliikenne Oy:n GA-kuvissa ilmoitetut lauttojen mitat ovat epäselviä ja epäjohdonmukaisia, mikä vaikeuttaa tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuden arviointia. Tarjouksen epäselvyyksiä on tulkittava tarjouksen laatijan eli Suomen Lauttaliikenne Oy:n vahingoksi. Kuvien päiväys on lisäksi hankintamenettelyn alkua edeltävältä ajankohdalta (huhtikuu 2024), mikä herättää kysymyksiä siitä, kuinka tarjouspyynnön vaatimukset on kuvissa huomioitu.
Lauttojen leveyteen liittyen joissakin GA-kuvissa on käytetty selkeää termiä ”suurin leveys”, mutta toisissa tulkinnanvaraista termiä ”leveys”. Ottaen huomioon, että tarjoajan tulisi olla johdonmukainen mittojen ilmoittamisessa ja että tarjouspyynnön ehtojen kannalta olennainen on kokonaisleveys eli suurin leveys, on myös termillä ”leveys” tulkittava tarkoitettavan lauttojen suurinta leveyttä.
Lauttojen pituuteen liittyen GA-kuvissa on käytetty vaihdellen termejä ”pituus”, ”rungon pituus” ja ”suurin pituus”. Tarjouspyynnössä ei ole asetettu lauttojen pituudelle vähimmäisvaatimusta, mutta sillä on merkitystä tarkasteltaessa tarjouspyynnön ajoneuvokapasiteettivaatimuksia.
Lauttojen syväykseen liittyen GA-kuvissa on käytetty termejä ”syväys”, ”max syväys” ja ”suurin syväys”, joista termi ”syväys” on tulkinnanvarainen. Ottaen huomioon, että tarjoajan tulisi olla johdonmukainen mittojen ilmoittamisessa ja että tarjouspyynnön ehtojen kannalta merkityksellinen on syväys täydessä lastissa eli enimmäissyväys, on myös termillä ”syväys” tulkittava tarkoitettavan GA-kuvissa lauttojen enimmäissyväystä.
Suomen Lauttaliikenne Oy:n tarjous ei lisäksi täytä tarjouspyynnön vaatimusta, jonka mukaan kaikkien kaltureiden on oltava samanlaisia keskenään. Jotta kaikki kalturit voisivat olla samanlaisia, on kaikilla lautoilla oltava samanlainen kiinnitysmekanismi ja sama lossisarvien välinen leveys. GA-kuvien perusteella lossisarvien välinen leveys ei ole kaikilla lautoilla sama.
Suomen Lauttaliikenne Oy:n GA-kuvissa ei lisäksi ole piirtämällä tai muutenkaan esitetty tarjouspyynnössä vaadittuja tietoja lauttojen perävaunuyhdistelmäkapasiteetista, eivätkä GA-kuvat siten täytä tarjouspyynnössä tältä osin asetettuja vaatimuksia.
Lisäksi GA-kuvan 3 mukainen lautta ei ole perävaunuyhdistelmää koskevan ajoneuvokapasiteettivaatimuksen mukainen. Lautan pituudeksi on kuvassa ilmoitettu mitta, jolla on tulkittava tarkoitetun lautan suurinta pituutta, eli pituutta lautan lossisarvien ääripäiden välillä. GA-kuvan perusteella tarjouspyynnössä vaaditun mukainen 34,5 metrin pituinen perävaunuyhdistelmä ei mahdu lautalle.
Ottaen huomioon Suomen Lauttaliikenne Oy:n GA-kuvien 5 ja 7 mukaisten lauttojen syväys, sen tarjous ei täytä myöskään tarjouspyynnön vaatimusta, jonka mukaan vaijerivetoisessa maantielauttaliikenteessä vaijerien on pysyttävä jatkuvasti vähintään kahden metrin syvyydessä lossin liikennöidessä.
Lisäksi palvelukuvauksen mukaisten lauttapaikkakohtaisten vaatimusten täyttyminen ei tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla ilmene Suomen Lauttaliikenne Oy:n GA-kuvista. Lauttapaikkakohtaisten vaatimusten täyttymisen arvioimiseksi on välttämätöntä tietää, mihin lauttapaikkaan tietty lautta on tarkoitus sijoittaa. Tätä ei kuitenkaan ole GA-kuvissa ilmoitettu eikä niissä ole myöskään määritetty, mitkä lautat ovat pää-, lisä-, tai varalosseja.
Suomen Lauttaliikenne Oy:n tarjous on tarjouspyynnön vastainen myös siltä osin kuin siinä on ilmoitettu, että liikennöinti aloitetaan joillakin lauttapaikoilla kesällä tai syksyllä 2025, eli ennen tarjouspyyntöasiakirjojen mukaista aloittamisajanjaksoa 1.5.2026-31.12.2027. Suomen Lauttaliikenne Oy ei ole myöskään tarjouspyynnössä vaaditulla investointisuunnitelmalla ja rakentamisaikataululla osoittanut, että liikennöinti olisi mahdollista aloittaa kaikilla lauttapaikoilla palvelusopimuksen mukaisessa aikataulussa. Tässä yhteydessä on huomattava, että lähes kaikki Suomen Lauttaliikenne Oy:n tarjoamat lautat ovat uudistettuja lauttoja, joiden muutostyöt on suoritettava ilman, että olemassa oleva maantielauttaliikenne häiriintyy ja ottaen huomioon Saimaan alueella käytettävissä oleva kapasiteetti muutostöiden suorittamiseksi. Mikäli liikennöinti voidaan aloittaa tarjouspyynnössä määriteltyä pidemmän ajanjakson kuluessa, hyötyy Suomen Lauttaliikenne Oy siitä sekä taloudellisesti että siten, että sen on helpompi toimittaa kaikki lautat viimeistään 31.12.2027.
Pidemmän liikennöinnin aloitusajanjakson ilmoittaminen tarjouksessa on merkinnyt myös vaihtoehtoisen tarjouksen tekemistä. Kun vaihtoehtoisia tarjouksia ei ole kysymyksessä olevassa hankinnassa sallittu, on Suomen Lauttaliikenne Oy:n tarjous tälläkin perusteella hylättävä.
Suomen Lauttaliikenne Oy:n tarjous on tarjouspyynnön vastainen vielä siltä osin kuin sen investointisuunnitelmassa ja rakentamisaikataulussa on ilmoitettu, että Puutossalmen lauttapaikalla yksi lautta aloittaa liikennöinnin keväällä 2026 ja toinen keväällä 2027. Palveluntuottajan on toimitettava Puutossalmen lauttapaikalle päälossi ja lisälossi, jotka liikennöivät rinnakkain. Tarjouspyynnössä Puutossalmen lauttapaikkaa käsitellään kokonaisuutena, minkä perusteella päälossin ja lisälossin on aloitettava liikennöinti samanaikaisesti.
Vastine
Vaatimukset
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut yhteensä 8.530 eurolla viivästyskorkoineen.
Perustelut
Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti valitessaan Suomen Lauttaliikenne Oy:n tarjouksen, joka on ollut tarjouspyynnön mukainen.
Molemmat tarjoajat ovat tarjouksissaan vakuuttaneet tarjoustensa täyttävän tarjouspyynnön liitteenä olevassa palvelukuvauksessa asetetut lauttoja koskevat vähimmäisvaatimukset ja lauttapaikkakohtaiset vaatimukset.
Tarjouspyynnössä on edellytetty, että tarjoukseen liitetään tarjottavien maantielauttojen (pää-, lisä- ja varalossit) GA-kuvat (yleissuunnitelmakuvat) kantavuus- ja kapasiteettitietoineen. Edelleen on vaadittu, että GA-kuvista tulee voida todeta lauttapaikkakohtaisten vaatimusten täyttyminen.
Tarjoajien GA-kuvia tulee tarkastella kokonaisuutena. Hankintayksikön vuosikymmenten kilpailutuskokemuksen myötä syntyneen kokemusperäisen tiedon mukaan GA-kuvien tietolaatikoissa käytetyt mittatermit eivät ole täysin vakiintuneita, vaan ne vaihtelevat esimerkiksi eri GA-kuvia laativien suunnittelutoimistojen välillä. Hankintayksikkö on arvioinut tarjouspyynnön mukaisuuden GA-kuvien kokonaisarvion perusteella eikä pelkästään käytettyjen termien ja arvojen perusteella. Suomen Lauttaliikenne Oy:n GA-kuvista voidaan tarjouspyynnön mukaisesti todeta lauttapaikkakohtaisten vaatimusten täyttyminen.
Myös valittajan GA-kuvissa on mittatermeihin liittyviä epäjohdonmukaisuuksia suhteessa tarjouspyynnön lauttapaikkakohtaisiin vaatimuksiin. Sen GA-kuvasta puuttuu esimerkiksi lautan kokonaiskorkeutta koskeva tieto ja lautan leveys on ilmoitettu ”mallattuna”, joka käytännössä tarkoittaa rungon sisämittaa.
Olennaista on, että hankintayksiköllä on tietämystä siitä, mitä kysymyksessä olevilla toisistaan hieman poikkeavilla termeillä (”leveys, mallattu” tai ”leveys”) tarkoitetaan, sekä asiantuntemusta tulkita niitä suhteessa GA-kuvien kokonaisuuteen ja siten tarkistaa lauttojen leveyttä koskevan vaatimuksen täyttyminen. Suomen Lauttaliikenne Oy:n GA-kuvissa käytetyt termit ”leveys” ja ”suurin leveys” eivät ole epäselviä vaan GA-kuvissa yleisesti käytettyjä. Suomen Lauttaliikenne Oy:n GA-kuvia kokonaisuutena tarkastelemalla voidaan todeta, että tarjottujen lauttojen leveydet ovat tarjouspyynnön mukaisia.
Lauttojen pituuden osalta ei ole asetettu nimenomaisia vaatimuksia, mutta niiden lastikannelle tulee vähimmäisvaatimuksen mukaisesti mahtua kerrallaan 20 henkilöautoa tai pituudeltaan 34,5 metrin täysperävaunuyhdistelmä.
Suomen Lauttaliikenne Oy:n GA-kuvissa käytetyt termit ”pituus”, ”suurin pituus” tai ”rungon pituus” eivät ole epäselviä, vaan yleisesti GA-kuvissa käytettyjä termejä. Lyhyimmän Suomen Lauttaliikenne Oy:n tarjoaman lautan pituuden ja sen GA-kuvan perusteella asiantuntija voi todeta, että 34,5 metrin täysperävaunuyhdistelmä mahtuu vaaditusti lautan kannelle.
Lisäksi on selvää, että Suomen Lauttaliikenne Oy:n GA-kuvissa termi ”syväys” tarkoittaa lautan rungon syväystä ja termit ”max syväys” sekä ”suurin syväys” lauttojen suurinta syväystä täydessä lastissa. GA-kuvia kokonaisuutena tarkastellen voidaan todeta, että tarjottujen lauttojen suurin syväys on enintään tarjouspyynnössä sallittu 2,4 metriä, yhtä lauttaa lukuun ottamatta, jonka suurin syväys on Puutossalmessa toisen lossin osalta sallittu 3,8 metriä.
Suomen Lauttaliikenne Oy:n tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen myös kaltureita koskevien vaatimusten osalta. Molemmat tarjoajat ovat tarjouksissaan sitoutuneet siihen, että palvelukuvauksessa esitetyt vaatimukset myös kaltureiden samanlaisuudesta täyttyvät. Tarjouspyynnössä ei ole vaadittu tarjouksen liitteenä toimitettavan kaltureiden suunnitelmia, eikä kumpikaan tarjoaja ole sellaisia toimittanut. Palvelukuvauksessa on esitetty kaltureiden osalta vain yksi vähimmäisvaatimus ja kaltureita koskevat suunnitelmat laaditaan vasta sopimuskaudella ja hyväksytetään tilaajalla. Palvelukuvauksen mukaisesti hankintayksiköllä on oikeus ohjata hankittavien kaltureiden suunnittelua sopimuskaudella, jotta kaikki kalturit ovat samanlaisia. Palvelukuvauksessa ei oteta kantaa kaltureiden etupalkiston leveyteen tai lautan kiinnityselimien mitoitukseen eikä siten myöskään lauttojen kiinnityselimien (lossisarvi/lukituskynsi) mittoihin tai muihin vaatimuksiin. Kalturi voidaan rakentaa myös sellaiseksi, että siihen voivat luotettavasti kiinnittyä sarvileveydeltään erilaiset lautat.
Suomen Lauttaliikenne Oy:n tarjous on täyttänyt myös ajoneuvokapasiteettia koskevat vaatimukset. Se on vakuuttanut tarjouksensa olevan palvelukuvauksen vaatimusten mukainen ja sen GA-kuvissa sekä numeroina että piirrettynä esitetty henkilöautomäärä täyttää 20 auton vähimmäisvaatimuksen.
Hankintayksikkö on voinut todeta GA-kuvista, että niiden lauttojen osalta, joiden rungon syväykseksi on ilmoitettu 1,25 metriä, kokonaissyväys ruoripotkurilaittein jää alle vaatimuksen mukaisen enimmäismäärän 2,4 metriä. Hankintayksikkö ymmärtää termien ”syväys” ja ”suurin syväys” erot ja kykenee asiantuntijana toteamaan GA-kuvien kokonaisuudesta, että asetetut vaatimukset täyttyvät. GA-kuvat on käytännössä piirretty mittakaavassa ja ruoripotkurilaitteiden voidaan todeta olevan matalampia kuin rungon syväys.
Suomen Lauttaliikenne Oy:n tarjous on täyttänyt myös vaatimuksen siitä, että vaijerivetoisessa liikenteessä vaijerin on pysyttävä jatkuvasti vähintään 2 metrin syvyydessä lossin liikennöidessä. Suomen Lauttaliikenne Oy on tarjouksessaan vakuuttanut, että tarjottava palvelu on palvelukuvauksen mukainen. GA-kuvissa on esitetty vaijerivetotekniikka ja kuvien perusteella on selvää, että vaijeri kulkee jatkuvasti vähintään 2 metrin syvyydessä.
Suomen Lauttaliikenne Oy:n tarjous ja siihen sisältyneet GA-kuvat eivät ole olleet tarjouspyynnön vastaisia myöskään lauttapaikkakohtaisten vaatimusten ja lauttojen sijoittamisen osalta. Molemmat tarjoajat ovat tarjouksessaan vakuuttaneet, että tarjottava palvelu täyttää palvelukuvauksen vaatimukset eikä hankintayksiköllä ole ollut aihetta epäillä tätä lauttapaikkakohtaisten vaatimustenkaan osalta.
Palvelukuvauksessa varalosseille asetetut vähimmäisvaatimukset eivät eroa pää- tai lisälosseille asetetuista vähimmäisvaatimuksista, eikä hankintamenettelyn tässä vaiheessa ole merkitystä sillä, miten lautat tullaan sopimuksen mukaisessa liikenteessä sijoittamaan. Merkitystä on ainoastaan sillä, että syväykseltään 3,8 metrin lauttoja saa olla vain yksi ja se voidaan sijoittaa ainoastaan Puutossalmen lauttapaikalle. Suomen Lauttaliikenne Oy on tarjonnut ainoastaan yhtä lauttaa, jonka syväys on 3,8 metriä. Tarjouspyynnön liitteenä olevassa palvelusopimusluonnoksessa on todettu muun ohella, että tarjousten jättövaiheessa ei ole edellytetty sitovaa lauttapaikkakohtaista investointisuunnitelmaa, vaan se tulee toimittaa hankintayksikölle tarkastettavaksi ennen sopimuksen solmimista pidettävässä sopimuskatselmuksessa.
Liikennöinnin aloitusaikataulun osalta Suomen Lauttaliikenne Oy on huomioinut palvelusopimusluonnoksen mukaisen aikataulun ja sitoutunut tuottamaan palvelun sen mukaisesti. Sen tarjous ei ole tarjouspyynnön vastainen tai vaihtoehtoinen tarjous siltä osin kuin tarjouksessa on ilmoitettu, että liikenne on mahdollista aloittaa uuden sopimuksen mukaisella kalustolla osittain jo ennen sopimuksen vaatimusta 1.5.2026.
Palvelusopimusluonnoksessa ei ole määritelty minkään tietyn lauttapaikan liikennöinnin aloitusajankohtaa eikä edellytetty myöskään Puutossalmen lauttapaikan osalta pää- ja lisälautan liikennöinnin samanaikaista aloittamista.
Hankintamenettelyssä toiseksi sijoittuneen valittajan tarjous on ylittänyt hinnaltaan hankintayksikölle myönnetyn sopimusvaltuuden merkittävästi. Näin ollen sopimuksen tekeminen valittajan tarjoamalla hinnalla ei olisi käytännössä edes mahdollista.
Kuultavan lausunto
Suomen Lauttaliikenne Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 25.200 eurolla viivästyskorkoineen.
Suomen Lauttaliikenne Oy on ilmoittanut tarjouksessaan kaikki tarjouspyynnössä edellytetyt tiedot, eikä sen tarjous ole ollut tarjouspyynnön vastainen. Arvio tarjouspyynnön mukaisuudesta tulee tehdä GA-kuvien perusteella kokonaistarkasteluna eikä pelkästään tietolaatikoiden termejä ja arvoja irrallisesti tulkitsemalla.
Suomen Lauttaliikenne Oy:n tarjoamien lossien leveys- ja syväysmitat on ilmoitettu sen tarjoukseen liitetyissä GA-kuvissa. Suurin leveys kuvaa lossin kokonaisleveyttä, jolloin mitassa on huomioitu lossin rungon leveyden lisäksi mahdollisesti lossin rungon ulkopuolelle sijoittuvat rakenteet, kuten lossiohjaamo tai jokin muu rakenne. Suurin syväys tai ”max syväys” kuvastaa lossin suurinta kokonaissyväystä, jolloin mitassa on huomioitu lossin rungon syväyksen lisäksi lossin rungon alapuolelle sijoittuvat rakenteet, kuten vetolaitteet. Termillä syväys tarkoitetaan rungon syväystä.
GA-kuvia kokonaisuutena tulkiten on selvää, että kummankin tarjoajan tarjous on ollut esimerkiksi leveyden osalta tarjouspyynnön mukainen, vaikka GA-kuvien tietolaatikoissa käytetyt termit ja mitat eivät ole keskenään samat. Kummankaan tarjoajan GA-kuvien tietolaatikoissa käyttämät termit ja esittämät mitat eivät kuvaa alusten suurinta leveyttä, jolle hankintayksikkö on asettanut vaatimuksen. Esimerkiksi valittajan tarjoukseen liitettyjen GA-kuvien tietolaatikossa ilmoittama aluksen sisäpuolista leveyttä osoittava arvo “leveys, mallattu” tai Suomen Lauttaliikenne Oy:n ilmoittama leveyden arvo “leveys” ei ole ristiriidassa tarjouspyynnön suurimman leveyden vaatimuksen kanssa, mikä ilmenee tarkastelemalla koko GA-kuvaa.
Valittajan tarjouksen GA-kuvassa ei ole ilmoitettu lossin suurinta maston korkeutta, vaikka se on tarjouspyynnön palvelukuvauksessa ilmoitettu lauttapaikkakohtaisena vaatimuksena.
Suomen Lauttaliikenne Oy:n tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen myös kaltureiden samanlaisuutta koskevan vaatimuksen osalta. Sen tarjoamien lossien sarvivälit ovat erilaisista runkoleveyksistä huolimatta samat ja kalturit keskenään samanlaisia. GA-kuvien perusteella lossin leveydestä ja sarvien sijoittumisesta lossin kaiteen ulkopuolelle tai sisäpuolelle ei voida tehdä johtopäätöstä, että kaikki kalturit eivät olisi samanlaisia. Tarjousvaiheessa ei ole vaadittu piirustuksia tai teknisiä erittelyjä kaltureista tai lossien soveltumisesta niihin.
Hankintayksikkö ei ole pyytänyt erikseen esittämään perävaunuyhdistelmän sijoittumista lossin kannelle. Kaikissa Suomen Lauttaliikenne Oy:n GA-kuvissa on kuitenkin ilmoitettu lossin kantavuus ja sen mitat ja niistä käy ilmi, että lossien pituus on merkittävästi suurempi kuin vaatimuksen mukaisen yhdistelmävaunun pituus 34,5 metriä, joka siten mahtuu myös GA-kuvan 3 mukaisen lossin autokannelle.
Siltä osin kuin Suomen Lauttaliikenne Oy:n tarjouksessa tarjotaan vaijerivetoisia ratkaisuja, tarjous täyttää vaatimuksen sähkökaapelin pysymisestä vähintään kahden metrin syvyydessä. Suomen Lauttaliikenne Oy:n GA-kuvissa 5 ja 7 ilmoitettu syväys on lossin rungon syväys eikä suurin syväys.
Tarjouspyynnön lauttapaikkakohtaiset vaatimukset lauttojen ominaisuuksille ovat Puutossalmea lukuun ottamatta samat kaikille lauttapaikoille. Suomen Lauttaliikenne Oy:n GA-kuvasta 8 ilmenee, että sen mukainen lautta on tarkoitettu Puutossalmelle, eikä sijoitusreitillä ole muiden lauttojen osalta merkitystä. Suomen Lauttaliikenne Oy on kuitenkin toimittanut hankintayksikölle osana alustavaa investointisuunnitelmaa ja rakentamisaikataulua alustavan listan kullekin lauttapaikalle sijoitettavista losseista, jossa se on nimennyt GA-kuvissa käytetyillä lauttojen numeroilla lossin kullekin reitille.
Suomen Lauttaliikenne Oy:n GA-kuvien päiväyksellä huhtikuulle 2024 ei ole asiassa merkitystä. Alkuperäiset kuvat on laadittu mainittuna ajankohtana ja niistä on tehty muokattuja versioita. Lisäksi, vaikka kyseinen hankintamenettely aloitettiin toukokuussa 2024, vastaavaa kokonaisuutta koskeva hankinta oli käyty kilpailullisena neuvottelumenettelynä syksystä 2023 alkaen ja keskeytetty keväällä 2024. Suomen Lauttaliikenne Oy osallistui myös tähän keskeytettyyn hankintaan ja oli aloittanut lossien suunnittelun jo kyseisen hankinnan aikana. Hankintayksikön asettamat vaatimukset alusten ominaisuuksille eivät ole muuttuneet, vaikka hankinta on aloitettu uudestaan avoimena hankintamenettelynä. On lisäksi huomattava, että valittajan tarjouksen GA-kuvan päiväys on ajankohdalta 2.8.2022.
Suomen Lauttaliikenne Oy ei ole ilmoittanut aloittavansa liikennöintiä jo ennen sopimuksen mukaista ajankohtaa 1.5.2026, vaan se on esittänyt tarjoukseensa liitetyssä investointisuunnitelma ja rakentamisaikataulu -asiakirjassa rakentamisen ja liikenteen aloittamisajankohdan sekä muita lisätietoja ja todennut, että ”alukset rakennetaan siten, että ne aloittavat liikenteen sopimuksen mukaisesti”. Lauttapaikkojen Tappuvirta, Hanhivirta ja Kietävälä osalta Suomen Lauttaliikenne Oy on lisäksi ilmoittanut, että ”liikenne on mahdollista aloittaa uuden sopimuksen mukaisella kalustolla jo ennen sopimuksen vaatimusta 1.5.2026.” Kysymyksessä ei ole vaihtoehtoinen tarjous, vaan ainoastaan esitetty mahdollisuus, joka kuvastaa sitä, että liikenne on mahdollista aloittaa ensimmäisellä lauttapaikalla tarjouspyynnön mukaisesti 1.5.2026 alkaen.
Vastaselitys
Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö ei ole voinut tässä asiassa luottaa Suomen Lauttaliikenne Oy:n tarjouksessa annettuun vakuutukseen tarjouspyynnön mukaisuudesta tai siinä ilmoitettuihin tietoihin, koska sillä on ollut perusteltu syy epäillä, että tarjous ei täytä tarjouspyynnön palvelukuvauksen vaatimuksia. Asiassa on erotettava tarjouspyynnön vaatimukset, jotka tarjoaja vahvistaa täytetyiksi ja vaatimukset, jotka tarjoajan on osoitettava täytetyiksi. Tarjouspyynnön mukaisuuden vahvistuksen lisäksi tarjoajilta on edellytetty tiettyjä selvityksiä, joilla tarjouspyynnön mukaan varmistetaan, että tarjottava palvelu on palvelukuvauksen mukainen. Suomen Lauttaliikenne Oy:n tarjoukseen liitettyjen GA-kuvien sekä investointisuunnitelman ja rakentamisaikataulun epäselvyyksiä ja tulkinnanvaraisuuksia on tulkittava tarjoajan vahingoksi eivätkä ne täytä edellä todettua vaatimusta.
Suomen Lauttaliikenne Oy:n GA-kuvissa käytetyt termit ovat valituksessa todetulla tavalla epäselviä. GA-kuvissa ei ole esitetty referenssimittoja (kuten henkilöautojen ja perävaunuyhdistelmän mitat), mistä syystä niistä ei vaaditulla tavalla voida todeta lauttapaikkakohtaisten vaatimusten täyttymistä. GA-kuvien perusteella Suomen Lauttaliikenne Oy:n tarjoamat lautat eivät täytä tiettyjä lauttapaikkakohtaisia vaatimuksia.
Valittaja on tehnyt Suomen Lauttaliikenne Oy:n GA-kuvien perusteella mittauksia siirrettyään ne piirustusohjelmaan ja skaalattuaan ne oikeaan kokoon käyttäen menetelmää, jossa pdf-tiedostojen viivat on muunnettu muotoon, jota piirustusohjelma voi käyttää tarkkojen mittausten tekemiseen.
Mikäli Suomen Lauttaliikenne Oy:n tarjouksessa termillä ”leveys” tarkoitetaan rungon leveyttä, jota voivat kasvattaa ohjaamo tai muu rungon ulkopuolinen rakenne, voidaan GA-kuvassa 3 ilmoitetun leveyden ja lautan poikkileikkauksen perusteella todeta, että lautan suurin leveys on rungon ulkopuoliset rakenteet huomioon ottaen selvästi suurempi kuin suurin sallittu kokonaisleveys 11,8 metriä.
GA-kuvista tehtyjen mittausten perusteella kaikki Suomen Lauttaliikenne Oy:n GA-kuvissa esitetyt lautat eivät täytä myöskään suurinta sallittua syväystä koskevaa vaatimusta (2,4 metriä). Mittaukset on tehty GA-kuviin piirrettyjen kahden vesilinjan perusteella, joista ylempi osoittaa vesilinjan, kun alus on täydessä lastissa, ja alempi vesilinjan ilman lastia. Mittaukset on suoritettu suhteessa ylempään vesilinjaan.
GA-kuvissa esitetyt vaijerivetoiset lautat eivät kuvista ilmenevien tietojen ja niistä tehtyjen mittausten perusteella täytä vaatimusta siitä, että vaijerit pysyvät jatkuvasti vähintään kahden metrin syvyydessä lossin liikennöidessä.
Perävaunuyhdistelmän kapasiteettivaatimuksen osalta Suomen Lauttaliikenne Oy:n tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen jo sillä perusteella, etteivät sen GA-kuvat sisällä tietoa perävaunuyhdistelmän kapasiteetista. Ottaen huomioon GA-kuvassa 3 ilmoitettu lautan pituus, GA-kuvista ei myöskään käy selkeästi ilmi, että vaatimuksen mukainen perävaunuyhdistelmä mahtuu kaikkien lauttojen kansille.
Liikenteen aloittamisajankohdan osalta Suomen Lauttaliikenne Oy:n tarjouksen taulukossa on nimenomaisesti ilmoitettu, että liikenne aloitetaan eräiden lauttapaikkojen osalta jo kesällä ja syksyllä 2025. Näiden lauttapaikkojen osalta ei ole ilmoitettu mitään muuta, palvelusopimuksessa esitetyn aikataulun mukaista aloitusajankohtaa. Kysymyksessä on siten vaihtoehtoinen tarjous eikä Suomen Lauttaliikenne Oy ole osoittanut kykenevänsä aloittamaan liikennettä kaikilla lauttapaikoilla palvelusopimuksessa esitetyssä aikataulussa.
Valittajalle toimitetuista GA-kuvista ei käy ilmi kunkin Suomen Lauttaliikenne Oy:n tarjoaman lautan lossisarvien välinen etäisyys.
Muut kirjelmät
Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajan menettely, jossa se on siirtänyt Suomen Lauttaliikenne Oy:n GA-kuvat piirustusohjelmaan, skaalannut ne ja suorittanut tarkistusmittauksia väitettyjen tarjouspyynnön vastaisuuksien osoittamiseksi on erikoista sekä alalla ennen kuulumatonta, kun otetaan huomioon GA-kuvien tarkkuustaso ja merkitys aluksen varhaisessa suunnitteluvaiheessa. Asiassa on olennaista ymmärtää GA-kuvien merkitys ja tarkkuustaso osana alussuunnittelun prosessia ja hankintamenettelyä.
GA-kuva on aluksen yleisjärjestelypiirustus, jossa esitetään aluksen rakennetta ja tilojen sijoittelua. Se ei ole tarkka mittapiirustus vaan suurpiirteinen yleiskuva aluksesta. Alussuunnittelussa laaditaan suunnittelun edetessä eri käyttötarkoituksiin yksityiskohtaisempia piirustuksia, jotka sisältävät tarkat mitat, joiden perusteella aluksen rakentaminen toteutetaan.
Tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan GA-kuvista on tullut ilmetä lauttapaikkakohtaisten vaatimusten täyttyminen ja niiden on siten tullut olla tarkkuustasoltaan sellaisia, että näiden varsin yleisellä tasolla olevien vaatimusten täyttyminen on voitu niistä todeta. Vaatimusten täyttyminen on tarjouspyynnössä todetusti tullut arvioida tarjoukseen liitetyistä GA-kuvista, ei menetelmällä, jossa ne siirretään piirustusohjelmaan, skaalataan oikeaan kokoon, viivojen muotoja muunnetaan ja tehdään mittasuhteiden varmistamiseksi tarkistusmittauksia.
Alalla vakiintuneen käytännön mukaan aluksille asetettujen vähimmäisvaatimusten täyttyminen tarkastetaan GA-kuvien perusteella kohdistamatta niihin tarkistusmittauksia. GA-kuvia ei laadita sillä tarkkuustasolla ja sillä tarkoituksella, että niiden perusteella tehtäisiin tarkkoja mittauksia, koska se ei ole tarkoituksenmukaista.
Suomen Lauttaliikenne Oy:n GA-kuvista voidaan todeta kaikkien lauttapaikkakohtaisten vaatimusten täyttyvän kaikkien tarjottujen lauttojen osalta, eikä hankintayksiköllä tarjousten tarkastamisessa herännyt tämän suhteen epäilyksiä.
Hankintayksiköllä ei ole mitään syytä kyseenalaistaa Suomen Lauttaliikenne Oy:n GA-kuvan 3 lautan leveydestä ilmoittamaa tietoa. Lautan leveyden tarjouspyynnön mukaisuus voidaan todeta GA-kuvasta 3 jo siihen piirrettyjen henkilöautojen sijoittelun perusteella arvioimalla.
Ottaen huomioon Suomen Lauttaliikenne Oy:n GA-kuvissa ilmoitetut syväysmitat sekä kuva, jossa lautan potkurilaitteet ja vinssivetoratkaisu on kuvattu, ei ole mitään epäilystä myöskään suurimman syväyksen osalta asetetun vaatimuksen täyttymisestä, mikä käy yksiselitteisesti kuvista ilmi.
GA-kuvia kokonaisuutena tarkastellen voidaan todeta, että Suomen Lauttaliikenne Oy:n tarjoamien lauttojen suurin syväys on enintään tarjouspyynnössä sallittu 2,4 metriä, yhtä lauttaa lukuun ottamatta, jolle suurin sallittu syväys on 3,8 metriä. Asiassa ei ole relevanttia spekuloida tarjoajien GA-kuvissa olevilla viivoilla, joiden valittaja esittää viittavan vesilinjoihin aluksen täydessä lastissa tai ilman lastia. GA-kuvat ovat karkean tason piirustuksia lautan yleisrakenteesta, eikä niistä ole tarkoitus tehdä tarkkoja mittauksia.
Suomen Lauttaliikenne Oy:n GA-kuvista on todettavissa myös täysperävaunuyhdistelmää koskevan kansikapasiteettivaatimuksen täyttyminen. Lauttojen kokonaispituus on huomattavasti suurempi kuin vaaditun täysperävaunuyhdistelmän pituus (34,5 metriä). Lisäksi vaatimuksen täyttyminen voidaan GA-kuvan 3 osalta todeta myös siinä lautan kannelle piirrettyjen henkilöautojen määrän ja sijoittelun perusteella.
Suomen Lauttaliikenne Oy:n tarjoamat vaijerivetoiset lossit täyttävät myös vaijerin vähimmäissyvyyttä koskevan vaatimuksen. Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty, että GA-kuvissa esitettäisiin vaijerin syvyys tai vaijerivedon toteutus, mutta Suomen Lauttaliikenne Oy:n GA-kuvissa on kuitenkin esitetty vaijerivetoisen toteutuksen pääperiaatteet. Suomen Lauttaliikenne Oy:llä on vuosien kokemus vaijerivetoisesta lauttaliikenteestä ja kyseistä järjestelmää on koekäytetty hankintayksikön valvonnassa lauttaliikenteen palvelusopimuksessa Saaristomeri I 2020–2028. Vaijerivetotekniikkaa on kehitetty siten, että vaijeri pysyy jatkuvasti vähintään 2 metrin syvyydessä.
Liikennöinnin aloituksen osalta Suomen Lauttaliikenne Oy:n tarjouksessa on todettu, että ”Alukset rakennetaan siten, että ne aloittavat liikenteen sopimuksen mukaisesti”. Siitä huolimatta, että kolmen lauttapaikan osalta on annettu lisätieto, jonka mukaan liikenne voidaan aloittaa jo aiemmin, on Suomen Lauttaliikenne Oy:n tarjouksessa huomioitu sopimuksessa esitetty aikataulu ja palvelu on sitouduttu tuottamaan sen mukaisesti. Sitova lauttapaikkakohtainen investointisuunnitelma tulee toimittaa sopimuskatselmukseen mennessä ja vasta silloin toimitetaan sitova lauttapaikkakohtainen esitys siitä, kuinka palvelutuotanto aloitetaan asteittain sopimuksen mukaisessa aikaikkunassa.
Hankintayksikkö on kohdellut tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toiminut avoimuuden ja suhteellisuuden vaatimusten mukaisesti.
Kuultava on esittänyt, että valittajan väite siitä, että hankintayksiköllä olisi ollut syytä epäillä Suomen Lauttaliikenne Oy:n tarjouksen tarjouksenmukaisuutta perustuu ilmeisesti valittajan tavanomaisesta poikkeavaan tapaan tulkita ja tarkistusmitata GA-kuvia.
Suomen Lauttaliikenne Oy:n pyytämien ulkopuolisten asiantuntijalausuntojen mukaan GA-kuva auttaa hahmottamaan laivan kokonaisrakenteen ja toiminnalliset ratkaisut, mutta lopulliset tekniset yksityiskohdat ja tarkat mittatiedot määritellään myöhemmissä suunnitteluvaiheissa. Yleisjärjestelykuvaa ei tule pitää tarkkana mittakuvana, sillä yksityiskohtaisempia mittatietoja varten on olemassa muita suunnitteludokumentteja. Vaikka yleisjärjestelykuva tarjoaakin yhden esityksen aluksesta, se ei korvaa laivan erittelyssä esitettyjä yksityiskohtia ja teknisiä vaatimuksia. Tyypillisessä laivan suunnittelu- ja rakentamisprosessissa yleisjärjestelypiirustuksen tarkkuus ja yksityiskohtien määrä lisääntyy suunnittelun ja rakentamisen edetessä. Piirustuksen tarkoitus ei kuitenkaan muutu vaan on edelleen yleisesitys laivasta eikä edes valmiista laivasta mahdollisesti tuotettava lopullinen yleisjärjestelypiirustus ole yksiselitteisen tarkka.
Mittausta ei siten voida pitää tarkoituksenmukaisena tapana käyttää aluksen GA-kuvaa eikä valittajan mittausmenetelmää myöskään luotettavana. Valittaja on tehnyt pdf-muodossa toimitetut GA-kuvat dwg-muotoon autoCAD-suunnitteluohjelmistolla, josta ne on tulostettu pdf-muotoon, ja jo tässä vaiheessa kuvien mittasuhteet sekä kokonaistarkkuus heikkenevät. Pdf-muotoiset kuvat on viety edelleen autoCAD-ohjelmistoon mittauksia varten, jolloin on todennäköistä, että kuvien alkuperäiset mittasuhteet eivät täysin vastaa alkuperäistä suunnitelmaa. Suomen Lauttaliikenne Oy:n kuvien käsittely ei myöskään perustu tarjouspyyntöasiakirjoihin tai hankinnan ehtoihin.
Hankintayksikkö tuntee alusten GA-kuvien luonteen ja käyttötarkoituksen. On selvää, että tapa, jolla valittaja on käsitellyt sille toimitettuja GA-kuvia, ei vastaa sitä periaatetta, jolla hankintayksikkö varmistaa tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden.
Suomen Lauttaliikenne Oy:n tarjouksensa liitteenä toimittamat GA-kuvat esittävät alusten rakenteet ja niissä on esitetty myös mitat, jonka mukaan uudet alukset ja konvertoitavat alukset tullaan rakentamaan. Suomen Lauttaliikenne Oy on tarjonnut Järvi-Suomen reiteille kaksi täysin uutta rakennettavaa lossia ja 14 lossia, joiden rakentamisessa hyödynnetään olemassa olevia lossirunkoja, joiden rakenteeseen ja teknisiin ratkaisuihin tullaan tekemään merkittäviä muutostöitä. Niin uudisrakennusten kuin konvertoitavien lossien suunnittelua jatketaan ja viimeistellään, kun Maantielauttaliikennepalvelu Järvi-Suomi 2026-2046 -sopimus on allekirjoitettu ja lainvoimainen. Näin ollen esitetty GA-kuva vain osoittaa kunkin lossin yleisen rakenteen ja päämitat vastaten hankintayksikön asettamia vaatimuksia.
Valittajan väitteet Suomen Lauttaliikenne Oy:n tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuudesta perustuvat valittajan mittauksiin ja sen GA-kuvista tekemiin mielivaltaisiin tulkintoihin esimerkiksi vesilinjasta syväystä koskevan vaatimuksen osalta.
Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty vaijerivetoisen lossin vaijerin syvyyden tai vaijerivedon toteutuksen esittämistä GA-kuvassa. Suomen Lauttaliikenne Oy on kuitenkin esittänyt vaijerivetoisen toteutuksen hankintayksikölle. GA-kuvista ilmenee Suomen Lauttaliikenne Oy:n kehittämä vaijerimekanismi, jossa vaijeri ohjataan riittävän syvälle kuvassa olevan ohjausmekanismin avulla. Valittajan mittaukset ja väitteet vaijerin syväystä koskevan vaatimuksen täyttymättömyydestä ovat virheellisiä.
Kapasiteettivaatimuksen osalta hankintayksikkö ei ole pyytänyt esittämään GA-kuvissa vaaditun perävaunuyhdistelmän sijoittumista lossille. Suomen Lauttaliikenne Oy:n kuvista käy selvästi ilmi, että lossin kokonaispituus on selvästi vaatimuksen mukaista yhdistelmäajoneuvoa suurempi.
Lisäksi kaikki Suomen Lauttaliikenne Oy:n tarjoamat kalturit ovat tarjouspyynnössä vaaditulla tavalla samanlaisia. Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty lossien sarvivälien ilmoittamista.
Suomen Lauttaliikenne Oy on todennut investointisuunnitelma ja rakentamisaikataulu -asiakirjassa yksiselitteisesti, että alukset rakennetaan siten, että ne aloittavat liikenteen sopimuksen mukaisesti. Sen lisäksi ilmoitettu mahdollisuus aloittaa liikenne joidenkin lauttapaikkojen osalta jo aikaisemmin ei ole vaihtoehtoinen tarjous.
Valittaja on lausumassaan esittänyt, että siitä riippumatta, kuinka GA-kuvat yleisesti ottaen laaditaan, tarjoajalla on tarjouspyynnön perusteella ollut velvollisuus toimittaa sellaiset GA-kuvat, joista voidaan selkeästi todeta esimerkiksi lauttojen enimmäisleveyttä sekä suurinta syväystä koskevien vaatimusten täyttyminen. Lauttojen mittavaatimusten täyttymisen arvioimiseksi on lauttojen mittasuhteita tarkasteltava GA-kuvien perusteella. Jos niillä ei olisi merkitystä, ei GA-kuvien toimittamisella olisi todellista merkitystä, vaan vaatimusten täyttymisen vahvistaminen olisi riittävää. Valittajan mittaukset eivät tarkoita, että hankintayksikön tulisi suorittaa tarkkoja mittauksia piirustusohjelmassa, vaan niillä valittaja osoittaa, että sen esittämät huomiot perustuvat tosiasiallisesti todettaviin seikkoihin. Valittajan mittaukset ovat myös luotettavia.
Hankintayksikkö on lausunnoissaan vältellyt kertomasta, miten se on tulkinnut käsitteen ”leveys” ilmeisesti siitä syystä, että sen johdonmukainen tulkinta johtaa siihen, etteivät lauttapaikkakohtaiset vaatimukset täyty.
GA-kuvista on voitava todeta myös syväystä koskevan vaatimuksen täyttyminen. Mikäli Suomen Lauttaliikenne Oy:n GA-kuviin 5 ja 7 piirrettyjä vesilinjoja ei tulkita valittajan esittämällä tavalla, ei syväystä koskevan vaatimuksen täyttyminen ole niistä todettavissa.
Siltä osin kuin aluksille asetettujen vähimmäisvaatimusten täyttyminen on hankintayksikön mukaan lukuisissa kilpailutuksissa tarkastettu GA-kuvien perusteella, on otettava huomioon, että Suomen Lauttaliikenne Oy:llä on ollut lähes olematon kilpailu Suomen markkinoilla. Se on ollut monissa hankinnoissa ainoa tarjoaja, jolloin hankintayksikkö on tarkastellut ainoastaan sen GA-kuvia. Siitä, että hankintayksikkö on aiemmin hyväksynyt Suomen Lauttaliikenne Oy:n GA-kuvat ilman tarkempaa tarkastelua suhteessa hankinnan vähimmäisvaatimuksiin, ei siten voida päätellä, että kyseessä olisi hyväksyttävä menettely, eikä myöskään, että se edustaisi alan vakiintunutta käytäntöä.
Suomen Lauttaliikenne Oy näyttää toimittaneen lisäkuvia vaijerin ohjausmekanismista. Kysymyksessä olevat kuvat eivät ole tarjousasiakirjoja, eikä niitä voida ottaa huomioon markkinaoikeuden arvioinnissa.
Suurin osa Suomen Lauttaliikenne Oy:n tarjoamista lautoista on uudistettuja vanhoja, kooltaan ja rakenteeltaan vaihtelevia lauttoja, joiden muuttaminen vastaamaan tarjouspyynnössä asetettuja tiukkoja vaatimuksia on sekä tekninen että käytännöllinen haaste. Tämä korostaa sen merkitystä, että lauttapaikkakohtaisten vaatimusten tulee olla selkeästi todettavissa GA-kuvista.
Kuultava on lausunnossaan esittänyt muun ohella, että hankintayksikön kilpailutuksia on vuosina 2019-2024 ollut 21 kappaletta, joista 12 kilpailutukseen on osallistunut useampi tarjoaja. Tarjoajista viisi on ollut muu taho kuin Suomen Lauttaliikenne Oy tai sen konserniyhtiö. Kilpailutuksissa on siten tarkasteltu seitsemän eri varustamon GA-kuvia. Tarjouspyynnön mukaisuuden arvioinnissa ei ole merkitystä sillä, onko kysymys uudesta vai uudistettavasta vanhasta lautasta.
Valittaja on antanut lausuman.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Perustelut
Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet
Asiassa on kysymys siitä, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena. Asiassa on ratkaistava, ovatko voittaneen tarjoajan tarjoukseen liitetyt niin sanotut yleisjärjestelykuvat eli GA-kuvat tai niissä kuvatut lautat täyttäneet tarjouspyyntöasiakirjoissa asetetut vaatimukset. Asiassa on lisäksi arvioitava, onko voittaneen tarjoajan tarjous tarjouspyynnön vastainen tai onko sitä pidettävä vaihtoehtoisena tarjouksena muun ohella sen vuoksi, että tarjouksessa on ilmoitettu mahdollisuudesta aloittaa liikenne osittain jo tarjouspyyntöasiakirjojen mukaista aloitusajankohtaa aikaisemmin.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta.
Hankintalain 76 §:n mukaan hankintayksikkö voi hyväksyä vaihtoehtoisia tarjouksia, jos vaihtoehtoisten tarjousten esittäminen on ilmoitettu sallituksi hankintailmoituksessa.
Tarjouspyyntö ja hankintamenettely merkityksellisiltä osin
Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia ympärivuotisen maantielauttaliikennepalvelun tuottamisesta Järvi-Suomessa vuosina 2026–2046. Tarjouksista on ilmoitettu valittavan kokonaistaloudellisesti edullisin hinta-laatusuhteeltaan paras tarjous siten, että hinnalla on 70 prosentin ja laadulla 30 prosentin painoarvo.
Tarjouspyynnön hankinnan kohteen kriteereitä koskevan kohdan alakohdassa 1 on edellytetty vastausta ”kyllä” vaatimukseen, jonka mukaan tarjottava palvelu on liitteen ”Palvelukuvaus Maantielauttaliikennepalvelu Järvi-Suomi 2026-2046” (jäljempänä palvelukuvaus) mukainen.
Alakohdassa 2. ”Selvitykset” on todettu, että selvityksillä varmistetaan, että tarjottava palvelu on palvelukuvauksen mukainen. Kohdan mukaan osa selvityksistä pyydetään vasta tarjouskilpailun voittajalta ja ne tarkastetaan ennen sopimuksen allekirjoittamista.
Alakohdassa 2.1 on vaadittu ladattavaksi seuraava selvitys: tarjottavien maantielauttojen (pää-, lisä- ja varalossit) GA-kuvat kantavuus- ja kapasiteettitietoineen. GA-kuvista tulee voida todeta lauttapaikkakohtaisten vaatimusten täyttyminen.
Alakohdassa 2.2 on vaadittu ladattavaksi selvitys: ”tarjottavien maantielauttojen (pää-, lisä- ja varalossit) sekä kaltureiden alustava investointisuunnitelma ja rakentamisaikataulu”.
Tarjouspyynnön liitteenä olevan palvelusopimusluonnoksen 2 kohdan mukaan maantielauttaliikennepalvelun tuotanto lauttapaikoilla on aloitettava asteittain 1.5.2026 alkaen. Palveluntuottajan on käynnistettävä liikenne palvelukuvauksen mukaisesti kaikilla lauttapaikolla 31.12.2027 mennessä. Palveluntuottajan on toimitettava tilaajalle sitova lauttapaikkakohtainen suunnitelma maantielauttaliikenteen käynnistämisen aikataulusta viimeistään sopimuskatselmukseen mennessä.
Tarjouspyynnön liitteenä olevan palvelukuvauksen mukaan siinä esitetään palvelusopimuksen laatu- ja toteutusvaatimukset, joiden tulee sopimuskauden aikana toteutua. Keskeisiä toimivuusvaatimuksia koskevassa kohdassa 2 on todettu muun ohella, että vaijerivetoisessa maantielauttaliikenteessä veto- ja jarrutusvaijerien sekä mahdollisesti tarvittavan sähkökaapelin on pysyttävä jatkuvasti vähintään 2 metrin syvyydessä lossin liikennöidessä.
Palvelukuvauksen kohdassa 4.1 ”Kaltureiden hankinta, hoito ja ylläpito” on todettu muun ohella seuraavaa:
- ”Tässä esitetyt vaatimukset koskevat sekä pää- että lisä- ja varalossien kaltureita. Kaikkien kaltureiden on oltava samanlaisia keskenään ja täytettävä tässä esitetyt tekniset ja toiminnalliset vähimmäisvaatimukset.”
- ”Kaltureiden suunnitelmat on hyväksytettävä tilaajalla ennen niiden valmistusta ja käyttöönottoa.”
- ”Maantielautat (pää-, lisä- ja varalossit) tulee kiinnittää kalturiin mekaanisesti menetelmällä, jolla varmistetaan turvallinen lastaus ja purku kaikissa sääolosuhteissa. Vaadittuna mekaanisena menetelmänä pidetään maantielauttaliikenteessä yleisesti käytettyä lossisarvi/kalturin sarvikolo ‑ratkaisua yhdistettynä maantielautan rampissa oleviin kalturin turpalevyn koloihin lukittuviin lukituskynsiin. Lauttarannoissa ei ole käytössä nojausseinämiä tai muita kiinnitystä varten tehtyjä rakenteita.”
Käytettävää kalustoa koskevan palvelukuvauksen kohdan 13 mukaan maantielauttojen (pää- lisä- ja varalossien) tulee täyttää tilaajan palvelukuvauksessa esitettävät lauttapaikkakohtaiset vaatimukset.
Lauttapaikkakohtaisen palvelutason määritystä koskevassa palvelukuvauksen kohdassa 21 on todettu muun ohella, että tilaaja määrittää lauttapaikoittain maantielauttojen vähimmäiskantavuuden ja kapasiteetin, liikennöintiajat sekä aikataulujen voimassaoloaikana ajettavat vuoromäärät.
Lisäksi samassa kohdassa on todettu, että maantielauttojen kapasiteettivaatimukset (pää-, lisä- ja varalossit) on lauttapaikkakohtaisesti määritelty lastikannen vähimmäishyötykantavuutena sekä ajoneuvomääränä, jonka tulee mahtua lautan kannelle samanaikaisesti (henkilöauto, pituus: 4,6 m, leveys: 1,8 m ja massa 1500 kg 20 kpl tai täysperävaunuyhdistelmä, pituus: 34,5 m, leveys: 2,6 m, korkeus: 4,4 m ja massa 76 t). Henkilö- ja ajoneuvoyhdistelmävaatimusten ei kuitenkaan täydy täyttyä samanaikaisesti.
Palvelukuvauksen kohdissa 21.1–21.12 lauttapaikoille (Hanhivirta, Hirvisalmi, Hätinvirta, Kietävälä, Koivukanta, Kortesalmi, Kuparonvirta, Kyläniemi, Lamposaari, Puutossalmi, Rongonsalmi ja Tappuvirta) asetettujen lauttapaikkakohtaisten vaatimusten mukaan pää- ja lisälossien kantavuuden on tullut olla vähintään 90 tonnia. Kapasiteettivaatimuksena on kaikkien lauttapaikkojen ja lauttojen osalta ilmoitettu, että lastikannelle tulee mahtua kerralla vähintään 20 henkilöautoa. Pää- ja lisälossien syväys täydessä lastissa on saanut muissa lauttapaikoissa olla enintään 2,4 metriä, mutta Puutossalmen lauttapaikalla on sallittu päälossin osalta enintään 3,8 metrin syväys. Lossin suurin sallittu kokonaisleveys on kaikilla lauttapaikoilla ja lautoilla 11,8 metriä ja suurin sallittu maston korkeus 24,5 metriä. Varalosseille on asetettu samat vaatimukset kuin pää- ja lisälosseille siten, että niiden kaikkien syväys täydessä lastissa saa olla enintään 2,4 metriä.
Hankintayksikkö on 14.10.2024 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Suomen Lauttaliikenne Oy:n tarjouksen. Hankintapäätöksessä todetun mukaan tarjouskilpailussa saatiin kaksi tarjousta, jotka molemmat olivat tarjouspyynnön mukaisia.
Voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus
Valittajan esittämän mukaan voittaneen tarjoajan tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena ensinnäkin sen vuoksi, ettei voittaneen tarjoajan tarjoukseen liitetyissä GA-kuvissa ole esitetty lauttojen ajoneuvokapasiteettitietoja eikä niistä ole tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla voitu todeta kaikkien lauttapaikkakohtaisten vaatimusten täyttymistä. Valittaja on myös esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjottujen lauttojen sekä kaltureiden osalta tarjouspyynnön vastainen. Valittaja on vedonnut väitteidensä tueksi muun ohella voittaneen tarjoajan GA-kuvista tekemiinsä mittauksiin. Valittaja on vielä esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjoama palvelu ei ole tarjouksessa ilmoitetun aloittamisajankohdan osalta täyttänyt tarjouspyynnössä asetettuja vaatimuksia ja että voittaneen tarjousta on sen vuoksi pidettävä vaihtoehtoisena tarjouksena.
Hankintayksikön esittämän mukaan sekä GA-kuvat että tarjotut lautat ja palvelu ovat täyttäneet tarjouspyynnön vaatimukset. Hankintayksikön mukaan GA-kuvia tulee tulkita kokonaisuutena sekä niiden käyttötarkoituksen ja luonteen mukaisesti lautan järjestelyjen yleispiirteisenä kuvauksena, ei mittatarkkoina piirustuksina.
Markkinaoikeus toteaa, että tarjoaja kantaa vastuun siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnön sisällöltään selvinä pidettävien vaatimusten mukainen. Sisällöltään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen sulkeminen tarjouskilpailusta ei ole ainoastaan hankintayksikön oikeus, vaan hankintayksikkö on tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi velvollinen sulkemaan tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen tarjouskilpailusta silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa.
Lauttojen sijoittelu ja luokittelu
Valittajan mukaan lauttapaikkakohtaisten vaatimusten täyttymistä ei voida ylipäätään arvioida voittaneen tarjoajan GA-kuvien perusteella, koska niissä ei ole ilmoitettu, mille lauttapaikalle lautat sijoitetaan eikä määritelty, mitkä niistä ovat pää-, lisä- tai varalosseja.
Hankintayksikkö on tältä osin esittänyt, että palvelukuvauksessa kaikille losseille on asetettu samat vähimmäisvaatimukset eikä lauttojen luokittelulla pää-, lisä- ja varalosseihin tai niiden sijoittelulla eri lauttapaikkoihin siten ole merkitystä hankintamenettelyn tässä vaiheessa. Merkitystä on vain sillä, että syväykseltään 3,8 metrin lauttoja saa olla ainoastaan yksi ja se voidaan sijoittaa ainoastaan Puutossalmen lauttapaikalle. Voittanut tarjoaja on tämän mukaisesti tarjonnut ainoastaan yhtä lauttaa, jonka syväys on 3,8 metriä. Tarjousten jättövaiheessa ei ole myöskään edellytetty sitovaa lauttapaikkakohtaista investointisuunnitelmaa, joka tulee toimittaa hankintayksikölle tarkastettavaksi vasta ennen sopimuksen tekemistä pidettävässä sopimuskatselmuksessa.
Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole edellytetty GA-kuvissa ilmoitettavaksi, onko kysymyksessä pää-, lisä- tai varalossi tai sitä, mille lauttapaikalle lautta tultaisiin sijoittamaan. Voittaneen tarjoajan tarjous ei siten ole ollut tarjouspyynnön vastainen sillä perusteella, että lauttojen sijoittelua ei ole siinä ilmoitettu. Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että kaikkien lauttapaikkojen osalta palvelukuvauksessa asetetut vaatimukset ovat olleet Puutossalmen päälossille sallittua suurempaa syväystä lukuun ottamatta samat. Ottaen lisäksi huomioon, että voittanut tarjoaja on tarjonnut vain yhtä lauttaa, jonka syväykseksi on GA-kuvassa 8 ilmoitettu 2,4 metrin sijaan 3,8 metriä, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti, kun se on katsonut, että lauttapaikkakohtaisten vaatimusten täyttymistä on voitu arvioida voittaneen tarjoajan tarjoukseen liitettyjen GA-kuvien perusteella siitä huolimatta, ettei niissä ollut ilmoitettu lauttojen suunniteltua sijoittelua lauttapaikoille.
Lautan suurin sallittu syväys
Valittajan mukaan kaikista voittaneen tarjoajan GA-kuvista ei voida todeta suurinta sallittua syväystä koskevan vaatimuksen täyttymistä, minkä lisäksi kaikki tarjotut lautat eivät ole täyttäneet enimmäissyväystä koskevaa vaatimusta. Valittajan mukaan voittaneen tarjoajan GA-kuviin on merkitty lauttojen vesilinjaa osoittavat viivat, joista ylempi osoittaa vesilinjan täydessä lastissa ja alempi vesilinjan ilman lastia. Valittajan tästä lähtökohdasta voittaneen tarjoajan GA-kuvista suorittamien mittausten mukaan eräät voittaneen tarjoajan tarjoamat lautat ylittävät palvelukuvauksessa täydessä lastissa sallitun enimmäissyväyksen 2,4 metriä. Mikäli voittaneen tarjoajan GA-kuviin piirretyn ylemmän viivan ei katsottaisi osoittavan vesilinjaa täydessä lastissa ja alemman ilman lastia, ei kaikista GA-kuvista taas voida todeta syväystä täydessä lastissa koskevan lauttapaikkakohtaisen enimmäisvaatimuksen (2,4 m) täyttymistä.
Hankintayksikön mukaan se on GA-kuvia kokonaisuutena tarkastellen voinut todeta, että voittaneen tarjoajan tarjoamien lauttojen suurin syväys on lukuun ottamatta yhtä lauttaa, jonka osalta on sallittu enintään 3,8 metrin syväys, ollut enintään tarjouspyynnössä sallittu 2,4 metriä, kun otetaan huomioon kuvissa ilmoitetut syväysmitat sekä niissä esitetyt potkurilaitteet ja vinssivetoratkaisu. Hankintayksiköllä ei ole ollut syytä epäillä, etteivätkö kysymyksessä olevat lautat täyttäisi tarjouspyynnön vaatimusta myös suurimman syväyksen osalta.
Markkinaoikeus toteaa, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella GA-kuvissa on kysymys aluksen yleisjärjestelyn kuvaamisesta, ei tarkoista mittakuvista. Kuudessa voittaneen tarjoajan GA-kuvassa on ilmoitettu lautan suurin syväys, joka on yhden lautan osalta ollut 3,8 metriä ja muiden osalta 2,4 metriä. Ottaen huomioon muun ohella GA-kuvien yleispiirteinen luonne markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on näiden ilmoitusten sekä kunkin lautan yleisjärjestelyä koskevan GA-kuvan perusteella sekä kuvia kokonaisuutena tarkastellen voinut katsoa, että enimmäissyväystä koskevien lauttapaikkakohtaisten vaatimusten täyttyminen on ollut kysymyksessä olevista GA-kuvista todettavissa siitä riippumatta, että valittaja on sittemmin tekemissään mittauksissa päätynyt yhden GA-kuvan perusteella 14 senttimetriä ja toisen perusteella 22 senttimetriä vaadittua enimmäissyväystä suurempaan syväykseen. Hankintayksikkö ei siten ole menetellyt virheellisesti myöskään katsoessaan, että kysymyksessä olevien GA-kuvien mukaiset lautat ovat täyttäneet suurinta sallittua syväystä koskevan vaatimuksen.
Voittaneen tarjoajan tarjoukseen on lisäksi sisältynyt kaksi GA-kuvaa, joissa on suurimman syväyksen sijaan käytetty termiä syväys, minkä hankintayksikkö on katsonut viittaavan lautan rungon syväykseen. Näissä kuvissa on näkyvissä myös lauttojen rungon alla olevat ja siten enimmäissyväykseen vaikuttavat potkurilaitteet, sekä toisessa kuvista myös vinssivetoratkaisu. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on lautan rungolle GA-kuvissa ilmoitettua syväystä sekä niissä esitettyjä potkurilaitteita ja vinssivetoratkaisua kokonaisuutena tarkastellen voinut katsoa, että enimmäissyväystä koskevan vaatimuksen täyttyminen on ollut myös kysymyksessä olevista kuvista tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla todettavissa. Edellä todettua vastaavasti markkinaoikeus katsoo lisäksi, että voittaneen tarjoajan GA-kuvaa tai sen mukaista lauttaa ei ole näiltäkään osin pidettävä tarjouspyynnön vastaisena, vaikka valittaja on toisen GA-kuvan perusteella tekemissään mittauksissa päätynyt kahdeksan senttimetriä vaadittua suurempaan syväykseen.
Hankintayksikkö ei siten ole menetellyt virheellisesti, kun se ei ole sulkenut voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena sillä perusteella, että lauttojen enimmäissyväystä koskevan vaatimuksen täyttyminen ei olisi ollut GA-kuvista todettavissa tai että tarjotut lautat eivät olisi täyttäneet enimmäissyväystä koskevaa vaatimusta.
Lautan suurin sallittu kokonaisleveys
Valittajan mukaan voittaneen tarjoajan GA-kuvan 3 mukaisen lautan kokonaisleveys ylittää lauttapaikkakohtaisten vaatimusten mukaisen suurimman sallitun kokonaisleveyden (11,8 metriä). GA-kuvassa 3 on ilmoitettu lautan leveys, jonka on tulkittava tarkoittavan rungon leveyttä, johon tulee kokonaisleveyttä laskettaessa lisätä rungon ulkopuoliset rakenteet. Valittajan mukaan GA-kuvasta 3 on nähtävissä, että ohjaamo ulottuu rungon ulkopuolelle ja että lautassa on muita rakenteita rungon molemmin puolin, jolloin lautan kokonaisleveys ylittää sen mittausten perusteella selvästi vaatimuksen mukaisen 11,8 metriä.
Hankintayksikkö on esittänyt, että voittaneen tarjoajan GA-kuvassa 3 lautalle ilmoitettua leveysmittaa sekä lautan kannelle piirrettyjä kolmea 5,4 metrin levyistä henkilöautoa koskevan tiedon perusteella voidaan GA-kuvaa kokonaisuutena tarkastellen todeta, että siinä ilmoitettu leveys pitää paikkansa eikä lautta ylitä vaatimuksenmukaista enimmäisleveyttä.
Voittanut tarjoaja on esittänyt, että sen GA-kuvassa 3 leveyden osalta ilmoitettu mitta on lossin suurin leveys, joka ei siten ylitä tarjouspyynnön enimmäisvaatimusta.
Markkinaoikeus toteaa, että voittaneen tarjoajan GA-kuvissa on käytetty vaihtelevasti termejä ”suurin leveys” ja ”leveys”, joita hankintayksikkö on ilmoituksensa mukaan tulkinnut GA-kuvasta ilmenevien muiden tietojen perusteella. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut esittämillään perusteilla katsoa, että lautan ilmoitetulla leveydellä tarkoitetaan GA-kuvassa 3 sen kokonaisleveyttä. Hankintayksikkö ei siten ole menetellyt virheellisesti, kun se ei ole sulkenut voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta sillä perusteella, ettei sen GA-kuvista voitaisi todeta lauttapaikkakohtaisen enimmäisleveyttä koskevan vaatimuksen täyttymistä tai etteivät voittaneen tarjoajan tarjoamat lautat täyttäisi enimmäisleveyttä koskevaa vaatimusta.
Ajoneuvoja koskeva kapasiteettivaatimus
Valittajan mukaan voittaneen tarjoajan GA-kuvissa ei ole annettu vaadittua tietoa perävaunuyhdistelmää koskevasta ajoneuvokapasiteetista huomioon ottaen muun ohella se, ettei kuviin ole piirretty tarjouspyynnön kapasiteettivaatimuksen mukaista perävaunuyhdistelmää (pituus 34,5 metriä ja leveys 2,6 metriä). Valittajan mukaan voittaneen tarjoajan GA-kuvan 3 mukainen lautta on lisäksi tarjouspyynnön vastainen sillä perusteella, ettei vaatimuksenmukainen perävaunuyhdistelmä pituudeltaan mahdu sen kannelle.
Hankintayksikön mukaan voittaneen tarjoajan GA-kuvista käy ilmi, että kaikkien tarjottujen lauttojen kokonaispituus on riittävä, jotta 34,5 metrin pituinen täysperävaunuyhdistelmä mahtuu niiden kansille. Myös GA-kuvassa 3 lautalle piirrettyjen henkilöautojen sijoittelun ja mittojen perusteella on todettavissa, että kysymyksessä oleva vaatimus täyttyy.
Markkinaoikeus toteaa, että voittaneen tarjoajan tarjoukseen liitetyissä GA-kuvissa on kullekin lautalle ilmoitettu muun ohella tieto lautan kantavuudesta (hyötykuorma), joka on ylittänyt kapasiteettivaatimuksessa todetut massat, sekä kannelle mahtuvien henkilöautojen lukumäärä, joka on vaihdellut vähimmäisvaatimuksen mukaisen 20 ja 27 henkilöauton välillä. Kunkin lautan enimmäiskapasiteetin mukaisen henkilöautomäärän sijoittelu lauttojen kannelle on myös piirretty GA-kuviin. Voittaneen tarjoajan tarjouksen GA-kuviin ei ole piirretty vaatimuksen mukaisen täysperävaunuyhdistelmän sijoittamista lautoille, mutta tätä ei tarjouspyynnössä ole myöskään edellytetty.
Markkinaoikeus katsoo, että ottaen huomioon GA-kuvissa ilmoitettujen lossin kantavuus- ja mittatietojen sekä niihin piirrettyjen henkilöautojen tarjouspyynnössä edellytettyjen mittojen sekä sijoittelun perusteella todettavissa oleva kansikapasiteetti, hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti, kun se on katsonut, että voittaneen tarjoajan GA-kuvat ovat sisältäneet vaaditut kapasiteettitiedot ja että GA-kuvista voidaan todeta lauttapaikkakohtaisten ajoneuvokapasiteettivaatimusten täyttyminen. Hankintayksikkö ei siten ole menetellyt virheellisesti myöskään siltä osin kuin se on katsonut voittaneen tarjoajan tarjoamien lauttojen täyttäneen täysperävaunuyhdistelmää koskevan kapasiteettivaatimuksen.
Kalturien samanlaisuutta koskeva vaatimus
Valittajan mukaan voittaneen tarjoajan tarjoamat kalturit, joihin lossit rannassa kiinnittyvät, eivät ole vaaditulla tavalla keskenään samanlaisia. Voittaneen tarjoajan tarjoamille lautoille GA-kuvissa ilmoitetut leveydet vaihtelevat, mistä on valittajan mukaan pääteltävä, että myös lauttojen niin sanottujen lossisarvien väli vaihtelee, jolloin kalturit eivät voi olla samanlaisia.
Hankintayksikkö on esittänyt muun ohella, että tarjouspyynnössä ei ole vaadittu tarjouksen liitteenä kaltureiden suunnitelmia, eikä kumpikaan tarjoaja ole sellaisia toimittanut. Kaltureita koskevat suunnitelmat laaditaan vasta sopimuskaudella ja hyväksytetään tuolloin tilaajalla. Voittanut tarjoaja on sitoutunut toteuttamaan kalturit siten, että ne täyttävät vaatimukset, ja laatimaan sen mukaisesti suunnitelmat sopimuskaudella. Palvelukuvaksen kirjausten mukaisesti hankintayksiköllä on oikeus ohjata hankittavien kaltureiden suunnittelua sopimuskaudella, jotta kaikki kalturit ovat samanlaisia. Kalturi voidaan rakentaa myös sellaiseksi, että siihen voivat kiinnittyä sarvileveydeltään erilaiset lautat.
Markkinaoikeus toteaa, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella voittanut tarjoaja on tarjouksessaan vakuuttanut tarjoamansa palvelun olevan tarjouspyynnön liitteenä olleen palvelukuvauksen mukainen ja siten täyttävän myös kaltureiden osalta asetetut vaatimukset. Lauttapaikkakohtaiset vaatimukset eivät ole koskeneet kaltureita eikä tarjouspyynnössä ole vaadittu selvitystä tarjottavien kaltureiden rakenteesta tai niihin kiinnittyviksi tarkoitettujen lossisarvien mitoista. Ottaen lisäksi huomioon hankintayksikön ilmoituksen siitä, että myös leveydeltään erilaisilla lossisarvilla on mahdollista kiinnittyä samaan kalturiin, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksiköllä ole ollut valittajan esittämällä perusteella aihetta epäillä voittaneen tarjoajan tarjoamien kaltureiden tarjouspyynnön mukaisuutta. Markkinaoikeus katsoo näin ollen, että hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti, kun se ei ole sulkenut voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta sillä perusteella, että siinä tarjotut kalturit eivät olisi keskenään samanlaisia.
Vaijerin vähimmäissyvyyttä koskeva vaatimus
Valittajan mukaan sen voittaneen tarjoajan GA-kuvien alempaan viivaan eli vesilinjaan nähden tekemien mittausten perusteella kaikkien tarjottujen vaijerivetoisten lauttojen liikennöidessä vaijeri ei pysy jatkuvasti vähintään 2 metrin syvyydessä.
Hankintayksikkö on esittänyt, että voittanut tarjoaja on tarjouksessaan vakuuttanut, että tarjottava palvelu on palvelukuvauksen vaatimusten mukainen. Sen vaijerivetoisia lauttoja koskevista GA-kuvissa on lisäksi esitetty vaijerivetoisen toteutuksen pääperiaatteet, vaikka tätä ei ole tarjouspyynnössä edellytetty. Voittaneen tarjoajan vaijerivetotekniikkaa on kehitetty siten, että vaijeri pysyy jatkuvasti vähintään 2 metrin syvyydessä.
Markkinaoikeus toteaa, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella voittanut tarjoaja on tarjouksessaan vakuuttanut tarjoamansa palvelun olevan tarjouspyynnön liitteenä olleen palvelukuvauksen mukainen ja siten täyttävän myös vaijerivetoisten lossien vaijerin vähimmäissyvyyttä koskevan vaatimuksen. Lauttapaikkakohtaiset vaatimukset eivät ole koskeneet vaijerin vähimmäissyvyyttä eikä tarjouspyynnössä ole vaadittu selvitystä siihen sovellettavista teknisistä ratkaisuista. Ottaen lisäksi huomioon GA-kuviin edellä todetulla tavalla liittyvä yleispiirteisyys, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksiköllä ei ole myöskään GA-kuvissa vaijerivetotekniikan osalta esitetyn perusteella ollut aihetta epäillä voittaneen tarjoajan vakuutusta tarjouksen vaatimuksenmukaisuudesta tältä osin. Markkinaoikeus katsoo, ettei voittaneen tarjoajan tarjousta ole pidettävä tältä osin tarjouspyynnön vastaisena myöskään sillä perusteella, että valittaja on GA-kuviin perustuvissa mittauksissa päätynyt vaatimuksen mukaista 2 metrin vähimmäissyvyyttä pienempiin, 1,72–1,82 metrin lukemiin.
Liikennöinnin aloittamisaikataulun tarjouspyynnön mukaisuus
Valittajan mukaan voittanut tarjoaja ei ole ilmoittanut miten liikennöinti aloitetaan tarjouspyyntöasiakirjoissa määritellyssä aikataulussa, vaan sen tarjoukseen liitetyssä investointisuunnitelmassa ja rakentamisaikataulussa on ilmoitettu ainoastaan siitä poikkeava liikenteen aloitusaikataulu. Voittaneen tarjoajan tarjous on tarjouspyynnön vastainen myös siltä osin kuin siihen liitetyssä investointisuunnitelmassa ja rakentamisaikataulussa on ilmoitettu Puutossalmen lauttapaikan pää- ja lisälossin liikennöinnille eri aloittamisajankohta.
Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan maantielauttaliikennepalvelun tuotanto lauttapaikoilla on aloitettava asteittain 1.5.2026 alkaen ja liikenne käynnistettävä kaikilla lauttapaikolla 31.12.2027 mennessä. Lauttapaikkakohtaista suunnitelmaa liikenteen käynnistämisen aikataulusta ei ole vaadittu toimitettavaksi tarjouksessa vaan viimeistään sopimuskatselmukseen mennessä. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella voittanut tarjoaja on kuitenkin ilmoittanut tarjoukseensa liitetyssä investointisuunnitelma ja rakentamisaikataulu ‑asiakirjassa, että alukset rakennetaan siten, että ne aloittavat liikenteen sopimuksen mukaisesti, sekä esitetty listaus tarjottavista aluksista, niiden kapasiteetista, investointi-/rakentamisaikataulusta ja liikenteen aloitusaikataulusta. Taulukossa on ilmoitettu liikenteen aloittamisajankohtana kahdelle lauttapaikalle kesä 2025 ja kahdelle lauttapaikalle syksy 2025, sekä todettu näiltä osin tarkentavana huomautuksena, että liikenne on mahdollista aloittaa uuden sopimuksen mukaisella kalustolla jo ennen sopimuksen vaatimusta.
Markkinaoikeus toteaa, että voittanut tarjoaja on vakuuttanut sen tarjouksen täyttävän muun ohella aloittamisaikataulua koskevan vaatimuksen. Se on edellä todetulla tavalla lisäksi jo tarjousvaiheessa antanut tietoa liikennöinnin aloitusaikatauluista ilmoittaen neljän lauttapaikan osalta mahdollisuudesta aloittaa liikennöinti jo edellytettyä aloitusajankohtaa aikaisemmin. Koska vielä tarjousvaiheessa tarjouspyynnössä ei ole edellytetty lauttapaikkakohtaisen liikennöinnin aloitusaikataulun ilmoittamista, voittaneen tarjoajan tarjous ei ole tarjouspyynnön vastainen sillä perusteella, ettei siinä ole neljän lauttapaikan osalta ilmoitettu palvelusopimusluonnoksen mukaiseen aikaväliin sijoittuvaa liikennöinnin aloitusajankohtaa. Markkinaoikeus katsoo myös, ettei tarjous ole ollut tarjouspyynnön vastainen silläkään perusteella, että voittanut tarjoaja on tarjouksessaan kysymyksessä olevien lauttapaikkojen osalta ilmoittanut mahdollisuudesta liikenteen aloittamiseen jo ennen palvelusopimusluonnoksessa vaadittua ajankohtaa.
Tarjouspyynnössä ei ole asetettu liikennöinnin aloittamisajankohdalle lauttapaikka- tai lauttakohtaisia vaatimuksia. Voittaneen tarjoajan tarjous ei siten ole ollut tarjouspyynnön vastainen myöskään sillä perusteella, että voittanut tarjoaja on ilmoittanut Puutossalmen pää- ja lisälossin liikennöinnille eri aloittamisajankohdat.
Vaihtoehtoinen tarjous
Valittaja on esittänyt vielä, että voittanut tarjoaja on esittänyt vaihtoehtoisen tarjouksen ilmoittaessaan, että liikennöinti neljän lauttapaikan osalta voidaan aloittaa jo ennen palvelusopimusluonnoksessa vaadittua liikennöinnin aloittamisajankohtaa. Valittajan mukaan hankintayksikkö on siten menetellyt virheellisesti hyväksyessään voittaneen tarjoajan tarjouksen, vaikka vaihtoehtoisten tarjousten esittämistä ei ole hankintailmoituksessa ilmoitettu sallituksi.
Markkinaoikeus toteaa, että vaihtoehtoisella tarjouksella tarkoitetaan tarjousta, jolla muutetaan hankinnan kohdetta tai muuta hankinnan ehtoa. Markkinaoikeus on edellä katsonut, että voittaneen tarjoajan tarjous ei ole tarjouspyynnön vastainen sen vuoksi, että siinä on muun ohella ilmoitettu mahdollisuudesta aloittaa liikennöinti osittain jo ennen palvelusopimusluonnoksessa vaadittua aloittamisajankohtaa. Markkinaoikeus katsoo, että kysymys on tältä osin ollut lisätiedosta, jota ei ole pidettävä vaihtoehtoisena tarjouksena, eikä hankintayksikkö ole siten tälläkään perusteella menetellyt virheellisesti valitessaan voittaneen tarjoajan tarjouksen.
Johtopäätös
Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.
Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja kuultavan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.
Lopputulos
Markkinaoikeus hylkää valituksen.
Markkinaoikeus velvoittaa Torghatten Nord AS:n korvaamaan Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen oikeudenkäyntikulut 8.530 eurolla ja Suomen Lauttaliikenne Oy:n oikeudenkäyntikulut 25.200 eurolla, molemmat määrät viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.
Muutoksenhaku
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pasi Yli-Ikkelä, Markus Mattila ja Sanna Holkeri.
Huomaa
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.