Asian tausta

Helsingin kaupungin asunnot Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 1.3.2023 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta julkisivu- ja parvekekorjauksen rakennusurakasta.

Helsingin kaupungin asunnot Oy on 29.5.2023 tekemällään hankintapäätöksellä sulkenut valittajan tarjouskilpailusta ja valinnut Consti Korjausrakentaminen Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 307.205,68 euroa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 7.7.2023.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Ote Oy:n on katsottava vaatineen, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on vaatinut myös, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 31.469,20 euroa ja määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen sekä määrää hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun.

Perustelut

Hankintapäätöksessä on virheellisesti todettu, että valittaja ei olisi antanut tarvittavia tietoja soveltuvuusvaatimusten osalta. Kaikki tarjouspyynnössä pyydetyt selvitykset työkohteiden ja työnjohtajan referensseistä on annettu valittajan omilla lomakkeilla. Hankintayksikkö on tarjousajan jälkeen pyytänyt valittajaa täydentämään tarjousta siten, että tiedot työkohteiden ja työnjohtajan referensseistä on tullut antaa hankintayksikön lomakkeilla. Valittaja on antanut tiedot hankintayksikön lomakkeilla määräaikaan mennessä. Tiedot ovat vastanneet sisällöltään tarjouksessa annettuja tietoja.

Se, että valittaja on antanut tarjouspyynnössä pyydetyt tiedot omilla lomakkeillaan hankintayksikön lomakkeiden sijaan, ei ole oikeuttanut sulkemaan valittajaa tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö on aiemminkin sallinut tarjousten täsmentämisen, ja siitä on muodostunut vakiintunut käytäntö. Jos valittaja ei hankintayksikön mielestä ole täyttänyt tarjouspyynnössä asetettuja kriteerejä, olisi valittaja tullut sulkea tarjouskilpailusta eikä pyytää lisäselvityksiä.

Vastine

Vaatimukset

Helsingin kaupungin asunnot Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten mukaisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta. Valittajan tarjouksesta, sellaisena kuin se on jätetty tarjousten jättämiselle asetettuun määräaikaan mennessä, ei ole ollut mahdollistaa todentaa, onko valittaja täyttänyt hankintayksikön tarjoajille asettamat soveltuvuusvaatimukset.

Tarjouspyynnöstä on käynyt selvästi ilmi, että tiedot referenssitoimeksiannoista on tullut antaa tarjouspyynnön liitteenä olleella lomakkeella. Lomakkeen käyttöä edellyttämällä hankintayksikkö on halunnut varmistua siitä, että se saa tarjoajilta yhtenäiset tiedot tarjoajien soveltuvuuden arviointia varten. Valittajan tarjouksen liitteenä toimitettu asiakirja ei ole sisältänyt hankintayksikön edellyttämiä tietoja. Asiakirjassa ollutta linkkiä valittajan verkkosivuille ei voida myöskään pitää tarjouspyynnön mukaisena referenssitietojen toimittamisena. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vuoksi hankintayksikkö ei ole voinut ottaa huomioon muulla, kuin tarjouspyynnössä määritetyin tavoin toimitettuja referenssitietoja.

Tarjouksen täydentämisellä olisi ollut olennainen vaikutus valittajan asemaan. Kyse ei olisi ollut annetun tarjouksen yksityiskohtien selventämisestä, vaan kokonaan uusien tietojen antamisesta. Tarjousajan jälkeen toimitetun selvityksen huomioon ottaminen olisi ollut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteiden vastaista. Sillä, että hankintayksikkö on pyytänyt valittajalta lisäselvitystä ottamatta sitä kuitenkaan huomioon, ei ole asian arvioinnin kannalta merkitystä. Hankintayksikkö on menettelyssä tapahtuneen virheen havaittuaan jättänyt valittajan toimittaman lisäselvityksen huomioimatta hankintapäätöstä tehdessään. Hankintayksikkö olisi voinut korjata virheellisen menettelynsä myös hankintapäätöksen jälkeen tehtävällä itseoikaisulla, mutta sen sijaan korjannut virheensä jo ennen hankintapäätöksen tekemistä.

Kuultavan lausunto

Consti Korjausrakentaminen Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.192,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Hankintayksikkö on menetellyt oikein sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta valittajan tarjouksesta puuttuneiden soveltuvuustietojen johdosta. Tarjouspyyntö on ollut selkeä referenssitietojen ilmoittamisen osalta. Valittaja ei ole ilmoittanut referenssitietoja tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla hankintayksikön laatimalla lomakkeella. Valittajan tarjouksen liitteenä toimitetusta yritysesittelystä ei ole käynyt ilmi tarjouspyynnössä edellytettyjä tietoja, kuten tietoja urakkakohteista, vuosiluvuista, laajuuksista tai rakennuttajista. Valittaja on siten toiminut vastoin referenssien ilmoittamista koskevia muoto- ja sisältövaatimuksia.

Valittajan lähettämät täsmennetyt referenssitiedot ovat olleet edelleen puutteellisia rakennuttajan edustajan nimen ja puhelinnumeron osalta. Muissa hankintamenettelyissä noudatetuilla menettelyillä ei ole merkitystä nyt esillä olevan asian arvioinnin kannalta.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt muun ohella, että se on tehnyt hankintayksikön kanssa yhteistyötä yli 20 vuotta, joten hankintayksikkö tuntee sen referenssit entuudestaan. Valittaja on Suomen kokeneimpia julkisivu-urakoitsijoita ja sillä on ollut valituksenalaisen kohteen osalta täysin identtinen referenssikohde vuodelta 2016. Valittajalla olisi siten ollut riittävät referenssit suorittaa nyt esillä oleva urakka. Valittaja on täydentänyt tarjousajan jälkeen tarjouksessaan antamiaan tietoja ainoastaan referenssikohteiden yhteyshenkilöiden yhteystietojen osalta.

Asiassa ei ole perusteita velvoittaa valittajaa korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikuluja. Perustetta ei ole siinäkään tapauksessa, että valitus hylättäisiin, ottaen huomioon nyt esillä olevan asian sisältö ja hankintayksikön asema.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt muun ohella, että sen ja valittajan välisellä aikaisemmalla yhteistyöllä ei ole merkitystä asian arvioinnin kannalta. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteista johtuen hankintayksikkö ei ole voinut hyödyntää arvioinnissaan muita kuin tarjousten yhteydessä toimitettuja tietoja. Hankintayksikön menettelyllä muissa tarjouskilpailuissa ei ole oikeudellista merkitystä.

Kuultava on antanut lisälausunnon.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on valittajan esittämän perusteella arvioitavana, onko hankintayksikkö menetellyt virheellisesti, kun se on sulkenut valittajan tarjouskilpailusta puutteellisten referenssitietojen takia.

Kansallisia hankintoja, sosiaali- ja terveyspalveluja sekä muita erityisiä palveluhankintoja sekä käyttöoikeussopimuksia koskevista menettelyistä säädetään hankintalain III osassa, johon sisältyvä 11 luku (99–106 §) koskee kansallisia menettelyitä.

Hankintalain 99 §:n mukaan sen lisäksi, mitä I (1–31 §) ja IV (123–174 §) osassa säädetään hankintasopimuksista, tavara- ja palveluhankintoihin, suunnittelukilpailuihin sekä rakennusurakoihin, jotka ovat arvoltaan 26 §:ssä säädetyt EU-kynnysarvot alittavia, mutta vähintään 25 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa säädettyjen kansallisten kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan hankintalain 11 luvun (99–106 §) säännöksiä.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 105 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia tarjoajan soveltuvuudelle. Soveltuvuutta koskevien vaatimusten tulee olla oikeassa suhteessa hankinnan kohteeseen. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä vaatimukset hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintayksikön on suljettava tarjouskilpailusta ehdokas tai tarjoaja, joka ei vastaa asetettuja soveltuvuusvaatimuksia. Pykälän 2 momentin mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle ja soveltuvuutta koskevien vaatimusten asettamisessa voidaan noudattaa, mitä
80–86 §:ssä säädetään.

Hankintalain 86 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on tarvittavat henkilöstö- ja tekniset voimavarat ja kokemusta hankintasopimuksen toteuttamiseksi hankintayksikön edellyttämällä tasolla. Hankintayksikkö voi vaatia, että riittävä kokemus osoitetaan viittaamalla aiemmin toteutettuihin sopimuksiin.

Hankintalain 104 §:n 2 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintailmoitusta, tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava pois tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta määräajassa toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja ja asiakirjoja.

Pykälän esitöissä (HE 108/2016 vp s. 212–213) on todettu, että hankintayksikkö voi pyytää täydennyksiä ja täsmennyksiä tarjouksiin 74 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Esitöissä mainitun hankintalain 74 §:n 2 momentin mukaan, jos tarjouksessa tai osallistumishakemuksessa olevat tiedot tai asiakirjat ovat puutteellisia tai virheellisiä taikka jotkut asiakirjat tai tiedot puuttuvat, hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Edellytyksenä on, että menettelyssä noudatetaan 3 §:ssä säädettyjä periaatteita.

Hankintalain 74 §:n 2 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 173–174) mukaan, vaikka lähtökohtana hankintamenettelyissä on tarjousten lopullisuus, tarjousmenettelyn joustavuuden ja sujuvuuden kannalta on tarkoituksenmukaista mahdollistaa ehdokkaiden ja tarjoajien antamissa asiakirjoissa olevien epäolennaisten puutteiden, ristiriitojen ja virheiden korjaaminen. Säännös mahdollistaa myös sen, ettei hankintayksiköllä ole velvollisuutta hylätä tarjouksia kokonaisuuden kannalta vähämerkityksellisten virheiden tai puutteiden takia.

Esitöiden mukaan tarjousten täsmentäminen ja täydentäminen on sallittua, jos kysymys on epäolennaisesta puutteesta, ristiriidasta taikka virheestä. Sallittua on esimerkiksi pyytää tarjoajaa korjaamaan tarjouksessa oleva muotovirhe, kuten puuttuva allekirjoitus taikka täydentämään puuttuva tarjouksen voimassaoloa koskeva tieto. Sallittua on lisäksi pyytää tarjoajaa täsmentämään hinnoittelua koskeva virhe, kuten väärä valuutta taikka hinnoitteluyksikkö taikka ilmeinen hinnan suuruusluokkaa koskeva virhe kuten pilkkuvirhe, joka on esimerkiksi pääteltävissä muusta tarjouksesta. Samaten hankintayksikkö voi antaa tarjoajan täydentää tarjoustaan sellaisten puuttuvien hintojen osalta, jotka eivät ole kokonaisuuden kannalta olennaisia. Tarjoajaa voidaan pyytää myös täsmentämään tarjoustaan sellaisten tarjouspyynnön vastaisuuksien vuoksi, jotka eivät ole olennaisia. Tällainen voi olla esimerkiksi tarjouspyynnöstä poikkeava maksuehto. Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa myös toimittamaan tarjouksesta puuttuvan liitteen, jota ei käytetä tarjousten vertailussa ja jolla ei ole olennaista merkitystä, mutta joka on tarpeen esimerkiksi hankintasopimuksen tekemistä varten.

Esitöiden mukaan hankintayksikön ei kuitenkaan tule sallia tarjousten olennaista muuttamista. Sallittua ei ole pyytää täsmennyksiä, korjauksia ja täydennyksiä siten, että menettelyllä on olennainen vaikutus ehdokkaan tai tarjoajan asemaan. Siten hankintayksikön ei ole sallittua pyytää tarjoajaa täydentämään tarjousta tarjousajan päättymisen jälkeen esimerkiksi pyytämällä tarjoajaa vaihtamaan tarjotun tarjouspyynnön vastaisen tuotteen taikka toimittamaan tarjousten vertailussa käytettävän merkityksellisen hinta- tai puuttuvan laatutiedon. Hankintayksikkö ei voi myöskään pyytää tarjoajaa toimittamaan kokonaan puuttuvaa olennaista asiakirjaa, joka on tullut liittää tarjoukseen.

Esitöiden mukaan soveltuvuuteen liittyvien asiakirjojen täydentämiseen ja täsmentämiseen sovelletaan samoja periaatteita kuin tarjouksiin. Siten tarjoajien ei ole sallittua tehdä olennaisia muutoksia toimittamiinsa tietoihin ja asiakirjoihin. Esimerkiksi ehdokkaan tai tarjoajan ei tule sallia vaihtaa sellaista referenssiä, joka ei täytä hankintayksikön esittämiä vaatimuksia, mutta hankintayksikkö voi pyytää ehdokkailta tai tarjoajalta lisäselvitystä referenssin sisällöstä.

Asiaan vaikuttava tosiseikasto

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia julkisivu- ja parvekekorjauksen rakennusurakasta. Tarjouspyynnön kohdassa ”Yleiset kriteerit/tiedot” on asetettu muun ohella seuraava tarjoajan ammatillista ja teknistä pätevyyttä koskeva vaatimus:

”1.11. Tarjoajalla on vähintään kolmen (3) vuoden kokemus vastaavanlaisten töiden toteuttamisesta. Tiedot annetaan hankintayksikön laatimalla lomakkeella, joka ladataan pdf-muodossa. Pyydetyt referenssit vastaavat kilpailutettavaa hankintaa (vrt. urakkaohjelma). Muunlaisia referenssejä ei hyväksytä.”

Edellä mainitun vaatimuksen vieressä on ollut kohta ”lataus vaaditaan”, johon tarjoajien on tullut liittää edellä mainittu lomake. Lomake on ollut tarjouspyynnön liitteenä nimellä ”Tiedoston LIITE tarjoajan referenssit.xlsx”, ja siinä on ollut taulukko, johon tarjoajien on tullut täydentää tiedot referenssikohteistaan. Taulukossa on ollut sarakkeet referenssikohteille, joiden osalta tarjoajien on tullut ilmoittaa vuosi, referenssikohteen osoite ja lyhyt kuvaus, laajuus, rakennuttaja, sekä rakennuttajan edustajan nimi ja puhelinnumero.

Valittaja ei ole liittänyt tarjoukseensa edellä mainittua tarjouspyynnön liitteenä ollutta lomaketta, vaan asiakirjan ”Ote numeroina”, jossa on kuvattu yrityksen toimintaa ja kokemusta. Kyseisestä asiakirjasta on käynyt ilmi muun ohella, että yritys on tehnyt parvekkeiden korjauksia ja uusimisia noin 4.000 kappaletta. Asiakirjan lopussa on ollut otsikko ”Referenssit”, jonka alla on ollut linkki valittajan internet-sivulle, jossa on ollut muun ohella listaus valittajan referensseistä.

Hankintayksikkö on tarjousajan jälkeen toimittanut valittajalle tyhjät tarjouspyynnön liitteenä olleen lomakkeen ”tarjoajan referenssit” ja erään toisen lomakkeen, ja pyytänyt valittajaa täyttämään ne kolmen vuorokauden sisällä. Valittaja on lähettänyt täytetyt lomakkeet hankintayksikölle sen asettamaan määräaikaan mennessä. Valittaja on täyttänyt kaikki muut ”tarjoajan referenssit” -lomakkeessa edellytetyt tiedot paitsi rakennuttajan edustajan nimen ja puhelinnumeron.

Hankintayksikkö on 29.5.2023 tekemällään hankintapäätöksellä muun ohella sulkenut valittajan tarjouskilpailusta, koska valittaja ei ole täyttänyt tarjoajien soveltuvuudelle asetettuja vaatimuksia. Hankintapäätöksessä on viitattu tarjouspyynnössä asetettuun vaatimukseen kolmen vuoden kokemuksesta vastaavanlaisten töiden toteuttamisesta ja todettu, että valittaja ei ole antanut tarjouksessaan tietoja hankintayksikön vaatimuksen mukaisista referenssitoimeksiannoista.

Asian arviointi

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan toimittajan kyvystä toteuttaa hankinta. Hankintamenettelyn lähtökohtana on soveltuvuusvaatimustenkin osalta tarjousten lopullisuus. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaate edellyttää, että tarjouksia arvioidaan lähtökohtaisesti sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle asetetussa määräajassa.

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että kunkin hankintamenettelyn hankintasäännösten mukaisuutta arvioidaan erikseen, joten hankintayksikön menettelyllä muissa tarjouskilpailussa ei ole oikeudellista merkitystä nyt esillä olevan asian arvioinnin kannalta.

Tarjouspyynnössä on edellä kuvatulla tavalla edellytetty, että tarjoajalla on vähintään kolmen vuoden kokemus vastaavanlaisten töiden toteuttamisesta. Tiedot aikaisemmista urakoista on tullut antaa tarjouspyynnön liitteenä olleella lomakkeella syöttämällä siihen pyydetyt tiedot.

Edellä todetulla tavalla valittaja ei ole liittänyt tarjoukseensa tarjouspyynnössä edellytettyä lomaketta. Tarjouspyynnössä edellytetyn lomakkeen sijaan valittaja on liittänyt tarjoukseensa itse laatimansa asiakirjan, jossa on kuvattu yleisesti yrityksen toimintaa ja kokemusta erilaisista urakoista. Edellä kuvatulla tavalla asiakirjassa on ollut linkki valittajan internet-sivulle, jossa on ollut muun ohella listaus valittajan referensseistä. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella referenssikohteista annetut tiedot eivät kuitenkaan ole sisältäneet kaikkia tarjouspyynnössä edellytettyjä tietoja riippumatta siitä, onko valittajan tarjoukseen liitetyssä asiakirjassa linkittämillä internet-sivuilla annettuja tietoja voitu ottaa arvioinnissa huomioon vai ei. Markkinaoikeus katsoo, että valittajan tarjous, sellaisena kuin se on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle varatussa määräajassa, on ollut puutteellinen tarjouspyynnössä edellytettyjen referenssitietojen osalta. Valittajan tarjouksen puutteellisuudesta johtuen hankintayksikkö ei ole voinut tarjouksessa annettujen tietojen perusteella varmistua siitä, onko valittaja täyttänyt tarjouspyynnössä asetetun soveltuvuusvaatimuksen.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä kuvatulla tavalla hankintalain 104 §:n ja hankintalain esitöiden mukaan hankintayksiköllä on oikeus, mutta ei velvollisuutta, pyytää tarjoajia täydentämään tai täsmentämään tarjouksiaan, mikäli niissä on epäolennaisia virheitä tai puutteita. Edellä todetulla tavalla valittajan tarjousaikana toimittama tarjous on ollut puutteellinen referenssitietojen ilmoittamisen osalta. Kun otetaan huomioon tarjouksessa ilmoitetut tiedot ja se, että hankintayksikön täydennyspyyntö on koskenut muun ohella tarjouspyynnön liitteenä olleen soveltuvuutta koskevan lomakkeen jälkikäteistä täyttämistä kokonaisuudessaan, markkinaoikeus katsoo, ettei kyse ole ollut vain epäolennaisista virheistä tai puutteista. Valittajan tarjousajan jälkeen toimittaman täydennyksen hyväksyminen olisi johtanut siihen, että valittajalle olisi annettu mahdollisuus tehdä olennaisia muutoksia tarjousaikana toimitettuihin referenssitietoihin. Hankintayksikkö ei ole tästä johtuen menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on jättänyt ottamatta huomioon valittajan tarjousajan jälkeen toimittamat täydennetyt tiedot. Asiaa ei ole syytä arvioida toisin sen perusteella, että hankintayksikkö on itse pyytänyt valittajaa toimittamaan kyseiset tiedot.

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että hankintayksikön on tullut arvioida soveltuvuusvaatimuksen täyttymistä vain valittajan tarjouksessa ilmoitettujen tietojen perusteella. Hankintayksikkö ei siten ole voinut ottaa arvioinnissaan huomioon kysymyksessä olevan hankintamenettelyn ulkopuolista mahdollista tietämystään valittajan aikaisemmista urakoista, koska tällainen toiminta olisi loukannut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatetta. Markkinaoikeus katsoo näin ollen, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on valittajan soveltuvuutta arvioidessaan jättänyt ottamatta huomioon aikaisempaan kokemukseensa perustuvat tietonsa valittajan referensseistä.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Hankintayksikkö on edellä todetusti tarjousajan jälkeen pyytänyt valittajaa täydentämään tarjouspyynnön liitteenä olleen lomakkeen referensseistä hankintayksikön asettamaan määräaikaan mennessä. Valittaja on palauttanut täydennetyn lomakkeen määräaikaan mennessä. Hankintayksikkö on tämän jälkeen sulkenut valittajan tarjouskilpailusta perustellen valittajan poissulkemista valituksenalaisessa hankintapäätöksessä sillä, että valittaja ei ole antanut tarjouksessaan hankintayksikön pyytämiä referenssitietoja. Valituksenalaisessa hankintapäätöksessä ei kuitenkaan ole mainittu valittajan tarjousajan jälkeen toimittamaa täydennystä ja sitä, mikä merkitys valittajan toimittamalle täydennykselle on asiassa annettu.

Valittaja on esittänyt valituksessaan muun ohella, että se on toimittanut hankintayksikölle kaikki sen pyytämät tiedot, ja että tarjousten täsmentämisestä on muodostunut hankintayksikön kilpailutuksissa vakiintunut käytäntö. Kun otetaan huomioon hankintayksikön menettely tarjousajan jälkeen ja valituksenalaisessa hankintapäätöksessä esitetyt perustelut valittajan poissulkemiselle, valittajalla on katsottava olleen perusteltu syy saattaa sen poissulkemista koskeva kysymys markkinaoikeuden arvioitavaksi. Markkinaoikeus katsoo näin ollen, että pääasian lopputuloksesta huolimatta olisi kohtuutonta, että valittaja velvoitettaisiin korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut. Hankintayksikkö saa siten itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Sen sijaan asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos kuultava joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan kuultavan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Ote Oy:n korvaamaan Consti Korjausrakentaminen Oy:n oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Tobias von Schantz ja Liisa Kauramäki.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.