MAO:38/21

Asian tausta

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 23.12.2019 julkaistulla EU-hankintailmoituksella neuvottelumenettelyllä toteutettavasta rakennuttamis- ja valvontapalveluiden hankinnasta 55 kuukauden ajalle.

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n toimitusjohtaja on 20.5.2020 tekemällään hankintapäätöksellään valinnut Ramboll CM Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 4.589.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

AFRY Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen ja velvoittaa hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksua.

Perustelut

Voittaneen tarjoajan saaman pisteytyksen ja tarjousten laatuvertailun oikeellisuuden arvioiminen ei ole ollut hankintamenettelyssä mahdollista. Hankintayksikkö ei ole pyynnöistä huolimatta esittänyt valittajalle voittaneen tarjoajan projektinjohtourakoiden ja rakennuttamisen valvontasuunnitelmaa, jotta valittajalla olisi ollut mahdollisuus arvioida tarjoajien yhdenvertaista kohtelua toteutumista ja tarjousten laatuvertailun oikeellisuutta. Hankintayksikkö on tältä osin toiminut virheellisesti.

Vastine

Vaatimukset

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.500 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintapäätöksen tekemisen jälkeen valittaja on pyytänyt hankintayksiköltä voittaneen tarjoajan projektisuunnitelmaa. Hankintayksikkö on toimittanut valittajalle Ramboll CM Oy:ltä saamansa projektisuunnitelman julkisen version. Hankintayksikkö ei ole toimittanut valittajalle projektisuunnitelman liike- ja ammattisalaisuuksia sisältäväksi merkittyä versiota.

Hankintayksikkö on kuitenkin tarjonnut valittajalle mahdollisuutta käydä läpi voittaneen tarjoajan projektisuunnitelman pisteytystä yhteisessä tapaamisessa. Valittaja ei ole ilmaissut kiinnostustaan tapaamisen järjestämiseen ja on esittänyt uuden pyynnön saada laajemmin julkinen versio voittaneen tarjoajan projektisuunnitelmasta. Hankintayksikkö on tämän jälkeen pyytänyt ja saanut laajemmin julkisen version projektisuunnitelmasta Ramboll CM Oy:ltä. Hankintayksikkö on toimittanut tämän uuden version valittajalle.

Tarjoajalla on oikeus määritellä tarjouksensa liike- ja ammattisalaisuuksia sisältävin osin salassa pidettäväksi. Ramboll CM Oy on ilmoittanut, että sen projektisuunnitelma sisältää merkittävää kokemusperäistä tietoa ja osaamista projektinjohtourakoiden rakennuttamisesta ja valvonnasta. Hankintayksikön käsityksen mukaan on ilmeistä, että voittaneen tarjoajan projektisuunnitelma sisältää liike- ja ammattisalaisuudeksi luokiteltavaa tietoa, jonka luovuttamiseen tarjoajan kilpailijalle hankintayksiköllä ei ole lupaa ilman tarjoajan nimenomaista suostumusta.

Neuvottelumenettelyn lopullisessa tarjouspyynnössä on kuvattu yksityiskohtaisesti, kuinka tarjousten vertailu tullaan tekemään. Tarjousten vertailu on suoritettu tarjouspyynnössä kuvatulla tavalla. Suoritetun tarjousten vertailun perustelut on kattavasti esitetty hankintapäätöksessä ja sen liitteenä olevassa perustelumuistiossa.

Tarjouspyynnön kohdassa 6.1.2 todetulla tavalla projektisuunnitelman arviointi on perustunut viiteen alakohtaan, joista kustakin on voinut saada enintään neljä pistettä. Enimmäispistemäärä on siten ollut 20 pistettä.

Jokaisen tarjoajan projektisuunnitelma on arvioitu itsenäisesti, ei suhteessa toisten tarjoajien projektisuunnitelmiin. Projektisuunnitelmien arviointi on kuvattu tarkasti hankintapäätöksen liitteenä olevan perustelumuistion kohdassa 4. Vertailu on perustunut lopullisessa tarjouspyynnössä ilmoitettuihin vertailuperusteisiin. Hankintayksiköllä ei ole ollut rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailussa. Hankintayksikön toiminta on ollut ennakoitavaa ja johdonmukaista, eikä tarjoajien tasapuolista kohtelua ole vaarannettu. Hankintayksikkö on toiminut hankintasäännösten mukaisesti.

Kuultavan lausunto

Ramboll CM Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Ramboll CM Oy on esittänyt, että se on tarjouksessaan ilmoittanut tarjoukseen sisältyvän suunnitelman projektinjohtourakoiden rakennuttamisesta ja valvonnasta luottamukselliseksi ja kuuluvan sen liikesalaisuuksien piiriin. Hankintayksikkö on valittajan pyynnöstä toimittanut valittajalle kuultavan suunnitelman, josta on poistettu eräät kohdat, jotka kuultava on katsonut liikesalaisuuksiksi.

Valittajalla ei ole ollut oikeutta saada tietoonsa kuultavan liikesalaisuuksia. Kuultavan projektiorganisaatioon kuuluvien henkilöiden nimet ja organisaation kokoonpano hankkeen eri vaiheissa ovat salassa pidettäviä, sillä alan osaajia on vähän ja alan toimijat kilpailevat ankarasti niukoista henkilöstöresursseista. Henkilöiden nimien paljastuminen altistaisi kyseiset henkilöt kilpailijoiden rekrytointiyritysten kohteeksi. Projektiorganisaation kokoonpanoa hankkeen eri vaiheissa koskevien yksityiskohtaisten tietojen luovuttaminen valittajalle ei ole ollut tarpeellista tarjousten vertailun hankintasäännösten mukaisuuden arvioimiseksi.

Projektiorganisaation kokoonpanoa koskevien tietojen lisäksi liikesalaisuuksiksi on merkitty myös eräät suunnitelmaan sisältyvät tiedot projektiorganisaatioon kuuluvien henkilöiden tehtävien kuvauksesta ja työn organisoinnista. Lisäksi liikesalaisuuksiksi on merkitty eräät tiedot konkreettisista toimenpiteistä ja menettelyistä liittyen projektin erityispiirteistä ja haasteista johtuvien turvallisuusasioiden asianmukaiseen huomioimiseen, rakennuttamis- ja valvontatehtävien onnistuneeseen siirtoon, hankinnan onnistuneeseen valmisteluun sekä eri osapuolten tehtäviin urakoiden kehitys- ja toteutusvaiheessa ja laitoksen käyttöönottovaiheessa. Näitä seikkoja koskevat suunnitelmat ja esitetyt toimintatavat perustuvat kuultavan vuosien varrella kerryttämään osaamiseen ja kokemukseen. Nämä tiedot eivät ole mistään yleisesti saatavilla. Liikesalaisuuden piiriin kuuluvat suunnitelman osat sisältävät konkreettisia toimenpide-ehdotuksia ja menettelytapakuvauksia projektinjohto- ja valvontatehtävien toteuttamiseksi parhaalla mahdollisella tavalla hankkeen eri vaiheissa. Ne ovat merkittävä kilpailutekijä kuultavalle.

Valittajan omassa projektisuunnitelmassa on ollut hankintapäätökseen liitetyssä perustelumuistiossa esitetyn mukaan useita puutteita. Mikäli kuultava joutuisi luovuttamaan liikesalaisuuksiaan valittajalle, tämä voisi käyttää tietoja hyväkseen ja kuultava menettäisi niiden tuottaman kilpailuedun.

Hankintapäätöksessä on vertailuperusteittain perusteltu yksityiskohtaisesti projektisuunnitelmille annetut pisteet kunkin vertailuperusteen osalta. Perusteluista on käynyt ilmi, miten suunnitelmia on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta ja mihin seikkoihin pisteytys on perustunut. Tarjousten vertailu on suoritettu läpinäkyvästi ja antaa mahdollisuuden arvioida, onko vertailu suoritettu syrjimättömästi.

Hankintapäätökseen liitetyn perustelumuistion mukaan kuultava on saanut tarjousten vertailussa projektisuunnitelman osalta 15 pistettä, kahden yrityksen muodostama ryhmittymä 14 pistettä ja valittaja neljä pistettä. Projektisuunnitelman painoarvo on ollut 20 prosenttia laadun kokonaisarvioinnista. Vaikka kuultavan suunnitelman osalta saamia pisteitä tarkistettaisiin alaspäin, valittajalla ei olisi todellista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua. Vaikka kuultava olisi saanut projektisuunnitelman osalta nolla pistettä, se olisi silti saanut suurimmat yhteispisteet laatuvertailussa ja voittanut tarjouskilpailun.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että toisin kuin kuultava on ilmoittanut, sen valittajalle ensiksi esitetystä projektisuunnitelmasta on ollut liikesalaisuuksia sisältävänä peitettynä koko projektisuunnitelma lukuun ottamatta otsikoita. Tämän jälkeen valittajalle on toimitettu versio, jossa peitettyjä kohtia on ollut vähemmän.

Projektiorganisaatioon kuuluvien henkilöiden henkilöllisyyden osalta muiden tarjoajien oikeussuojan toteutuminen edellyttää, että ne voivat varmistua siitä, että voittaneella tarjoajalla on tosiasiassa ollut käytössään asianmukaiset resurssit kyseessä olevaan tehtävään. Nyt tämä varmistuminen ei ole ollut mahdollista. Kuultavan väite rekrytointiyritysten uhasta on virheellinen, koska sekä kuultava että valittaja ovat Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry:n jäseninä sitoutuneet siihen, että ne eivät kohdista rekrytointiyrityksiä toisten jäsenyritysten työntekijöihin.

Valittajan tarkoituksena ei ole ollut kuultavan liikesalaisuuksien saaminen tietoonsa, vaan sen varmistaminen, että tarjousten vertailu on laadun osalta tehty syrjimättömästi. Laatuvertailulla on valittajalle merkitystä ottaen huomioon, että valittaja on saanut tarjousten vertailussa parhaat pisteet hintavertailun osalta. Hankintayksikön oikeudenkäyntikuluvaatimus on sen antama lyhyt vastine huomioon ottaen ylimitoitettu.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on valittajan esittämän perusteella arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti siten, ettei valittaja ole hankintapäätöksen ja sen liitteiden sekä sille toimitetun voittaneen tarjoajan projektinjohtourakoiden ja rakennuttamisen valvontasuunnitelman asianosaisjulkisen version perusteella voinut arvioida tarjoajien yhdenvertaista kohtelua toteutumista ja tarjousten laatuvertailun oikeellisuutta.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 68 §:n 9 kohdan mukaan tarjouspyynnössä, hankintailmoituksessa, ehdokkaille osoitetussa kutsussa tai niiden liitteissä on oltava kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteet ja niiden suhteellinen painotus, kohtuullinen vaihteluväli tai poikkeuksellisissa tapauksissa vertailuperusteiden tärkeysjärjestys.

Hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras.

Hankintalain 93 §:n 4 momentin mukaan hankintayksikön on ilmoitettava käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste tai hinta-laatusuhteen mukaiset vertailuperusteet hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa. Hankintayksikön on yksilöitävä vertailuperusteiden suhteellinen painotus hankintailmoituksessa, neuvottelukutsussa tai tarjouspyynnössä. Painotus voidaan ilmaista myös ilmoittamalla kohtuullinen vaihteluväli. Jos vertailuperusteiden suhteellista painotusta ei objektiivisesta syystä voida määritellä, vertailuperusteet on ilmoitettava alenevassa tärkeysjärjestyksessä.

Hankintalain 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Viimeksi mainitun momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 221) mukaan hankintapäätöksen tulee sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta, kuten voittaneen tarjoajan nimi sekä tiedot vertailuperusteiden soveltamisesta. Päätöksessä tulee esittää tarjousvertailua koskevat perustelut, sillä tarkkuudella, että tarjoajalle käy ilmi oman tarjouksensa sijoittuminen suhteessa muihin. Vertailuperusteiden soveltamisesta saatu pistemäärä tulee perustella ja vertailusta tulee ilmetä, miten kutakin tarjousta on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta.

Hankintalain 138 §:ssä säädetään julkisessa hankinnassa hankintayksikköön sovellettavista asiakirjojen julkisuutta koskevista säännöksistä. Pykälän 1 momentin mukaan hankintayksikön asiakirjojen julkisuuteen ja asiakirjoista perittäviin maksuihin sekä asianosaisen tiedonsaantioikeuteen sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia, jos hankintayksikkö on mainitun lain 4 §:ssä tarkoitettu viranomainen tai jos sen on muualla laissa olevan säännöksen perusteella noudatettava sanottua lakia.

Pykälän 2 momentin mukaan muun kuin 1 momentissa tarkoitetun hankintayksikön järjestämään tarjouskilpailuun osallistuneen oikeuteen saada tieto tarjouksen käsittelyä varten laadituista ja saaduista asiakirjoista sekä hankintayksikön palveluksessa olevan vaitiolovelvollisuuteen sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään asianosaisen oikeudesta asiakirjaan, asiakirjan julkisuuden määräytymisestä sekä tiedonsaantia koskevan asian käsittelemisestä ja ratkaisemisesta.

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 4 §:n 1 momentin mukaan viranomaisilla tarkoitetaan tässä laissa: 1) valtion hallintoviranomaisia sekä muita valtion virastoja ja laitoksia; 2) tuomioistuimia ja muita lainkäyttöelimiä; 3) valtion liikelaitoksia; 4) kunnallisia viranomaisia; 5) Suomen Pankkia mukaan lukien Rahoitustarkastus, Kansaneläkelaitosta sekä muita itsenäisiä julkisoikeudellisia laitoksia; Eläketurvakeskuksen ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen asiakirjoihin lakia kuitenkin sovelletaan 2 momentissa säädetyllä tavalla; 6) eduskunnan virastoja ja laitoksia; 7) Ahvenanmaan maakunnan viranomaisia niiden huolehtiessa valtakunnan viranomaisille kuuluvista tehtävistä maakunnassa; 8) lain tai asetuksen taikka 1, 2 tai 7 kohdassa tarkoitetun viranomaisen päätöksen perusteella tiettyä tehtävää itsenäisesti hoitamaan asetettuja lautakuntia, neuvottelukuntia, komiteoita, toimikuntia, työryhmiä, toimitusmiehiä ja kunnan ja kuntayhtymän tilintarkastajia sekä muita niihin verrattavia toimielimiä.

Pykälän 2 momentin mukaan mitä viranomaisesta säädetään, koskee myös lain tai asetuksen taikka lain tai asetuksen nojalla annetun säännöksen tai määräyksen perusteella julkista tehtävää hoitavia yhteisöjä, laitoksia, säätiöitä ja yksityisiä henkilöitä niiden käyttäessä julkista valtaa. Evankelis-luterilaisen kirkon asiakirjojen julkisuudesta säädetään erikseen.

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 11 §:n 1 momentin mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn.

Mainitun pykälän 2 momentin 6 kohdan mukaan asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole edellä 1 momentissa tarkoitettua oikeutta julkisessa hankinnassa toisen ehdokkaan tai tarjoajan liikesalaisuutta koskeviin tietoihin; tieto tarjousten vertailussa käytetystä kokonaishinnasta on kuitenkin aina annettava.

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä ovat asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liikesalaisuudesta, samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa, ja kysymys ei ole kuluttajien terveyden tai ympäristön terveellisyyden suojaamiseksi tai toiminnasta haittaa kärsivien oikeuksien valvomiseksi merkityksellisistä tiedoista tai elinkeinonharjoittajan velvollisuuksia ja niiden hoitamista koskevista tiedoista.

Tarjousten vertailu ja hankintapäätös

Hankintailmoituksessa on hankintasopimuksen tekoperusteen osalta todettu, ettei hinta ole ainoa myöntämisperuste ja että kaikki perusteet on mainittu pelkästään hankinta-asiakirjoissa.

Neuvottelumenettelyn lopullisessa tarjouspyynnössä on kohdassa 6 ”Lopullisen tarjouksen valintaperuste ja vertailuperusteet” todettu, että valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka perusteena on paras hinta-laatusuhde siten, että sekä laadun että hinnan painoarvo on 50 prosenttia.

Laadun vertailuperusteiden osalta lopullisessa tarjouspyynnössä on edelleen todettu, että avainhenkilöiden osaamisen ja kokemuksen painoarvo on 80 prosenttia ja suunnitelman projektinjohtourakoiden rakennuttamisesta- ja valvonnasta 20 prosenttia. Avainhenkilöiden osaamisen ja kokemuksen osalta on vielä ilmoitettu, mikä painoarvo on annettu projektipäällikön (rakennustekniset työt), projektipäällikön (laitteet, putkistot, tekniikka), HSE-valvojan, rakennusteknisten töiden valvojan, LVIA-teknisten töiden valvojan, sähköteknisten töiden valvojan, prosessiautomaatio- ja instrumentointitöiden valvojan sekä prosessiputki- ja laiteasennusten valvojan osaamiselle ja kokemukselle.

Suunnitelman projektinjohtourakoiden rakennuttamisesta- ja valvonnasta osalta lopullisessa tarjouspyynnössä on edelleen ilmoitettu viisi arviointiperustetta, joiden kunkin osalta enimmäispistemäärä on ollut viisi pistettä. Tarjouspyynnössä on tältä osin todettu seuraavaa:

”1. Konsultin projektiorganisaatio (4 p.)
• Tarjoajan tulee esittää kuvaus projektiorganisaatiostaan sekä alustava suunnitelma rakennuttamis- ja valvontaresurssien käytöstä Sulkavuoren puhdistamon ja pumppaamoiden toteutuksen aikana.
o Tilaaja arvostaa hankkeen eri vaiheiden ja rakennuskohteiden kannalta tarkoituksenmukaista projektiorganisaatiota sekä perusteltua organisaation kykyä johtaa ja läpiviedä projekti

2. Konsultin toimintatavat urakoiden hankinnan valmistelussa ja kilpailuttamisessa (4 p.)
• Tarjoajan tulee esittää menettelyt ja keinot urakoiden hankinnan valmistelussa ja kilpailuttamisessa
o Tilaaja arvostaa konkreettisia menettelyjä sekä niiden tuomaa todellista lisäarvoa tähän toimeksiantoon

3. Konsultin toimintavat PJ-urakoiden kehitysvaiheissa (4 p.)
• Tarjoajan tulee esittää menettelyt ja keinot projektinjohtourakoiden kehitysvaiheissa
o Tilaaja arvostaa konkreettisia menettelyjä ja keinoja sekä niiden tuomaa todellista lisäarvoa PJ-urakoiden kehitysvaiheiden läpiviennissä

4. Konsultin toimintatavat urakoiden toteutusvaiheissa (4 p.)
• Tarjoajan tulee esittää menettelyt ja keinot urakoiden toteutusvaiheissa
o Tilaaja arvostaa lisäarvoa tuottavia konkreettisia menettelyjä ja keinoja, joilla konsultti varmistaa urakoiden tavoitteiden (aikataulu, laatu, kustannukset, turvallisuus) mukaisen toteutumisen.

5. Konsultin rooli ja lisäarvo laitoksen käyttöönottovaiheessa (4 p.)
• Tarjoajan tulee esittää toimintatavat ja roolit laitoksen käyttöönottovaiheessa
o Tilaaja arvostaa lisäarvoa, jota konsultti voi toimintatavoillaan ja roolillaan tuottaa laitoksen hallitun käyttöönoton varmistamiseksi, urakoitsijat ja tilaaja huomioiden

Projektinjohtourakoiden rakennuttamis- ja valvontasuunnitelman enimmäispistemäärä on 20 pistettä.”

Hankintapäätöksessä 20.5.2020 on ilmoitettu tarjoajien hintojen ja laadun osalta saamat vertailupisteet. Hankintapäätökseen on liitetty perustelumuistio, jossa on esitetty laatuvertailun perusteet.

Perustelumuistiossa on avainhenkilöiden osaamisen ja kokemuksen osalta tarjoajakohtaisesti arvioitu kunkin tarjouksessa nimetyn avainhenkilön toiminta ja kokemus vastaavissa tai lähes vastaavissa hankkeissa tarjouslomakkeessa määritellyn tarkastelujakson 1.1.2012–20.4.2020 aikana. Perustelumuistiossa ei kuitenkaan ole ilmoitettu henkilöiden nimiä eikä niitä työantajia, joiden palveluksessa arvioitu kokemus on muodostunut.

Perustelumuistiossa on suunnitelman projektinjohtourakoiden rakennuttamisesta- ja valvonnasta osalta esitetty tarjoajakohtaisesti edellä todetun viiden vertailuperusteen osalta vertailuperustekohtaiset pisteet ja pisteytyksen perustelut. Perusteluissa on todettu esitettyjen suunnitelmien hyviksi ja huonoiksi katsotut ominaisuudet sekä se, tuoko tarjottu projektisuunnitelma lisäarvoa hankinnan kohteeseen.

Asian arviointi

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on neuvottelumenettelyn lopullisessa tarjouspyynnössä kuvannut tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet ja niiden painoarvon sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö on ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Vertailuperusteet eivät myöskään ole antaneet hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa. Tarjoajat ovat hankintamenettelyn avoimuuden ja tasapuolisuuden edellyttämällä tavalla tienneet jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa.

Tarjousten vertailua on hankintapäätöksen liitteenä olevassa perustelumuistiossa perusteltu jokaisen laadun vertailuperusteen ja niiden osatekijän osalta tarjoajakohtaisesti ja siten sanallisesti yksityiskohtaisesti, että muistiosta on käynyt ilmi kaikkien tarjousten osalta, miten niitä on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta ja niiden osatekijöiden osalta ja mihin annetut laadun vertailuperusteet ovat perustuneet. Tältä osin on vielä huomattava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tarjoajalla ei vielä tarjouksen jättöhetkellä täydy olla käytössään niitä resursseja, joita hankinnan toteuttaminen hankintakaudella edellyttää. Näin ollen myöskään se, ettei perustelumuistiossa ole nimetty laatuvertailun osalta arvioituja edellä todettuja avainhenkilöitä, ei ole merkinnyt avoimuusperiaatteen rikkomista hankintapäätöksen perustelemisessa. Markkinaoikeus katsoo, että valittaja on voinut hankintapäätökseen liitetyn perustelumuistion tietojen perusteella arvioida tarjousten vertailuin oikeellisuutta.

Markkinaoikeus katsoo edelleen, että voittaneen tarjoajan projektisuunnitelmassa olevat tiedot projektiorganisaation kokoonpanosta, tiedot projektiorganisaatioon kuuluvien henkilöiden tehtävien kuvauksesta ja työn organisoinnista, tiedot konkreettisista toimenpiteistä ja menettelyistä liittyen projektin erityispiirteistä ja haasteista johtuvien turvallisuusasioiden asianmukaiseen huomioimiseen, rakennuttamis- ja valvontatehtävien onnistuneeseen siirtoon, hankinnan onnistuneeseen valmisteluun sekä eri osapuolten tehtäviin urakoiden kehitys- ja toteutusvaiheessa ja laitoksen käyttöönottovaiheessa, ovat tietoja, joissa on kyse julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdassa tarkoitetuista liikesalaisuuksista. Näin ollen, ja ottaen huomioon, että hankintayksikköä ei ole pidettävä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettuna viranomaisena eikä pykälän 2 momentissa tarkoitettuna julkista tehtävää hoitavana ja julkista valtaa käyttävänä yhteisönä tai laitoksena, valittajalla ei lähtökohtaisesti ole hankintalain 138 §:n 2 momentin ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 11 §:n 1 ja 2 momentin säännökset huomioon ottaen ollut oikeutta saada tietoonsa voittaneen tarjoajan projektisuunnitelmaan sisältyneitä liikesalaisuuksia.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan viimeksi mainitun lain 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa AFRY Finland Oy:n korvaamaan Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Ville Parkkari ja Riikka Pirttisalo.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.