Asian tausta

Naantalin kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 1.2.2023 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Luonnonmaan perhetalon varhaiskasvatuksen kalusteiden tavarahankinnasta.

Naantalin kaupungin koulutuslautakunta on 28.2.2023 tekemällään hankintapäätöksellä § 22 hylännyt Toika Oy:n (jäljempänä myös valittaja) tarjouksen ja valinnut Kuopion Woodi Oy:n tarjouksen.

Naantalin kaupungin koulutuslautakunta on 28.3.2023 tekemällään päätöksellä § 33 hylännyt valittajan hankintaoikaisuvaatimuksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 60.000–80.000 euroa.

Markkinaoikeus on 31.3.2023 antamallaan välipäätöksellä numero 152/2023 hylännyt valittajan vaatimuksen hankintapäätöksen täytäntöönpanon väliaikaisesta kieltämisestä.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankintapäätös on pantu täytäntöön.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Toika Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä sakon uhalla. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 10.606,62 euroa, määrää hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun sekä määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen tai lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.240 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Valittaja on tarjouksessaan osoittanut tarjoamansa tavaran olevan tarjouspyyntöasiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen eikä sen tarjousta olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta. Tarjouspyynnössä ilmoitetuissa tuotemääritelmissä on ollut tulkinnanvaraisuutta. Valittaja olisi tullut valita toimittajaksi, koska sen tarjous on ollut kokonaistaloudellisesti edullisin.

Hankintamenettelyn osallistujia ei ole kohdeltu tasapuolisesti ja syrjimättömästi eikä menettelyssä ole toimittu avoimesti. Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti pyytäessään valittajalta tarjouksen jättämisen jälkeen puhelimitse lisätietoja vertailua varten. Valittajan edustaja on lähettänyt pyydettyjä kuvia kirjoittaen saateviestissä, että liitteenä kuvat tarjotuista tuotteista ja että materiaali tai varustetaso saattaa poiketa kuvissa. Valittajan hankintayksikön pyynnön johdosta toimittamien kuvien perusteella ei ole voitu sulkea sen tarjousta tarjouskilpailusta. Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty kuvia tarjotuista tuotteista.

Yleis- ja ammattikielessä hyllyköillä tarkoitetaan säilytyskalustetta, jossa ei ole pystyjakajia. Mikäli hyllykköön toivotaan pystyjakajia, puhutaan lokerikoista. 2-osastoisuudella viitataan yleisesti säilyttimen leveyteen. Usealla valmistajalla säilyttimet koostuvat 400 millimetrin leveysyksiköistä: 1-leveä (400 mm), 2leveä (800 mm) ja 3-leveä (leveys 1200 mm). Tästä johtuen osastolla tarkoitetaan leveysyksiköiden määrää. Tarjouspyynnössä ei ole ollut nähtävissä mallituotetta, joka olisi selventänyt tulkinnanvaraista pyyntöä. Näistä tekijöistä johtuen valittaja on esittänyt tuotekuvaksi avohyllykköä, kun tarjouspyynnön laatija on ilmeisesti tarkoittanut lokerikkoa. Kysymys on ollut tuotteen nimen väärinymmärryksestä. Varustetason muuttamisella ei ole ollut hintavaikutusta. Tulkinnanvaraisuutta korostaa sekin, että 2-osastoinen voisi tarkoittaa myös hyllykköä, jossa on yksi säädettävä hylly. Tässä avohyllykön osalta lausuttu koskee myös matalaa avohyllykköä.

Laatikkohyllyn osalta tarjotussa tuotteessa kaikki etusarjat, eli laatikon kaikki sivut ympäriinsä, on pinnoitettu korkeapainelaminaatilla. Laatikoita voi käyttää lokerikoissa jokaiselta sivultaan. Tämän vuoksi kaikki sivut ovat etusarjoja eli korkeapainelaminaattia. Vaatimus on ollut ”irtolaatikot korkeapainelaminaatti”. Alan käytäntö on, että laatikoiden pohjat ovat koivuvaneria, kuten myös esimerkkituotteessa. Väite siitä, että laatikoiden täytyisi kaikkien osiensa osalta olla korkeapainelaminaattia, ei siten ole johdonmukainen.

Hyllyköiden kuvissa on lukittavat pyörät. Valittajan mallistossa lukittavat pyörät ovat aina vakiona. Kyseistä tietoa ei ole pyydetty ilmoittamaan erikseen. Tarjousta ei ole voitu sulkea tarjouskilpailusta sillä perusteella, ettei tuotekorteissa ole mainittu pyöriä.

Vastine

Vaatimukset

Naantalin kaupungin on katsottava vaatineen, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Perustelut

Hankintayksikkö on esittänyt, ettei se korjaa hankintamenettelyä eikä kilpailuta hankintaa uudelleen. Hankintayksikkö on kiistänyt hyvitysmaksua, seuraamusmaksua, tehottomuusseuraamusta ja oikeudenkäyntikuluja koskevat vaatimukset. Hankintayksikkö on kohdellut hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toiminut avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Valittajalla on ollut oikeus esittää tarjouspyynnöstä kysymyksiä määräaikaan mennessä. Valittaja ei ole näin tehnyt, joten hankintayksikkö on olettanut tarjouspyynnön olleen riittävän selkeä tai valittajan saaneen tarvitsemansa vastaukset hankintayksikön muiden tarjoajien kysymyksiin antamista vastauksista.

Yksi kysymyksistä on ollut seuraava: ”Jotta tuotteiden tarjouspyynnön mukaisuus voidaan todentaa, sopiihan että Excel tiedostossa viitataan tuotekortteihin, jotka ladataan liitteenä TUOTEKORTIT.” Kysymykseen on annettu hyväksyvä vastaus. Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouspyynnön määräajan umpeuduttua valittajaa toimittamaan tietoja sen tarjoamista kalusteista, koska tarjouksesta ovat puuttuneet tuotekortit sekä tiedot tuotteiden ominaisuuksista, koosta ja materiaaleista. Ilman näitä tietoja on ollut mahdotonta tietää, ovatko tuotteet olleet tarjouspyynnössä määriteltyjen vaatimusten mukaisia.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti olettaessaan, ettei valittajan tarjous täytä tarjouspyynnön vaatimuksia. Hankintayksikön on pitänyt olettaa tarjouksen täyttävän vaatimukset, ellei tarjoaja ole toisin ilmoittanut tai muuten käynyt ilmi. Seikat, joiden perusteella tarjous on suljettu tarjouskilpailusta, ovat joka tapauksessa olleet luonteeltaan merkityksettömiä eikä niillä ole ollut hintavaikutusta.

Valittaja ei ole esittänyt kysymyksiä tarjouspyynnöstä, sillä tulkinnanvaraisuus on tullut ilmi vasta hankintayksikön suljettua sen tarjouksen tarjouskilpailusta. Hankintayksikön erääseen kysymykseen antamasta vastauksesta voi päätellä, että tarjoaja on voinut halutessaan ladata tarjoukseensa tuotekortit, mutta niiden toimittaminen on ollut vapaaehtoista. Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti esittäessään valittajalle lisätietopyynnön, joka ei ole koskenut tarjouspyynnössä edellytettyjä tietoja tai asiakirjoja. Pyynnöllä hankintayksikkö on muuttanut hankintamenettelyn kannalta keskeisiä seikkoja tarjouspyynnön määräajan umpeutumisen jälkeen.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on toimittanut sisällöltään vastinetta vastaavan lisäkirjelmän.

Lisäksi hankintayksikkö on toimittanut puhelimitse valittajalle esittämäänsä täydennyspyyntöön valittajan 22.2.2023 sähköpostitse toimittaman selvityksen.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on valituksen johdosta ratkaistavana, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Kansallisia hankintoja koskevista menettelyistä säädetään julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) III osaan sisältyvässä 11 luvussa (99–106 §).

Hankintalain 99 §:n mukaan sen lisäksi, mitä mainitun lain I (1–31 §) ja IV (123–174 §) osassa säädetään hankintasopimuksista, tavara- ja palveluhankintoihin, suunnittelukilpailuihin sekä rakennusurakoihin, jotka ovat arvoltaan lain 26 §:ssä säädetyt EU-kynnysarvot alittavia, mutta vähintään 25 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa säädettyjen kansallisten kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan lain 11 luvun säännöksiä (99–106 §).

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 100 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on noudatettava hankinnan kilpailuttamisessa sellaista menettelyä, joka on 3 §:n 1 momentissa tarkoitettujen periaatteiden mukainen. Hankintayksikön on kuvattava käyttämänsä hankintamenettely hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Hankintalain 104 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on pyydettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä toimittajia määräaikaan mennessä esittämään tarjouksensa. Tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava siten, että sen perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintailmoitusta, tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava pois tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta määräajassa toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja ja asiakirjoja.

Hankintalain 104 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 212 ja 213) mukaan tarjouspyynnössä on ilmoitettava ne tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjouksen tekemisessä. Tarjouspyyntö on laadittava niin selkeäksi, että tarjoajat voivat antaa sen perusteella vertailukelpoisia tarjouksia. Lisäksi esitöissä on muun ohella todettu, että pykälän 2 momentin periaate jatkaa voimassa olevaa käytäntöä siitä, että tarjoaja vastaa tarjouksestaan ja siitä, että se on hankintayksikön asettamien vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava hankintailmoitusta, tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset pois tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö voi kuitenkin pyytää täydennyksiä ja täsmennyksiä tarjouksiin 74 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Hankintalain 104 §:n tulkintaan sovellettavan hankintalain 74 §:n 2 momentin mukaan, jos tarjouksessa olevat tiedot tai asiakirjat ovat puutteellisia tai virheellisiä taikka jotkut asiakirjat tai tiedot puuttuvat, hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Edellytyksenä on, että menettelyssä noudatetaan 3 §:ssä säädettyjä periaatteita.

Hankintalain 74 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp, s. 174) mukaan, jos tarjousten täsmentämisen tarve johtuu hankintayksikön vastuulla olevan asiakirjan, kuten tarjouspyynnön, virheestä taikka tulkinnanvaraisuudesta, hankintayksikön tulee korjata taikka selventää tarjouspyyntöä ja ilmoittaa tästä tarjoajille. Olennaisten muutosten tekeminen hankinta-asiakirjoihin edellyttää usein hankintailmoituksen korjaamista korjausilmoituksella.

Hankinta-asiakirjat ja hankintamenettelyn kulku keskeisiltä osin

Tarjouspyynnön kohdassa II.1.4 on ilmoitettu seuraavaa:

”Naantalin kaupunki pyytää tarjoustanne Luonnonmaan perhetalon varhaiskasvatuksen kalusteista. Liitteenä olevassa kalusteluettelossa on kalusteiden koot ja tarkemmat tiedot. Isommissa ja tärkeimmissä kalusteissa on myös esimerkit.

[– –]

Tarjoajia pyydetään antamaan yksikköhinnat excel-tiedostona siten, että siinä näkyy yksikköhinnat ja tarjouksen kokonaishinta. Kokonaishinta on vertailuhinta, joka syötetään tarjousportaalin hankinnan kohteen kriteereihin.”

Tarjouspyynnön liitteenä on ollut irtokalusteluettelo, johon on sisältynyt taulukko päiväkotiin ja esiopetukseen tarjottavista kalusteista kalusteryhmittäin eriteltyinä. Taulukko on sisältänyt sarakkeet ”Koodi”, ”Kaluste”, ”Materiaalit, värit, verhoilu”, ”Tilat” ja ”Määrä yht.”

Esimerkiksi avohyllykön (koodi AVO6) osalta Kaluste-sarakkeessa on ilmoitettu:

”Avohyllykkö
- n. 800 x 420 mm x h 800–900 mm
- 2-osastoinen
- korkeussäädettävät hyllyt
- pyörät, etummaiset lukittavat”

Materiaalit, värit, verhoilu -sarakkeessa on avohyllykön osalta ilmoitettu:

” a) runko ja hyllyt lakattu
massiivikoivu tai koivuvaneri.
akustoiva huopatausta”.

Lisätietoja koskevassa tarjouspyynnön kohdassa on ilmoitettu, että kysymykset tulee lähettää Tarjouspalvelu-toimittajaportaalista ja että samasta paikasta löytyvät myös kysymyksiin annetut vastaukset. Edelleen saman kohdan mukaan tarjoajan on tarkistettava mahdolliset muutokset ja täsmennykset (mukaan lukien kysymykset ja vastaukset) tarjouspyyntöasiakirjoihin Tarjouspalvelu.fi- toimittajaportaalista ennen tarjouksen jättämistä.

Hankintayksikölle on esitetty muun ohella seuraava kysymys, johon hankintayksikkö on vastannut seuraavasti:

”Kysymys: Jotta tuotteiden tarjouspyynnön mukaisuus voidaan todentaa sopiihan että Excel tiedostossa viitataan tuotekortteihin, jotka ladataan liitteenä TUOTEKORTIT.

Vastaus: Sopii”.

Hankintapäätöksessä valittajan tarjouksen sulkemista pois tarjouskilpailusta on perusteltu sillä, ettei tarjous ole täyttänyt tarjouspyynnön vaatimuksia seuraavasti:

”- Avohyllykkö: kriteereissä pyydetty 2-osastoinen, Toikalla ei osastoja.
- Matala avohyllykkö: kriteereissä pyydetty 3-osastoinen, Toikalla ei osastoja.
- Laatikkohylly: pyydetty laatikot korkeapainelaminaatista, Toikalla vain etusarja korkeapainelaminaattia.
- Pyydetty myös hyllyköihin pyörät, joista etummaiset lukittavat. Toikalla ei pyöriä mainita tuotekorteissa.”

Valittajan hankintaoikaisuvaatimus on hylätty hankintaoikaisupäätöksellä. Mainitussa päätöksessä on muun ohella todettu, että valittajan alkuperäisessä tarjouksessa on ollut vain maininnat tuotteiden koodeista. Tiedoissa ei ole ollut mainintaa tuotteiden ominaisuuksista, koosta tai materiaaleista. Näin ollen tuotteista on ollut mahdotonta tietää, ovatko ne olleet tarjouspyynnössä määriteltyjen kriteerien mukaisia. Valittajan verkkosivuilla ei myöskään ole ollut tuotteiden tuotekortteja eikä muutakaan tietoa tuotteista. Valittajalta on pyydetty puhelimitse tuotteista tiedot, jotka se on luvannut lähettää sähköpostilla, koska niitä ei ole ollut verkkosivuilla. Pyyntö on tehty, jotta tarjousten vertailtavuus olisi mahdollista. Jotta syrjimättömyys vertailussa säilyisi, hankintayksikkö on muuttanut tarjouspyyntöä tai antanut siitä lisätietoja pyynnön yhteydessä. Vertaillessaan lähetetyn tiedoston tuotteita tarjouspyynnössä määriteltyihin kriteereihin ja esimerkkituotteisiin on hankintayksikkö todennut puutteita ja epäselvyyksiä useissa hankintaoikaisupäätöksessä yksilöimissään valittajan tuotteissa.

Asian arviointi

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoaja vastaa tarjouksensa sisällöstä. Tarjouksia arvioidaan ainoastaan niistä ilmenevien tietojen perusteella. Hankintayksikkö on velvollinen sulkemaan tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa.

Hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus, mutta ei velvollisuutta, luottaa tarjouksessa ilmoitettuihin tietoihin, ellei sillä ole perusteltua syytä muuta epäillä. Koska tarjoaja sitoutuu tarjouksen tekemisellä hankinnan kohteena olevan tavaran toimittamiseen tarjouspyynnön ehtojen mukaisesti, hankintayksiköllä ei ole velvollisuutta vaatia tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten täyttymisen osoittamista hankintamenettelyn aikana muulla tavalla kuin tarjouksessa esitetyllä ilmoituksella, jos tarjouspyynnössä ei ole vaadittu tarjoajia esittämään hankintamenettelyssä muuta näyttöä vaatimusten täyttymisestä. Tarjousten vertailussa tarjoajien tasapuolinen kohtelu voi toteutua ainoastaan, mikäli tarjoukset ovat keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, mitä tietoja tarjoukseen on sisällytettävä ja missä muodossa se edellyttää tarjoajia toimittamaan tarjousasiakirjat. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi tähän liittyvät vaatimukset tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, ettei niistä jää epäselvyyttä. Vastuu mahdollisista tarjouspyynnön epäselvyyksistä tai tulkinnanvaraisuuksista on lähtökohtaisesti hankintayksiköllä.

Markkinaoikeus toteaa, että nyt arvioitavana olevassa asiassa tarjouspyynnössä ei ole edellytetty tarjoajan toimittavan tarjouksessaan selvitystä tarjoamiensa kalusteiden ominaisuuksista. Tarjouspyyntö huomioon ottaen hankintayksikön on siten katsottava pitäneen riittävänä, että tarjoaja on jättänyt tarjouksen, josta ovat käyneet taulukkomuodossa ilmi tarjouspyynnössä edellytetyt tarjottujen kalusteiden yksikköhinnat ja tarjouksen kokonaishinta.

Hankintayksiköltä on kuitenkin ennen tarjousten jättämiselle tarjouspyynnössä asetettua määräaikaa tiedusteltu, sopiiko tuotekorttien lataaminen tarjoukseen tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuden todentamiseksi. Hankintayksiköltä on siten tiedusteltu mahdollisuutta liittää tarjoukseen enemmänkin asiakirjoja kuin mitä hankintayksikkö oli tarjouspyynnössään edellyttänyt. Hankintayksikön vastaus esitettyyn kysymykseen ei ole ollut yksiselitteinen sen suhteen, onko hankintayksikkö tarkoittanut täsmentää tarjouspyyntöään siten, että tarjottavien tuotteiden tuotekortit on tullut liittää tarjoukseen vai onko hankintayksikkö tarkoittanut ainoastaan antaa siihen mahdollisuuden. Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön vastauksen voi katsoa sisältäneen tarjoajalle asetettua vaatimusta liittää tuotekortit tarjoukseen.

Hankintayksikön hankintailmoituksen julkaisemisen jälkeen tekemässä tarjouspyynnön täsmentämisessä koskien tuotekorttien tarjoukseen liittämisen sallimista ei ole ollut kysymys siitä, että hankintayksikkö olisi vastauksellaan sille esitettyyn kysymykseen muuttanut tarjouspyynnössä asetettuja esimerkiksi hankinnan kohteena olevilta kalusteilta vaadittuja ominaisuuksia tai käyttämäänsä valintaperustetta. Hankintamenettelyn kuluessa hankintayksikön tuotekorteista antamalla lisätiedolla ei olisi ollut merkitystä potentiaalisille tarjoajille niiden harkitessa hankintailmoituksen perusteella osallistumistaan tarjouskilpailuun, kun otetaan huomioon, että tarjouspyynnön mukaan tuotetietoja ei ollut tarvinnut liittää tarjoukseen. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön vastauksessaan ilmoittama tarjouspyynnön täsmennys nyt arvioitavana olevan kansallisen hankinnan olosuhteissa ei siten ole ollut luonteeltaan sellainen tieto, joka olisi edellyttänyt hankintailmoituksen korjausilmoituksen julkaisemista.

Edellä todetusti hankintayksikön on noudatettava hankinnan kilpailuttamisessa sellaista menettelyä, joka on tasapuolisuuden, syrjimättömyyden, avoimuuden ja suhteellisuuden periaatteiden mukainen.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikkö on tarjousten vastaanottamisen jälkeen soittanut valittajalle ja pyytänyt valittajaa toimittamaan tietoja tuotteista, koska valittaja ei ollut liittänyt tarjoukseensa tuotekortteja. Tarjouspyynnön mukaan tarjousten jättämisen määräaika on ollut 20.2.2023 klo 11.30. Valittaja on 22.2.2023 lähettänyt hankintayksikölle sähköpostitse kuvia tarjoamistaan tuotteista mainiten viestin saatteessa, että materiaali tai varustetaso saattavat poiketa kuvissa.

Asiassa on tulkinnanvaraista, millaista ja kuinka tarkkaa selvitystä tarjotuista tuotteista hankintayksikkö on valittajalta odottanut, kun otetaan huomioon, ettei tarjouspyynnössä ennen siitä hankintayksikölle esitettyjä kysymyksiä ollut pyydetty liittämään tarjoukseen selvitystä tarjotuista tuotteista eikä siten viitattu esimerkiksi tarjoajan olemassa olevaan tai julkisesti saatavilla olevaan kalusteluetteloon taikka tuotekortteihin. Jossain määrin epäselväksi on jäänyt myös se, olisiko tuotteiden kuvista tai muista tiedoista tullut käydä ilmi kaikki tuotteelle tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset vai olisiko riittänyt mallikuva, jos tuote on kuitenkin ollut muokattavissa hankintayksikön tarjouspyynnössään asettamien vaatimusten mukaiseksi. Asiassa ei ole myöskään käynyt ilmi, onko hankintayksikkö antanut merkitystä valittajan selvitykseen sisältyneelle maininnalle materiaalin tai varustetason mahdollisesta poikkeavuudesta kuviin nähden. Poissuljettua ei ole ollut se, että hankintayksikkö on tarjouspyynnössä asettanut hankittaville kalusteille sellaisia vaatimusmäärittelyjä, ettei tarjoajalla ole ollut olemassa valmiita tuotekortteja tai muita vastaavia tuotetietoja eikä kuvia juuri kyseiset vaatimukset täyttävistä kalusteista. Tällaisten tietojen kokoaminen on voinut vaatia aikaa.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön valittajalle puhelimitse esittämä asiakirjoihin kirjaamatta jäänyt täydennyspyyntö, täydennyksen toimittamiselle varattu huomattavan lyhyt aika sekä epätietoisuus siitä, kuinka tarkkoja tietoja hankintayksikkö on edellyttänyt täydennyttämisellä saavansa, ovat nyt esillä olevassa asiassa merkinneet sitä, ettei hankintayksikön menettely ole ollut omiaan turvaamaan hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaista tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Markkinaoikeuden määrättävissä olevista seuraamuksista säädetään hankintalain 154 §:n 1 momentin 1–7 kohdassa.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankintapäätös on pantu täytäntöön. Tämän vuoksi hankintalain 154 §:n 1 momentin 1–3 kohdan mukaiset seuraamukset eivät enää voi tulla kysymykseen. Koska hankinnassa on kysymys EU-kynnysarvon alittavasta hankinnasta, myöskään hankintalain 154 §:n 1 momentin 5–7 kohdan mukaiset seuraamukset eivät hankintalain 154 §:n 3 momentti huomioon ottaen ole käytettävissä. Näin ollen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voisi tulla kysymykseen hankintalain 154 §:n 1 momentin 4 kohdan mukainen hyvitysmaksun määrääminen. Mainitun lainkohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksua asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintalain 155 §:n 1 momentin mukaan hyvitysmaksua määrättäessä otetaan huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu, valituksen kohteena olevan hankinnan arvo ja valittajalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko. Pykälän 2 momentin mukaan hyvitysmaksun määrä ei saa ilman erityistä syytä ylittää kymmentä prosenttia hankintasopimuksen arvosta.

Hankintalain 155 §:ää koskevien esitöiden (HE 108/2016 vp s. 240) mukaan pykälä vastaa aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 95 §:ssä (321/2010) säädettyä. Viimeksi mainittua säännöstä koskevissa esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on tuotu esiin hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Valittajan on tämä osoitettava.

Hyvitysmaksun määräämisen edellytyksiä tulee edellä todetun mukaisesti arvioida sen perusteella, millaiseksi tarjouskilpailu ja valittajan asema olisi muodostunut virheettömässä menettelyssä. Kysymyksessä olevassa tarjouskilpailussa virheetön menettely olisi merkinnyt sitä, että hankintayksikkö olisi laatinut valittajalle esittämänsä täydennyspyynnön koskien hankinnan kohteen tietoja riittävän selkeästi niin, että valittaja olisi tiennyt, millaisessa muodossa täsmennettävät tuotetiedot tulee hankintayksikölle toimittaa, ja erityisesti varannut valittajalle riittävän ja kohtuullisena pidettävän ajan täydennyksen toimittamiseen. Valittajan tarjoamien tuotteiden tarjouspyynnön mukaisuutta ei esillä olevan asian olosuhteissa ole mahdollista varmuudella arvioida. Markkinaoikeus katsoo, että hankintamenettely on toteutettu kysymyksessä olevassa hankinnassa siten virheellisesti, ettei asiassa ole jälkikäteen riittävän luotettavasti todettavissa, että valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hyvitysmaksun määräämisen edellytykset eivät näin ollen täyty ja hyvitysmaksun määräämistä koskeva vaatimus on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi asiassa annetusta ratkaisusta huolimatta kohtuutonta, jos valittaja joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen pääasian osalta.

Markkinaoikeus velvoittaa Naantalin kaupungin korvaamaan Toika Oy:n oikeudenkäyntikulut 5.240 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Hannamaria Nurminen ja Maarika Joutsimo.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.