MAO:348/2025
Asian tausta
Pirkanmaan hyvinvointialue (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 21.11.2024 julkaistulla ja 6.12.2024 korjatulla terveyspalveluja ja sosiaalitoimen palveluja koskevalla hankintailmoituksella avoimen menettelyn kaltaisella menettelyllä toteutettavasta kevyen yhteisöllisen asumisen liitteen E mukaisesta palveluhankinnasta 1.3.2025 alkavalle toistaiseksi voimassa olevalle sopimuskaudelle.
Pirkanmaan hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtaja on 13.1.2025 tekemällään hankintapäätöksellä
§ 3/2025 sulkenut AlfaKuntoutus Hervanta Oy:n rinnakkaistarjouksen tarjouskilpailusta ja valinnut kevyen yhteisöllisen asumisen palveluntuottajat.
Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 26.000.000 euroa.
Hankintasopimuksia ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.
Asian käsittely markkinaoikeudessa
Valitus
Vaatimukset
AlfaKuntoutus Hervanta Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksun, määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen, määrää hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun ja lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 21.427,50 eurolla sisältäen oikeudenkäyntimaksun määrän viivästyskorkoineen.
Perustelut
Hankintayksikkö on hankintasäännösten vastaisesti sulkenut valittajan antaman rinnakkaistarjouksen tarjouskilpailusta sillä perusteella, että tarjous on jätetty hankintayksikön välivuokraamaan tilaan.
Sosiaalipalveluita voidaan tuottaa välivuokratuissa tai palveluntuottajan omissa tai muutoin vuokraamissa tiloissa. Tällaisessa menettelyssä hyvinvointialue vuokraa tilat ja asukkailta perittävä vuokra alenee arvonlisäveron verran. Välivuokrausmalleissa on kuitenkin eroja. Tilat voivat olla kokonaan tai osittain välivuokrattuja. Tarjouspyynnön välivuokrausta koskeva ehto on ollut epäselvä, koska tarjouspyynnössä ei ole määritelty, mitä välivuokrauksella tarkoitetaan. Epäselväksi on jäänyt myös se, mitä tilojen hallinnalla tarkoitetaan.
Tarjouspyynnön välivuokrausehto on ollut syrjivä ja suhteellisuusperiaatteen vastainen, kun otetaan huomioon, että vaatimus ei ole kohdistunut hankinnan kohteena olevaan kevyen yhteisöllisen asumisen palveluun vaan tilojen hallintaan. Ehto ei ole ollut hankinnan kannalta perusteltu, eikä sillä ole ollut vaikutusta palveluntuottajan kykyyn tuottaa hankittavaa palvelua. Ehto on rajoittanut palveluntuottajien tasapuolisia mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuun. Olemassa olevien kilpailuolosuhteiden hyödyntämistä on rajoittanut entisestään se seikka, että tarjouspyynnön palvelukuvauksen mukaan palveluntuottajan asumisyksikön on tullut sijaita Pirkanmaalla samalla, kun kaikki Pirkanmaan hyvinvointialueen omistamat, hallinnoimat ja välivuokraamat yksiköt on rajattu hankintamenettelyn ulkopuolelle. Hankintayksikön elokuussa 2024 järjestämässä kevyen yhteisöllisen palveluasumisen tarjouskilpailussa, jonka se keskeytti, ei ollut välivuokrausehtoa ja tarjoajien määrä oli suurempi.
Hankintapäätöksen perusteluista ei käy ilmi, mitä kautta hankintayksikkö on selvittänyt, että valittajan rinnakkaistarjouksessaan tarjoama Pispala-yksikkö olisi hyvinvointialueen välivuokraamassa tilassa. Päätös sulkea valittajan tarjous tarjouskilpailusta on mitä ilmeisemmin perustunut tarjouksen ulkopuolisiin tietoihin. Tarjouksia on arvioitava tarjouksista ilmenevien tietojen perusteella. Hankintamenettely on ollut virheellistä siltäkin osin, kun valittajan tarjouksen poissulkeminen on perustunut sellaisiin seikkoihin, jotka ovat olleet hankintayksikön tiedossa muun aineiston kuin tarjouspyyntöaineiston ja valittajan tarjouksen perusteella. Lisäksi hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole ennen tarjouksen sulkemista tarjouskilpailusta varannut valittajalle tilaisuutta tulla kuulluksi.
Vastine
Vaatimukset
Pirkanmaan hyvinvointialue on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.150 eurolla viivästyskorkoineen.
Perustelut
Tarjouspyynnön ehdon mukaan kilpailutuksessa ei ole voinut jättää tarjousta Pirkanmaan hyvinvointialueen hallinnoimiin, välivuokraamiin tai omistamiin tiloihin.
Valittaja on jättänyt tarjouspyynnön vastaisena tarjouskilpailusta poissuljetun rinnakkaistarjouksensa Pirkanmaan hyvinvointialueen vuokraamaan Pispalan entisen paloaseman tilaan. Valittajan kanssa on aiemmin tehty vuokravalvontavaltuutus siten, että valittaja tekee palvelun tilaajan eli hyvinvointialueen laskuun palvelun käyttäjien kanssa vuokrasopimuksen ja hoitaa vuokravalvonnan ja tilittää vuokratulon hankintayksikölle. Valittaja ei maksa tiloista lainkaan vuokraa, eikä sille aiheudu muitakaan tilakustannuksia, koska hankintayksikkö maksaa myös siivous- ja kiinteistönhuoltokustannukset.
Esillä olevassa kilpailutuksessa tilavuokraa koskeva kustannus kuuluu palveluntuottajalle siitä syystä, että palveluntuottajien tasapuolista kohtelua ei ole ollut muutoin mahdollista varmistaa. Tarjoajilla on ollut tilojen järjestämiselle useita vaihtoehtoja. Ainoastaan tarjouksen jättäminen hankintayksikön hallinnoimiin, välivuokraamiin tai omistamiin tiloihin on ollut kiellettyä, jotta on mahdollistettu tarjoajien tasapuolinen kohtelu ja vertailukelpoisten tarjousten saaminen. Tarjouskilpailua ei ole voitu järjestää sellaisesta lähtökohdasta, jossa tarjoaja saa hankintayksiköltä merkittävää taloudellista tukea toimiessaan maksutta hankintayksikön tiloissa. Hankintayksikön hallinnoimissa, vuokraamissa tai omistamissa tiloissa toimivalla palveluntuottajalla ei ole vastattavanaan tilakustannuksia eikä riskiä vuokraamattomista asunnoista, joten tällainen tarjoaja saisi tarjouskilpailussa perusteetonta etua suhteessa muihin tarjoajiin.
Tarjouspyynnön välivuokrausta koskeva ehto ei ole ollut epäselvä tai muutoinkaan hankintasäännösten vastainen. Valittajalle on toimitettu elokuussa 2024 sähköpostitse tieto siitä, että hankintayksikkö ottaa kyseessä olevat Pispalan entisen paloaseman tilat omaan käyttöönsä, kun valittajan palvelusopimus 31.12.2024 päättyy. Valittajalle ei ole voinut olla epäselvää, että kyseiset tilat ovat hankintayksikön hallinnoimia, välivuokraamia tai omistamia tiloja. Mikäli kyseinen ehto olisi ollut valittajalle epäselvä, sen olisi tullut esittää hankintayksikölle ehtoa koskeva kysymys hankintamenettelyn kysymyksille varatun vaiheen aikana. Valittaja tai muutkaan tarjoajat eivät ole esittäneet asiaa koskevia kysymyksiä.
Hankintojen tarkoituksenmukaisin järjestämistapa sekä hankinnan sisällön määrittäminen on hankintasäännöksissä jätetty hankintayksikön harkintavaltaan ja vastuulle. Se, että hankintayksikkö on päättänyt ottaa omaan käyttöön tilat, joihin valittaja on tehnyt rinnakkaistarjouksensa, on perustunut tarpeeseen kasvattaa omaa palvelutuotantoa vastaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain vaatimuksia. Kilpailuolosuhteiden hyödyntäminen ei liity kyseisissä tiloissa järjestettäviin palveluihin, joita ei hankita markkinoilta.
Hankintayksikkö ei ole perustanut valittajan rinnakkaistarjouksen poissulkemista tarjouskilpailusta hankintamenettelyn ulkopuoliseen tietoon. Tieto siitä, että valittaja on tehnyt tarjouksensa hankintayksikön hallinnoimaan, välivuokraamaan tai omistamaan tilaan on ilmennyt valittajan tarjouksesta. Koska valittajan tarjous on suljettu tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena, hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole varannut valittajalle tilaisuutta tulla kuulluksi ennen tarjouksen poissulkemista tarjouskilpailusta.
Vastaselitys
Valittaja on esittänyt tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun edellyttävän, että hankinnan ehdot määritellään sen kohteen perusteella eli tässä tapauksessa hoivan perusteella. Tarjouskilpailussa on vertailtu nimenomaan hoivapalvelun tuottamiseen liittyviä hintoja. Asiakkaan maksaman vuokran määrää ei ole lainkaan vertailtu tarjouskilpailussa ja tämä määrä on lisäksi ollut kustannusneutraali tekijä kaikille toimijoille, sillä se on määritelty tarjouspyyntöasiakirjoissa tarjoajia sitovasti. Välivuokrausta koskeva ehto ei ole ollut hankinnan kohteen ja tarjousvertailun kannalta miltään osin olennainen ja perusteltu.
Valittaja ei ole saanut hankintayksiköltä tarjoushintaan vaikuttavaa taloudellista tukea. Valittajan saamien tietojen mukaisesti hankintayksikkö maksaa vuokraa Pispalan kiinteistöstä kiinteistön vuokranantajalle, jolla ei ole mitään hallinnollista tai omistuksellista yhteyttä valittajaan. Valittaja ei saa mitään vuokratuloa Pispalan kiinteistöstä hankintayksiköltä eikä tällä hetkellä toimi Pispalassa. Sillä, miten valittaja on liiketoimintansa aikaisemmin järjestänyt ja mitä se on esimerkiksi sopinut vuokranmaksusta Pispalan kiinteistön vuokranantajan kanssa, ei ole merkitystä kyseessä olevassa hankintamenettelyssä. Tarjoajan ja kolmannen tahon välinen sopimus tai järjestely ei ole hankinnan kohteeseen liittyvä peruste rajata välivuokratussa kohteessa toimivat tarjoajat pois hankintamenettelystä.
Hankintayksikkö ei ole edellyttänyt tarjouskilpailussa tarjoajilta yksityiskohtaisia tietoja tarjoajien tilojen hallinnasta ja maksamista vuokrista. Välivuokrausta koskevalla ehdolla ei ole voitu kattavasti varmistaa, että asuntojen tilavuokraa koskeva kustannus on nimenomaisesti kunkin palveluntuottajan kannettavana. Sosiaalihuollon alalla ei ole lainkaan epätavanomaista, että palveluntuottaja tuottaa palvelua esimerkiksi palveluntuottajan toimintaa tukevan säätiön tai muun yleishyödyllistä toimintaa harjoittavan yhteisön hallinnoimissa tiloissa. Se, että sosiaalipalvelujen tiloja hallitaan välivuokraussopimuksilla, ei estä sopimasta järjestelyistä, joilla palveluntuottaja vuokraisi asunnot ja vuokrasopimus olisi palveluntarjoajan ja asukkaan välinen. Valittaja ei voi mitenkään vaikuttaa siihen, millaisiin vuokrasuhteen ehtoihin, vuokran määrä mukaan lukien, hankintayksikkö on osaltaan sitoutunut kolmannen tahon kanssa. Mahdolliset tyhjistä asunnoista aiheutuvat tappiot voidaan kattaa muista asunnoista saatavilla vuokratuloilla. Hankintayksikkö on jättänyt huomioimatta, että sen laskelmissaan esittämät tappiot voidaan tulevaisuudessa jyvittää vuokraan.
Välivuokrattavat tilat on yleensä rakennettu Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n myöntämillä tuilla. Valittajalle on jäänyt epäselväksi, millaista ARA-kohdetta tarjouskilpailussa olisi ollut sallittua tarjota. Hankintayksikön perustelun, jonka mukaan välivuokrausta koskeva ehto olisi asetettu sen takia, että palveluntuottajien tasapuolista kohtelua ei olisi mahdollista varmistaa muutoin kuin asettamalla tilavuokraa koskeva kustannus palveluntuottajalle, kannalta on ristiriitaista, että palveluntuottajien on tästä huolimatta sallittu tuottaa hankittavia palveluita ARA-kohteissa.
Mikäli valittaja tai jokin muu välivuokratussa kohteessa toiminut tarjoaja olisi saanut hankintayksiköltä tarjoushintaan vaikuttavaa taloudellista tukea, hankintayksikön olisi ensisijaisesti tullut huomioida väitetty taloudellinen tuki tarjouskilpailun ehdoissa tai viimeistään tarjousvertailussa. Hankintayksikön olisi ollut mahdollista laskea väitetyn taloudellisen tuen määrä ja ottaa tämä huomioon tarjousten vertailussa.
Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä vahvistetun puolustusoikeuksien kunnioittamisen periaatteen mukaisesti henkilöllä on oikeus tulla kuulluksi kaikissa menettelyissä, joissa hallinto aikoo tehdä henkilöä koskevan tälle vastaisen toimen kuten poissulkemista koskevan päätöksen. Kuulemisvelvoite koskee kaikkien jäsenvaltioiden hallintoja, kun ne tekevät päätöksiä, jotka kuuluvat unionin oikeuden soveltamisalaan, vaikka sovellettavassa lainsäädännössä ei säädettäisi tällaisesta muodollisuudesta.
Muut kirjelmät
Hankintayksikkö on esittänyt, että hankintayksikön hallinnoimat, välivuokraamat ja omistamat tilat on rajattu tarjouskilpailun ulkopuolelle paitsi tarjoajien tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi, myös muista syistä, kuten siksi, että niiden käyttötarkoitus voi muuttua, eivätkä tilat ole käytettävissä tarjouskilpailun kohteena olevan palvelun tuottamiseen. Hankintayksikkö järjestää tarjouskilpailun omista tarpeistaan lähtien, eikä sillä ole velvollisuutta järjestää tarjouskilpailua siten, että se tarjoaisi tiloja palveluntuottajille tai jollekin palveluntuottajalle. Tällainen hankintayksikön tarvetta vastaava tarjouskilpailu ei ole millään tavalla tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vastainen. Tila, johon valittaja on tehnyt rinnakkaistarjouksen, on otettu hankintayksikön omaan käyttöön vuokrasopimuksen nojalla. Tarjoaja ei ole voinut tehdä tarjousta tilaan, joka ei ole sen omistama tai muulla tavalla hallinnoima.
Valittaja on esittänyt, että väitetty riski tilojen käyttötarkoituksen muuttumisesta siten, etteivät ne olisi käytettävissä tarjouskilpailun kohteena olevan palvelun tuottamiseen, koskee kaikkia kohteita, joissa palvelua tuotetaan. Välivuokrausehtoa ei siten voida perustella tälläkään seikalla. Se, ettei valittaja toimi tällä hetkellä Pispalan kohteessa, ei tarkoita, etteikö valittajalla olisi hallinnointisopimusta tilaan tai valmiutta tehdä tällaista sopimusta kiinteistön omistajan kanssa ennen sopimuskauden alkua. Tarjouspyynnössä ei ole edes edellytetty tarjoajilta tarkempaa selvitystä niiden omistus-, vuokra- tai muusta hallinnointioikeudesta koskien palvelutuotannossa käytettäviä yksiköitä. Valittajalta ei voida edellyttää perusteettomasti tiukempia selvityksiä kuin muilta tarjoajilta.
Valittajan mukaan asia on ollut oikeudellisesti niin epäselvä, että hankintayksikön oikeudenkäyntikuluvaatimus tulee joka tapauksessa hylätä. Julkisten asumis- ja hoivapalveluhankintojen sekä välivuokrausta koskevien rajoitusehtojen välinen suhde on aidosti tulkinnanvarainen ja epäselvä asia.
Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjouspyynnön liitteenä olleen palvelukuvauksen perusteella on ollut täysin selvää, että ARA-tuettuja kohteita on voinut tarjota. Valittajan rinnakkaistarjouksen mukaisessa tilanteessa tuki kohdistuu valittajaan, koska hankintayksikkö maksaa vuokran valittajan puolesta. Hankintayksikkö ei maksa vuokraa tai kanna riskiä tyhjistä asunnoista muiden tarjoajien puolesta, eikä tällaista tukea kohdistu muihin tarjoajiin kuin valittajaan.
Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä ARA-tuettujen kohteiden osalta, koska palvelukuvauksessa asetettu ARA-kohteiden vuokranmäärittelyä koskeva ehto on ristiriidassa tarjouspyynnössä asetetun välivuokrausta koskevan ehdon kanssa. Valittajan käsityksenä alan ammattimaisena toimijana on, että lähes kaikki ARA-tuetut kohteet on toteutettu välivuokrausmallilla. Tarjouspyynnön perusteella on jäänyt siten epäselväksi ja tulkinnanvaraiseksi, onko ARA-tuettuja kohteita voinut tosiasiallisesti tarjota tarjouskilpailussa, kun välivuokrattujen kohteiden tarjoaminen on kielletty.
Hankintayksikkö on antanut lisälausuman.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Perustelut
Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet
Asiassa on ensin arvioitava, onko tarjouspyynnön välivuokrausta koskeva ehto ollut epäselvä, syrjivä, suhteellisuusperiaatteen vastainen tai kilpailua rajoittava. Asiassa on lisäksi tarvittaessa arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on sulkenut hankintapäätöksessä ilmoittamallaan perusteella valittajan rinnakkaistarjouksen tarjouskilpailusta ja kun se ei ole ennen tätä varannut valittajalle tilaisuutta tulla kuulluksi.
Hankinnan kohteena oleva kevyen yhteisöllisen asumisen järjestäminen on hankintalain liitteen E mukainen sosiaalipalvelu, johon sovelletaan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 107 §:n mukaan hankintalain 12 luvun (107–115 §) lisäksi hankintalain
I (1–31 §) ja IV (123–174 §) osan säännöksiä.
Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan lain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuoliset mahdollisuudet tarjota tavaroita, palveluja ja rakennusurakoita julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa. Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti olemassa olevat kilpailuolosuhteet hyväksi käyttäen ja ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat huomioon ottaen.
Hankintalain 2 §:n 2 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 71) mukaan momentti on suosituksenluontoinen. Tarkoituksena on korostaa hankintojen toteuttamisen julkiselle taloudelle aiheuttamia hallinnollisia kustannuksia ja niiden minimointia, hankintojen kestävyyttä sekä niiden vaikutuksia pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ja yhteisöihin. Säännöksessä suositellaan hankintatoimen järjestämistä ja toteuttamista lain tavoitteiden mukaisella tavalla. Hankintojen tarkoituksenmukaisin järjestämistapa ja hankinnan sisällön määrittäminen jäävät kuitenkin hankintayksiköiden harkintavaltaan ja vastuulle. Taloudellisesti järjestetyssä hankinnassa tarjouskilpailu toteutetaan hankinnan kontekstiin ja tavoitteisiin nähden mahdollisimman tehokkaasti siten, että hankintamenettelyn tuloksena aikaansaadaan säästöjä julkiselle taloudelle.
Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Hankintalain 109 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on noudatettava hankinnan kilpailuttamisessa sellaista menettelyä, joka on 3 §:n 1 momentissa tarkoitettujen periaatteiden mukainen. Hankintayksikön on kuvattava käyttämänsä hankintamenettely hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.
Hankintalain 109 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 216) mukaan pykälä vastaa lain 100 §:ssä kansallisten hankintojen osalta säädettyä. Pykälän tarkoituksena on mahdollistaa joustavammat hankintamenettelyt luvun tarkoittamiin hankintoihin, joilla voi olla suurta merkitystä asiakkaan kannalta, kunhan lainkohdassa säädetyistä reunaehdoista huolehditaan.
Hankintalain 113 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava siten, että sen perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa palvelun olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava pois tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta määräajassa toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja ja asiakirjoja.
Hankintalain 113 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 216) mukaan pykälä vastaa lain 104 §:ssä säädettyä. Viimeksi mainitun pykälän esitöissä (HE 108/2016 vp s. 212 ja 213) on todettu, että hankintayksikkö voi pyytää täydennyksiä ja täsmennyksiä tarjouksiin ja osallistumishakemuksiin mainitun
lain 74 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.
Hankintalain 74 §:n 2 momentin mukaan, jos tarjouksessa tai osallistumishakemuksessa olevat tiedot tai asiakirjat ovat puutteellisia tai virheellisiä taikka jotkut asiakirjat tai tiedot puuttuvat, hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Edellytyksenä on, että menettelyssä noudatetaan mainitun lain 3 §:ssä säädettyjä periaatteita.
Hankintalain 74 §:n 2 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 173 ja 174) mukaan tarjousten täsmentäminen ja täydentäminen on sallittua, jos kysymys on epäolennaisesta puutteesta, ristiriidasta taikka virheestä. Hankintayksikön ei tule kuitenkaan sallia tarjousten olennaista muuttamista. Sallittua ei ole pyytää täsmennyksiä, korjauksia ja täydennyksiä siten, että menettelyllä on olennainen vaikutus ehdokkaan tai tarjoajan asemaan. Siten hankintayksikön ei ole sallittua pyytää tarjoajaa täydentämään tarjousta tarjousajan päättymisen jälkeen esimerkiksi pyytämällä tarjoajaa vaihtamaan tarjotun tarjouspyynnön vastaisen tuotteen taikka toimittamaan tarjousten vertailussa käytettävän merkityksellisen hinta- tai puuttuvan laatutiedon. Hankintayksiköllä on esitöiden mukaan harkintavaltaa siitä, pyytääkö se ehdokkaita tai tarjoajia täsmentämään tai täydentämään asiakirjoja. Hankintayksiköllä ei sitä vastoin ole velvollisuutta antaa ehdokkaille tai tarjoajille oikeutta täsmentää tai täydentää tarjouksia tai osallistumishakemuksia eikä tarjoajalla ole oikeutta vaatia lisäaikaa ja mahdollisuutta tarjouksen loppuunsaattamiseksi hankinta-asiakirjojen vaatimalle tasolle.
Hankinta-asiakirjat ja hankintamenettely keskeisiltä osin
Hankinnassa on ollut kyse avoimen menettelyn kaltaisella menettelyllä toteutettavasta kevyen yhteisöllisen asumisen liitteen E mukaisesta palveluhankinnasta.
Hankintailmoituksen kohdassa ”2.1. Menettely” ja tarjouspyynnön kohdassa ”Hankinnan kuvaus” on todettu yhtenevästi muun ohella seuraavaa:
”Tässä kilpailutuksessa ei voi jättää tarjousta Pirkanmaan hyvinvointialueen hallinnoimiin, välivuokraamiin tai omistamiin tiloihin. Tarkemmin hankinnan kohteena oleva palvelu ja esimerkiksi ohjaava henkilöstömitoitus on kuvattuna liitteessä 3 Palvelukuvaus.”
Tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohteen kriteerit” alakohdassa ”Ryhmän yleiset kriteerit” on edellytetty, että tarjoaja ilmoittaa tarjottavan yksikön tiedot, joihin kuuluu muun ohella yksikön nimi, osoite ja muut yhteystiedot. Samassa alakohdassa on lisäksi edellytetty, että tarjoaja ilmoittaa, onko tarjottu yksikkö perustettava yksikkö.
Tarjouspyynnön liitteenä olleessa hankintasopimusluonnoksessa on todettu muun ohella seuraavaa:
”9. Hinta ja hinnan muuttaminen
[– –]
9.a Hinnat
[– –]
Lyhytaikaisen asumispalvelun hinnoittelu: Yhteisöllisen asumisen vuorokausihinta + toimeentulotuen saajan enimmäisasumismenot, sis. vesimaksun. Päivävuokran määrittelyssä noudatetaan Kelan kulloinkin määrittelemiä toimeentulotuen saajan enimmäisasumismenorajoja kuntakohtaisesti.
Esimerkki: Toimeentulotuen enimmäisasumismenot 1.4.2024 alkaen on Tampereella 589 e/kk plus vesimaksu 26,40 e/kk = 615,40 e/kk. Päivävuokra lasketaan 615,40 e: 30,5 = 20,18 e/vrk - > Lyhytaikaisen palvelun vuorokausihintana maksetaan palveluntuottajalle tarjouksen mukainen vuorokausihinta + 20,18 e/vrk.
Mikäli asumisyksikkö on ARA-kohde, käytetään päivävuokran määrittelyssä ARAn yksikkökohtaisesti määrittelemää kuukausivuokraa.”
Tarjouspyynnön liitteessä 3 ”Palvelukuvaus” on todettu muun ohella seuraavaa:
”8.2 Toimitilat ja välineet
Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskeva kehittämissuositus (STM:n suositus 2007:13) painottaa, että asuminen on järjestettävä lähellä asiakkaan lähipiiriä. Tilaajan seurantavelvoite vaatii sen, että asumisyksikkö sijaitsee kohtuullisen matkan päässä tilaajasta. Palveluntuottajan asumisyksikön tulee sijaita Pirkanmaalla.
Palvelujärjestelmän tulee tarjota erilaisia vaihtoehtoja, jotta asiakkaiden erilaiset tarpeet, toiveet ja valinnanvapaus asumisen suhteen voitaisiin ottaa huomioon. Asumisyksikön, josta paikkoja tarjotaan, tulee sijaita asiakkaan tarpeet huomioiden kohtuullisen etäisyyden päässä asiakkaan tarvitsemista palveluista. Yksikön sijainnin tulee tukea asiakkaan mahdollista opiskelua, työssäkäyntiä ja harrastuksia. Asumisyksikön sijainti ei saa tuottaa asiakkaalle kohtuutonta haittaa ylläpitää sosiaalista verkostoa (sukulaiset, ystävät jne.). Asumispaikkaa valitessa on huomioitava asiakkaan yksilölliset tarpeet ja tavoitteet kuntoutukselle.
[– –]
Palveluntuottajalla on useita eri mahdollisuuksia järjestää tilat, joissa palvelu tuotetaan. Palveluntuottaja voi omistaa tai vuokrata tarjoamansa tilat tai muulla tavalla hallinnoida tarjoamiaan tiloja. Palveluntuottajan tulee tarjousta jättäessään liittää selvitys hallinnoimistaan tiloista, mikäli Palveluntuottaja ei omista tai vuokraa tilojaan. Mikäli palveluntuottajalla ei ole tiloja tiedossaan, palveluntuottajan tulee esittää suunnitelma edellä mainituista asioista.
8.3 Asiakkaan vuokra
Asiakkaalta perittävän vuokran tulee olla kohtuullinen niin, etteivät asiakkaan toimeentulon edellytykset vaarannu. Asiakkaan kohtuullisiksi asumismenoiksi katsotaan enintään valtioneuvoston vuosittain hyväksymä toimeentulotuen saajan enimmäisasumismenorajojen mukaiset kustannukset, sillä alueella missä asumisyksikkö sijaitsee. Esimerkiksi jos asumisyksikkö sijaitsee Tampereella, toimeentulotuen saajan enimmäisasumismenot voivat olla 615,40 e/kk (1.4.2024 alkaen kaikki asumismenot, sis. vesi, lämmitys ja käyttösähkö), https://www.kela.fi/toimeentulotukiasumismenot.
[– –]
Mikäli asumisyksikkö on ARA-kohde, noudatetaan vuokranmäärittelyssä ARA:n ohjeita ja ehtoja sekä yllä mainittuja ehtoja kiinteän kuukausivuokran muodostamisesta (pois lukien ehto toimeentulotuen saajan enimmäisasumismenorajoista).”
Hankintayksikkö on sulkenut valittajan Pispalan yksikköä koskevan rinnakkaistarjouksen tarjouskilpailusta 13.1.2025 tekemällään valituksenalaisella hankintapäätöksellä. Hankintapäätöksessä on todettu muun ohella seuraavaa:
”Hankinnan kuvaus
Hankinnan kohteena on Pirkanmaan hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvien, sosiaalihuoltolain 21 §:n mukaisten mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden asumispalvelujen tuottaminen. Hankinnan tarkoituksena on yhdenmukaistaa Pirkanmaan hyvinvointialueelle siirtyneiden moninaisten asumispalvelusopimuksien kirjoa sekä ajantasaistaa asumispalvelutuotteet voimassa olevan sosiaalihuoltolain mukaisiksi. Strategisena tavoitteena hyvinvointialueella on lisätä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluiden omaa tuotantoa pitkäjänteisesti ostopalveluita täydentämään: vuoteen 2035 mennessä omassa tuotannossa tulisi olla kymmenen uutta yksikköä. Tämän hankinnan tavoitteena on tuottaa ja turvata asiakasryhmän asumispalvelut Pirkanmaalla asiakkaiden tarpeita vastaavasti sekä erilaiset palvelutarpeet riittävästi huomioiden.
[– –]
Tarjousten tarjouspyynnönmukaisuuden tarkastaminen
[– –]
Tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaisesti kilpailutuksessa ei voi jättää tarjousta Pirkanmaan hyvinvointialueen hallinnoimiin, välivuokraamiin tai omistamiin tiloihin. Alfakuntoutus Hervanta Oy (2301569-4) lähettämä rinnakkaistarjous Alfakuntoutus Pispala hylätään tarjouspyynnön vastaisena, koska tarjous on jätetty Pirkanmaan hyvinvointialueen välivuokraamaan tilaan.
Muut tarjoukset täyttivät tarjouspyynnön ehdot.”
Tarjouspyynnön epäselvyys
Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnön välivuokrausta koskeva ehto on ollut epäselvä, koska tarjouspyynnössä ei ole määritelty, mitä välivuokrauksella tai tilojen hallinnalla tarkoitetaan. Tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella on myös jäänyt epäselväksi, onko tarjouskilpailussa ollut sallittua tarjota Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n tukemia kohteita, koska palvelukuvauksessa asetettu ARA-kohteiden vuokranmäärittelyä koskeva ehto on ollut ristiriidassa tarjouspyynnössä asetetun välivuokrausta koskevan ehdon kanssa.
Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjouspyynnön välivuokrausta koskeva ehto ei ole ollut epäselvä. Valittajalle on toimitettu elokuussa 2024 sähköpostitse tieto siitä, että hankintayksikkö ottaa kyseessä olevat Pispalan entisen paloaseman tilat omaan käyttöönsä, kun valittajan palvelusopimus 31.12.2024 päättyy. Hankintayksikön mukaan valittajalle ei ole voinut olla siten epäselvää, että kyseiset tilat, joihin valittaja on tehnyt rinnakkaistarjouksensa, ovat hankintayksikön hallinnoimia, välivuokraamia tai omistamia. Mikäli kyseinen ehto olisi ollut valittajalle epäselvä, sen olisi tullut esittää hankintayksikölle sitä koskeva kysymys.
Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, että tarjouspyynnön liitteenä olleen palvelukuvauksen perusteella on ollut selvää, että ARA-tuettuja kohteita on voinut tarjota.
Markkinaoikeus toteaa, että tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintaa ja tarjouksen tekemistä koskevat vaatimukset tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö on omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Vastuu tarjouspyynnön mahdollisista epäselvyyksistä ja tulkinnanvaraisuuksista on hankintayksiköllä.
Edellä todetulla tavalla hankintailmoituksesta ja tarjouspyynnöstä ilmenee, että kyseessä olevassa kilpailutuksessa ei ole voinut jättää tarjousta Pirkanmaan hyvinvointialueen hallinnoimiin, välivuokraamiin tai omistamiin tiloihin. Lisäksi tarjouspyynnön liitteenä olleen palvelusopimusluonnoksen mukaan, mikäli asumisyksikkö on ARA-kohde, käytetään päivävuokran määrittelyssä ARAn yksikkökohtaisesti määrittelemää kuukausivuokraa. Vastaavasti myös tarjouspyynnön liitteen 3 ”Palvelukuvaus” mukaan, mikäli asumisyksikkö on ARA-kohde, noudatetaan vuokranmäärittelyssä ARA:n ohjeita ja ehtoja sekä yllä mainittuja ehtoja kiinteän kuukausivuokran muodostamisesta pois lukien ehto toimeentulotuen saajan enimmäisasumismenorajoista.
Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön perusteella alalla ammattimaisesti toimiville tarjoajille on täytynyt olla riittävän selvää, mitä tarjouspyynnössä todetulla tilojen hallinnoinnilla, välivuokraamisella ja omistamisella on tarkoitettu. Tarjouspyynnön sekä sen liitteinä olleiden hankintasopimusluonnoksen ja palvelukuvauksen perusteella on ollut selvää, että välivuokrausta koskeva ehto on koskenut vain Pirkanmaan hyvinvointialueen hallinnoimia, välivuokraamia tai omistamia tiloja ja että ARA-tuettujen kohteiden tarjoaminen on ollut tarjouspyyntöasiakirjojen ehtojen mukaista. Näin ollen tarjouspyyntöaineisto ei ole ollut myöskään valittajan esittämällä tavalla ristiriitaista.
Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei tarjouspyyntö ole ollut valittajan esittämin tavoin epäselvä.
Tarjouspyynnössä asetettujen edellytysten hyväksyttävyys
Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnön välivuokrausehto on ollut syrjivä, kilpailua rajoittava ja suhteellisuusperiaatteen vastainen, koska vaatimus ei ole kohdistunut hankinnan kohteena olevaan kevyen yhteisöllisen asumisen palveluun vaan tilojen hallintaan ja koska palveluntuottajan asumisyksikön on tullut sijaita Pirkanmaalla.
Valittaja on lisäksi esittänyt, että se ei ole saanut hankintayksiköltä tarjoushintaan vaikuttavaa taloudellista tukea. Mikäli hankintayksikkö on arvioinut, että valittaja tai jokin muu välivuokratussa kohteessa toiminut tarjoaja olisi saanut hankintayksiköltä tarjoushintaan vaikuttavaa taloudellista tukea, hankintayksikön olisi ensisijaisesti tullut huomioida väitetty taloudellinen tuki tarjouskilpailun ehdoissa tai viimeistään tarjousvertailussa. Valittajan mukaan hankintayksikön olisi ollut mahdollista laskea väitetyn taloudellisen tuen määrä ja ottaa tämä huomioon tarjousten vertailussa.
Hankintayksikkö on esittänyt, että sen päätös ottaa omaan käyttöön tilat, joihin valittaja on tehnyt rinnakkaistarjouksensa, on perustunut tarpeeseen kasvattaa omaa palvelutuotantoa vastaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain vaatimuksia. Kilpailuolosuhteiden hyödyntäminen ei liity kyseisissä tiloissa järjestettäviin palveluihin, joita ei hankita markkinoilta. Hankintayksikkö on järjestänyt tarjouskilpailun omista tarpeistaan lähtien, eikä sillä ole velvollisuutta järjestää tarjouskilpailua siten, että se tarjoaisi tiloja palveluntuottajille tai jollekin palveluntuottajalle.
Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, että koska sen hallinnoimissa, vuokraamissa tai omistamissa tiloissa toimivalla palveluntuottajalla ei ole vastattavanaan tilakustannuksia eikä riskiä vuokraamattomista asunnoista, tällainen tarjoaja saisi tarjouskilpailussa perusteetonta etua suhteessa muihin tarjoajiin.
Markkinaoikeus toteaa, että hankintalain säännökset eivät sääntele hankinnan kohteen sisältöä tai tarkoituksenmukaisuutta. Hankintayksiköllä on laaja harkintavalta sen suhteen, miten se määrittelee hankinnan kohteen ja sitä koskevat vaatimukset. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon vaatimus tarjoajien tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta. Tarjouspyynnössä asetettavien vaatimusten tulee olla hankinnan kannalta perusteltuja, eivätkä mainitut vaatimukset saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua. Suhteellisuusperiaatteesta johtuu, että vaatimusten on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltavaan päämäärään.
Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikön välivuokraamissa Pispalan tiloissa toiminut aiempi palveluntuottaja, joka on ollut valittaja, ei ole aikaisemmin vastannut maksettavaksi tulevista tilakustannuksista, eikä se ole myöskään kantanut riskiä tyhjäksi jääneistä asunnoista. Hankintayksikön välivuokraamiin Pispalan tiloihin on siten sisältynyt sellaisia vuokrajärjestelyjä, jotka ovat voineet asettaa kyseisissä tiloissa tai samankaltaisissa tiloissa toimivan palveluntuottajan muita tarjoajia parempaan asemaan tarjouskilpailussa.
Edellä todetulla tavalla tarjouspyynnön liitteen 3 ”Palvelukuvaus” kohdan ”8.2 Toimitilat ja välineet” mukaan mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskeva kehittämissuositus (STM:n suositus 2007:13) painottaa, että asuminen on järjestettävä lähellä asiakkaan lähipiiriä. Palvelukuvauksen mukaan asumisyksikön, josta paikkoja tarjotaan, tulee sijaita asiakkaan tarpeet huomioiden kohtuullisen etäisyyden päässä asiakkaan tarvitsemista palveluista. Lisäksi tilaajan seurantavelvoite vaatii sen, että asumisyksikkö sijaitsee kohtuullisen matkan päässä tilaajasta.
Liitteen 3 ”Palvelukuvaus” saman kohdan mukaan palveluntuottaja voi omistaa tai vuokrata tarjoamansa tilat tai muulla tavalla hallinnoida tarjoamiaan tiloja. Tarjouspyynnön mukaan tarjoajat ovat voineet ilmoittaa olemassa olevan yksikön lisäksi myös perustettavan yksikön, joka on sijainnut Pirkanmaalla.
Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä ei ole ollut velvollisuutta tarjota hallinnoimiaan, välivuokraamiaan tai omistamiaan tilojaan tarjoajien käyttöön ja että tarjoajat ovat voineet tuottaa palveluja kaikissa muissa Pirkanmaalla olemassa olevissa tai Pirkanmaalle perustettavissa asumisyksiköissä. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa rajoissa rajata välivuokraamansa tilat hankinnan ulkopuolelle ottaen huomioon, että niihin on voinut liittyä sellaisia vuokrajärjestelyjä, jotka saattavat asettaa tällaisissa tiloissa toimivan palveluntuottajan tosiasiallisesti muita tarjoajia parempaan asemaan.
Markkinaoikeus toteaa edelleen, että hankintayksikön menettelyllä aikaisemmassa tarjouskilpailussa tai aikaisemmissa vastaavissa hankinnoissa ei ole nyt tarkasteltavana olevan tarjouspyynnön kannalta merkitystä. Näin ollen valittajan esittämillä väitteillä hankintayksikön aikaisemmasta kilpailutuksesta ei ole tämän asian arvioinnissa merkitystä.
Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei tarjouspyynnön välivuokrausta koskeva ehto ole ollut valittajan esittämällä tavalla hankintasäännösten vastainen.
Valittajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuden arviointi
Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön päätös sulkea sen rinnakkaistarjous tarjouskilpailusta on perustunut tarjouksen ulkopuolisiin tietoihin.
Hankintayksikkö on esittänyt, että tieto siitä, että valittaja on tehnyt rinnakkaistarjouksensa hankintayksikön hallinnoimaan, välivuokraamaan tai omistamaan tilaan on ilmennyt valittajan tarjouksesta.
Markkinaoikeus toteaa, että tarjoaja vastaa tarjouksensa sisällöstä ja tarjouksia arvioidaan ainoastaan niistä ilmenevien tietojen perusteella. Tarjouksia on lähtökohtaisesti arvioitava sellaisina kuin ne ovat saapuneet hankintayksikölle tarjousten jättämiselle varatun määräajan kuluessa. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus edellyttää, että hankintayksikkö arvioi tarjouksia tarjouspyynnössä etukäteen ilmoittamillaan perusteilla kaikkien tarjoajien osalta tasapuolisesti ja syrjimättä.
Edellä todetulla tavalla tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohteen kriteerit” alakohdassa ”Ryhmän yleiset kriteerit” on edellytetty, että tarjoaja ilmoittaa tarjottavan yksikön tiedot, joihin kuuluu muun ohella yksikön nimi, osoite ja muut yhteystiedot. Lisäksi tarjoajan on tullut ilmoittaa, onko kyseessä ollut perustettava yksikkö. Valittaja on ilmoittanut rinnakkaistarjouksessaan tarjoamansa yksikön nimen ”Alfakuntoutus Pispala” ja kyseisen yksikön yhteystiedot. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikkö on ilmoittanut valittajalle sähköpostitse elokuussa 2024 ottavansa kyseiset Pispalan entisen paloaseman tilat omaan käyttöönsä valittajan palvelusopimuksen päättymisen 31.12.2024 jälkeen.
Markkinaoikeus on edellä katsonut, että tarjouspyynnön ehto koskien Pirkanmaan hyvinvointialueen hallinnoimia, välivuokraamia ja omistamia tiloja ei ole ollut epäselvä. Markkinaoikeus toteaa, että valittajan tarjouksessaan ilmoittamasta yksikön nimestä ja sen yhteystiedoista ilmenee, että se on tarjonnut tarjouspyynnön vastaisesti hankintayksikön aikaisemmin välivuokraamaa yksikköä, jonka hankintayksikkö on päättänyt ottaa omaan käyttöönsä. Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että valittaja ei ole ilmoittanut rinnakkaistarjouksessaan, että se olisi tarjonnut perustettavaa yksikköä.
Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on arvioinut, ettei valittajan tarjous ole tältä osin ollut tarjouspyynnön vaatimusten mukainen.
Valittaja on lisäksi esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole ennen valittajan tarjouksen sulkemista tarjouskilpailusta varannut valittajalle tilaisuutta tulla kuulluksi.
Hankintayksikön mukaan valittajan tarjous on suljettu tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena, minkä vuoksi hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole varannut valittajalle tilaisuutta tulla kuulluksi ennen tarjouksen poissulkemispäätöksen tekemistä.
Edellä todetusti hankintalain 74 §:n 2 momenttia koskevien esitöiden mukaan hankintayksiköllä ei ole edes oikeutta sallia tarjousten olennaista muuttamista. Nyt kyseessä olevassa asiassa tällaisena olennaisena muuttamisena olisi pidettävä sitä, että tarjoaja esimerkiksi täydentäisi rinnakkaistarjoustaan kokonaan uuden yksikön tiedoilla tarjousajan päättymisen jälkeen.
Kun otetaan huomioon hankintalain 113 §:n 2 momentissa tarjousten vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta sekä hankintalain 74 §:n 2 momentissa ja sen esitöissä tarjousten täsmennyttämisestä todettu sekä se, että valittaja on tarjonnut tarjouspyynnön selväksi katsottavan vaatimuksen vastaisesti hankintayksikön välivuokraamaa tilaa, hankintayksikön ei voida katsoa menetelleen virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen mainitusta syystä tarjouskilpailusta varaamatta tälle tilaisuutta täsmentää tarjoustaan.
Johtopäätös
Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.
Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.
Lopputulos
Markkinaoikeus hylkää valituksen.
Markkinaoikeus velvoittaa AlfaKuntoutus Hervanta Oy:n korvaamaan Pirkanmaan hyvinvointialueen oikeudenkäyntikulut 3.150 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n
1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.
Muutoksenhaku
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Pasi Yli-Ikkelä ja Eeva Tiainen.
Huomaa
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.