MAO:228/2026

Asian tausta

Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 8.7.2025 julkaistulla erityisalojen EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä puitejärjestelynä toteutettavasta riskienhallinnan asiantuntijapalveluiden hankinnasta kahden vuoden sopimuskaudelle ja kahdelle mahdolliselle kahden vuoden pituiselle optiokaudelle.

Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n toimitusjohtaja on 29.9.2025 tekemällään hankintapäätöksellä 34/2025 sulkenut tarjouskilpailusta muun ohella Diamond Consulting Oy:n, Korjauspartnerit Oy:n ja WeAre Solutions Oy:n muodostaman ryhmittymän (Diamond Group -ryhmittymä) ja valinnut Rejlers Finland Oy:n, Welado Oy:n ja WSP Finland Oy:n tarjoukset.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 4.320.000 euroa.

Hankintasopimuksia ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Diamond Consulting Oy, Korjauspartnerit Oy ja WeAre Solutions Oy ovat yhteisessä valituksessaan vaatineet, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittajat ovat toissijaisesti vaatineet, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan niille hyvitysmaksua. Lisäksi valittajat ovat vaatineet, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan niiden yhteiset arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 7.610 eurolla lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajien muodostaman ryhmittymän tarjouskilpailusta sen vuoksi, että sen tarjouksesta on puuttunut laatujärjestelmän sertifiointiasiakirja. Hankintayksikön olisi tullut varata ryhmittymälle tilaisuus täydentää tarjoustaan tältä osin. Hankintayksikkö on varannut eräälle toiselle tarjoajalle tilaisuuden täsmentää tarjoustaan ja hyväksynyt tämän tarjouskilpailuun.

Valittajien ryhmittymä on ilmoittanut tarjouksensa liitteenä olleessa yhteisen eurooppalaisen hankinta-asiakirjan esitäytetyssä vakiolomakkeessa (ESPD-lomake) pystyvänsä esittämään todistuksen laadunvarmistusstandardien vaatimusten täyttymisestä ja että kyseinen tieto ei ole saatavilla sähköisesti. Hankintayksikön on tullut siten ymmärtää, että valittajien ryhmittymällä on ollut tarjouspyynnön mukainen laatujärjestelmä ja että sitä koskeva tarjoajien soveltuvuusvaatimus on täyttynyt. Ryhmittymä on kuitenkin vastannut tarjouslomakkeella laatujärjestelmää koskevaan kohtaan ”kyllä”, joka on tarjouslomakkeen mukaan tarkoittanut sitä, että tarjoaja olisi ilmoittanut ESPD-lomakkeella, että laatujärjestelmää koskeva tieto on saatavilla sähköisesti ja antanut tästä asiakirjaviitteet ilman tarvetta liittää sertifikaattia tai muuta selvitystä osaksi tarjoustaan. Valittajien ryhmittymän antamat vastaukset ovat olleet siten ilmeisessä ristiriidassa.

Valittajien ryhmittymän tarjouksesta puuttunut laatujärjestelmän sertifiointiasiakirja on ollut tarjousvertailun kannalta merkityksetön tarjouksen liiteasiakirja, jonka tiedot ovat olleet ajalta ennen tarjousten jättämiselle asetetun määräajan päättymistä. Sertifikaatti on ollut todistetusti voimassa jo ennen tarjousten jättämisen määräajan umpeutumista ja tarjouksen jättämisen hetkellä. Valittajien ryhmittymän tarjouksen epäselvyys on johtunut tarjouspyyntöasiakirjojen kielellisestä epäselvyydestä, josta hankintayksikkö on ollut vastuussa.

Valittajien ryhmittymän tarjous on ollut tarjoushinnaltaan halvin ja hintavertailulla on ollut tarjouskilpailussa ratkaiseva painoarvo. Mikäli valittajien ryhmittymän tarjous olisi hyväksytty tarjousvertailuun, olisi ryhmittymä valittu yhdeksi kolmesta hankinnan puitesopimustoimittajasta. Hankintayksikön menettely on vaikuttanut näin ollen ratkaisevasti sekä valittajien asemaan hankintamenettelyssä että tarjouskilpailun lopputulokseen.

Vastine

Vaatimukset

Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajat yhteisvastuullisesti korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.400 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten mukaisesti sulkiessaan valittajien ryhmittymän tarjouskilpailusta sen tarjouksen ollessa tarjouspyynnön ja tarjousmenettelyn ehtojen vastainen. Valittajien ryhmittymä ei ole täyttänyt tarjouspyynnön soveltuvuusvaatimusta siksi, että sen tarjouksesta on puuttunut vaadittu laatujärjestelmän kuvaus, sertifiointiasiakirja tai vaihtoehtoisesti näiden sähköinen asiakirjatieto. Hankintayksikkö ei ole ollut velvollinen varaamaan valittajien ryhmittymälle tilaisuutta täydentää tarjoustaan mainituilta osin niin, että kyseisen vaatimuksen täyttyminen olisi voitu tarkistaa. Valittajien ryhmittymä on laiminlyönyt velvollisuutensa näyttää soveltuvuusvaatimuksen täyttyminen toteen.

Valittajien ryhmittymän tilanne ei ole vastannut toisen tarjoajan tilannetta, jossa kyseiselle tarjoajalle osoitettu tarjouksen täsmennyspyyntö on koskenut tarjoajan ilmoittaman referenssin vähäistä epäselvyyttä, jota on voitu hankintasäännösten mukaisesti täsmennyttää. Valittajien ryhmittymän osalta kysymys ei ole ollut vähäisestä virheestä tai puutteesta, vaan puutteesta, joka on vaikuttanut siihen, onko hankintayksikkö voinut arvioida, täyttääkö tarjoaja sille asetetun soveltuvuusvaatimuksen. Asiakirjan puuttumisella on ollut merkitystä sen osalta, onko tarjouksen voitu katsoa pääsevän mukaan tarjousvertailuun. Kysymys on ollut sellaisesta selvityksestä, jota ei tulla pyytämään tarjoajilta enää myöhemmin tarjouksen jättämisen jälkeen.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa on esitetty selkeästi se, että tarjoajan on tullut liittää vaadittu kuvaus järjestelmästä tarjoukseensa. Valittajien ryhmittymän tarjouksessa ei olisi ollut tarkoitettua puutetta, mikäli ryhmittymä olisi menetellyt huolellisesti. Valittajien ryhmittymä ei ole myöskään ilmoittanut tarjouksen liitteenä olleessa ESPD-lomakkeessa vaadittuja tarkkoja asiakirjaviitteitä siinä tapauksessa, että tiedot olisivat olleet saatavilla sähköisesti. Tarjouspyynnössä on vaadittu tarkoitettujen tietojen ilmoittamista sen vuoksi, että ne eivät ole olleet lakisääteisesti julkisia tai saatavilla kolmansien osapuolten ylläpitämistä julkisista rekistereistä kuten yritysten taloustiedot.

Tarjouspyyntöasiakirjat eivät ole myöskään olleet kielellisesti epäselvät, eikä hankintayksikkö ole siten ollut senkään vuoksi velvollinen varaamaan tarjoajille tilaisuutta täsmentää tarjouksiaan. Hankintayksikkö on muotoillut käyttämänsä vaatimukset ehdottomaan muotoon, ja niiden ilmoittaminen on vastannut oikeuskäytännössä vahvistettua tapaa. Asetetut vaatimukset ovat olleet alan ammattimaiselle toimijalle selkeät ja yksiselitteiset.

Kuultavien lausunnot

Rejlers Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Welado Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Valittajien tarjous on suljettu tarjouskilpailusta siksi, että siitä on puuttunut tarjouspyynnössä vaadittu laatujärjestelmän kuvaus tai sertifikaatti. Kysymys ei ole ollut tulkinnanvaraisesta referenssistä vaan olennaisen asiakirjan puuttumisesta. Hankintayksikkö on arvioinut tarjoukset hankintasäännösten mukaisesti niiden lopullisen sisällön perusteella.

WSP Finland Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Valittajat ovat esittäneet, että niiden ryhmittymän tarjouksen puutteet ovat olleet verrattavissa sen tarjouskilpailuun osallistuneen tarjoajan tarjouksessa olleisiin puutteisiin, jolle hankintayksikkö on varannut mahdollisuuden tarjouksen täsmentämiseen. Molempien tarjousten puutteet ja epäselvyydet ovat kohdistuneet soveltuvuusvaatimuksiin. Valittajien ryhmittymän tarjouksen täsmentämisessä olisi ollut kysymys olemassa olleen asiantilan todentamisesta. Toiselta tarjoajalta selvitystä on pyydetty kaksi kertaa, minkä jälkeen kyseistä asiaa on tiedusteltu vielä myös referenssiasiakkaalta. Selvitystoimet ovat olleet siten laajat, minkä vuoksi on epätodennäköistä, että kyseisessä tarjouksessa olisi ollut vain vähäisiä epäselvyyksiä. Valittajat olisivat voineet todentaa täyttävänsä soveltuvuusvaatimukset vähäisin täsmennyksin.

Hankintayksikkö ei ole voinut tietää, onko valittajien ryhmittymän tarjouksesta puuttunut liite vai verkko-osoite, josta tieto vaatimuksen todentamiseksi on ollut saatavilla sähköisesti. Tietyn asiakirjan toimittaminen ei ole ollut edes vaatimuksena, vaan tiedon on voinut esittää vaihtoehtoisesti myös verkko-osoitteella. Valittajilla on hankintayksikön kanssa voimassa kaksi puitesopimusta, joihin on liittynyt vaatimus laatujärjestelmästä. Hankintayksikön on siten täytynyt tietää, että valittajilla on voimassa oleva ISO 9001 -sertifikaatti.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajan tarkoittamalle toiselle tarjouskilpailuun osallistuneelle tarjoajalle on lähetetty täsmennyspyyntö vain kerran, minkä jälkeen asia on tarkistettu referenssiasiakkaalta. Täsmennyspyyntö on ollut hankintasäännösten mukainen, ja hankintayksiköllä on ollut täsmennyksiä pyytäessään harkintavaltaa. Hankintayksiköllä on lisäksi tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisesti ollut oikeus tarkastaa referenssien tiedot esitetyiltä referenssiasiakkailta. Hankintayksikön selvitystoimet eivät ole olleet poikkeuksellisen laajoja, ja toisen tarjoajan tarjouksen epäselvyydet ovat olleet vähäisiä.

Hankintapäätös on tehty valittajien ryhmittymän esittämien tietojen perusteella. Valittajien ryhmittymä on vahvistanut kyseiset tiedot oikeiksi ja paikkansa pitäviksi tarjousta jättäessään ESPD-lomakkeen loppulausumien vakuutuksella, ja valittajat ovat siten olleet tietoisia siitä, mitä väärien tietojen antamisesta seuraa. Kyllä tai ei -vastaus on asian osalta tullut tehdä vain ESPD-lomakkeelle, ja hankintayksikkö on voinut valittajien ryhmittymän ei-vastauksen perusteella tehdä johtopäätöksen, että ryhmittymän tarjouksesta on puuttunut nimenomaan liiteasiakirja. Hankintayksikkö ei olisi voinut sallia tarjousta täsmennyttämällä valittajien ryhmittymän muuttaa ESPD-lomakkeella annettuja vastauksia jälkikäteisesti täysin päinvastaisiksi esimerkiksi niin, että tieto olisikin toimitettu sähköisesti aiemmin valitun toimitustavan sijaan. Valittajat ovat oikaisuvaatimusasian käsittelyn yhteydessä toimittaneet hankintayksikölle nimenomaan sellaisia asiakirjoja, joilla ne ovat pyrkineet näyttämään soveltuvuusvaatimuksen täyttymisen.

Hankintayksiköllä on ollut voimassa kaksi puitesopimusta vain yhden valittajayhtiön kanssa, eikä hankintayksikkö joka tapauksessa olisi voinut perustaa hankintapäätöstään tietoihin, joita yksi valittajien ryhmittymän jäsen on toimittanut hankintayksikölle aiemman tarjouskilpailun yhteydessä. Aiemmin toimitetut tiedot eivät osoita myöskään sitä, että tarkoitettu sertifikaatti olisi voimassa tällä hetkellä.

Yhden valittajan osalta ESPD-lomakkeen kohtaa ”D: Laadunvarmistusjärjestelmät ja ympäristöasioiden hallintaa koskevat standardit” ei lisäksi ole täytetty lainkaan. Myöskään teknistä ja ammatillista pätevyyttä koskevat vaatimukset eivät ole valittajien yhden ryhmittymän jäsenen osalta täyttyneet. Ryhmittymän jäsenet eivät ole sitoutuneet siihen, että tarjouksessa ilmoitetut ryhmittymän jäsenet ovat käytettävissä hankinnan toteuttamiseen.

Valittajat ovat esittäneet, että hankintayksikkö on tarkastanut toisen tarjoajan yritysreferenssin paikkansapitävyyden referenssitoimittajalta epäonnistuttuaan saamaan asiaan riittävää selvitystä kyseiseltä tarjoajalta. Referenssien tiedot on tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan tullut ilmoittaa nimenomaisesti yritysreferenssilomakkeella, ja hankintayksikkö on menetellyt siten virheellisesti tarkastaessaan referenssin sisällön tosiasiallisesti ilmoitetulta referenssiasiakkaalta.

Hankintapäätös on ollut virheellinen ja puutteellinen, kun siinä on ilmoitettu, että toiselta tarjoajalta olisi pyydetty selvitystä ainoastaan soveltuvuusvaatimuksesta. Saadun selvityksen perusteella täsmennyspyyntö on koskenut myös laatupisteitä ja vähimmäisvaatimusta. Täsmennyksillä on ollut välitön vaikutus tarjoajien asemaan tarjouskilpailussa. Hankintayksikön menettely on ollut siten avoimuuden sekä tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteiden vastaista.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole vaadittu, että jokainen ryhmittymän jäsen täyttää kaikki soveltuvuusvaatimukset. Valittajien ryhmittymä on siten voinut täyttää soveltuvuusvaatimukset jäsentensä yhteisillä voimavaroilla. Myös vaatimus ISO 9001 -sertifikaatista on kohdistunut valittajien ryhmittymään, ei jokaiseen ryhmittymän jäseneen erikseen.

Valittajat ovat paljoksuneet hankintayksikön oikeudenkäyntikuluvaatimusta.

Hankintayksikkö on antanut lisälausuman.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on valituksen johdosta arvioitava ensiksi, onko tarjouspyyntö ollut riittävän selvä. Tämän jälkeen asiassa on tarvittaessa arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajien ryhmittymän tarjouskilpailusta varaamatta tälle tilaisuutta täsmentää tai täydentää tarjoustaan ja hankintapäätöstä perustellessaan.

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (erityisalojen hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Erityisalojen hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Erityisalojen hankintalain 78 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta. Pykälän 2 momentin mukaan, jos tarjouksessa tai osallistumishakemuksessa olevat tiedot tai asiakirjat ovat puutteellisia tai virheellisiä taikka jos jotkut asiakirjat tai tiedot puuttuvat, hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Edellytyksenä on, että menettelyssä noudatetaan 3 §:ssä säädettyjä periaatteita.

Erityisalojen hankintalain 78 §:n esitöiden (HE 108/2026 vp s. 271) mukaan pykälä vastaa julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 74 §:ää.

Hankintalain 74 §:n 2 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 173 ja 174) mukaan tarjousten täsmentäminen ja täydentäminen on sallittua, jos kysymys on epäolennaisesta puutteesta, ristiriidasta taikka virheestä. Hankintayksikön ei tule sallia tarjousten olennaista muuttamista. Sallittua ei ole pyytää täsmennyksiä, korjauksia ja täydennyksiä siten, että menettelyllä on olennainen vaikutus ehdokkaan tai tarjoajan asemaan. Siten hankintayksikön ei ole sallittua pyytää tarjoajaa täydentämään tarjousta tarjousajan päättymisen jälkeen esimerkiksi pyytämällä tarjoajaa vaihtamaan tarjotun tarjouspyynnön vastaisen tuotteen taikka toimittamaan tarjousten vertailussa käytettävän merkityksellisen hinta- tai puuttuvan laatutiedon. Hankintayksikkö ei voi myöskään pyytää tarjoajaa toimittamaan kokonaan puuttuvaa olennaista asiakirjaa, joka olisi tullut liittää tarjoukseen. Tarjoajaa ei tule sallia myöskään poistamaan tarjouksessa esitettyä selkeää ja tietoista varaumaa, joka liittyy esimerkiksi tarjouspyynnön sopimusehtojen hyväksymiseen taikka tarjouksen hinnoitteluun. Varauman poistamista voidaan kuitenkin arvioida toisin, jos tarjouksessa on ilmeinen ristiriita.

Edellä mainittujen esitöiden (HE 108/2016 vp s. 174) mukaan hankintayksiköllä on mahdollisuus pyytää täsmentämään ja täydentämään kaikkia hankintamenettelyssä annettuja asiakirjoja, kuten osallistumishakemuksia, tarjouksia sekä niihin liitettäviä selvityksiä ja liitteitä. Soveltuvuuteen liittyvien asiakirjojen täydentämiseen ja täsmentämiseen sovelletaan samoja periaatteita kuin tarjouksiin. Esimerkiksi ehdokkaan tai tarjoajan ei tule sallia vaihtaa sellaista referenssiä, joka ei täytä hankintayksikön esittämiä vaatimuksia, mutta hankintayksikkö voi pyytää ehdokkailta tai tarjoajalta lisäselvitystä referenssin sisällöstä. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa siitä, pyytääkö se ehdokkaita tai tarjoajia täsmentämään tai täydentämään asiakirjoja. Hankintayksiköllä ei sitä vastoin ole velvollisuutta antaa ehdokkaille tai tarjoajille oikeutta täsmentää tai täydentää tarjouksia tai osallistumishakemuksia eikä tarjoajalla ole oikeutta vaatia lisäaikaa ja mahdollisuutta tarjouksen loppuunsaattamiseksi hankinta-asiakirjojen vaatimalle tasolle.

Erityisalojen hankintalain 83 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on valittava ehdokkaat ja tarjoajat etukäteen ilmoitettujen puolueettomien perusteiden mukaisesti. Hankintayksikön on suljettava pois sellaiset tarjoajat tai ehdokkaat, jotka eivät täytä näitä ehtoja.

Erityisalojen hankintalain 114 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Tarjouspyyntöasiakirjat ja hankintamenettely olennaisilta osin

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia riskienhallinnan asiantuntijapalveluista. Tarjouspyynnön kohdassa ”Menettelyn kuvaus” on todettu, että ennen tarjousten käsittelyä tarkastetaan, täyttävätkö tarjoajat ESPD-lomakkeessa asetetut soveltuvuusvaatimukset, ja että tarjouskilpailusta suljetaan pois muun ohella ne tarjoajat, jotka eivät täytä soveltuvuusvaatimuksia. Tarjouspyynnön kohdan ”Muut ehdot” mukaan ESPD-lomakkeella on esitetty tarjoajien soveltuvuutta koskevat vähimmäisvaatimukset. Tarjoajan on tullut vakuuttaa vaatimusten täyttyminen valitsemalla tarjouspyynnön taulukosta ”kyllä” ja sitoutua hankintayksikön pyynnöstä toimittamaan viivytyksettä vaatimuksen todentavat selvitykset hankintayksikölle. Selvitykset on pyydetty lähtökohtaisesti vain tarjousvertailussa valituksi tulevilta tarjoajilta pois lukien ne vaatimukset, joissa on erikseen mainittu, että selvitys on ladattava tarjoukseen.

Edellä mainitun tarjouspyynnön kohdan mukaan tilaaja tarkastaa itse vaadittujen tietojen täyttymisen maksuttomista tietokannoista tai vastuugroup.fi-sähköisestä palvelusta siltä osin, kun tarjoajan tiedot ovat sieltä saatavissa. Mikäli tarjoaja on vastannut tarjouspyynnön taulukon kohtiin ”kyllä” ja ESPD-lomakkeen kohtaan ”kyllä”, eikä kaikkien vaatimusten täyttymistä pystytä myöhemmin todentamaan, tarjoaja hylätään. Tarjouspyynnön kohdassa ”Hylkäämisperusteet” on todettu, että tarjottujen palveluiden tulee olla tarjouspyynnön mukaisia. Tarjouksen tulee vastata tarjouspyyntöä ja sen liitteitä sekä niissä mainittuja vaatimuksia. Sisällöltään tarjouspyyntöä vastaamaton tarjous tai tarjoaja, joka ei täytä soveltuvuusvaatimuksia, voidaan hylätä tai sulkea tarjouskilpailusta.

Laatujärjestelmästä on todettu tarjouspyynnössä seuraavaa:

”Laatujärjestelmä on kuvattu ESPD-lomakkeen kohdassa IV D: Laadunvarmistusjärjestelmät ja ympäristöasioiden hallintaa koskevat standardit.

Valinta vaaditaan

Kyllä = Jos ehdokas on ilmoittanut ESPD-lomakkeella, että tieto vaatimuksen todentamiseksi on saatavilla sähköisesti ja antanut tarkat asiakirjaviitteet, ehdokkaan ei tarvitse ladata tässä lisäselvityksiä.

EI: Jos ehdokas on ilmoittanut ESPD-lomakkeella, että tieto ei ole saatavilla sähköisesti, ehdokkaan on ladattava tähän sertifikaatti tai muu selvitys.

Jos ei

Lataa tähän sertifikaatti tai muu selvitys

Lataus vaaditaan”.

Valittajien ryhmittymä on vastannut tarjouksessaan edellä mainittuun kohtaan ”kyllä”.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen ESPD-lomakkeen osan IV ”Valintaperusteet” kohdassa D ”Laadunvarmistusjärjestelmät ja ympäristöasioiden hallintaa koskevat standardit” on todettu seuraavaa:

”Riippumattomien laitosten laadunvarmistusstandardeista antamat todistukset

Laadunvarmistusstandardin vaatimus:

LAATUJÄRJESTELMÄ ISO 9001 tai vastaava: Tarjoajalla tulee olla käytössään laatujärjestelmä, jossa seurataan mm. miten työn laatua, johtamista, prosesseja, toimintoja ja työturvallisuutta seurataan ja mitataan ja miten niitä pyritään parantamaan. Järjestelmän ei tarvitse olla sertifioitu.

Tarjoajan tulee liittää kuvaus järjestelmästä tarjoukseensa. Kuvauksen pituuden on oltava noin kaksi (2) A4-sivua. Mikäli järjestelmä on sertifioitu, riittää kuvauksen sijaan todistus sertifikaatin voimassaolosta.

Pystyykö tarjoaja esittämään riippumattomien laitosten antamia todistuksia siitä, että tarjoaja täyttää tiettyjen laadunvarmistusstandardien vaatimukset, mukaan lukien esteettömyys vammaisille henkilöille?

Jos ei:

Selvitys siitä, miksi näin on ja millaisia muita todisteita laadunvarmistusjärjestelmästä voidaan esittää”.

Valittajien ryhmittymän jäsen ja ESPD-lomakkeella päätarjoajaksi ilmoitettu yhtiö Diamond Consulting Oy on vastannut ESPD-lomakkeessaan edellä mainittuun kohtaan ”Kyllä”. Valittajien ryhmittymän jäsenet Korjauspartnerit Oy ja WeAre Solutions Oy ovat vastanneet omissa ESPD-lomakkeissaan kyseiseen kohtaan ”Ei”. Korjauspartnerit Oy on ilmoittanut kohdassa lisäksi, että sillä on ”oma sisäinen laatujärjestelmä”.

Vaatimus on jatkunut vielä seuraavalla tavoin.

”Onko tämä tieto saatavilla sähköisesti?

Jos kyllä:

Jos kyseiset asiakirjat ovat saatavilla sähköisesti, annetaan seuraavat tiedot:

(internetosoite, asiakirjat antanut viranomainen tai elin, tarkat asiakirjaviitteet):”.

Valittajien ryhmittymän jäsenet ovat vastanneet kohtaan ESPD-lomakkeissaan ”Ei”.

Valituksenalaisen hankintapäätöksen mukaan määräaikaan mennessä on saatu yhdeksän tarjousta, joista seitsemän on valittu tarjousvertailuun. Puitejärjestelyyn on valittu kolme toimittajaa. Hankintapäätöksessä on todettu valittajien ryhmittymän osalta, että laatujärjestelmää tai vastaavaa ei ole ilmoitettu valittajien ryhmittymän tarjouksessa eikä ryhmittymä ole täyttänyt tarjoajalle asetettuja soveltuvuusvaatimuksia. Valittajien ryhmittymä on tämän vuoksi suljettu tarjouskilpailusta.

Hankintapäätöksessä on todettu lisäksi muun ohella, että erään toisen tarjoajan referenssin kuvaus on hankintayksikön arvion mukaan ollut puutteellinen, eikä siitä ole käynyt yksiselitteisesti ilmi, täyttääkö referenssi sille asetetut vaatimukset. Tarjoajalle on lähetetty täsmennyspyyntö edellä mainitusta aiheesta. Tarjoajan täsmennyspyyntöön antaman vastauksen perusteella kuvaus on jäänyt edelleen puutteelliseksi. Referenssi ei ole osoittanut yksiselitteisesti toimeksiannon liittyvän raideliikenteeseen. Hankintapäätöksessä on todettu lisäksi, että referenssissä mainittu toimeksiantaja toimii raideliikenteen alalla, joten hankintayksikkö on tarkastanut yritysreferenssivaatimuksen referenssiasiakkaalta. Saadun selvityksen perusteella referenssi on täyttänyt yritysreferenssille asetetut vaatimukset. Kyseinen tarjoaja on hankintapäätöksen mukaan täyttänyt tarjoajalle asetetut soveltuvuusvaatimukset, ja se on hyväksytty tarjouskilpailuun.

Asian arviointi

Valittajat ovat esittäneet, että hankintayksikön olisi tullut varata niiden muodostamalle ryhmittymälle tilaisuus täsmentää tarjoustaan siitä puuttuneen laatujärjestelmän sertifiointiasiakirjan osalta. Kyseessä on ollut tarjousvertailun kannalta merkityksetön tarjouksen liiteasiakirja, jonka tiedot ovat olleet ajalta ennen tarjousten jättämiselle asetetun määräajan päättymistä. Valittajien ryhmittymän tarjouksen puutteet ovat olleet verrattavissa toisen tarjouskilpailuun osallistuneen tarjoajan tarjouksen puutteisiin, jolle hankintayksikkö on varannut täsmentämismahdollisuuden. Valittajien ryhmittymän tarjouksen puutteellisuus on johtunut tarjouspyynnön kielellisestä epäselvyydestä.

Hankintayksikkö on esittänyt menetelleensä hankintasäännösten mukaisesti sulkiessaan valittajien ryhmittymän tarjouskilpailusta. Valittajien ryhmittymän tilanne ei ole vastannut toisen tarjoajan tilannetta, jossa kyseiselle tarjoajalle osoitettu tarjouksen täsmennyspyyntö on koskenut tarjoajan ilmoittaman referenssin vähäistä epäselvyyttä. Valittajien ryhmittymän osalta kysymys ei ole ollut vähäisestä virheestä tai puutteesta. Tarjouspyyntöasiakirjat eivät ole olleet kielellisesti epäselvät.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Vastuu mahdollisista tarjouspyynnön epäselvyyksistä ja tulkinnanvaraisuuksista on lähtökohtaisesti hankintayksiköllä.

Tarjouspyynnöstä on ilmennyt, että laatujärjestelmää koskeva vaatimus on kuvattu tarkemmin ESPD-lomakkeella. Tarjoajien on tullut tarjouspyynnön laatujärjestelmää koskevassa kohdassa valita ESPD-lomakkeella antamiensa tietojen mukaisesti, ovatko vaaditut selvitykset olleet saatavilla sähköisesti vai eivät. Mikäli tiedot eivät ole olleet saatavilla sähköisesti, on tarjoajan niin vastatessaan tullut ladata tarvittava selvitys tarjouspyynnön kyseiseen kohtaan. ESPD-lomakkeesta on ilmennyt puolestaan se, mitä tietoja kyseiselle lomakkeelle on tullut täyttää, mikäli tarkoitettu selvitys on ollut saatavilla sähköisesti. Tarjouspyynnön ja ESPD-lomakkeen välillä ei ole ollut ristiriitaa, ja tarjouspyyntöasiakirjoihin huolellisesti perehtyneen alan ammattimaisen toimijan on tullut ymmärtää tarjouspyyntöasiakirjoissa kuvattu ohjeistus yksiselitteisesti. Markkinaoikeus katsoo näin ollen, että tarjouspyyntö ja sen liitteet ovat olleet mainituilta osin riittävän selvät, jotta niiden perusteella on voitu antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintamenettelyn lähtökohtana on tarjousten lopullisuus. Tarjoaja vastaa tarjouksensa sisällöstä. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että sisällöltään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen sulkeminen tarjouskilpailusta ei ole ainoastaan hankintayksikön oikeus, vaan hankintayksikkö on tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi velvollinen sulkemaan tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun. Tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu edellyttää, että tarjouspyynnön vastaisen tarjouksen alun perin antanut tarjoaja ei saa tarjousajan päättymisen jälkeen parantaa tai täydentää tarjoustaan tarjouspyynnön mukaiseksi.

Hankintayksiköllä on oikeus, mutta ei velvollisuutta, pyytää tarjoajia täydentämään tai täsmentämään tarjouksiaan, mikäli niissä on epäolennaisia virheitä tai puutteita. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa siitä, pyytääkö se tarjoajia täsmentämään ja täydentämään tarjousasiakirjoja. Tällaiseen menettelyyn ryhtyessään hankintayksikön tulee kuitenkin noudattaa tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, jonka mukaisesti täsmentämis- ja täydentämismahdollisuus tulee antaa samalla tavalla kaikille samassa asemassa oleville tarjoajille.

Valittajien ryhmittymän tarjouksessa annettujen vastausten perusteella ryhmittymän päätarjoaja olisi mahdollisesti pystynyt esittämään vaadituin tavoin riippumattomien laitosten antamia todistuksia siitä, että tarjoaja täyttää tiettyjen laadunvarmistusstandardien vaatimukset. Tarjouksesta on puuttunut kuitenkin kokonaisuudessaan vaadittu selvitys laadunvarmistusstandardia koskevan soveltuvuusvaatimuksen täyttymisestä tai vaihtoehtoisesti selvitystä koskevat sähköiset asiakirjaviitteet. Ne tiedot, joita selvityksen toimittamistavasta on annettu, ovat lisäksi olleet keskenään ristiriidassa. Tarkoitetun selvityksen ja vaihtoehtoisesti sähköisten asiakirjaviitteiden puuttuminen ovat rinnastettavissa toisiinsa, ja hankintayksikkö on valittajien ryhmittymän tarjouksen perusteella voinut perustellusti todeta ryhmittymän tarjouksen olleen puutteellinen.

Valittajien ryhmittymän tarjouksen puutteellisuus on koskenut tarjouspyynnön perusteella olennaista soveltuvuusvaatimusta. Hankintayksikön ei tarjouksen perusteella ole ollut mahdollista todeta yksiselitteisesti, olisiko valittajien ryhmittymä kyennyt esittämään laadunvarmistusstandardia koskevan vaatimuksen täyttymisestä selvitystä ja miten. Vaikka puuttunutta selvitystä tai sähköisiä asiakirjaviitteitä ei ole käytetty tarjousten vertailussa, puutetta ei voida pitää vähäisenä tai epäolennaisena, kun otetaan huomioon sen merkitys sille, onko hankintayksikkö voinut arvioida tarjoajan täyttävän pakolliset soveltuvuusvaatimukset. Hankintayksikkö on voinut arvioida tarjoajien soveltuvuutta ja tarjousten tarjouspyynnön mukaisuutta vain tarjousasiakirjoissa esitettyjen tietojen perusteella, eikä se ole voinut käyttää arviossaan muita sellaisia tietoja, joita sillä mahdollisesti on ollut esimerkiksi aiemmin järjestetyn tarjouskilpailun vuoksi. Markkinaoikeus katsoo näin ollen, että valittajien ryhmittymän tarjouksen puutteellisuus on ollut niin olennainen, että hankintayksikkö on ollut velvollinen sulkemaan ryhmittymän tarjouskilpailusta varaamatta sille tilaisuutta tarjouksensa täsmentämiseen tai täydentämiseen.

Valittajien viittaaman erään toisen tarjouskilpailuun osallistuneen tarjoajan tarjouksen puutteet ovat olleet hankintapäätöksessä todetun mukaan luonteeltaan valittajien ryhmittymän tarjouksen puutteesta poikkeavia koskiessaan referenssejä ja niihin liittyvää verrattain vähäistä täsmentämistä. Kyseiset täsmennettävät tiedot ovat olleet pääosin saatavilla jo kyseisen tarjoajan alkuperäisestä tarjouksesta, eivätkä tarjouksen puutteet ole olleet verrattavissa siihen, että tarjouksesta olisi valittajien ryhmittymän tilanteen tavoin puuttunut kokonaan pakollisen soveltuvuusvaatimuksen todentamiseksi tarpeellista selvitystä tai tietoa. Myös se, että hankintayksikkö on tarkastanut yritysreferenssiin liittyviä tietoja referenssiasiakkaalta, on vastannut tarjouspyyntöasiakirjoissa menettelystä esitettyä. Markkinaoikeus katsoo siten, että valittajien ryhmittymän tilanne ei ole ollut verrattavissa edellä mainitun toisen tarjoajan tilanteeseen, eikä hankintayksikkö siten ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti myöskään varatessaan toiselle tarjoajalle tilaisuuden täsmentää tarjoustaan hankintapäätöksessä kuvatun mukaisesti.

Siltä osin kuin valittajat ovat esittäneet, että hankintapäätös on ollut virheellinen ja puutteellinen, kun siitä ei ole ilmennyt, että hankintayksikön edellä mainitulle toiselle tarjoajalle esittämä täsmennyspyyntö oli koskenut referenssien lisäksi myös laatupisteitä ja vähimmäisvaatimusta, markkinaoikeus toteaa, että kyseinen toinen tarjoaja on sijoittunut tarjousten vertailussa viimeiselle sijalle eikä ole tullut valituksi puitesopimustoimittajaksi. Näin ollen sanotulla hankintapäätöksen perustelujen mahdollisella puutteellisuudella ei ole voinut olla vaikutusta hankintamenettelyn lopputulokseen tai valittajien ryhmittymän asemaan tarjouskilpailussa eikä markkinaoikeus voisi määrätä edellä mainitusta syystä hankintayksikölle hankintalain 154 §:n 4 momentin perusteella seuraamusta. Asiassa ei siksi ole tarpeen lausua enemmälti hankintayksikön menettelystä tältä osin.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan ainakaan sellaisella tavalla hankintasäännösten vastaisesti, että asiassa olisi harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Erityisalojen hankintalain 128 §:n nojalla sovellettavan hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittajat on näin ollen velvoitettava yhteisvastuullisesti korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittajat saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Diamond Consulting Oy:n, Korjauspartnerit Oy:n ja WeAre Solutions Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.400 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 128 §:n nojalla sovellettavan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pasi Yli-Ikkelä, Liisa Kauramäki ja Reetta Kivelä.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.