Asian tausta

Espoon kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 14.5.2020 julkaistulla ja 12.6.2020 korjatulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta satamatarvikkeiden tavarahankinnasta toistaiseksi voimassa olevalle sopimuskaudelle.

Espoon kaupungin hallinto- ja kehittämisjohtaja on 8.10.2020 tekemällään hankintapäätöksellä § 68 muun ohella valinnut erään tarjoajan toimittajaksi ja AXXA - Tech Oy:n varatoimittajaksi.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 3.000.000 euroa.

AXXA - Tech Oy on 22.10.2020 valittanut edellä mainitusta hankintapäätöksestä markkinaoikeuteen (markkinaoikeuden asia diaarinumero 2020/426).

Markkinaoikeus on kyseisessä asiassa 22.4.2021 antamallaan päätöksellä numero 127/21 muun ohella kumonnut Espoon kaupungin hallinto- ja kehittämisjohtajan 8.10.2020 tekemän hankintapäätöksen § 68 ja kieltänyt Espoon kaupunkia tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön asettamansa 200.000 euron sakon uhalla. Markkinaoikeuden päätöksen mukaan, mikäli Espoon kaupunki aikoo edelleen toteuttaa satamatarvikkeiden hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon markkinaoikeuden päätöksessä mainitut seikat.

AXXA - Tech Oy:n hakemus mainitussa päätöksessä asetetun uhkasakon tuomitsemisesta maksettavaksi on saapunut markkinaoikeuteen 21.9.2021 (markkinaoikeuden asia diaarinumero 20327/03.04.04.00.04/2021).

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Hakemus

Vaatimukset

AXXA - Tech Oy on vaatinut, että markkinaoikeus tuomitsee Espoon kaupungille markkinaoikeuden 22.4.2021 antamassa päätöksessä numero 127/21 asetetun 200.000 euron uhkasakon maksettavaksi. Hakija on vaatinut myös, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön purkamaan väliaikaisen hankintasopimuksen ja palauttamaan tehdyt suoritukset uuden sakon uhalla. Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.520 eurolla ja asianosaiskulut 400 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksun määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Markkinaoikeus on 22.4.2021 antamallaan päätöksellä kieltänyt hankintayksikköä panemasta hankintapäätöstä täytäntöön 200.000 euron sakon uhalla. Markkinaoikeuden päätöksen tiedoksisaantipäivänä osa hankintayksikön väliaikaisella sopimuksella hankkimista tarvikkeista on ollut asentamatta. Hankintayksikkö on kuitenkin jatkanut hankintaa markkinaoikeuden päätöksen tiedoksisaannin jälkeen. Hankintayksikkö olisi voinut purkaa tekemänsä väliaikaisen hankintasopimuksen ja olla asentamatta hankkimiaan tarvikkeita. Markkinaoikeuden päätöksen velvoittamana hankintayksikkö olisi lisäksi voinut vaatia suoritusten palauttamista ja väliaikaisen sopimuksen purkamista. Hankintayksikkö on kuitenkin ilmoittanut hakijalle saattavansa hankkeen loppuun. Neljä kuukautta markkinaoikeuden päätöksen tiedoksiannon jälkeen sopimusta ei ole purettu eikä molemminpuolisia suorituksia ole palautettu.

Vastine

Vaatimukset

Espoon kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.920 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintasopimusta ei ole allekirjoitettu, eikä hankintapäätöstä ole muutoinkaan pantu täytäntöön. Hankintayksikkö on tehnyt asiassa hankintasäännösten mukaisen väliaikaisen sopimuksen, jonka se on 10.2.2021 toimittanut tiedoksi markkinaoikeudelle.

Hankintayksikön tehtäviin kuuluu muun ohella satama-alueiden infrastruktuurin ylläpito ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen operatiivisen toimintavalmiuden ylläpitoon liittyviä tehtäviä. Satamatarvikkeiden hankinnalla on ollut tarkoitus hankkia kaupungin pienvenesatamiin erilaisia tarvikkeita ja laiturirakennelmia pääsääntöisesti itse asennettavaksi. Hankintamenettelyssä on ollut lisäksi tarkoitus hankkia LänsiUudenmaan pelastuslaitoksen käyttöön muun ohella erilaisia kettinkejä ja ankkurointimateriaaleja. Kyseessä on ollut hankintayksikön ja kaupungin asukkaiden kannalta merkittävä hankinta.

Suomenojan satama-alueen laiturit on ollut pakko uusia. Seuraava myrsky olisi saattanut hajottaa huonokuntoiset laiturit sekä aiheuttaa erittäin mittavia vahinkoja ja vaaraa satama-alueella. Hankintayksikkö ei ole toteuttanut hankintaa kokonaisuudessaan väliaikaisen sopimuksen perusteella, vaan sopimusta on käytetty vain välttämättömiin ja toiminnan kannalta akuutteihin tarpeisiin. Toimenpiteet ovat olleet jatkuvan ja välttämättömän ylläpidon luonteisia.

Uusi tarjouskilpailu on ollut valmisteilla, ja hankintayksikkö on 1.6.2021 julkaissut sitä koskevan tietopyynnön. Hankintayksikkö on ryhtynyt kohtuullisessa ajassa toimenpiteisiin uuden tarjouskilpailun järjestämiseksi. Uhkasakon maksamiselle ei ole edellytyksiä, koska hankintayksikkö on noudattanut markkinaoikeuden päätöksessä 22.4.2021 asetettuja velvoitteita.

Vastaselitys

Hakija on esittänyt, että hankinnan toteuttamiselle kiireellisenä väliaikaisella sopimuksella ei ole ollut teknisiä eikä juridisia perusteita. Hankintayksikkö on suosinut ensimmäisen tarjouskilpailun voittanutta tarjoajaa sen tarjoaman poikkeuksellisen alhaisen hinnan johdosta. Hankintayksikkö on vasta marraskuussa 2021 julkaissut uuden hankintailmoituksen, joka on ollut samansisältöinen kuin aikaisempi hankintailmoitus satamaimulaitteiden hankintaa koskevaa lisäystä lukuun ottamatta. Hankintayksikkö on viivytellyt uuden hankintailmoituksen julkaisemisessa ja toteuttanut kesän 2021 aikana hankinnat väliaikaisella sopimuksella, vaikka uusi hankintailmoitus olisi ollut mahdollista julkaista heti markkinaoikeuden päätöksen jälkeen. Hankintayksikkö ei ole noudattanut hankintasäännöksissä esitettyä suositusta irtisanoa väliaikainen sopimus päättymään markkinaoikeuden päätöksen johdosta.

Laiturirakenteet ilman asennusta maksavat 300.000 euroa, joka on kymmenesosa hankinnan kokonaisarvosta. Hankintayksikkö on päättänyt hankkia myös toisen laiturin väliaikaisen sopimuksen nojalla. Toinen laituri on valmistunut vasta vuoden 2021 marraskuussa, jolloin sille ei ole enää käyttöä vuonna 2021.

Hankinta ei ole ollut kiireellinen eikä välttämätön. Vanhoja laitureita olisi ollut mahdollista käyttää kesäkauden ajan. On huomattava, että hankintayksikkö on myynyt vanhat laiturit jatkokäyttöön paikallisille veneseuroille, jotka käyttävät laitureita vielä vuosikausia ilman merkittäviä korjaustoimia. Laitureiden ankkurointi on saattanut olla kiireellinen hankinta. Hankintayksikkö olisi voinut hankkia noin 5.000–10.000 euroa maksavat kettingit suorahankintana ja uusia laiturit myöhemmin.

Hankintayksikkö on toteuttanut väliaikaisella sopimuksella huomattavan osan hankinnasta. Hankintayksikön menettely on ollut hankintasäännösten vastaista, ja se on vaarantanut muiden tarjoajien oikeusturvakeinot.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että siltä kuluu tarjouskilpailujen valmisteluun yleensä noin yhdeksän kuukautta.

Hankintayksikkö on, markkinaoikeuden varattua sille tilaisuuden lausua hakijan vastaselityksestä ja pyydettyä hankintayksikköä tarkentamaan, mitä väliaikaisen hankintasopimuksen nojalla on hankittu, esittänyt muun ohella, että se on tilannut Suomenojan satama-alueelle kaksi laituria, joista ensimmäinen on tilattu 1.3.2021 ja toinen 1.7.2021. Hankintayksikkö on lisäksi tilannut kettinkejä 23.9.2021 ja betoniankkureita 28.9.2021. Asennustyöt on tehty omana työnä.

Hankinnan ajankohdille ei ole ollut vaihtoehtoista ajankohtaa. Tilaukset on tullut tehdä ennen huonokuntoisten laitureiden lopullista rikkoutumista. Ensimmäinen tilaus on tullut tehdä ennen veneilykautta ja toinen heti sen päätyttyä, jolloin asennustyön tekeminen on ollut mahdollista veneilykauden sitä häiritsemättä tai estämättä. Satama-alue on suuri ja erittäin vilkas veneilykautena. Tilaukset on ollut pakko toteuttaa ihmisten ja omaisuuden turvallisuuden takia vuoden 2021 aikana. Tilausten arvo ei ole ollut erityisen suuri hankinnan ennakoitu kokonaisarvo huomioon ottaen.

Kyse ei ole ollut tavanomaisesta hankinnasta, vaan hankintasäännösten mukaisesta käytännössä pakottavasta syystä tehdystä hankinnasta. Hankinnalla on ehkäisty huomattavia vahinkoja suuressa satamassa.

Hakija on, markkinaoikeuden varattua sille tilaisuuden lausua siitä, voidaanko hakijan vaatimukset väliaikaisen hankintasopimuksen purkamisesta ja suoritusten palauttamisesta tutkia uhkasakkolain mukaisen hakemusasian yhteydessä, esittänyt muun ohella, että prosessitehokkuus, EU-oikeuden ensisijaisuus ja tehokas soveltaminen edellyttävät, että samalla, kun uhkasakkoasia tutkitaan, tutkitaan myös väliaikaiseen sopimukseen liittyvä purku- ja palautusvelvollisuus. Hakemuksessa ja vastaselityksessä on esitetty perusteet sille, miten väliaikaisen hankintasopimuksen nojalla on toteutettu hankintasäännösten vastainen suorahankinta. Markkinaoikeuden aiemman ratkaisun perusteena olleet oikeussäännöt ovat pakottavia ja kansallisessa oikeusjärjestyksessä välittömästi sovellettavia EU-oikeuden sääntöjä. Kokonaisuus jää puolitiehen, mikäli hankintayksikkö velvoitettaisiin maksamaan ainoastaan uhkasakko, koska hankintayksikkö on tosiasiallisesti kiertänyt markkinaoikeuden asettamaa kieltoa toteuttamalla hankinnan väliaikaisella sopimuksella.

Hankintayksikkö on esittänyt, että hankintasäännökset eivät mahdollista väliaikaisen hankintasopimuksen purkamista ja suoritusten palauttamista. Hakijan tätä koskevien vaatimusten toteuttaminen aiheuttaisi vähäistä suurempaa haittaa ja suurta taloudellista vahinkoa osapuolille. Vaatimukset ovat kohtuuttomia ottaen huomioon hankinnan kohde ja se, että väliaikaisen hankintasopimuksen nojalla toteutetulla tilauksella ei ole ollut merkitystä hakijan oikeussuojan kannalta.

Hakija on esittänyt, että hankintayksikkö on toteuttanut merkittävän ja yli 419.000 euron arvoisen osan hankinnasta väliaikaisen hankintasopimuksen nojalla. Toinen laitureista on tilattu vasta 1.7.2021 eli vuoden 2021 veneilykauden jälkeen. Objektiivisesti arvioiden välttämättömyyttä tai kiirettä laiturihankinnan toteuttamiselle ei ole ollut. Hankinta olisi ollut toteutettavissa tavanomaisessa menettelyssä.

Hakija on esittänyt, että tehokas oikeussuoja yksilöiden EU-oikeuden välittömästi vaikuttaviin säännöksiin perustuvien oikeuksien toteuttamiseksi on keskeinen EU-oikeudellinen oikeusperiaate, joka on EU-oikeuden ensisijaisuuden toteutumisen edellytys. Purkaminen ja molemminpuolinen suoritusten palauttaminen ovat tärkeitä elementtejä EU-oikeuden tehokkaan täytäntöönpanon suhteen erityisesti tässä tapauksessa, sillä hankinnan täytäntöönpano on kielletty nimenomaan EUoikeuden nojalla. Vaatimuksia on vaikea saada vireille muun ohella käräjäoikeudessa, sillä hakijalla ei ole tehdyn sopimuksen suhteen asianosaisasemaa. Asia ei kuulu hankinta-asiana myöskään hallintooikeuteen. Näin ollen EUoikeudessa vahvistettujen oikeuksien käyttäminen on suhteettoman vaikeaa verrattuna siihen, että asia käsiteltäisiin markkinaoikeudessa.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Vaatimusten tutkiminen

Hakija on 21.9.2021 toimittanut markkinaoikeuteen hakemuksen, jossa se on vaatinut, että markkinaoikeus tuomitsee Espoon kaupungille markkinaoikeuden 22.4.2021 antamassa päätöksessä numero 127/21 asetetun 200.000 euron uhkasakon maksettavaksi. Hakija on vaatinut hakemuksessaan myös, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön purkamaan väliaikaisen hankintasopimuksen ja palauttamaan tehdyt suoritukset uuden sakon uhalla.

Markkinaoikeus toteaa, että uhkasakkolaissa tarkoitetun asian vireillepanosta ja uhkasakon tuomitsemisesta maksettavaksi säädetään uhkasakkolaissa, kun taas hankintavalituksen vireillepanosta ja virheellisen hankintamenettelyn johdosta määrättävistä seuraamuksista säädetään julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetussa laissa (hankintalaki). Uhkasakon tuomitsemista maksettavaksi koskevassa asiassa on kyse hakemusasiasta, kun taas asiassa, jossa vaaditaan hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä, on kyse valitusasiasta.

Markkinaoikeus on lähettänyt hakijalle täydennyspyynnön, jossa se on todennut, että hakija on uhkasakkohakemuksessaan vaatinut väliaikaisen hankintasopimuksen purkamista ja molemminpuolisten suoritusten palauttamista. Markkinaoikeus on varannut hakijalle tilaisuuden lausua siitä, voidaanko kyseiset vaatimukset tutkia uhkasakkolain mukaisen hakemusasian yhteydessä. Hakija on markkinaoikeudelle toimittamassaan vastauksessa esittänyt, että prosessitehokkuus, EU-oikeuden ensisijaisuus ja tehokas soveltaminen edellyttävät, että samalla, kun uhkasakkoasia tutkitaan, tutkitaan myös väliaikaiseen sopimukseen liittyvä purku- ja palautusvelvollisuus.

Hakijan toimittaman hakemuksen perusteella markkinaoikeuden on tutkittava, onko markkinaoikeuden 22.4.2021 antamassa päätöksessä numero 127/21 määrätyn kiellon tehosteeksi asetetun uhkasakon maksettavaksi tuomitsemiselle perusteita. Markkinaoikeus katsoo, että uhkasakkolain mukaisen hakemusasian yhteydessä ei pelkän hakemuksen perusteella sen sijaan voida tutkia vaatimuksia hankintalain 154 §:n mukaisten seuraamusten määräämisestä. Kyseiset vaatimukset on saatettava valituksella vireille markkinaoikeudessa hankintavalituksiin sovellettavia muutoksenhakusääntöjä noudattaen. Hakijan vaatimukset väliaikaisen hankintasopimuksen purkamisesta ja suoritusten palauttamisesta uuden sakon uhalla on siten jätettävä tutkimatta nyt kyseessä olevassa uhkasakkolain mukaisessa hakemusasiassa. Ottaen huomioon muun ohella, että asiassa ei ole ollut estettä sille, että hakija olisi saattanut markkinaoikeudessa vireille myös asiaa koskevan hankintavalituksen, myöskään hakijan viittaamat EU-oikeudelliset periaatteet eivät anna aihetta arvioida vaatimusten tutkimista toisin.

Pääasiaratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu ja sovellettavat oikeusohjeet

Asiassa on hakemuksen johdosta arvioitava, onko markkinaoikeuden 22.4.2021 antamassa päätöksessä numero 127/21 määrätyn kiellon tehosteeksi asetetun uhkasakon maksettavaksi tuomitsemiselle perusteita.

Hankintalain 153 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnasta on tehty valitus markkinaoikeuteen, hankintayksikkö voi järjestää hankinnan väliaikaisesti, jollei hankintaa voida sen luonteen vuoksi lykätä markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi. Pykälän 2 momentin mukaan hankinnan väliaikainen järjestäminen ei saa estää sitä, että valittajan vaatimuksesta markkinaoikeuden päätöksellä voidaan kumota hankintayksikön päätös osaksi tai kokonaan (1 kohta), kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä (2 kohta) tai velvoittaa hankintayksikkö korjaamaan virheellisen menettelynsä (3 kohta).

Hankintalain 153 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 240) mukaan pykälä vastaa pääosin aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007, vanha hankintalaki) 93 §:ssä säädettyä. Vanhan hankintalain 93 §:n esitöissä (HE 190/2009 vp s. 67) on todettu muun ohella, että oikeuskäytännön mukaan hankintayksikkö voi järjestää hankinnan ilman tarjouskilpailua aina siihen saakka, kunnes uusi tarjouskilpailu muutoksenhaun johdosta annetun päätöksen perusteella on ehditty toteuttaa tilanteessa, jossa hankintayksikön järjestämiä palveluita käyttävien asiakkaiden etu on edellyttänyt palveluiden keskeytymätöntä järjestämistä. Esitöissä (HE 190/2009 vp s. 68) on lisäksi todettu, että hankinnan järjestäminen edellyttää arviota siitä, onko hankinnan tarve välitön vai voidaanko hankinta lykätä muutoksenhaun ajaksi. Tarve hankinnan välittömälle järjestämiselle on lähtökohtaisesti esimerkiksi tilanteessa, jossa hankintayksiköllä on lakisääteinen velvollisuus palvelun järjestämiseen tai hankinnassa on kyse sellaisesta tavara- tai palveluhyödykkeestä, jota hankintayksikkö tarvitsee tehtäviensä hoitamisessa. Hankinnan arvolla ei lähtökohtaisesti ole merkitystä arvioinnissa. Esitöissä (HE 190/2009 vp s. 68) on edelleen todettu, että käytännössä säännös edellyttää, että hankintayksikkö rajoittaa väliaikaisjärjestelyn päättymään tuomioistuimen antamaan ratkaisuun tai viimeistään silloin, kun virhe aiemmassa hankintamenettelyssä on muutoksenhaun johdosta annetun ratkaisun perusteella korjattu. Suositeltavaa on, että väliaikaisen järjestelyä koskevien sopimusehtojen mukaan sopimus voidaan irtisanoa päättymään markkinaoikeuden ratkaisun johdosta.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa mainitussa laissa tarkoitetun kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon. Uhkasakon määräämisestä ja tuomitsemisesta säädetään uhkasakkolaissa.

Uhkasakkolain 10 §:n 1 momentin mukaan uhkasakon asettanut viranomainen voi tuomita uhkasakon maksettavaksi, jos päävelvoitetta ei ole noudatettu eikä noudattamatta jättämiseen ole pätevää syytä. Edellytyksenä uhkasakon tuomitsemiselle maksettavaksi on, että uhkasakon asettamista koskeva päätös on lainvoimainen, jollei päätöstä ole säädetty tai määrätty noudatettavaksi muutoksenhausta huolimatta.

Uhkasakon tuomitseminen maksettavaksi

Markkinaoikeus on 22.4.2021 antamallaan päätöksellä numero 127/21 kumonnut Espoon kaupungin hallinto- ja kehittämisjohtajan 8.10.2020 tekemän hankintapäätöksen § 68. Markkinaoikeus on 200.000 euron sakon uhalla kieltänyt hankintayksikköä tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön. Markkinaoikeuden päätöksessä on todettu, että mikäli hankintayksikkö aikoo edelleen toteuttaa satamatarvikkeiden hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon päätöksessä mainitut seikat.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikkö on 1.6.2021 julkaissut kansallisen ennakkoilmoituksen satamatarvikkeiden hankinnasta. Kyseisessä ilmoituksessa on todettu muun ohella, että kyseessä ei ole tarjouspyyntö vaan tietopyyntö satamatarvikkeiden hankinnasta. Ilmoitus on sisältänyt kutsun ilmoittaa halukkuutensa osallistua markkinavuoropuheluun. Ilmoituksessa on lisäksi todettu, että tarjouspyyntö on tarkoitus julkaista syksyn 2021 aikana. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikkö on 24.11.2021 julkaissut hankinnasta EU-hankintailmoituksen. Kyseisessä ilmoituksessa on pyydetty tarjouksia satamatarvikkeista ja satamaimulaitteista Espoon kaupungin liikunnan ja urheilun tulosyksikön käyttöön.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on ryhtynyt uuden tarjouskilpailun valmisteluun ja toteuttamiseen riittävän pian markkinaoikeuden päätöksen 22.4.2021 jälkeen, kun otetaan huomioon markkinaoikeuden päätöksessä ilmoitettujen seikkojen huomioon ottamiseen kuluva kohtuullinen aika, hankinnan kohteeseen tehdyt uudelleenmäärittelyt satamaimulaitteiden osalta sekä markkinaoikeuden päätöksen ja EUhankintailmoituksen julkaisemisen väliin jäänyt kesälomakausi. Uhkasakkoa ei siten tule tällä perusteella tuomita maksettavaksi.

Asiassa on kuitenkin arvioitava myös sitä, onko hankintayksikkö noudattanut edellä mainittua markkinaoikeuden päätöksessä 22.4.2021 määrättyä päävelvoitetta tai, jos päävelvoitetta ei ole noudatettu, onko sen noudattamatta jättämiselle ollut pätevä syy. Tältä osin on arvioitava, onko hankintayksikön katsottava panneen hankintapäätöksen täytäntöön jatkamalla hankinnan väliaikaista järjestämistä markkinaoikeuden päätöksen jälkeen. Asiassa on siten arvioitava hankintayksikön menettelyä 22.4.2021 jälkeen.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikkö on 1.3.2021 eli ennen markkinaoikeuden 22.4.2021 antamaa päätöstä tilannut raskasponttonilaiturin tarvikkeineen Suomenojan satama-alueelle. Laiturin asennustyöt on asiassa esitetyn selvityksen perusteella tehty hankintayksikön omana työnä. Koska kyseinen hankinta on tehty ennen markkinaoikeuden 22.4.2021 antamaa päätöstä ja siinä asetettua kieltoa, kyseistä hankintaa ei voida ottaa huomioon nyt suoritettavassa arvioinnissa.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikkö on markkinaoikeuden päätöksen jälkeen heinäkuussa 2021 tilannut myös toisen raskasponttonilaiturin tarvikkeineen Suomenojan satama-alueelle. Kyseisen hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut hieman yli 200.000 euroa. Hankintayksikkö on lisäksi syyskuussa 2021 tilannut ankkurikettinkejä ja betoniankkureita, joiden kokonaisarvo on ollut noin 4.600 euroa. Hankintayksikön mukaan kyseiset tilaukset on tehty hankintayksikön 5.2.2021 tekemän väliaikaisen sopimuksen perusteella.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikkö on tehnyt väliaikaisen sopimuksen satamatarvikkeiden hankinnasta tarjouskilpailun voittajaksi valitsemansa toimittajan kanssa sen jälkeen, kun edellä mainitusta Espoon kaupungin hallinto- ja kehittämisjohtajan 8.10.2020 tekemästä hankintapäätöksestä on valitettu markkinaoikeuteen. Markkinaoikeudelle toimitetun väliaikaisen sopimuksen kohdassa 6 ”Sopimuksen voimaantulo ja sopimuskausi” on todettu muun ohella, että sopimuksen on tarkoitus olla voimassa markkinaoikeuden käsittelyn ajan sekä sen ajan, joka kuluu ratkaisun aiheuttamien toimenpiteiden toteuttamiseen.

Hankintayksikön 14.5.2020 julkaisemasta ja 12.6.2020 korjaamasta EUhankintailmoituksesta ja sen yhteydessä saataville asetetusta tarjouspyynnöstä 12.5.2020 / 10.6.2020 on käynyt ilmi, että hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia satamatarvikkeiden hankinnasta Espoon kaupungin liikuntatoimelle sekä ankkurointitarvikkeiden ja -kaluston hankinnoista LänsiUudenmaan pelastuslaitokselle. Tarjouspyynnön kohdassa ”Hankinnan kohteen kriteerit” on listattu erilaisia satamatarvikkeita, joille tarjoajien on tullut ilmoittaa tarjouksessaan kappalehinnat. Tarjouspyynnössä listatut satamatarvikkeet ovat koskeneet muun ohella raskaita betoniponttoneja, ankkurikettinkejä, ankkuripainoja, ankkurisettejä, kyllästettyjä puuosia laitureihin sekä laituritarvikkeita.

Väliaikaisen sopimuksen kohdassa 4 ”Sopimuksen kohde ja tavoitteet” on todettu muun ohella, että sopimuksen kohteena on 10.6.2020 päivätyn, satamatarvikkeiden hankintaa koskevan tarjouspyynnön mukaisen tavaran hankinta. Kun otetaan huomioon tarjouspyyntöasiakirjoista ja väliaikaisesta sopimuksesta ilmenevät tiedot hankinnan sisällöstä, markkinaoikeus katsoo, että satamatarvikkeiden hankinnasta tehty väliaikainen sopimus, jonka perusteella nyt kyseessä oleva laiturihankinta on tehty, on vastannut sisältönsä osalta 8.10.2020 tehdyssä hankintapäätöksessä tarkoitettua hankintaa.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalain edellä kuvatuissa esitöissä todetulla tavalla tarve hankinnan välittömälle järjestämiselle on lähtökohtaisesti esimerkiksi tilanteessa, jossa hankintayksiköllä on lakisääteinen velvollisuus palvelun järjestämiseen tai hankinnassa on kyse sellaisesta tavara- tai palveluhyödykkeestä, jota hankintayksikkö tarvitsee tehtäviensä hoitamisessa.

Hankintayksikkö on esittänyt markkinaoikeudessa, että Suomenojan satamaalueen laiturit on ollut pakko uusia, sillä seuraava myrsky olisi saattanut hajottaa huonokuntoiset laiturit ja aiheuttaa erittäin mittavia vahinkoja ja vaaraa satama-alueella. Hankintayksikön mukaan jälkimmäisen raskasponttonilaiturin tilaus on tehty heti veneilykauden päätyttyä, jolloin työn tekeminen on ollut mahdollista veneilykauden sitä häiritsemättä tai estämättä.

Markkinaoikeus toteaa, että nyt kyseessä oleva heinäkuussa 2021 tilattu raskasponttonilaituri on hankittu Suomenojan satama-alueelle, jossa on asiassa esitetyn selvityksen mukaan venepaikkoja yksityishenkilöiden veneille. Asiassa esitetystä selvityksestä ei ole käynyt ilmi, että Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos tai muu taho tarvitsisi kyseistä raskasponttonilaituria lakisääteisten palvelujen järjestämiseen. Veneitä säilytetään kyseisellä laiturilla pääsääntöisesti vain kesäkuukausien aikana, jolloin myös satama-alueella liikennöinti on vilkkainta. Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole esittänyt riittävää selvitystä siitä, että tarve heinäkuussa 2021 tilatun raskasponttonilaiturin hankinnalle olisi ainakaan tilatun kokonaisuuden mukaisena ollut hankintalaissa tarkoitetulla tavalla välitön. Hankintayksikön on siten katsottava tosiasiassa tältä osin panneen täytäntöön markkinaoikeuden kumoaman hankintapäätöksen. Koska hankintayksikkö on rikkonut markkinaoikeuden 22.4.2021 antamassa päätöksessä numero 127/21 määrättyä kieltoa, edellytykset uhkasakon tuomitsemiselle maksettavaksi ovat olemassa.

Näin ollen ja ottaen myös huomioon, mitä hakija on todennut laitureiden ankkuroinnista ja kettinkien hankinnan tarpeellisuudesta, asiassa ei ole tarpeen lausua hankintayksikön syyskuussa 2021 hankkimista ankkurikettingeistä ja betoniankkureista, joiden kokonaisarvoa on pidettävä hyvin vähäisenä alkuperäisen hankinnan ennakoituun kokonaisarvoon ja edellä käsitellyn heinäkuussa 2021 tilatun raskasbetoniponttonilaiturin arvoon nähden.

Maksettavaksi tuomittavan uhkasakon määrä

Uhkasakkolain 11 §:n mukaan uhkasakko voidaan tuomita asetettua pienempänä, jos päävelvoitetta on olennaiselta osalta noudatettu tai velvoitetun maksukyky on merkittävästi alentunut taikka uhkasakon määrän alentamiseen on muu perusteltu syy.

Pykälän esitöissä (HE 63/1990 vp s. 15) on todettu, että uhkasakon tuomitseminen asetetun suuruisena ei ole kaikissa tapauksissa kohtuullista ja että tuomitsemisesta päättävällä viranomaisella on laaja harkintavalta ottaa huomioon kulloinkin ratkaistavan asian edellyttämät uhkasakon määrän alentamista puoltavat seikat.

Edellä todetulla tavalla hankintayksikkö on heinäkuussa 2021 hankkinut raskasponttonilaiturin tarvikkeineen. Kyseisen hankinnan kokonaisarvo on ollut hieman yli 200.000 euroa koko alkuperäisen hankinnan ennakoidun kokonaisarvon ollessa noin 3.000.000 euroa. Näin ollen hankintayksikkö on vain osittain jättänyt noudattamatta markkinaoikeuden 22.4.2021 antamassa päätöksessä määrättyä kieltoa. Tämä huomioon ottaen ja asiaa kokonaisuutena arvioiden markkinaoikeus harkitsee maksettavaksi tuomittavan uhkasakon määräksi 30.000 euroa.

Uuden uhkasakon asettaminen

Hankintalaissa ei ole säännöstä uuden uhkasakon asettamisesta, kun uhkasakko tuomitaan maksettavaksi. Uuden uhkasakon asettamista koskevan uhkasakkolain 12 §:n 1 momentin mukaan uutta uhkasakkoa ei saa asettaa, ellei kysymystä aikaisemman uhkasakon tuomitsemisesta ole käsitelty.

Pykälän esitöissä (HE 63/1990 vp s. 15) on todettu, että kun uhkasakko tuomitaan maksettavaksi, asetetaan samalla tavallisesti uusi, aikaisempaa suurempi uhkasakko.

Kun otetaan huomioon, että hankintayksikkö on 24.11.2021 julkaissut uuden EU-hankintailmoituksen nyt kyseessä olevasta hankinnasta, markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole perusteita asettaa Espoon kaupungille määrätyn ja edelleen voimassa olevan kiellon tehosteeksi aikaisempaa suurempaa uhkasakkoa. Markkinaoikeuden 22.4.2021 antamalla päätöksellä numero 127/21 asetetun uhkasakon asemesta on siten asetettava uusi 200.000 euron määräinen uhkasakko.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hakija joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan hakijan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Sen sijaan asianosaiskulut on tarkoitettu korvattavaksi vain poikkeuksellisissa tilanteissa. Kun asiassa ei ole voitu todeta, että hakijalle olisi aiheutunut oikeudenkäynnistä tavanomaisesta poikkeavia erityisiä kuluja, hakijan vaatimus asianosaiskulujen korvaamisesta on hylättävä.

Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää AXXA - Tech Oy:n hakemuksen tutkimatta siltä osin kuin siinä on vaadittu, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön purkamaan väliaikaisen hankintasopimuksen ja palauttamaan tehdyt suoritukset uuden sakon uhalla.

Markkinaoikeuden 22.4.2021 antamassa päätöksessä numero 127/21 Espoon kaupungille määrätyn kiellon tehosteeksi asetettu uhkasakko tuomitaan maksettavaksi 30.000 euron suuruisena.

Edellä mainitulla päätöksellä Espoon kaupungille asetetun uhkasakon asemesta asetetaan uusi 200.000 euron määräinen uhkasakko.

Markkinaoikeus velvoittaa Espoon kaupungin korvaamaan AXXA - Tech Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.780 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Espoon kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Muutoksenhausta markkinaoikeuden päätökseen uhkasakkolain mukaisessa hakemusasiassa ei ole säädetty tarkemmin. Hakijamyönteinen tulkinta huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että tähän päätökseen saa hakea muutosta valituslupaa pyytämättä valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Mirva Näsi ja Liisa Kauramäki.

Huomaa

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 8.11.2022 taltionumero H3203/2022.