Asian tausta

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 4.5.2022 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta tekoälypohjaisen sädehoidon normaalikudosten ja imusolmukealueiden autosegmentointiohjelmiston hankinnasta 24 kuukauden sopimuskaudelle, minkä jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän vt. tietohallintojohtaja on 10.8.2022 tekemällään hankintapäätöksellä § 312 valinnut MVision AI Oy:n tarjouksen.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymästä on jäljempänä ilmenevin tavoin 1.1.2023 tullut HUS-yhtymä.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 1.191.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

IRUDIGI SARL, Zavattero Pierre ryhmittymä Limbus AI on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 16.060 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjousten laatuvertailu on suoritettu tarjouspyynnön liitteen 9 mukaisesti. Liitteessä on todettu, että tarjouskilpailussa otetaan huomioon vain ne autosegmentointiohjelmistot, jotka saavat vähintään 80 prosenttia käyttötestistä parhaiten suoriutuneen ohjelmiston kyseisestä testistä saamista pisteistä. Valittaja, joka on saanut 78,54 prosenttia parhaiten menestyneen ohjelmiston pisteistä, ei ole saavuttanut käyttötestauksen vähimmäisvaatimusta. Ainoastaan kilpailutuksen voittaja, joka on käyttötestissä menestynyt parhaiten, on hankintapäätöksen mukaan saavuttanut vähimmäisvaatimuksen. Minkäänlaista tarjousten laatuvertailua ei siten ole tosiasiassa suoritettu, sillä ainoastaan yksi tarjoaja on tullut suoraan valituksi.

Käyttötestauksen toteuttajien ominaisuuksissa on ollut eroavaisuuksia testauksen objektiivisuuden vaarantavalla tavalla. Käyttötestauksen toisintaminen toisi hyvin suurella todennäköisyydellä erilaisen lopputuloksen. Lisäksi vaatimus siitä, että tarjottavan ohjelmiston on saatava käyttötestistä vähintään 80 prosenttia parhaiten menestyneen ohjelmiston pisteistä, on kohtuuton, suhteeton ja kilpailua perusteettomasti rajoittava. Hankintayksikkö ei ole ilmoittanut, mihin 80 prosentin vaatimus perustuu.

Käyttötestauksen painoarvo tarjousten vertailussa on ollut ainoastaan vajaa kolmasosa. Ottaen huomioon, että käyttötestauksen 80 prosentin vähimmäisvaatimukselle ei ole selvää objektiivisesti hyväksyttävää perustetta, sekä testaukseen liittyvät epävarmuustekijät, voidaan 80 prosentin vaatimusta pitää jo lähtökohtaisesti suhteettomana vähimmäisvaatimuksena, sillä muilta osin valittajan on katsottu täyttävän tarjouspyyntöasiakirjoissa edellytetyt vaatimukset. Valittajan tarjous on myös ollut hinnaltaan edullisin.

Valittajan ohjelmisto on täyttänyt sekä Saksassa että muissa Euroopan maissa asetetut terveydenhuollon laatuvaatimukset. Toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa laatuvaatimukset täyttävä ohjelmisto pitäisi olla yhtä lailla Suomessa laadullisesti hyväksyttävissä. Suomalainen hankintayksikkö ei voi asettaa korkeampia laatuvaatimuksia kuin saksalainen tai muun Euroopan unionin jäsenvaltion vastaava hankintayksikkö.

Vastine

Vaatimukset

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.250 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjousten laatuvertailuun liittynyt käyttötesti on toteutettu hankintasäännösten mukaisesti. Tarjouspyynnön mukaisesti ja tasapuolisesti toteutettua laatuarviointia ei julkisissa hankinnoissa pidetä objektiivisuutta vaarantavana. Käyttötesti on mitannut ohjelmiston käytettävyyden ja suorituskyvyn kannalta keskeistä asiaa eli automaattisen segmentointituloksen manuaaliseen korjaukseen tarvittavaa aikaa. Testitulokset on määritetty useamman ammattihenkilön arvioinnin keskiarvona, jotta satunnaisuuden vaikutus on saatu poissuljettua. Arvioinnin suorittajat eivät ole tienneet, minkä ohjelmiston tuottamia rakenteita he ovat kulloinkin olleet arvioimassa. Segmentointituloksia on verrattu tarjouspyynnön mukaisesti kansainvälisiin referensseihin.

Hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa puitteissa asettaa käyttötestiin liittyvän tarjouksen hyväksymisrajan 80 prosenttiin. Mainittu raja on asetettu suhteessa kliiniseen hyötyyn, eli parhaan ohjelmiston mahdollistamaan aikasäästöön.

Hankintayksikkö ei ole voinut hyväksyä sen tarjouspyynnössä asettaman vähimmäisvaatimuksen alittavaa tarjousta sillä perusteella, että tarjouksen tekijä olisi tosiasiallisesti yhtä pätevä kuin voittanut tarjoaja. Ilman vähimmäisvaatimusta laatuvertailu voisi johtaa hankinnan tavoitteiden vastaiseen lopputulokseen, jos laadultaan heikko tarjous olisi merkittävästi laadultaan hyväksyttävää tarjousta halvempi.

Asetettu 80 prosentin vähimmäisvaatimus ei ole ollut erityisen korkea, vaan se on ollut suhteellisuusperiaatteen mukainen. Se ei ole myöskään ollut syrjivä, koska vähimmäisvaatimuksella ei ole asetettu ketään tarjoajaa toista tarjoajaa huonompaan asemaan.

Asiaa ei ole syytä arvioida toisin sillä perusteella, että valittaja on osallistunut ohjelmistollaan menestyksellisesti tarjouskilpailuun esimerkiksi Saksassa. Kyseessä on ollut eri hankintamenettely, jossa on ollut eri tarjoajat ja jonka tarjouspyynnössä on esitetty erilaiset vähimmäisvaatimukset.

Kuultavan lausunto

MVision AI Oy:n mukaan käyttötesti on suoritettu puolueettomasti. Testaajat eivät ole olleet tietoisia siitä, kenen tarjoajan ohjelmiston toimintaa he ovat kulloinkin olleet arvioimassa. Testissä arvioijia on ollut 2–3 yhtä rakennetta kohti ja pisteet on laskettu neljän testipotilaan osalta kaikkien arvioijien antamien pisteiden keskiarvona. Testin suorittamiseen käytetty työmäärä on ollut poikkeuksellisen suuri verrattuna kuultavan kokemukseen muista klinikoista. Tarjousten laatuvertailun suorittamistapa on ollut perusteltu ja sillä on varmistettu, että hankituksi tulee ohjelmisto, joka mahdollisimman tehokkaasti ohjaa syövän sädehoitoa julkaistujen kansainvälisten piirto-ohjeiden mukaiseksi.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että käyttötestauksessa on epäonnistuttu hyödyntämään valittajan ohjelmistoa tavalla, jolla sitä on tarkoitettu hyödynnettävän. Lisäksi mitään todellista vertailua tarjousten välillä ei ole tosiasiassa tapahtunut, sillä ainoastaan yksi tarjoaja on valittu. Valinta on tapahtunut sattumanvaraisella perusteella.

Käyttötestauksen epäjohdonmukaisuutta ja subjektiivisuutta osoittaa myös se, että tapauksessa numero 1 valittajan ohjelmisto on saanut ensimmäiseltä käyttötestaajalta nolla pistettä. Toiselta käyttötestaajalta valittajan ohjelmisto on saanut viisi pistettä. Näin suuri ero kahden testaajan välillä täysin samanlaisessa kliinisessä kokeessa osoittaa sen, että käyttötestauksen lopputulos ei ole pätevällä tavalla yhdenmukainen ja voi siten sisältää virheellisyyksiä, ja voi näin ollen johtaa virheelliseen lopputulokseen tarjousvertailussa. Jos valittajan ohjelmisto olisi saanut ensimmäiseltä käyttötestaajalta 2,5 pistettä, olisi valittajan ohjelmiston pisteytys ylittänyt 80 prosentin hyväksymisrajan.

Suhteellisuusperiaatteen mukaista olisi ollut ottaa 80 prosentin vähimmäisvaatimus tarjousten tavoitteeksi tai osaksi arviointia, ei poissulkevaksi kriteeriksi. Tällä tavoin hinta-laatusuhteeltaan paras tarjous olisi voittanut tarjouskilpailun.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjouspyynnössä on selkeästi todettu, minkälaista ohjelmistoa tarjoajien on tullut tarjota ja miten tarjottuja ohjelmistoja tullaan arvioimaan. Valittajan ohjelmisto ei ole tietyiltä osin vastannut haluttua ohjelmistoa.

Hankintayksikkö voi asettaa vertailuperusteet oman asiantuntemuksensa perusteella. Käyttötestin ovat tehneet alan kokeneet ammattilaiset.

Hankintayksikkö on valittajan vastaselityksessä esittämän johdosta tarkastanut annetut pisteet siltä osin kuin kyse on ollut valittajan esittämästä piste-erosta kahden käyttötestaajan välillä. Ensimmäinen testaaja on edelleen arvioinut valittajan tarjoaman ohjelmiston tekemän piirroksen nollan pisteen arvoiseksi. Toinen testaaja on todennut, että pientä korjaustarvetta rakenteessa on ollut, ja hän on antanut viisi pistettä. Hänen mukaansa tältä osin 2,5 pistettä olisi kuitenkin mahdollisesti ollut oikeampi tulos. Jos pisteytys olisi jo alun perin tehty edellä todetulla tavalla, valittajan kokonaispistemäärä olisi laskenut eikä tällä olisi ollut tarjousten vertailun lopputuloksen kannalta merkitystä.

Asetettu 80 prosentin vähimmäisvaatimus on kuvattu tarjouspyynnössä selkeästi ja yksiselitteisesti. Vähimmäisvaatimus on perustunut hankinnan tavoitteeseen eli manuaalisen työn vähentämiseen. Vähimmäisvaatimuksella ja sen riittävällä tasolla on ollut hankintayksikölle olennainen merkitys. Siksi vähimmäisvaatimuksen asettaminen on ollut perusteltua, ja myös jälkikäteisen arvioinnin perusteella se on asetettu oikealle tasolle. Vähimmäisvaatimus on ollut hankintasäännösten suhteellisuusperiaatteen mukainen.

Valittaja on esittänyt, että käyttötestausta ei voi pitää luotettavana, eikä testauksesta annettuja pisteitä voi käyttää valittajan ohjelmiston arvioinnissa. Jos valittajan ohjelmiston saamissa pisteissä on virhe, on todennäköistä, että myös muiden tarjouskilpailuun osallistuneiden tarjoajien ohjelmistojen pisteytyksessä on virheitä. Käyttötestausta ei ole suoritettu asianmukaisesti ja annettuja pisteitä ei ole kirjattu riittävällä tarkkuudella.

HUS-yhtymä on 21.2.2023 antamassaan selvityksessä esittänyt, että sen vaatimukset ovat voimassa samansisältöisinä kuin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän puolesta asiassa on aikaisemmin esitetty. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 50 §:n mukaan HUS-yhtymä edustaa ja toimii asianosaisena aloitetussa oikeudenkäynnissä, jossa HUS-sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on ollut asianosaisena.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on valittajan esittämän perusteella arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti asettaessaan tarjottujen ohjelmistojen käyttötestiin perustuvan laadullisen vertailuperusteen ja siihen liittyvän saatuja pisteitä koskevan vähimmäisvaatimuksen sekä suorittaessaan tarjousten laatuvertailun osin sen perusteella.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras.

Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa hinta-laatusuhteen vertailuperusteita, jotka liittyvät laadullisiin, yhteiskunnallisiin, ympäristö- tai sosiaalisiin näkökohtiin tai innovatiivisiin ominaisuuksiin. Laatuun liittyviä perusteita voivat olla tekniset ansiot, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, esteettömyys, kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävä suunnittelu, käyttökustannukset, kustannustehokkuus, myynnin jälkeinen palvelu ja tekninen tuki, huolto ja toimituspäivä tai toimitus- tai toteutusaika sekä muut toimitusehdot.

Pykälän 4 momentin mukaan hankintayksikön on ilmoitettava käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste tai hinta-laatusuhteen mukaiset vertailuperusteet hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa. Hankintayksikön on yksilöitävä vertailuperusteiden suhteellinen painotus hankintailmoituksessa, neuvottelukutsussa tai tarjouspyynnössä.

Pykälän 5 momentin mukaan vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen mainitun lain 94 §:n mukaisesti, ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta ja niiden on oltava syrjimättömiä ja varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus. Hankintayksikön on asetettava vertailuperusteet siten, että tarjoaja pystyy todentamaan niihin perustuvat tiedot tarjousten vertailua varten. Epäselvissä tapauksissa hankintayksikön on tosiasiallisesti tarkistettava tarjoajien antamien tietojen ja näytön paikkansapitävyys.

Mainitun 5 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 203) mukaan lainkohdalla ei ole tarkoitettu sulkea pois subjektiivisen arvioinnin käyttämistä tarjousten vertailussa.

Tarjouspyynnön keskeinen sisältö

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on pyytänyt EU-hankintailmoituksella tarjouksia tilaajan palvelinympäristöön asennettavasta ohjelmistosta, jonka avulla tietokonetomografiakuvista pystytään tekoälyn avulla rajaamaan automaattisesti imusolmukealueita ja tervekudoksia. Ohjelmistoa käytetään sädehoidon annossuunnittelussa. Tarjoukset on voinut toimittaa suomeksi tai englanniksi.

Englanninkielisen tarjouspyynnön kohdassa II.2.5 on esitetty hankintasopimuksen tekoperusteet siten, että hinnan painoarvo on ollut 50. Laadun osalta vertailuperusteeksi on ilmoitettu vertailtavat tekniset ja toiminnalliset ominaisuudet painoarvolla 20 ja käyttötesti painoarvolla 30. Käyttötestin osalta tarjouspyynnön mainitussa kohdassa on viitattu tarjouspyynnön laatuvertailua koskevaan liitteeseen 9.

Edellä mainitun käyttötestiin perustuvan laatuvertailun toteutus on kuvattu suomen- ja englanninkielisenä julkaistussa tarjouspyynnön liitteessä 9 ”Kriittisten elimien ja imusolmukealueiden autosegmentointien laatuvertailu”. Liitteen kohdassa 1. ”Kuvadatan siirto ja rakenteiden autosegmentointi” on todettu muun ohella seuraavaa:

”HUS (tilaaja) jakaa tarjoajille autosegmentoitaviksi TT-kuvasarjoja (Dicom) neljältä eri anatomiselta alueelta (pään ja kaulan alue, rinta, vatsa ja lantio), neljä eri kuvasarjaa jokaiselta anatomiselta alueelta (yhteensä 16 TT-kuvasarjaa). Näistä pään ja kaulan alueen, rinnan ja lantion TT-kuvasarjoihin autosegmentoidaan sekä kriittisiä elimiä että imusolmukealueita, ja vatsan TT-kuvasarjoihin autosegmentoidaan pelkästään kriittisiä elimiä (Taulukot 1 ja 2).

[– –]

Tarjoaja tuottaa autosegmentoidut rakenteet jokaiseen TT-kuvasarjaan tarjoamallaan ohjelmistoversiolla käyttäen tekoälypohjaisia segmentointimalleja.”

Liitteen 9 kohdassa 2. ”Segmentoitujen rakenteiden arviointi” on todettu seuraavaa:

”Tilaaja poistaa toimitetuista rakennetiedostoista mahdolliset tarjoajien yksilöintitiedot. Sen jälkeen tilaajan määrittelemään arviointiryhmään kuuluvat lääkärit ja röntgenhoitajat arvioivat itsenäisesti tarjoajien palauttamien rakenteiden laadun. Arviointiin käytetään Taulukoissa 1 ja 2 ilmoitettuja rakenteita (kriittiset elimet ja imusolmukealueet). Jos imusolmukealueet koostuvat useasta erillisestä rakenteesta, tilaaja yhdistää Taulukossa 2 kuvatut imusolmukkeet yhdeksi rakenteeksi ennen arviointia. Arvioijat korjaavat jokaisen rakenteen, joka ei ole sellaisenaan kliinisesti käyttökelpoinen, ja yksittäisten rakenteiden korjaustyöhön kuluva aika mitataan. Pään ja kaulan alueen imusolmukkeet korjataan Grégoire et al. RO 2014 mukaan, rinnan imusolmukkeet ESTRO:n ohjeistuksen (guidelines) mukaan ja lantion imusolmukkeet RTOG:n ohjeistuksen (guidelines) mukaan.”

Samassa kohdassa on esitetty myös taulukot 1 ja 2 sekä niihin liittyvä ohjeistus.

Taulukko 1 on otsikoitu ”Kriittiset elimet alueittain ja pisteytys”. Taulukossa on listattu kriittisiä elimiä (OAR) neljältä eri anatomiselta alueelta. Taulukossa 1 on myös todettu, että yhden kriittisen elimen (rakenteen) segmentoinnista on voinut saada enintään yhden pisteen ja että tarjottu ohjelmisto on voinut saada kaikkien kriittisten elinten segmentoinnista yhteensä enintään 15 pistettä.

Taulukon 1 alla on todettu kriittisten elimien arvioinnista seuraavaa:

”Arviointi (kriittiset elimet, Taulukko 1):

• Segmentoidut kriittiset elimet (OAR) jaetaan kolmeen ryhmään rakenteen korjaukseen käytetyn ajan perusteella:

1. rakennetta ei tarvitse korjata (1 piste per rakenne)

2. vähäinen korjaustarve (0.5 pistettä per rakenne)

▪ Kriittiset elimet (OAR): rakenteen korjaus kestää < >

3. suuri korjaustarve tai rakenne puuttuu (0 pistettä per rakenne)

▪ Kriittiset elimet (OAR): rakenteen korjaus kestää ≥ 2 min”.

Taulukko 2 on otsikoitu ”Imusolmukkeet alueittain ja pisteytys”. Taulukossa on listattu imusolmukkeita (LN) kolmelta eri anatomiselta alueelta. Taulukossa 2 on myös todettu, että yhden anatomisen alueen imusolmukkeiden (rakenteiden) segmentoinnista on voinut saada enintään 5 pistettä. Tarjottu ohjelmisto on siten voinut saada kaikkien anatomisten alueiden imusolmukkeiden segmentoinnista yhteensä enintään 15 pistettä.

Taulukon 2 alla on todettu arvioinnista seuraavaa:

”Arviointi (imusolmukealueet, Taulukko 2):

• Segmentoidut imusolmukkeet jaetaan kolmeen ryhmään rakenteen korjaukseen käytetyn ajan perusteella:

1. rakennetta ei tarvitse korjata (5 pistettä per rakenne)

2. vähäinen korjaustarve (2.5 pistettä per rakenne)

▪ imusolmukealueet: rakenteen korjaus kestää < >

3. suuri korjaustarve tai rakenne puuttuu (0 pistettä per rakenne)

▪ imusolmukealueet: rakenteen korjaus kestää ≥ 5 min”.

Liitteen 9 lopussa kohdassa 3. ”Pisteytys” on todettu seuraavaa:

”Jokainen arvioija pisteyttää kaikki arvioimansa rakenteet. Näistä pistemääristä lasketaan rakennekohtainen keskiarvo, josta saadaan yksittäisen rakenteen pistemäärä. Nämä pistemäärät lasketaan yhteen tervekudoksille Taulukon 1 mukaisesti ja imusolmukealueille Taulukon 2 mukaisesti.

Tarjouskilpailussa huomioidaan vain ne autosegmentointiohjelmistot, jotka saavat vähintään 80 % edellä kuvatussa segmentointien laatuvertailutestissä parhaiten suoriutuneen ohjelmiston kyseisestä testistä saamista pisteistä (katso Liite 5 (Vähimmäisvaatimukset)).”

Vastaava vaatimus vähintään 80 prosentista parhaiten suoriutuneen ohjelmiston kyseisestä testistä saamista pisteistä on esitetty myös tarjouspyynnön suomen- ja englanninkielisenä julkaistussa liitteessä 5 ”Vähimmäisvaatimukset”.

Hankintamenettelyn kulku keskeisiltä osin

Hankintayksikkö on saanut määräaikaan mennessä kolme tarjousta. Hankintayksikkö on suorittanut käyttötestin tarjouspyynnön liitteen 9 mukaisesti. MVision AI Oy:n tarjoama ohjelmisto on suoriutunut käyttötestistä parhaiten saaden testistä yhteensä 17,96 pistettä. Muiden tarjoajien ohjelmistot eivät ole saavuttaneet käyttötestauksen vähimmäisvaatimusta eli ne eivät ole saaneet vähintään 80 prosenttia MVision AI Oy:n ohjelmiston testistä saamista pisteistä. Valittajan ohjelmisto on saanut käyttötestistä yhteensä 14,10 pistettä eli 78,54 prosenttia MVision AI Oy:n ohjelmiston saamista pisteistä.

Hankintayksikkö on hankintapäätöksellään 10.8.2022 valinnut MVision AI Oy:n tarjouksen. Hankintapäätöksessä on todettu muun ohella seuraavaa:

”Tarjousvertailu

Vähimmäisvaatimuksena oli, että tullakseen huomioiduksi tarjousvertailuun tarjotun ohjelmiston on saatava käyttötestauksessa vähintään 80 % parhaiten menestyneen ohjelmiston pisteistä (tarjouspyynnön liite 9, kohta 3 Pisteytys ja liite 5 vaatimus 1.10).

Laatuvertailu on suoritettu tarjouspyynnön liitteen 9 mukaisesti. Arvioijia oli kahdesta eri yliopistollisesta sairaalasta, 2–3 arvioijaa per rakenne (lääkäreitä ja röntgenhoitajia). Jokaiselle rakenteelle laskettiin pisteet neljän testipotilaan kaikkien arvioijien antamien pisteiden keskiarvona. Lopuksi nämä keskiarvot laskettiin yhteen, jolloin saatiin kokonaispisteet.

Tarjousvertailun mukaan kilpailutuksen voitti MVision AI Oy:n tarjous. Muut tarjoajat eivät saavuttaneet käyttötestauksen minimivaatimusta.”

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että laatuvertailussa käytetty käyttötesti ei ole ollut objektiivinen ja sen toteuttamiseen on sisältynyt virheellisyyksiä. Valittajan mukaan käyttötestin osalta asetettu vähimmäisvaatimus, jonka mukaan tullakseen otetuksi huomioon tarjousvertailussa tarjotun ohjelmiston on saatava käyttötestauksessa vähintään 80 prosenttia parhaiten menestyneen ohjelmiston pisteistä, on ollut hankintasäännösten vastainen.

Hankintayksikkö on esittänyt, että laatuvertailussa käytetty käyttötesti on ollut hankintasäännösten mukainen ja että hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa puitteissa asettaa käyttötestiin liittyvän tarjouksen hyväksymisrajan.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa tarjousten vertailussa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden määrittämisessä. Vertailuperusteet on kuitenkin ilmoitettava tarjouspyynnössä riittävän täsmällisesti ja ne on asetettava siten, etteivät ne anna hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa. Tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia, eivätkä vertailuperusteet saa olla jotain tarjoajaa suosivia tai syrjiviä. Hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa.

Edellä todetulla tavalla hankintayksikkö on asettanut tarjouspyynnössä yhdeksi laadun vertailuperusteeksi käyttötestin, jonka toteutustapa on kuvattu tarjouspyynnön liitteessä 9 ”Kriittisten elimien ja imusolmukealueiden autosegmentointien laatuvertailu”. Lisäksi on asetettu vähimmäisvaatimus, jonka mukaan tullakseen otetuksi huomioon tarjousvertailussa tarjotun ohjelmiston on saatava käyttötestauksessa vähintään 80 prosenttia parhaiten menestyneen ohjelmiston pisteistä.

Markkinaoikeus viittaa edellä hankintalain 93 §:n 5 momentin esitöistä todettuun ja katsoo, että subjektiivisen arvioinnin käyttäminen tarjousten vertailussa esimerkiksi siten, että hankinnan kohteena olevan ohjelmiston tulevat käyttäjät arvioivat tarjottujen ohjelmistojen laatua, ei ole hankintasäännösten vastaista, kunhan laatuvertailussa varmistetaan tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu.

Markkinaoikeus viittaa edellä tarjouspyynnön liitteen 9 sisällöstä todettuun ja katsoo, että käyttötestin toteutusperiaatteet on kuvattu mainitussa liitteessä täsmällisesti ja siten, että tarjoajat ovat tulleet tietoiseksi siitä, mihin seikkoihin tarjousten laatuvertailu käyttötestin osalta perustuu. Tarjouspyyntö on siten ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei ole ilmennyt, että ohjelmistoja olisi testattu tarjouspyynnön liitteessä 9 ilmoitetusta poikkeavalla tavalla tai että käyttötestiä olisi muutenkaan toteutettu epätasapuolisesti. Käyttötestin olosuhteissa ei siten ole ilmennyt tekijöitä, jotka olisivat hankintasäännösten tarkoittamalla tavalla olleet omiaan estämään todellisen kilpailun syntymistä tai johtaneet tarjoajien epätasapuoliseen tai syrjivään kohteluun.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä oleva harkintavalta tarjousten vertailussa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden määrittämisessä tarkoittaa muun ohella sitä, että hankintayksikkö voi harkintansa mukaan painottaa laadun merkitystä tarjousten vertailussa. Markkinaoikeus katsoo, että edellä kuvatun 80 prosentin hyväksymisrajan asettaminen ei ole merkinnyt tarjoajien epätasapuolista tai syrjivää kohtelua, kun tarjouspyynnössä ilmoitettu hyväksymisraja on liittynyt tarjottavien ohjelmistojen korkean laadun varmistamiseen tilanteessa, jossa laadultaan heikko tarjous olisi merkittävästi laadultaan hyväksyttävää tarjousta halvempi. Näin ollen hankintayksikkö ei ole menetellyt tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun sekä avoimuuden periaatteiden vastaisesti asettaessaan hyväksymisrajan ja jättäessään tarjouspyynnössä todetulla tavalla tarjousvertailussa huomiotta ne ohjelmistot, jotka ovat jääneet mainitun hyväksymisrajan alapuolelle.

Myöskään valittajan esittämä väite siitä, että sen ohjelmisto on täyttänyt muissa maissa asetetut laatuvaatimukset, ei anna aihetta arvioida asiaa toisin, koska tarjouksia on arvioitava nyt kysymyksessä olevan kilpailutuksen hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten perusteella.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos HUS-yhtymä joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan HUS-yhtymän määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa IRUDIGI SARL, Zavattero Pierre ryhmittymä Limbus AI:n korvaamaan HUS-yhtymän oikeudenkäyntikulut 4.250 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Sami Myöhänen, Ville Parkkari ja Liisa Kauramäki.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.