MAO:125/2026

Asian tausta

Pohjois-Savon hyvinvointialue (jäljempänä myös hankintayksikkö) on yhdessä kolmen muun hyvinvointialueen kanssa ilmoittanut 25.4.2025 julkaistulla ja 16.5.2025 korjatulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilökuljetusten välitys- ja kuljetuspalvelujen hankinnasta ajalle 1.2.2026–31.1.2029 ja mahdollisille kolmelle yhden vuoden pituiselle optiokaudelle. Hankinta on jaettu neljään osa-alueeseen hyvinvointialueiden mukaisesti. Hankinnan osa-alue 2 on koskenut Pohjois-Savon hyvinvointialuetta. Hankintailmoituksessa on todettu, että hankintapäätökset tehdään osa-aluekohtaisesti.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus on 11.8.2025 tekemällään hankintapäätöksellä § 65 valinnut osa-alueelle 2 Taksi Helsinki Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankinnan osa-alueen 2 osalta hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 75.000.000 euroa.

Markkinaoikeus on 3.10.2025 antamallaan välipäätöksellä numero 526/2025 hylännyt Pohjois-Savon hyvinvointialueen vaatimuksen Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallituksen 11.8.2025 tekemän hankintapäätöksen § 65 täytäntöönpanon sallimisesta.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian diaarinumero 452/2025 käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Tampereen Aluetaksi Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua, määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen ja lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.150 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on lisännyt jokaisen tarjoajan välityspalvelun hintaan 0,02 euroa saattaakseen voittaneen tarjoajan negatiivisen hinnan ja nollahinnat tarjonneiden tarjoajien hinnat positiivisiksi. Hankintayksikkö ei ole voinut muuttaa tarjouksien hintoja ilman, että tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus on vaarantunut. Hankintayksikkö on suhteuttanut tarjoajien antamat tarjoushinnat toisiinsa virheellisellä tavalla. Lisäys on muuttanut tarjousten keskinäistä suhdetta olennaisesti.

Negatiivisen hinnan antaneen tarjoajan olisi tullut maksaa hankintayksikölle jokaisesta välittämästään kuljetuksesta. Hankintayksikön suorittama laskutoimitus on muuttanut voittaneen tarjoajan tarjousta siten, että hankintayksikkö maksaisi tarjoajalle sen välittämistä kuljetuksista, mikä on tarkoittanut tarjouksen olennaista parantamista tarjousten jättämiselle varatun määräajan jälkeen. Välityspalvelulle annettu hinta on vaikuttanut eniten voittaneen tarjoajan valintaan.

Tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu, että hankintayksikkö voisi muuntaa jätettyjen tarjousten hintoja. Tarjouspyynnössä on esitetty yksiselitteinen matemaattinen laskukaava sille, miten tarjoukset tullaan vertailemaan keskenään eikä tarjouspyyntöä voida tältä osin pitää epäselvänä.

Tarjouspyynnössä ilmoitettu laskukaava ei ole sellaisenaan soveltunut tilanteeseen, jossa tarjoajat ovat tarjonneet negatiivista hintaa tai nollahintaa. Nollahintaiset ja hinnaltaan negatiiviset tarjoukset ovat tehneet tarjouksista vertailukelvottomia.

Koska tarjouspyynnössä ei ole erikseen ilmoitettu, miten negatiiviset hinnat ja nollahinnat suhteutetaan keskenään ja muiden tarjottujen hintojen kanssa, tarjoajat eivät ole voineet etukäteen arvioida kaikkia pisteytykseen vaikuttavia tekijöitä.

Tarjouspyynnön mukaan rinnakkaiset tai vaihtoehtoiset tarjoukset eivät ole olleet sallittuja. Negatiivista hintaa on tullut pitää vaihtoehtoisena hinnoittelumallina suhteessa tarjouspyynnössä olleeseen hinnoitteluun. Taksi Helsinki Oy on sitoutunut maksamaan hankintayksikölle palvelusta, mikä on muuttanut julkisten hankintojen lähtökohtaa siitä, että hankintayksikön on tullut maksaa ostamastaan palvelusta.

Vastine

Vaatimukset

Pohjois-Savon hyvinvointialue on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.040 eurolla.

Perustelut

Hankintayksikkö on ilmoittanut tarjouspyynnössä kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet ja niiden painoarvot. Tarjouspyynnössä ei ole kielletty negatiivisten hintojen ja nollahintojen antamista. Tarjouspyynnössä on esitetty hintapisteytyksessä käytettävä laskentakaava, joka on ollut hintavertailussa yleisesti käytetty matemaattinen kaava. Kaavan mukaan alimman hinnan ja tarjotun hinnan suhdeluku on kerrottu hintaperusteen painoarvolla. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu selkeällä tavalla, että alin tarjottu hinta on saanut hinnoittelukohteen maksimipistemäärän. Lisäksi tarjouspyynnössä on ilmoitettu laskentakaava, jolla muiden tarjoajien hinnat on pisteytetty.

Tarjouskilpailun voittanut tarjoaja on tarjonnut välityspalvelun hinnaksi negatiivisen hinnan, joka on ollut välityspalvelun alin tarjottu hinta. Negatiivisten hintojen ja nollahintojen käyttäminen tarjouspyynnössä esitetyssä laskentakaavassa olisi johtanut siihen, että negatiivisen hinnan tarjonnut tarjoaja olisi saanut osa-alueelta suurimman mahdollisen pistemäärän, nollahintaiset tarjoajat eivät olisi saaneet yhtään pistettä ja positiivisen tarjoushinnan antaneet tarjoajat olisivat saaneet negatiivisia hintapisteitä. Näin ollen laskentakaava ei ole sellaisenaan soveltunut pisteiden laskemiseen, ja sen takia tarjoushinnat on tullut saattaa vertailukelpoisiksi.

Hankintayksikkö on suhteuttanut tarjoukset toisiinsa tarjouspyynnössä ilmoitetulla tavalla ja saattanut tarjoukset vertailukelpoisiksi. Valittaja on saanut vertailussa sen muihin tarjouksiin suhteutetun pistemäärän, joka sen on tullut saada tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaisesti.

Välityspalveluhintojen saattaminen vertailukelpoiseksi on tehty lineaarisesti siten, että alin tarjottu hinta on muutettu pienimmäksi mahdolliseksi jakokelpoiseksi hinnaksi 0,01 euroa. Tämän jälkeen kaikkiin tarjottuihin hintoihin on lisätty 0,02 euroa, joka on ollut edellä mainittujen hintojen välinen ero. Tarjottujen nollahintojen vuoksi lineaarista menetelmää on käytetty muissakin hinnoittelukohteissa siten, että nollahinta on muutettu pienimmäksi mahdolliseksi jakokelpoiseksi hinnaksi 0,01 euroa. Tämän jälkeen kohteen kaikkiin tarjottuihin hintoihin on lisätty 0,01 euroa, joka on ollut nollahinnan ja pienimmän mahdollisen jakokelpoisen hinnan välinen ero.

Lineaarinen menetelmä ei ole muuttanut tarjousten keskinäistä etusijajärjestystä. Näin ollen hankintayksikkö on kohdellut hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja toteuttanut tarjousten vertailun hankintasäännösten edellyttämällä tavalla.

Kuultavan lausunto

Taksi Helsinki Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.755 eurolla viivästyskorkoineen.

Kuultava on esittänyt, että tarjouspyynnön mukaan hintavertailussa halvimmaksi hinnaksi on katsottu pienin tarjottu hinta, riippumatta siitä, onko se ollut positiivinen, nolla tai negatiivinen.

Vaikka hankintayksikkö ei olisi lisännyt tarjoushintoihin 0,02 euroa, kuultava olisi voittanut selvästi tarjouskilpailun, koska muut hinnat olisi suhteutettu halvimpaan hintaan tarjouspyynnössä ilmoitetun kaavan mukaisesti. Kuultavan antama hinta välityspalvelulle on ollut tarjouskilpailun halvin hinta, ja se on saanut täydet 65 pistettä. Seuraavaksi halvin tarjous, jonka hinta on ollut nolla euroa, olisi saanut nolla pistettä. Koska jakaja on ollut nolla, laskennallinen tulos ei ole ollut määriteltävissä, ja tarjous on saanut nolla pistettä tarjouspyynnön mukaisesti.

Hankintayksiköllä ei ole ollut automaattisesti oikeutta sulkea tarjouskilpailusta nollahintaista tarjousta eikä tarjousta, jossa tarjouksen jokin yksikköhinta on ollut nolla euroa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että tarjoajat eivät ole voineet päätellä tarjouspyynnöstä, miten annetut tarjoukset suhteutetaan toisiinsa. Tarjousten pisteytys lineaarisella menetelmällä ei ole ollut tarjoajien tasapuolisen kohtelun vaatimuksen mukaista. Tarjousten paremmuusjärjestystä ei ole voitu määrittää, koska tarjouspyyntö on ollut puutteellinen ja koska pisteytys on toteutettu virheellisesti.

Kuultavan tarjous on ollut kokonaisuudessaan huomattavasti kalliimpi kuin valittajan tarjous. Kuultava on tarjonnut välityspalvelua negatiivisella hinnalla, mutta sen tarjoaman päiväauton hinta on tarkoittanut sitä, että hankintayksikkö olisi maksanut vuodessa noin 384.000 euroa enemmän kuin valittajan tarjouksen perusteella.

Asian diaarinumero 456/2025 käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Menevä Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.312,50 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hintavertailuperusteet ovat koskeneet vain neljää eri kustannusta, jotka ovat muodostaneet marginaalisen osan hankinnan kokonaisarvosta. Suurin painoarvo on annettu välityspalvelujen kustannuksille. Hankintayksikkö on itse määrittänyt hinnat muille kokonaisuuteen sisältyville palveluille, eivätkä tarjoajat ole voineet niihin vaikuttaa. Hankintayksikkö ei ole kilpailuttanut hankintaa kokonaisuudessaan, vaan kilpailutus on tosiasiallisesti koskenut ainoastaan hintakokonaisuuteen kuuluvia neljää hintaa.

Tarjouskilpailussa ei ole pyritty saamaan hinta-laatusuhteeltaan tai kokonaiskustannuksiltaan edullisinta kokonaisratkaisua. Hankintayksikön kuljetuspalveluille määrittämä hinta on ollut korkea, minkä takia tarjoajat ovat voineet tarjota negatiivisia hintoja tai nollahintoja. Hankintayksikkö ei ole valinnut hankinnan loppukäyttäjien ja sen itsensä kannalta kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta.

Vertailuperusteiden painotukset on jaettu siten, ettei kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous ole tullut valituksi. Voittajaksi on valikoitunut tarjoaja, joka on tarjonnut halvimman hinnan välityspalveluista riippumatta muiden palvelujen hinnoittelusta, tarjouksen kokonaishinnasta ja laatuvertailuista saaduista pisteistä. Välityspalvelun vertailupisteet ovat kattaneet 65 prosenttia kaikista hinta- ja laatupisteistä. Vertailuperusteet eivät ole mahdollistaneet todellista kilpailua.

Hankintayksikkö on toteuttanut ennen tarjouspyyntövaihetta markkinavuoropuhelun potentiaalisten tarjoajien kanssa. Markkinavuoropuhelun aikana hankintayksikkö on tullut tietoiseksi siitä, ettei osalla tarjoajista ole ollut tarvetta periä erillistä hintaa esimerkiksi välityspalvelun käytöstä. Tästä huolimatta hankintayksikkö on asettanut välityspalvelun hinnalle suurimman painoarvon.

Tarjouspyynnössä ilmoitettu laskentakaava ei ole soveltunut tilanteeseen, jossa on tarjottu negatiivisia hintoja tai nollahintoja. Negatiivisen hinnan tarjonnut tarjoaja on käyttänyt hyväksi sitä, että hankintayksikkö on painottanut voimakkaasti välityspalvelun osuutta.

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti soveltaessaan hintavertailuperusteita. Hankintayksikkö on poikennut tarjouspyynnössä ilmoitetusta laskentakaavasta lisäämällä jokaiseen tarjoukseen 0,02 euroa ennen tarjousten vertailua.

Hankintayksikön olisi tullut katsoa negatiivinen tarjous nollatarjoukseksi, koska kyse on ollut palvelujen ostosopimuksesta. Negatiivisten tarjousten tekeminen on ollut omiaan vääristämään kilpailua, koska hankinnan luonteeseen ei ole kuulunut, että tarjoaja maksaisi hankintayksikölle palvelun tuottamisesta. Alin hyväksyttävä hinta on ollut nolla euroa, ja negatiivisen hinnan hyväksyminen on syrjinyt muita tarjoajia.

Hankintayksikön valitsema tarjous ei ole ollut kokonaisuutta tarkastellen edullisin, vaan se on ollut vuositasolla jopa yli 400.000 euroa kalliimpi kuin vertailussa toiseksi tullut tarjous.

Vastine

Vaatimukset

Pohjois-Savon hyvinvointialue on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.040 eurolla.

Perustelut

Hankinnan kohteena on ollut sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilökuljetusten välitys- ja kuljetuspalvelu tuotettuna kokonaispalveluna. Valittu palveluntuottaja on vastuussa sekä välitys- että kuljetuspalveluiden toteutumisesta autoilijoiden kanssa tilaajan vaatimusten mukaisesti.

Sairausvakuutuksesta korvattavasta taksimatkasta vakuutetulta perittävästä enimmäishinnasta on säädetty valtioneuvoston asetuksella. Kyse ei ole ollut hankintayksikön määräämistä hinnoista, vaan liikennöintikorvaukset ovat perustuneet kulloinkin voimassa olevaan asetukseen, mikä on todettu myös tarjouspyynnön liitteenä olleessa palvelukuvauksessa.

Arvioidut kuljetusmäärät ovat perustuneet vuoden 2024 tilastoihin, ja ne ovat olleet arvioita tulevista kuljetustarpeista. Vuonna 2024 Pohjois-Savossa on toteutunut 261.000 hankinnan kohteen mukaista matkaa.

Vertailuperusteet ovat liittyneet hankinnan kohteeseen. Lisäksi ne ovat olleet syrjimättömiä, eivätkä ne ole antaneet hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta. Vertailuperusteet ovat varmistaneet todellisen kilpailun mahdollisuuden, ja ne on asetettu siten, että tarjoaja on pystynyt todentamaan niihin perustuvat tiedot tarjousten vertailua varten. Hankintayksikkö on määritellyt vertailuperusteet ja niiden painoarvot ja ilmoittanut ne selkeästi tarjouspyynnössä. Valituksi on tullut kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen palvelukuvauksen mukaan päiväautoja otetaan käyttöön vain tarvittaessa. Odotettavissa oleva palvelun vähäisyys huomioiden päiväauton hinnoitteluihin liittyvät viiden pisteen painotukset ovat olleet perusteltuja. Hankintayksikkö on varannut mahdollisuuden tilata palveluntuottajalta erikseen hinnoiteltua kehitystyötä, mikäli kyse on ollut poikkeavasta tai toimintaa muuttavasta kehitystyöstä. Hankinnan poikkeuksellinen luonne huomioiden mahdollisesti tarvittavan kehitystyön kustannusten painotus viidellä pisteellä on ollut perusteltua.

Tarjouspyynnössä ei ole kielletty negatiivisten hintojen tai nollahintojen antamista. Tarjouspyynnössä hinnoittelu on jaettu neljään hinnoittelukohteeseen ja kullekin hinnoittelukohteelle on määritelty painoarvo. Laskentakaava on ollut hintavertailussa yleisesti käytetty matemaattinen kaava. Kaavassa alimman hinnan ja tarjotun hinnan suhdeluku on kerrottu hintaperusteen painoarvolla. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu selkeällä tavalla, että alin tarjottu hinta saa hinnoittelukohteen maksimipistemäärän.

Tarjouspyynnön laskentakaava ei ole sellaisenaan soveltunut tilanteeseen, jossa tarjoaja on tarjonnut negatiivisen hinnan tai nollahinnan. Voittanut tarjoaja on tarjonnut välityspalvelun hinnaksi negatiivista hintaa, joka on ollut välityspalvelun alin tarjottu hinta. Negatiivisten hintojen ja nollahintojen käyttäminen tarjouspyynnössä esitetyssä laskentakaavassa olisi johtanut siihen, että alimman hinnan tarjonnut tarjoaja olisi saanut osa-alueelta suurimman mahdollisen pistemäärän, nollahintaiset tarjoajat eivät olisi saaneet yhtään pistettä ja positiivisen tarjouksen antaneet tarjoajat olisivat saaneet negatiivisia hintapisteitä. Näin ollen tarjoushinnat on tullut saattaa vertailukelpoisiksi.

Hankintayksikkö on suhteuttanut tarjoukset toisiinsa tarjouspyynnössä ilmoitetulla tavalla ja saattanut tarjoukset vertailukelpoiseksi. Valittaja on saanut vertailussa muihin tarjouksiin suhteutetun pistemäärän tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaisesti.

Välityspalveluhintojen saattaminen vertailukelpoiseksi on tehty lineaarisesti siten, että alin tarjottu hinta on muutettu pienimmäksi mahdolliseksi jakokelpoiseksi hinnaksi eli 0,01 euroksi. Tämän jälkeen kaikkiin tarjottuihin hintoihin on lisätty 0,02 euroa, joka on ollut edellä mainittujen hintojen välinen ero. Tarjottujen nollahintojen takia samaa menetelmää on käytetty muissakin hinnoittelukohteissa siten, että nollahinta on muutettu pienimmäksi mahdolliseksi jakokelpoiseksi hinnaksi 0,01 euroa. Tämän jälkeen kohteen kaikkiin tarjottuihin hintoihin on lisätty 0,01 euroa, joka on ollut nollahinnan ja pienimmän mahdollisen jakokelpoisen hinnan välinen ero.

Lineaarisen menetelmän käyttäminen ei ole muuttanut tarjousten keskinäistä etusijajärjestystä. Näin ollen hankintayksikkö on kohdellut hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja toteuttanut tarjousten vertailun hankintasäännösten mukaisesti.

Kuultavan lausunto

Taksi Helsinki Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.950 eurolla viivästyskorkoineen.

Kuultava on esittänyt, että hankintayksikkö on ilmoittanut selvästi, mille palveluille se on pyytänyt tarjoajilta hintoja ja mitkä ovat olleet kyseisten hintatekijöiden painoarvot.

Tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan hankintayksikön korvaamat liikennöintikorvaukset noudattavat valtioneuvoston asetusta sairausvakuutuksesta korvattavan taksimatkan enimmäishinnasta kunakin vuotena voimassa olevan hinnoittelun mukaisesti. Hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa puitteissa päättää soveltaa liikennöintikorvauksena valtioneuvoston asetusta ja pyytää muiden palveluiden osalta tarjoajilta hintoja. Hankintayksikkö on voinut esittää hinta-laatusuhteen kustannustekijät myös kiinteän hinnan tai kustannusten muodossa.

Tarjouspyynnön mukaan hintavertailussa halvimmaksi hinnaksi on katsottu pienin tarjottu hinta, riippumatta siitä, onko se ollut positiivinen, nolla tai negatiivinen. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole kielletty jonkin tarjouksen osan hinnoittelemista nollalla eurolla tai negatiivisella hinnalla. Nollahinnasta ja negatiivisesta hinnasta on tullut saada enemmän pisteitä kuin kalliimmista hinnoista. Nollatarjouksen tekijöille ja negatiivisen tarjouksen tekijöille ei ole tullut antaa saman verran pisteitä.

Vaikka hankintayksikkö ei olisi lisännyt tarjoushintoihin 0,02 euroa, kuultava olisi voittanut tarjouskilpailun, koska muut hinnat on suhteutettu halvimpaan hintaan. Kuultavan antama hinta välityspalvelulle on ollut tarjouskilpailun halvin hinta, ja se on saanut täydet 65 pistettä. Seuraavaksi halvin tarjous, jonka hinta on ollut nolla euroa, olisi saanut nolla pistettä. Koska jakaja on ollut nolla, laskennallinen tulos ei ole ollut määriteltävissä, ja tarjous on saanut nolla pistettä. Kuultava olisi saanut täydet 65 pistettä, ja muut tarjoajat eivät olisi saaneet lainkaan pisteitä.

Tarjouspyynnön liitteenä olleesta palvelukuvauksesta on käynyt selvästi ilmi, että päiväautoja on ollut tarkoitus käyttää ensisijaisesti palvelutarpeen täyttämiseen ja että päiväautoille on ohjattu pääasiassa avustamislisällisiä tai muita vastaavien lisien kuljetuksia. Palvelukuvauksen perusteella on ollut selvää, ettei päiväautoja ole otettu automaattisesti käyttöön, eikä niitä ole ollut tarkoitus käyttää joka päivä.

Hankintayksiköllä ei ole ollut automaattisesti oikeutta sulkea tarjouskilpailusta nollahintaista tarjousta eikä tarjousta, jossa tarjouksen jokin yksikköhinta on ollut nolla euroa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että suhteellisen vertailun mallin virheenä on ollut se, että eri hintatekijöitä ei ole laskettu yhteen ennen vertailua. Hankintayksikkö on kesken tarjousten vertailun muuttanut tarjouspyynnön laskentakaavaa ja lisännyt vertailuun lineaarisen pisteytyksen arviointimallin elementtejä.

Kahden sentin lisäyksellä merkityksettömistä eroista on tehty mahdollisimman suuria.

Valittaja on antanut tarjouksensa siten, että sillä on ollut valmius tarjota päivittäin kolme päiväautoa ilman erillisveloitusta. Hankintayksikön olisi ollut järkevää ottaa kyseiset autot käyttöönsä. Päiväautot on ollut mahdollista tarjota ilman erillistä kustannusta, koska hankintayksikön määrittämä liikennöintikorvaus on ollut korkea. Valittajan laskelma vuosittaisesta säästöstä on perustunut siihen, että hankintayksikkö olisi ottanut kolme päiväautoa käyttöönsä.

Asian diaarinumero 459/2025 käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Jyväskylän Aluetaksi Oy ja Keski-Suomen Matkojenyhdistelykeskus Oy ovat vaatineet, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittajat ovat toissijaisesti vaatineet, että markkinaoikeus määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen, määrää hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun ja lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua. Lisäksi valittajat ovat vaatineet, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan niiden yhteiset arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 18.585 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on muuttanut tarjouspyynnön liitteitä 2 ”Palvelukuvaus” ja 4 ”Hintaliite” olennaisesti kesken hankintamenettelyn, eikä korjausilmoituksen julkaiseminen ole tällöin ollut riittävää. Hankintamenettely olisi tullut keskeyttää, ja hankinnasta olisi tullut julkaista uusi hankintailmoitus. Muutoksilla on ollut vaikutusta siihen, kuinka moni tarjoaja on halunnut tai pystynyt jättämään tarjouksen tarjouskilpailussa.

Hankintayksikkö on muuttanut puhtaiden ajoneuvojen pakollista vähimmäisvaatimusta poistamalla osan vaatimuksesta. Vaatimuksen osan poistaminen on alentanut vähimmäisvaatimuksen vaativuutta, mikä on saattanut vaikuttaa potentiaalisten tarjoajien päätökseen osallistua tarjouskilpailuun.

Tarjoajille on lisäksi toissijaisesti jäänyt muutetun tarjouspyynnön perusteella epäselväksi, kuinka suuren osan tarjotuista autoista on tullut olla puhtaita ajoneuvoja. Muutettua vaatimusta on voinut tulkita siten, että puhtaiden ajoneuvojen määritelmän ja prosentuaalisen vaatimuksen poistaminen on alentanut vaatimuksen vaativuutta. Tällöin palveluntuottajalle ei ole asetettu vaatimusta siitä, kuinka monen ajoneuvon on tullut olla puhdas ajoneuvo.

Palveluntuottajan on tullut huolehtia osaltaan, että kuljetuksissa käytettävät ajoneuvot täyttävät voimassa olevan ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista annetun lain mukaiset vaatimukset ja tavoitteet. Ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista annetun lain 9 §:n ja 9 §:n 2 momentissa tarkoitetun liitteen 4 mukaan Pohjois-Savon hyvinvointialueen on varmistettava, että ensimmäisellä ja toisella hankinta-ajanjaksolla ajoneuvohankintoina hankittujen ja liikennepalveluhankintoina hankittujen palveluiden toteuttamiseen käytettyjen henkilöautojen ja kevyiden hyötyajoneuvojen kokonaislukumäärästä vähintään 35 prosenttia on lain 6 §:ssä määriteltyjä ympäristöystävällisiä ja energiatehokkaita ajoneuvoja. Tähän nähden on ollut tulkinnanvaraista, onko tarjouspyynnön muutos tiukentanut vähimmäisvaatimuksen 20 prosentista 35 prosenttiin.

Hankintayksikkö on lisäksi muuttanut tarjouspyynnön liitteen 2 luokseajokorvauksen vähimmäiskilometrimääriä. Muutoksella on ollut merkittävä vaikutus palveluntuottajalle suoritettavan kokonaiskorvauksen määrään. Hankintayksikkö on myös muuttanut tarjouspyynnön liitteen 4 hinnoittelua koskevaa ehtoa. Se, että 14 prosentin arvonlisäveron on ensin ilmoitettu sisältyvän hankintayksikön asettamaan enimmäishintaan, on ollut huomattavasti erilainen tilanne verrattuna korjatun tarjouspyynnön tilanteeseen, jossa 14 prosentin arvonlisävero on lisätty enimmäishinnan päälle.

Vastine

Vaatimukset

Pohjois-Savon hyvinvointialue on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajat yhteisvastuullisesti korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.440 eurolla.

Perustelut

Korjausilmoituksella on tarkennettu tarjouspyynnön palvelukuvausta ja hintaliitteitä lisäkysymysten jälkeen vähäisin muutoksin, ja tarjousaikaa on samalla jatkettu 30.5.2025 saakka. Muutokset eivät ole olleet olennaisia, eivätkä ne ole vaikuttaneet tarjoajien asemaan. Muutokset ovat olleet teknisiä, ja niillä on tehty säädösten mukaisuuteen liittyviä tarkennuksia tai kirjoitusvirhetyyppisiä korjauksia. Muutokset eivät ole muuttaneet hankinnan kohdetta tai ehtoja olennaisesti, eivätkä ne ole edellyttäneet uuden hankintailmoituksen julkaisemista.

Tarjouspyynnön liitteenä olleessa palvelukuvauksessa on ollut vaatimus siitä, että kuljetuksissa käytettävien ajoneuvojen on täytettävä voimassa olevan ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista annetun lain mukaiset vaatimukset ja tavoitteet. Vaatimusta ei ole muutettu tai poistettu korjausilmoituksella.

Puhtaiden ajoneuvojen palvelukuvauksesta poistettu teksti on ollut osittain tarpeeton tai se ei ole vastannut ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista annetun lain vaatimuksia. Poistetun tekstin lause ensimmäisen hankinta-ajanjakson päästövaatimuksista on ollut tarpeeton, koska edellä mainitun lain mukaisella ensimmäisellä hankinta-ajanjaksolla on tarkoitettu lain 4 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan ajanjaksoa, joka on päättynyt 31.12.2025. Koska hankinnan sopimuskausi olisi alkanut 1.2.2026, ensimmäiseen hankinta-ajanjaksoon kytketty vaatimus on ollut vanhentunut jo ennen sopimuskauden alkua.

Alkuperäinen ajoneuvokaluston puhtaiden ajoneuvojen määrää koskeva vaatimus ei ole vastannut edellä mainitun lain vaatimuksia Pohjois-Savon hyvinvointialueen osalta, koska se on ollut pienempi kuin lain liitteessä 4 on säädetty. Teksti on tältä osin poistettu, koska palvelukuvauksessa on edellytetty laissa säädettyjen vaatimusten noudattamista. Muutos on ollut tekninen korjaus, jotta asiassa ei ole jäänyt epäselvyyttä lakisääteisistä vaatimuksista. Muutos ei ole vaikuttanut tarjoajien asemaan, mahdollisuuksiin osallistua kilpailutukseen tai tarjousten vertailuun, eikä kyse ole ollut olennaisesta muutoksesta.

Luokseajokorvauksen tekstiä on muutettu yhdessä kohdassa mainitun kilometrimäärän osalta. Palvelukuvausta ei ole muutettu luokseajokorvaukseen oikeuttavan kilometrihaarukan 15–50 kilometrin osalta. Vain tekstissä myöhemmin mainittu vähimmäiskilometrimäärä on korjattu virheellisesti ilmoitetusta 20 kilometristä 15 kilometriin, jotta se on vastannut korvaukseen oikeuttavaa vähimmäiskilometrimäärää. Muutos ei ole vaikuttanut tarjoajien asemaan, mahdollisuuksiin osallistua kilpailutukseen tai tarjousten vertailuun, eikä kyse ole ollut olennaisesta muutoksesta. Muutos on tehty avoimuuden ja virheettömyyden periaatteiden mukaisesti.

Palvelukuvauksen mukaan luokseajokorvaus ei ole välttämättä toteutunut, ja sen toteutuminen sekä kohdentuminen matkatyyppeittäin, maantieteellisesti ja ajallisesti on jäänyt hankintayksikön harkinnan varaan. Palvelukuvauksen mukaan tilaaja on voinut ottaa käyttöön sopimuskauden aikana hyvinvointialueittain tai paikkakuntakohtaisesti luokseajokorvauksen, mikäli kuljetusten toteutuksessa jollakin alueella ilmenee erittäin suuria haasteita. Kyseinen malli on voinut olla väliaikaisesti käytössä oleva tai se on voinut koskea tiettyjä matkatyyppejä. Kyseisellä korvauksella ja sen muutoksella ei ole ollut vaikutuksia tarjouksen tekemisen houkuttelevuuteen.

Arvonlisäveron osuudesta säädetään valtioneuvoston antamassa asetuksessa sairausvakuutuksesta korvattavan taksimatkan enimmäishinnasta vuonna 2025. Kyseisen asetuksen 6 §:n mukaan sen
2–4 §:ssä tarkoitettuihin maksuihin sekä avustamislisään lisätään arvonlisäverolain (1501/1993) 85 a §:n
1 momentin mukainen henkilökuljetuksiin sovellettava arvonlisäveron määrä. Kyseisen asetuksen perusteella taksipalveluiden hinnoittelu on esitettävä ilman arvonlisäveroa, ja veron osuus on lisättävä erikseen. Hintaliitteen mukaan hinnoitteluun on sovellettu edellä mainittua asetusta. Tämä on ilmennyt myös tarjouspyynnön liitteinä olleista palvelukuvauksesta ja sopimusluonnoksesta.

Hintaliitteen sanamuoto, jonka mukaan enimmäishinta olisi sisältänyt arvonlisäveron, on ollut ristiriidassa edellä mainitun asetuksen kanssa. Korjausilmoitus on tehty säädösten mukaisuuden varmistamiseksi, eikä se ole muuttanut tarjoajien velvollisuuksia tai kilpailuasetelmaa. Kyse on ollut teknisestä korjauksesta, joka ei ole ollut olennainen.

Kuultavan lausunto

Taksi Helsinki Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajat yhteisvastuullisesti korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.535 eurolla viivästyskorkoineen.

Kuultava on esittänyt, että luokseajokorvauksen osalta on ollut kyse selvän kirjoitusvirheen korjaamisesta. Tämä on todettu myös hankintayksikön antamissa vastauksissa tarjoajien esittämiin kysymyksiin. Palvelukuvauksessa on todettu, että luokseajokorvaus maksetaan 15–50 kilometrin osalta. Tämän jälkeen on todettu, että mikäli kilometrimäärä on ollut alle 20 kilometriä, ei tuolloin luokseajokorvausta ole maksettu. On ollut selvää, että joko ensimmäisen 15 kilometrin on tullut olla 20 kilometriä tai jälkimmäisen 20 kilometrin on tullut 15 kilometriä. Kyse ei ole ollut olennaisesta muutoksesta.

Palvelukuvauksen ja valtioneuvoston asetuksen perusteella on ollut selvää, että asetuksen mukaisiin hintoihin lisätään kulloinkin voimassa oleva arvonlisävero, eikä arvonlisävero sisälly hintoihin. Korjausilmoituksella on korjattu hintaliitteessä ollut selvä kirjoitusvirhe. Kyse ei ole ollut olennaisesta muutoksesta. Lisäksi hankintayksikkö on antanut vastauksen kyseistä asiaa koskevaan kysymykseen.

Korjausilmoituksella on täsmennetty puhtaiden ajoneuvojen vaatimusta. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on viitattu ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista annettuun lakiin. Hankintayksikkö on poistanut tarjouspyyntöasiakirjoista vaatimuksen 50 grammaa hiilidioksidia kilometrillä, josta on kuitenkin säädetty edellä mainitussa laissa.

Hankintayksikkö on lisäksi selventänyt ajoneuvovaatimusta, jotta se on vastannut tarjouspyynnössä viitatun lain vaatimuksia. Kyse ei ole ollut olennaisesta muutoksesta. Lain mukainen 35 prosentin osuus ympäristöystävällisiä ja energiatehokkaita ajoneuvoja on ollut Pohjois-Savon hyvinvointialueen osalta hieman tiukempi kuin alkuperäisessä tarjouspyynnössä mainittu 20 prosentin osuus. Tarkennus ei olisi voinut houkutella lisää potentiaalisia tarjoajia, koska sillä on ollut lähinnä potentiaalista tarjoajakuntaa supistava vaikutus.

Vastaselitys

Valittajat ovat esittäneet, että ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista annetun lain mukaisten vaatimusten ja tavoitteiden noudattaminen on ollut ensisijaisesti hankintayksikön vastuulla. Hankintayksikön on tullut huomioida lain vaatimusten toteutuminen tarjouspyynnön sisällössä, ja tarjoajien on tullut tulkita tarjouspyyntöä sen sanamuodon mukaisesti.

Tarjouspyynnön puhtaiden ajoneuvojen vaatimuksen alkuperäisen sanamuodon mukaan palveluntuottajalla on tullut olla sopimuskauden aikana 20 prosenttia kalustosta puhtaita ajoneuvoja. Poistetun 20 prosentin vaatimuksen osalta ei ole viitattu yksiselitteisesti ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista annettuun lakiin, eikä korjausilmoituksessa ole perusteltu vaatimuksen muutosta. Lainsäädännön ja tarjouspyynnön välinen ristiriita ei ole käynyt ilmi, ellei tarjoaja ole itse tarkistanut kyseisen lain neljännen liitteen sisältöä. Tarjoajan vastuulla ei ole ollut etsiä tarjouspyynnön ja soveltuvan lainsäädännön välisiä ristiriitoja. Valittajalle ei ole ollut selvää, että kyseessä on ollut hankintayksikön virhe.

Hankintayksiköllä ei ole ollut velvollisuutta hankkia tiettyä määrää puhtaita ajoneuvoja jokaisen kilpailutuksen yhteydessä, vaan ratkaisevaa on ollut palveluiden tuottamiseen käytettyjen ajoneuvojen osuus hankinta-ajanjakson aikana. Näin ollen korjatun tarjouspyynnön sanamuoto ei ole tosiasiallisesti asettanut tarjoajille yksiselitteistä vaatimusta puhtaiden ajoneuvojen määrästä. Sillä, kuinka paljon puhtaita ajoneuvoja tarjoajilta on vaadittu, on ollut merkittävä vaikutus tarjoajien mahdollisuuteen tehdä tarjous. Lisäksi se on vaikuttanut tarjouksien sisältöön, hinnoitteluun ja vertailukelpoisuuteen.

Potentiaalinen tarjoaja on tarkistanut hinnoitteluehdot ensisijaisesti hintaliitteestä. Olisi ollut kohtuutonta, jos tarjoajan olisi tullut tarkistaa hankintayksikön viittaukset säädöstekstiin.

Markkinaoikeuden ratkaisu asioissa diaarinumerot 452/2025, 456/2025 ja 459/2025

Perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet

Julkisista hankinnoissa ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 1 §:n 1 momentin mukaan valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden 5 §:ssä tarkoitettujen hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa ja käyttöoikeussopimuksensa siten kuin mainitussa laissa säädetään.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintalain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuoliset mahdollisuudet tarjota tavaroita, palveluja ja rakennusurakoita julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa.

Saman pykälän 2 momentin mukaan hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti olemassa olevat kilpailuolosuhteet hyväksi käyttäen ja ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat huomioon ottaen.

Hankintalain 2 §:n 2 momenttia koskevissa esitöissä (HE 108/2016 vp s. 72) on muun ohella todettu, että kilpailuolosuhteiden hyödyntämisellä tarkoitetaan tuolloin voimassa olleen hankintalain (348/2007)
2 §:n mukaisesti markkinoiden ja markkinakilpailun hyödyntämistä parhaan lopputuloksen aikaansaamiseksi. Julkisia hankintoja koskevat menettelyt tulee toteuttaa siten, että tarjouskilpailuissa saadaan aikaan todellista kilpailua, jolla optimaalinen hinta tai hinta-laatusuhde voidaan määrittää.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 68 §:n mukaan tarjouspyynnössä, hankintailmoituksessa, ehdokkaille osoitetussa kutsussa tai niiden liitteissä on oltava muun ohella hankinnan kohteen määrittely tai hankekuvaus sekä hankinnan kohteeseen liittyvät muut laatuvaatimukset (1 kohta) ja muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjousten tekemisessä (12 kohta).

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan hankinnan kohdetta kuvaavat määritelmät sekä niihin mahdollisesti sisältyvät tekniset eritelmät on esitettävä hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä, neuvottelukutsussa tai näiden liitteissä ja niissä on vahvistettava rakennusurakoilta, palveluilta tai tavaroilta vaadittavat ominaisuudet. Määritelmien on mahdollistettava tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun, eivätkä ne saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua julkisissa hankinnoissa.

Euroopan unionin tuomioistuin on lausunut tarjouspyynnön muutoksista Euroopan unionin julkisia hankintoja koskevien direktiivien soveltamisalan ulkopuolelle jäänyttä hankintaa koskeneessa asiassa Borta (tuomio 5.4.2017, C‑298/15, EU:C:2017:266) todeten, että hankintayksikkö ei lähtökohtaisesti voi muuttaa hankintamenettelyn kuluessa niiden hankintasopimuksen olennaisten ehtojen ulottuvuutta, joihin tekniset eritelmät ja hankintasopimuksen tekoperusteet kuuluvat ja joihin hankinnasta kiinnostuneet taloudelliset toimijat ovat legitiimisti turvautuneet tehdessään päätöksensä valmistautua tarjouksen esittämiseen tai sitä vastoin luopua osallistumasta kyseistä hankintaa koskevan sopimuksen tekomenettelyyn (70 kohta). Tästä ei silti seuraa, että mikä tahansa tarjouspyyntöasiakirjoihin tehty muutos hankintailmoituksen julkaisemisen jälkeen olisi lähtökohtaisesti kielletty olosuhteista riippumatta (71 kohta).

Unionin tuomioistuin on edellä mainitussa tuomiossaan katsonut, että syrjintäkiellon ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteet ja avoimuusvelvollisuus merkitsevät ensinnäkin sitä, että asianomaiset muutokset eivät – vaikka ne voivatkin olla merkittäviä – saa olla siinä määrin olennaisia, että ne olisivat houkutelleet potentiaalisia tarjoajia, jotka eivät ilman näitä muutoksia voisi jättää tarjousta. Tilanne voisi olla tällainen muun ohella silloin, kun hankintasopimus poikkeaa näiden muutosten johdosta luonteeltaan tuntuvasti alun perin määritellystä hankintasopimuksesta (74 kohta). Mainittu vaatimus edellyttää toiseksi, että kyseisistä muutoksista tiedotetaan riittävästi siten, että kaikki kohtuullisen valistuneet ja tavanomaisen huolelliset tarjoajat voivat tutustua niihin samoin edellytyksin samana ajankohtana (75 kohta). Tämä sama vaatimus edellyttää kolmanneksi vielä yhtäältä, että mainitut muutokset tehdään ennen kuin tarjoajat jättävät tarjouksensa, ja toisaalta, että näiden tarjousten jättämiselle asetettua määräaikaa pidennetään silloin, kun kyseiset muutokset ovat tärkeitä, että määräajan pidennyksen kesto riippuu mainittujen muutosten tärkeydestä ja että kyseinen kesto on riittävä, jotta asianomaiset taloudelliset toimijat voivat mukauttaa tarjoustaan muutosten johdosta (76 kohta).

Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksessä KHO 2022:1 on edellä mainittuun Borta-tuomioon viitaten todettu, että edes riittävä tiedottaminen tarjouspyynnön muutoksista tai korjausilmoituksen julkaiseminen ei takaa yhdenvertaista ja syrjimätöntä kohtelua, jos muutokset ovat niin olennaisia, että ne olisivat houkutelleet potentiaalisia tarjoajia, jotka eivät ilman muutoksia olisi voineet jättää tarjousta. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että hankintayksikkö oli menetellyt julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, kun se oli tehnyt ennakkopäätöksestä ilmenevän muutoksen hankintamenettelyn kuluessa julkaisemallaan korjausilmoituksella ja korjatulla tarjouspyynnöllä uutta hankintamenettelyä käynnistämättä.

Hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Jos hankintayksikkö käyttää muissa kuin tavarahankinnoissa kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena ainoastaan halvinta hintaa, sen on esitettävä tätä koskevat perustelut hankinta-asiakirjoissa, hankintapäätöksessä taikka hankintamenettelyä koskevassa erillisessä kertomuksessa.

Saman pykälän 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa hinta-laatusuhteen vertailuperusteita, jotka liittyvät laadullisiin, yhteiskunnallisiin, ympäristö- tai sosiaalisiin näkökohtiin tai innovatiivisiin ominaisuuksiin. Laatuun liittyviä perusteita voivat olla tekniset ansiot, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, esteettömyys, kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävä suunnittelu, käyttökustannukset, kustannustehokkuus, myynnin jälkeinen palvelu ja tekninen tuki, huolto ja toimituspäivä tai toimitus- tai toteutusaika sekä muut toimitusehdot. Hankintayksikkö voi ottaa huomioon myös hankintasopimuksen toteutukseen osoitetun henkilöstön pätevyyden ja kokemuksen sekä henkilöstön organisoinnin, jos osoitetun henkilöstön laadulla voi olla merkittävä vaikutus hankintasopimuksen toteuttamisessa.

Saman pykälän 3 momentin mukaan hankintayksikkö voi esittää hinta-laatusuhteen kustannustekijät myös kiinteän hinnan tai kustannusten muodossa, jolloin tarjoajat kilpailevat ainoastaan laatuun liittyvillä perusteilla.

Hankintalain 93 §:n 3 momentin esitöissä (HE 108/2016 vp s. 202) on todettu, että säännöksessä viitatulla menettelyllä tarkoitetaan niin sanottua käänteistä kilpailutusta tai ranskalaista urakkaa, jossa hankintayksikkö määrittelee hinnan tai kustannukset, jotka se on valmis maksamaan valitulle toimittajalle. Tarjoajien välinen kilpailu käydään tällöin yksinomaan laatuun liittyvillä perusteilla. Käänteistä kilpailutusta käyttäessään hankintayksikön tulee kiinnittää erityistä huomiota hinnan määrittelyyn, jotta se tosiasiallisesti saisi sellaisia tarjouksia, jotka vastaavat sen tarpeita myös laadullisesti

Saman pykälän 4 momentin mukaan hankintayksikön on ilmoitettava käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste tai hinta-laatusuhteen mukaiset vertailuperusteet hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa. Hankintayksikön on yksilöitävä vertailuperusteiden suhteellinen painotus hankintailmoituksessa, neuvottelukutsussa tai tarjouspyynnössä. Painotus voidaan ilmaista myös ilmoittamalla kohtuullinen vaihteluväli. Jos vertailuperusteiden suhteellista painotusta ei objektiivisesta syystä voida määritellä, vertailuperusteet on ilmoitettava alenevassa tärkeysjärjestyksessä.

Saman pykälän 5 momentin mukaan vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen 94 §:n mukaisesti, ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta ja niiden on oltava syrjimättömiä ja varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus. Hankintayksikön on asetettava vertailuperusteet siten, että tarjoaja pystyy todentamaan niihin perustuvat tiedot tarjousten vertailua varten. Epäselvissä tapauksissa hankintayksikön on tosiasiallisesti tarkistettava tarjoajien antamien tietojen ja näytön paikkansapitävyys.

Hankintamenettely ja hankinta-asiakirjat keskeisiltä osin

Alkuperäisen tarjouspyynnön liitteen 2 ”Palvelukuvaus” kohdassa 8 ”Kuljetuspalveluihin käytettävän ajoneuvokaluston vaatimukset” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Palveluntuottaja huolehtii osaltaan, että kuljetuksissa käytettävät ajoneuvot täyttävät voimassa olevan ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista annetun lainsäädännön mukaiset vaatimukset ja tavoitteet. Puhtaaksi henkilö- ja pakettiautoksi katsotaan ensimmäisen hankinta-ajanjakson aikana enintään 50 CO2 g/km päästöinen ajoneuvo. Palveluntuottajalla tulee olla sopimuskauden aikana ajossa puhtaita ajoneuvoja siten, että prosentuaalisesti käytössä olevasta kalustosta on Keski-Suomen osalta 35 %, Pohjois-Savon 20 %, Eloisan 20 % ja Siun Sote 20 % puhtaaksi ajoneuvoksi luokiteltua kalustoa.”

Palvelukuvauksen kohdassa 21 ”Palvelutuottajien liikennöintikorvaukset” on todettu muun ohella seuraavaa luokseajokorvauksesta:

”Tilaaja voi ottaa käyttöön sopimuskauden aikana hyvinvointialueittain tai paikkakuntakohtaisesti luokseajokorvauksen, mikäli kuljetusten toteutuksessa jollakin alueella ilmenee erittäin suuria haasteita. Luokseajokorvaus maksetaan 15–50 km osalta niissä tilanteissa, jossa kalusto joudutaan ajattamaan jollekin Tilaajan määrittämälle alueelle turvaten asiakasmatkojen toteutuminen. Luokseajokorvaus maksetaan siitä matkamäärästä, jolloin auto on kuitannut kuljetustilauksen itselleen, mutta kuitenkin enintään 50 km matkalta. Mikäli kilometrimäärä hakualueena on alle 20 km, ei tuolloin luokseajokorvausta makseta. Kyseinen malli voi olla väliaikaisesti käytössä oleva tai koskea tiettyjä matkatyyppejä. Luokseajoa ei korvata toivetaksi- tai vakiotaksimatkoissa. Luokseajokorvauksen käyttöönotto tulee olla Tilaajalle maksuton toteutukseltaan.”

Alkuperäisen tarjouspyynnön liitteessä 4 ”Hintaliite” on todettu seuraavaa:

”euro, sis. Alv %”.

Hankintayksikön julkaiseman korjausilmoituksen kohdassa ”2.1 Menettely” ja korjatun tarjouspyynnön kohdassa ”Hankinnan kuvaus” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Hankinnan kohteena ovat Sote-henkilökuljetusten välitys- ja kuljetuspalvelu kokonaispalveluna tuotettuna Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Etelä-Savon (Eloisa) ja Pohjois-Karjalan (Siun soten) Hyvinvointialueille. Sote-henkilökuljetuspalveluihin kuuluvat takseilla, inva-ajoneuvoilla sekä paariajoneuvoilla suoritettavat kiireettömät hoitolaitosten väliset potilassiirrot, kotilomakyydit, vammaispalvelu-, sosiaalihuolto-, lastensuojelu- ja erityishuoltolain perusteella Tilaajan järjestämisvastuulle kuuluvat henkilöliikennepalvelut. Hankintamenettelyn perusteella valittu Palveluntuottaja on kokonaisvaltaisessa vastuussa sekä välitys-, että kuljetuspalveluiden toteutumisesta autoilijoiden kanssa Tilaajan vaatimusten mukaisesti. Välitys- ja kuljetuspalveluilla tarkoitetaan kyytien välittämistä ja varsinaisia kyytejä Tilaajan tässä palvelukuvauksessa kuvaamiin sosiaali- ja terveyspalveluiden vastuulla oleviin henkilökuljetuksiin.
Hankinnan tavoitteena on turvata hyvinvointialueiden järjestämisvastuulla olevien kuljetuspalveluiden toteutuminen kaikkien mukana olevien Hyvinvointialueiden asiakkaille laadukkaasti, yhdenvertaisesti ja luotettavasti. Hankinnalla tavoitellaan toimivaa kokonaispalvelua, joka mahdollistaa Tilaajan asiakkaille matkat heille myönnettyjen matkaoikeuksien mukaisesti. Lisäksi hankinnalla tavoitellaan laadukasta asiakaspalvelua ja resurssien tehokasta käyttöä esimerkiksi matkoja yhdistelemällä.
Palveluntuottajan vastuu kattaa välitys- ja kuljetuspalveluiden palveluprosessin kokonaisuudessaan. Palveluprosessin osana ovat esimerkiksi matkatilausten vastaanotto, matkojen yhdistely, matkatilausten välittäminen, kuljetuspalveluiden järjestäminen, palveluprosessin toteutumisen valvonta ja raportointi Tilaajalle. Palvelun toteuttamisessa tulee huomioida asiakkaiden erityistarpeet sekä kuljetusten luotettavuus, täsmällisyys ja oikea-aikaisuus. Palvelun tulee toimia edellytettyjen vähimmäisvaatimusten mukaisesti riippumatta viikonpäivästä, vuoden- tai vuorokauden ajasta.
Hankinnan kohde ja sen pakolliset vähimmäisvaatimukset on kuvattu palvelukuvauksessa, tarjouspyynnössä ja sen liitteissä.”

Korjatun tarjouspyynnön kohdasta ”Hankinnan kohteen kriteerit” on käynyt ilmi, että hinnasta on voinut saada enintään 80 pistettä ja laadusta 20 pistettä. Kohdasta on lisäksi käynyt ilmi, että hintapisteet ovat jakaantuneet välityspalvelukustannukseen (enintään 65 pistettä), päiväauton hintaan (enintään 5 pistettä), päiväauton tuntihintaan (enintään 5 pistettä) ja projektityökustannuksen tuntihintaan (enintään 5 pistettä). Kunkin edellä mainitun kustannuksen osalta on todettu, että hinnaltaan halvin tarjous saa enimmäispisteet ja muut tarjoukset saavat pisteitä suhteessa halvimpaan tarjoukseen kaavalla: (halvin hinta / tarjottu hinta) x enimmäispisteet. Saadut pisteet lasketaan yhteen ja niistä muodostuu hintapisteet eli enintään 80 pistettä. Hintapisteisiin lisätään laatupisteet (enintään 20 pistettä), ja eniten kokonaispisteitä saanut tarjous tulee valituksi.

Edellä mainitussa kohdassa on todettu välityspalvelun kustannuksista seuraavaa:

”Välityspalvelun kustannus, puhelimitse
Tilaushinta / toteutunut välitetty kuljetus
Tilaushinta koskee toteutunutta välitettyä asiakas- ja potilaskuljetusta. Asiakas tilaa kuljetuksen puhelimitse tai mahdollisen mobiilisovelluksen kautta Palveluntuottajalta (välityskeskukselta). Mikäli kuljetus ei toteudu, tilaushintaa ei saa periä. Palveluntuottajan välityskeskus ohjaa kuljetustilauksen sopimusautoilijalle ja kuljetus toteutuu. Puhelinpalvelu tai mobiilisovellus tulee olla maksutonta.
Tilaaja voi tehdä ryhmäkuljetusasiakkaasta yhdellä tilauksella useita kuljetustilauksia tai säännöllisiä kuljetuksia. Tuolloin tilauksesta veloitetaan yksi tilaushinta, ei kerrannaisesti siten, kuinka monta tilausta tilauksen yhteydessä tulee automaattisesti.
Hankittava määrä: 1 €/toteutunut välitetty kuljetustilaus (EUR / €/toteutunut välitetty kuljetustilaus)
Kohteen hinta kysytään ja se vaikuttaa vertailuhintaan”.

Edellä mainitussa kohdassa on todettu päiväauton hinnasta seuraavaa:

”Päiväauton hinta
Tarjoaja tarjoaa alueelle 3 kiinteähintaista päiväautoa.
Autojen tulee olla esteettömiä kahdella (2) pyörätuolipaikalla varusteltuna. Tulevat kuljetustilaukset tulee ohjata ensisijaisesti päiväautoille ja sen jälkeen muille autoilijoille. Autot tulee olla ajossa arkisin klo 7–16. Tilaaja ei korvaa autoilijoiden ruokatauon osuutta tai muita taukoja. Autojen viikkotuntimäärä on 45 tuntia, mikäli auton päivä ylittää kuljetustarpeesta johtuen yhtenä päivä, tulee palveluntuottajan tasata viikkotuntimäärä esim. seuraavien päivien aikana. Mikäli viikkotuntimäärä ylittyy viikon viimeisenä arkipäivänä, saa palveluntuottaja laskuttaa ylimenevän ajan tarjoamallaan tuntihinnalla. Päiväautoilta ei sallita muita maksuja esim. lähtömaksu, kilometrilisä tai avustamislisä. Tilaaja päättää päiväauton käyttöönotosta.
Hankittava määrä: 3 €/arkipäivä/auto (EUR / €/arkipäivä/auto)
Kohteen hinta kysytään ja se vaikuttaa vertailuhintaan.”

Edellä mainitussa kohdassa on todettu päiväauton tuntihinnasta ylimenevälle viikkoajalle seuraavaa:

”Päiväauton tuntihinta ylimenevälle viikkoajalle
Laskutus ylimenevästä ajasta laskutetaan 15 minuutin tarkkuudella. Tarkoittaen esim. 12 minuuttia ylittävä osuus laskutetaan 15 minuutin mukaan tai 35 minuuttia ylittävä osuus laskutetaan 45 minuutin mukaan.
Hankittava määrä: 1 €/tunti (EUR / €/tunti)
Kohteen hinta kysytään ja se vaikuttaa vertailuhintaan”.

Edellä mainitussa kohdassa on todettu sopimuksen aikaisesta välitysjärjestelmän kehitystyökustannuksesta seuraavaa:

”Sopimuksen aikainen välitysjärjestelmän kehitystyökustannus
Laskutus 15 minuutin tarkkuudella. Tarkoittaen esim. 12 minuuttia ylittävä osuus laskutetaan 15 minuutin mukaan tai 35 minuuttia ylittävä osuus laskutetaan 45 minuutin mukaan.
Hankittava määrä: 1 €/tunti (EUR / €/tunti)
Kohteen hinta kysytään ja se vaikuttaa vertailuhintaan”.

Edellä mainitusta kohdasta on vielä käynyt ilmi, että laadun vertailuperusteesta ”Tarjoajan välityspalvelun ohjelmiston käytettävyysarviointi” on voinut saada enintään 20 pistettä ja että käytettävyysarviointi ja sen pisteytys on kuvattu tarjouspyynnön liitteessä ”Käytettävyysarviointi”. Mainitusta liitteestä on käynyt ilmi, että arviointitilaisuudessa esiteltävän käyttötapauksen on tullut sisältää ainakin seuraavat osa-alueet:

”1) Asiakkuus ja matkatyypit
asiakasprofiilien luominen ja niiden päivittäminen
matkatyyppien lisääminen
2) Tilaukset ja niiden käsittely
tilauksen luominen puhelimitse, tekstiviesti
tilauksen luominen portaalissa tai mobiilisovelluksella
3) Ajoneuvot ja matkojen hallinta
ajoneuvon haku
tietojen välitys autoon keikasta
kyytien myöhästymisten ilmoitus
reitittäminen ja yhdistäminen reittiin
4) Asiakaslaskutus ja raportointi
laskutus
raportointi”.

Korjatun tarjouspyynnön liitteen 2 ”Palvelukuvaus” kohdassa 5 ”Kuljetuspalvelut” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Kuljetuspalvelut ovat pääsääntöisesti vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain perusteella myönnettyjä asiakasmatkoja. 1.1.2025 voimaan tulleen uuden vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelumatkat ovat liikkumisen tuen palvelua. Laissa on kolmen vuoden siirtymäaika eli vanhan vammaispalvelulain ja erityishuoltolain mukaiset matkatyypit voivat olla voimassa enintään 31.12.2027 saakka.
Tilaaja hankkii yksilökuljetuksia myös esimerkiksi henkilöstön virka- ja työmatkatarpeisiin tarvittavat taksin kuljetuspalvelut tämän sopimuksen piirissä.”

Palvelukuvauksen kohdissa 6 ”Kuljetuspalveluiden toteuttaminen”, 7 ”Ryhmäkuljetusten toteutusvaatimukset” ja 8 ”Kuljetuspalveluihin käytettävän ajoneuvokaluston vaatimukset” on asetettu vaatimuksia kuljetuspalveluiden toteuttamiselle.

Kohdassa 8 ”Kuljetuspalveluihin käytettävän ajoneuvokaluston vaatimukset” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Palveluntuottaja huolehtii osaltaan, että kuljetuksissa käytettävät ajoneuvot täyttävät voimassa olevan ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista annetun lainsäädännön mukaiset vaatimukset ja tavoitteet.”

Palvelukuvauksen kohdassa 21 ”Palvelutuottajien liikennöintikorvaukset” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Tilaajien korvaamat liikennöintikorvaukset noudattavat Valtioneuvoston asetusta sairausvakuutuksesta korvattavan taksimatkan enimmäishinnasta (jäljempänä hinnoitteluasetus) kunakin vuotena voimassa olevan hinnoittelun mukaisesti. Hintaliite 4. Linkin kautta löytyvät hinnoittelut vuoden 2025 osalta;
[– –]
Sopimushinta toteutuu sen mukaisena kuin hinnoitteluasetuksessa on määritelty. Esimerkiksi Tilaajien sopimuskauden alkaessa vuoden 2026 hinnoittelu tarkistetaan vuodelle 2026 valtioneuvoston määrittämä enimmäishinta ja sen mukaisesti korvataan liikennöintikustannukset tilaajien palveluntuottajille.”

Edellä mainitussa palvelukuvauksen kohdassa on todettu luokseajokorvauksesta seuraavaa:

”Tilaaja voi ottaa käyttöön sopimuskauden aikana hyvinvointialueittain tai paikkakuntakohtaisesti luokseajokorvauksen, mikäli kuljetusten toteutuksessa jollakin alueella ilmenee erittäin suuria haasteita. Luokseajokorvaus maksetaan 15–50 km osalta niissä tilanteissa, jossa kalusto joudutaan ajattamaan jollekin Tilaajan määrittämälle alueelle turvaten asiakasmatkojen toteutuminen. Luokseajokorvaus maksetaan siitä matkamäärästä, jolloin auto on kuitannut kuljetustilauksen itselleen, mutta kuitenkin enintään 50 km matkalta. Mikäli kilometrimäärä hakualueena on alle 20 15 km, ei tuolloin luokseajokorvausta makseta. Kyseinen malli voi olla väliaikaisesti käytössä oleva tai koskea tiettyjä matkatyyppejä. Luokseajoa ei korvata toivetaksi- tai vakiotaksimatkoissa. Luokseajokorvauksen käyttöönotto tulee olla Tilaajalle maksuton toteutukseltaan.”

Korjatun tarjouspyynnön liitteessä 4 ”Hintaliite” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Valtioneuvoston asetus
Taksin käytöstä perittävä enimmäishinta muodostuu perusmaksusta, ajomatkamaksusta, odotusmaksusta, avustamislisästä ja arvonlisäveron osuudesta. Enimmäishintoihin lisätään kulloinkin voimassa olevan arvolisäverolain (1501/1993) 85 a §:n 1 momentin mukainen henkilökuljetuksiin sovellettavan arvolisäveromäärä.
Hinta tarkastetaan sopimuskauden alkaessa, mikäli Valtioneuvosto on muuttanut sairausvakuutuksesta korvattavan taksimatkan hinnoittelua vuodelle 2026. Hinta tarkistetaan vuosittain Valtioneuvoston asettaman enimmäishinnan mukaiseksi sopimuksen mukaisesti.
Huom! Hinnoittelussa ei noudateta seuraavaa; Ajomatkamaksun taksaluokkaa valittaessa kaksi (2) alle 12-vuotiasta lasta lasketaan yhdeksi (1) matkustajaksi. Odotusajan suhteen noudatetaan tilaajien määrittämää enintään 10 minuutin odotusajan korvaamista yhdensuuntaisella matkalla.”

Hintaliitteessä on myös todettu seuraavaa:

”euro, sis. Alv 0 %”.

Hintaliitteessä on lisäksi todettu seuraavaa perusmaksusta, ajomatkamaksusta, odotusmaksusta ja avustamislisästä:

”Perusmaksu
1) muuna arkipäivänä kuin lauantaina kello 6:n ja 20:n välisenä aikana; taikka 2) lauantaina tai kirkkolain (652/2023) 1 luvun 6 §:n mukaisten juhlapäivien, vapun päivän tai itsenäisyyspäivän aattona kello 6:n ja 16:n välisenä aikana. 6,56
Muina kuin 1 momentissa tarkoitettuina aikoina ja sunnuntaina sen ollessa aattopäivä 10,01
Ajomatkamaksu
taksaluokka I: enintään euroa kilometriltä, kun matkustajia on yhdestä neljään; 1,79
taksaluokka II: enintään euroa kilometriltä, kun matkustajia on enemmän kuin neljä 2,30
Jos vakuutetun kuljettaminen edellyttää paariautoa, ajomatkamaksu määräytyy taksa luokan II mukaisesti
Odotusmaksu
Odotusajalta saadaan periä odotusmaksua enintään 10 minuutin ajan /reitti. Odotusmaksun periminen pysähdyksen yhteydessä on ainoastaan sallittu niissä tilanteissa, joissa asiakas on ilmoittanut pysähdyksestä etukäteen tilauksen yhteydessä. 52,33
1) taksi odottaa tilauspaikalla avuntarpeesta johtuvasta tai muusta tilaajan hyväksyttävästä syystä (ryhmäkuljetuksissa asiakkaan hitaus tai muu peruste). Ei korvata ellei erikseen ole sovittu tilaajan kanssa;
2) matkustaja poistuu ajoneuvosta kuljetuksen aikana esim. apteekissa käynnin vuoksi
3) kyseessä on menopaluukyyti, jolloin voidaan tehdä 10 minuutin pysähdys/yhdensuuntaisen matkan aikana
Avustamislisä
Avustamislisä saa olla enintään euroa, jos vakuutettu tarvitsee avustamista noutokohteesta autoon tai kuljetuksen päätepisteessä autosta sisätilaan ja kuljettaminen edellyttää esteetöntä ajoneuvoa. Edellytyksenä on lisäksi, että terveydenhuollon edustaja on määritellyt kulkuneuvon ja avustamisen tarpeellisuuden 17,47
Jos vakuutettua avustetaan 1 momentissa tarkoitettujen edellytysten lisäksi kantamalla hänet käsivoimin tai erityisen CE-merkityn porraskiipijän avulla rakennuksen vähintään neljä askelmaa käsittävässä portaikossa tai asiakasta avustetaan CE-merkityillä paareilla ja asiakkaan kuljettaminen edellyttää paariautoa, avustamislisä saa olla enintään 33,47 euroa.”

Korjatun tarjouspyynnön liitteenä olleen sopimusluonnoksen kohdan 7 ” Hinta, hinnan tarkistus ja laskutus” alakohdassa 7.1 ”Hinta” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Hankinnan kohteen hinta ja hinnoitteluperusteet on määritelty sitovasti tässä Sopimuksessa ja Palvelukuvauksen kohdassa Liikennöintikorvaukset sekä sopimuksen hintaliitteessä. Kokonaispalvelun hinnoittelu muodostuu välityspalvelunkustannuksesta tilaushinnasta, autoilijoille maksettavasta liikennöintikorvauksesta sekä sovituista erilliskuljetuspalveluista päiväauto sekä päiväauton kiinteän hinnan ylittävästä erilliskorvauksesta.
Liikennöintikorvauksen hinnat perustuvat kulloinkin voimassa olevaan ja sovellettavaan Valtioneuvoston asetukseen sairausvakuutuksesta korvattavan taksimatkan enimmäishinnasta (jäljempänä hinnoitteluasetus). Hinnoittelua käytetään tämän sopimuksen piirissä olevien kuljetusten hinnoitteluna, hintaliite.”

Hintaliitteen edellä mainitun kohdan alakohdassa 7.2 ”Hinnan tarkistus” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Palvelun hintaa tarkastetaan prosenttikorotuksena sen mukaan, miten valtioneuvosto muuttaa mahdollisesti hinnoitteluasetustaan vuosittain. Tällä hetkellä voimassa oleva asetus 876/2024 | Suomen säädöskokoelma | Finlex Prosenttikorotus lasketaan hinnoitteluasetuksen ajomatkamaksun 1–4 matkustajan kilometrihintojen vuosittaisen prosenttieron muutoksena.
Hinnantarkastus kohdistuu kaikkiin kokonaispalvelun hinnoittelun kohteisiin ja hinnat tarkastetaan vuosittain tammikuusta alkaen hinnoitteluasetusta vastaavaksi.
Seuraavat hinnantarkastukset:
- Sopimuksen alkaessa 1.2.2026 noudatetaan liikennöintikorvauksissa vuoden 2025 hinnoitteluasetuksen (876/2024) hintoja, mikäli hinnoitteluasetuksen hintoja vuodelle 2026 ei ole muutettu. Muuten noudatetaan liikennöintikorvauksissa vuoden 2026 asetuksen korvauksia.”

Hankintayksikölle on esitetty alkuperäisestä tarjouspyynnöstä muun ohella seuraavat kysymykset:

”Hinnoittelumalli Tarjouspalvelussa:
1) Miten hankintayksikkö aikoo varmistaa, että tarjoukset ovat vertailukelpoisia? Esitetyllä hinnoittelumallilla, jossa annetaan välityshinta mutta ei millään tavalla rajoiteta tai määritellä autoilijoilta perittäviä komissioita, tarjoukset eivät tule kertomaan todellisesta hintatasosta tai ole keskenään vertailukelpoisia
2) Jatkona edelliseen, onko tarkoitus rajoittaa tai määritellä autoilijoiden palveluntuottajalle maksamia provisioita tai korvauksia?”

Hankintayksikkö on todennut edellä esitettyihin kysymyksiin antamissaan vastauksissa seuraavaa:

”1. Vertailuperusteet on määritelty tarjouspyynnön kohdassa Hankinnan kohteen kriteerit
2. Sopimusluonnoksen kohta 7, Kokonaispalvelun hinnoittelu muodostuu välityspalvelunkustannuksesta tilaushinnasta, autoilijoille maksettavasta liikennöintikorvauksesta sekä sovituista erilliskuljetuspalveluista päiväauto sekä päiväauton kiinteän hinnan ylittävästä erilliskorvauksesta. Hinnat sisältävät kaikki Palveluntuottajalle Sopimuksen toteuttamisesta aiheutuvat kulut arvonlisäveroa lukuun ottamatta. Liikennöintikorvauksen hinnat perustuvat kulloinkin voimassa olevaan ja sovellettavaan Valtioneuvoston asetukseen sairausvakuutuksesta korvattavan taksimatkan enimmäishinnasta (jäljempänä hinnoitteluasetus). Hinnoittelua käytetään tämän sopimuksen piirissä olevien kuljetusten hinnoitteluna, hintaliite.”

Hankintayksikölle on lisäksi esitetty alkuperäisestä tarjouspyynnöstä seuraava kysymys:

”Sopimuksessa palvelun hinta on sidottu Valtioneuvoston mahdollisiin muutoksiin hinnoittelussa sairausvakuutuksesta korvattavissa kuljetuksissa. Onko niin että jos valtioneuvosto lopettaa korvauksista päättämisen tai muuttaa korvausperusteiden muotoa (esim €/km hinnasta €/kuljetus hintaan), tämän sopimuksen hinnat eivät muutu koko sopimuskaudella?”

Hankintayksikkö on todennut edellä esitettyyn kysymykseen antamassaan vastauksessa seuraavaa:

”Kokonaispalvelun hinnoittelu muodostuu välityspalvelunkustannuksesta tilaushinnasta, autoilijoille maksettavasta liikennöintikorvauksesta sekä sovituista erilliskuljetuspalveluista päiväauto sekä päiväauton kiinteän hinnan ylittävästä erilliskorvauksesta.
Liikennöintikorvauksen hinnat perustuvat kulloinkin voimassa olevaan ja sovellettavaan Valtioneuvoston asetukseen sairausvakuutuksesta korvattavan taksimatkan enimmäishinnasta.
Mikäli sairasvakuutuslakiin perustuvaa asetusta ei annettaisi, noudatetaan sopimusluonnoksen kohtaa 7.2. siinä esitettyjen hinnanmuutosaikamääreiden sekä muiden ehtojen osalta.”

Tarjouspyynnön olennainen muuttaminen ja tarjouspyynnön epäselvyys

Asiassa diaarinumero 459/2025 on valittajan esittämän perusteella arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt virheellisesti muuttaessaan tarjouspyyntöä hankintamenettelyn aikana ja onko tarjouspyynnön muuttaminen tehnyt siitä puhtaiden ajoneuvojen vaatimuksen osalta epäselvän.

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on muuttanut tarjouspyynnön liitteen 2 ”Palvelukuvauksen” luokseajokorvauksen vähimmäiskilometrimäärää ja tarjouspyynnön liitteen 4 ”Hintaliite” hinnoittelua koskevaa ehtoa.

Alkuperäisisistä tarjouspyyntöasiakirjoista ilmenee edellä kuvatulla tavalla, että luokseajokorvauksen rajoiksi on ilmoitettu 15–50 kilometriä, minkä jälkeen samassa kappaleessa on todettu, että mikäli kilometrimäärä hakualueena on ollut alle 20 kilometriä, ei luokseajokorvausta ole tuolloin maksettu. Markkinaoikeus katsoo, että luokseajokorvauksen vähimmäiskilometrimäärän täsmentämisessä 15 kilometriksi on ollut kyse vähäisestä tarjouspyyntöasiakirjojen täsmennyksestä, jolla on korjattu tarjouspyyntöasiakirjojen ilmeinen kirjoitusvirhe.

Alkuperäisistä tarjouspyyntöasiakirjoista ilmenee lisäksi edellä kuvatulla tavalla, että arvolisävero on sisältynyt hintaliitteen hintoihin, mutta sen yhteydessä ei ole kuitenkaan ilmoitettu arvonlisäveron määrää. Markkinaoikeus katsoo, että arvonlisäveron määrän täsmentämisessä nollaksi prosentiksi on ollut kyse vähäisestä tarjouspyyntöasiakirjojen täsmennyksestä, jolla on korjattu tarjouspyyntöaisakirjojen ilmeinen kirjoitusvirhe.

Valittaja on lisäksi esittänyt, että hankintayksikkö on poistanut osan puhtaiden ajoneuvojen pakollisesta vähimmäisvaatimuksesta, mikä on madaltanut vähimmäisvaatimuksen vaativuutta. Lisäksi valittaja on esittänyt, että tarjoajille on jäänyt muutetun tarjouspyynnön perusteella epäselväksi, kuinka suuri osa tarjotuista autoista on tullut olla puhtaita ajoneuvoja.

Hankintayksikkö on esittänyt, että palvelukuvauksessa on ollut vaatimus siitä, että kuljetuksissa käytettävien ajoneuvojen on täytettävä voimassa olevan ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista annetun lain mukaiset vaatimukset ja tavoitteet, eikä kyseistä vaatimusta ole muutettu tai poistettu korjausilmoituksella.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa määritellä tarjouspyyntöasiakirjoissa hankinnan kohde. Tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde tulee kuitenkin kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa ja että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Edellä todetulla tavalla sekä alkuperäisen tarjouspyynnön liitteessä 2 ”Palvelukuvaus” että korjatun tarjouspyynnön liitteessä 2 ”Palvelukuvaus” on todettu, että palveluntuottaja huolehtii osaltaan, että kuljetuksissa käytettävät ajoneuvot täyttävät voimassa olevan ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista annetun lainsäädännön mukaiset vaatimukset ja tavoitteet.

Ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista annetun lain (740/2021) 6 § 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan ympäristöystävällisen ja energiatehokkaan henkilöauton ja kevyen hyötyajoneuvon hiilidioksidipäästöt saavat olla ensimmäisellä hankinta-ajanjaksolla enintään 50 grammaa hiilidioksidia kilometriltä määriteltyinä niiden tyyppihyväksyntävaatimusten mukaisesti, jotka olivat voimassa ensirekisteröinnin ajankohtana voimassa olleen Euroopan unionin lainsäädännön mukaisesti.

Saman pykälän 2 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan ympäristöystävällisen ja energiatehokkaan henkilöauton ja kevyen hyötyajoneuvon hiilidioksidipäästöt saavat olla toisella hankinta-ajanjaksolla nolla grammaa hiilidioksidia kilometriltä määriteltyinä niiden tyyppihyväksyntävaatimusten mukaisesti, jotka olivat voimassa ensirekisteröinnin ajankohtana voimassa olleen Euroopan unionin lainsäädännön mukaisesti.

Saman lain 4 §:n 1 momentin mukaan mainitussa laissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä tarkoitetaan toisella hankinta-ajanjaksolla ajanjaksoa, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2026 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2030 (3 kohta).

Saman lain liitteessä 4 on määritelty lain 9 §:n 2 momentissa tarkoitetut alueelliset vähimmäisosuudet lain 6 §:n mukaisia ympäristöystävällisiä ja energiatehokkaita henkilöautoja ja kevyitä hyötyajoneuvoja koskien. Liitteen 4 mukaan Pohjois-Savon hyvinvointialueen vähimmäisosuus on ollut toisella hankinta-ajanjaksolla 35 prosenttia.

Markkinaoikeus toteaa, että alalla ammattimaisesti toimivien tarjoajien on tullut ymmärtää korjatun tarjouspyynnön liitteen 2 ”Palvelukuvaus” ja hankintayksikön sille esitettyihin kysymyksiin antamien vastausten perusteella, että tarjoajien on tullut noudattaa voimassa olevan ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista annetun lain mukaisia vaatimuksia ja tavoitteita.

Hankintayksikkö on täsmentänyt muutoksellaan, että toisella hankinta-ajanjaksolla puhtaalla ajoneuvolla on tarkoitettu ajoneuvoa, jonka hiilidioksidipäästöt saavat olla nolla grammaa hiilidioksidia kilometriltä ja että Pohjois-Savon hyvinvointialueen vähimmäisosuus ympäristöystävällisistä ja energiatehokkaista henkilöautoista ja kevyistä hyötyajoneuvoista on toisella hankinta-ajanjaksolla 35 prosenttia. Markkinaoikeus katsoo, että muutoksilla on poistettu tarjouspyynnössä olleet ristiriidat ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista annettuun lakiin nähden. Markkinaoikeus katsoo lisäksi, että edellä mainituissa muutoksissa on ollut kysymys alkuperäisten vaatimusten tiukentamisesta. Tähän nähden kyseiset muutokset eivät ole olleet siinä määrin olennaisia, että ne olisivat houkutelleet lisää potentiaalisia tarjoajia, jotka eivät ilman muutoksia olisi voineet jättää tarjoustaan. Päinvastoin muutoksilla on ollut lähinnä potentiaalista tarjoajakuntaa supistava vaikutus.

Kysymyksessä olevista muutoksista on ilmoitettu korjausilmoituksella, ja hankintayksikkö on pidentänyt 16.5.2025 julkaisemallaan korjausilmoituksella tarjousten vastaanottamisen määräaikaa 30.5.2025 asti. Tähän nähden markkinaoikeus katsoo, että jäljelle jäänyt tarjousaika on ollut riittävä.

Edellä todetuin perustein markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole poistamalla osan puhtaita ajoneuvoja koskevasta vähimmäisvaatimuksesta muuttanut tarjouspyyntöasiakirjoja valittajan esittämällä tavalla hankintasäännösten vastaisesti.

Tarjousten vertailuperusteet ja kokonaistaloudellinen edullisuus

Asioissa diaarinumerot 452/2025 ja 456/2025 on ensin arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on käyttänyt hinnan vertailuperusteina ainoastaan välityspalvelukustannuksia, päiväauton hintaa, päiväauton tuntihintaa sekä projektikustannusten tuntihintaa ja jättänyt hintavertailun ulkopuolelle hankintaan sisältyvät kuljetuspalvelut, joiden hinnan hankintayksikkö on tarjouspyynnön ja palvelukuvauksen mukaan perustanut valtioneuvoston asetukseen sairausvakuutuksesta korvattavan taksimatkan enimmäishinnasta (jäljempänä myös hinnoitteluasetus).

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on ollut velvollisuus kilpailuttaa sen vastuulle kuuluvat palvelut hankintasäännösten mukaisesti varmistaakseen todellisen kilpailun aikaansaaminen ja hankinnan toteutuminen hankintalain 2 §:n 2 momentin mukaisesti mahdollisimman taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti olemassa olevat kilpailuolosuhteet hyväksi käyttäen ja ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat huomioon ottaen.

Sairausvakuutuslain (1224/2004) 4 luvun 7 a §:n 1 momentin mukaan sairausvakuutuksesta korvattavasta taksimatkasta vakuutetulta perittävästä enimmäishinnasta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Enimmäishinta perustuu korvauksiin käytettävissä oleviin varoihin ja kuljetuksesta aiheutuviin kustannuksiin siten, että siihen sisältyy kohtuullinen voitto.

Valtioneuvoston asetuksella (876/2024) sairausvakuutuksesta korvattavan taksimatkan enimmäishinnasta vuonna 2025javaltioneuvoston asetuksella (1255/2025) sairausvakuutuksesta korvattavan taksimatkan enimmäishinnasta vuonna 2026 ei ole asetettu kiinteitä hintoja, vaan enimmäishinnat sairausvakuutuksesta korvattaville taksimatkoille. Markkinaoikeus toteaa, että nyt kyseessä olevaan hankintaan sisältyvät kuljetuspalvelut ovat olleet tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella pääsääntöisesti vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain perusteella myönnettyjä asiakasmatkoja, ja niissä on siten kyse hankintayksikkönä toimivan hyvinvointialueen vastuulle kuuluvista palveluista, jotka eivät kuulu edellä mainittujen hinnoitteluasetusten soveltamisalaan.

Markkinaoikeus toteaa, että hinnoitteluasetuksesta ei siten ole johtunut estettä käyttää hankinnan kohteena olevien kuljetuspalveluiden hintaa tarjousten vertailuperusteena, vaan kuljetuspalveluiden hinnoittelun perustaminen hinnoitteluasetuksen mukaiseen enimmäiskorvaukseen on perustunut hankintayksikön valintaan.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden määrittämisessä. Vertailuperusteina tulee kuitenkin käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on kokonaistaloudellisesti edullisin. Hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että vertailuperusteet on ilmoitettava tarjouspyynnössä riittävän täsmällisesti ja asetettava siten, etteivät ne anna hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousvertailun toteuttamisessa. Vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä.

Hankintalain 1 §:n 1 momentissa säädetyn hankintamenettelyn keskeisimmän velvoitteen eli kilpailuttamisvelvoitteen toteutuminen edellyttää sitä, että kilpailutus toteutetaan avoimesti ja tasapuolisesti. Lisäksi hankintayksikön asettamien vertailuperusteiden tulee hankintalain 93 §:n
5 momentin mukaan varmistaa todellisen kilpailun mahdollisuus.

Edellä todetulla tavalla hintavertailun painoarvo on ollut 80 pistettä, ja käytettävyyssarviointina toteutettavan laatuvertailun painoarvo on ollut 20 pistettä. Ensimmäinen hinnan vertailuperuste, painoarvoltaan 65 pistettä, on kohdistunut välityspalvelunkustannukseen. Toinen hinnan vertailuperuste, painoarvoltaan 5 pistettä, on kohdistunut päiväauton hintaan. Kolmas hinnan vertailuperuste, painoarvoltaan 5 pistettä, on kohdistunut päiväauton tuntihintaan. Neljäs hinnan vertailuperuste, painoarvoltaan 5 pistettä, on kohdistunut projektityökustannusten tuntihintaan. Osa vertailuperusteista on siten koskenut hintoja, eikä kyse ole ollut tilanteesta, jossa tarjoajat olisivat kilpailleet vain laatuun liittyvillä perusteilla.

Markkinaoikeus toteaa asiassa esitetyn selvityksen perusteella, että kuljetuspalvelun laatuvaatimukset on asetettu tarjouspyyntöasiakirjoissa vähimmäisvaatimuksiksi ja että käytettävyysarvioinnissa arvioidut laatuun liittyvät vertailuperusteet ovat kohdistuneet ainoastaan välityspalveluun ja siinä käytettävään kuljetusten välitysjärjestelmään.

Hankinnan pääasiallisena tarkoituksena on ollut toteuttaa hyvinvointialueen vastuulle kuuluvat välitys- ja kuljetuspalvelut. Hankintayksikön kuljetuspalveluista suoritettaville liikennöintikorvauksille asettamien enimmäishintojen ja hankintayksikön saamien tarjousten perusteella valtaosa hankinnan kohteen arvosta on muodostunut kuljetuspalvelusta, mutta kyseinen palvelu ei ole ollut miltään osin osana tarjousvertailua. Kuljetuspalveluiden olennaista merkitystä hankinnan kokonaisarvoon nähden tukee osaltaan myös se hankintayksikön markkinaoikeudessa esittämä, että vuonna 2024 Pohjois-Savossa on toteutunut yhteensä 261.000 hankinnan kohteen mukaista matkaa. Tähän nähden hankintayksikön harkintavallan mukaan mahdollisesti käyttöönotettavilla kolmella päiväautolla on voitu toteuttaa vain hyvin vähäinen osa hankintaan sisältyvistä kuljetuksista.

Kuljetuspalveluihin ei siten ole kohdistunut tarjoajien välistä kilpailua hinnan eikä laadun osalta, vaikka ne ovat muodostaneet pääosan koko hankinnan kohteesta. Vaikka hankintayksiköllä on ollut harkintavalta määrittää tarjousten vertailuperusteet, jättämällä valtaosan hankinnan kohteesta tarjousvertailun ulkopuolelle asiassa ei voida arvioida, onko hankintayksikkö valinnut tosiasiallisesti kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen ja hyödyntänyt olemassa olevia kilpailuolosuhteita.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikkö on saanut tarjouksia, joissa muun ohella välityspalvelun yksikköhinnaksi on ilmoitettu negatiivinen hinta tai nollahinta. Markkinaoikeus katsoo, että edellä todettu huomioon ottaen voidaan olettaa, että tarjousten välille olisi todennäköisesti syntynyt itse kuljetuspalvelujen osalta hintaeroja, jos hintavertailu olisi kohdistunut myös kuljetuspalveluihin.

Ottaen huomioon hankintalain 2 §:n 1 momentista ilmenevät lain tavoitteet, saman pykälän
2 momentin mukaisen suosituksen kilpailuolosuhteiden hyödyntämisestä sekä hankintalain 93 §:n
1 momentin vaatimuksen kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valitsemisesta, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan hankintalain edellyttämällä tavalla.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt valittajien asioissa diaarinumerot 452/2025 ja 456/2025 esittämällä tavalla hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintalain 154 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty hankintalain vastaisesti, markkinaoikeus voi muun ohella:

1) kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan;
2) kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä;
3) velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä.

Saman pykälän 4 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitettu seuraamus voidaan määrätä vain, jos lainvastainen menettely on vaikuttanut hankintamenettelyn lopputulokseen tai asianosaisen asemaan hankintamenettelyssä.

Markkinaoikeus katsoo, että kilpailuttamisvelvollisuuden laiminlyönti on vaikuttanut hankintamenettelyn lopputulokseen ja valittajien asemaan hankintamenettelyssä.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Koska jo hankintamenettelyä koskeva tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli Pohjois-Savon hyvinvointialue aikoo edelleen toteuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilökuljetusten välitys- ja kuljetuspalvelujen hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asioissa diaarinumerot 452/2025 ja 456/2025 annettu ratkaisu ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittajat joutuisivat itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajien määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, mitkä määrät sisältävät markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksun. Asian näin päättyessä hankintayksikkö ja kuultava saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan asioissa diaarinumerot 452/2025 ja 456/2025.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin esitöiden (HE 29/2018 vp s. 167) mukaan arvioitaessa oikeudenkäynnin osapuolten korvausvelvollisuuden perusteita on kiinnitettävä erityistä huomiota asiassa annettuun ratkaisuun. Asiassa annetun ratkaisun merkitystä arvioitaessa on kuitenkin aiheellista ottaa huomioon, että hallintoprosessissa ei läheskään aina ole yksiselitteisesti osoitettavissa voittajaa tai häviäjää, eikä oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta voi siten perustaa yksin voittaja-häviäjä-asetelmaan. Tuomioistuimen asiassa antama ratkaisu voi olla sisällöltään sellainen, että osapuolten on kohtuullista itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Edellä todetuin tavoin hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti, kun se on muuttanut tarjouspyyntöasiakirjoja kesken hankintamenettelyn. Hankintayksikkö on toisaalta menetellyt hankintasäännösten vastaisesti siltä osin, kun se on jättänyt kuljetuspalvelut hintakilpailun ulkopuolelle. Edellä todettuun nähden ja ottaen huomioon myös valittajan asiassa diaarinumero 459/2025 vaatimustensa tueksi esittämät perustelut markkinaoikeus katsoo, että kokonaisuutena arvioiden ei ole kohtuutonta, että valittaja, kuultava ja hankintayksikkö saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan asiassa diaarinumero 459/2025.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen asiassa diaarinumero 459/2025.

Markkinaoikeus kumoaa Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallituksen 11.8.2025 tekemän hankintapäätöksen § 65. Markkinaoikeus kieltää Pohjois-Savon hyvinvointialuetta tekemästä hankintasopimusta kyseisen päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 3.000.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Pohjois-Savon hyvinvointialueen korvaamaan asiassa diaarinumero 452/2025 Tampereen Aluetaksi Oy:n oikeudenkäyntikulut 10.450 eurolla viivästyskorkoineen ja asiassa diaarinumero 456/2025 Menevä Oy:n oikeudenkäyntikulut 8.612,5 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää asioissa diaarinumerot 452/2025, 456/2025 ja 459/2025 Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja Taksi Helsinki Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Ville Parkkari, Sanna Holkeri ja Liisa Kauramäki.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.