MAO:12/2026
Asian tausta
Sosiaali- ja terveysministeriö (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 31.10.2022 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta nelitehoisten kausi-influenssarokotteiden hankinnasta hankintakaudelle 2023–2024 ja optiokausille 2024–2025, 2025–2026 ja 2026–2027. Hankintailmoituksen mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toteuttaa hankinnan sosiaali- ja terveysministeriön puolesta.
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö ja osastopäällikkö ovat 14.12.2022 tekemällään hankintapäätöksellä VN/5821/2022 valinneet kausi-influenssarokotteiden toimittajaksi Sanofi Oy:n ja hankittavaksi rokotteeksi Vaxigrip Tetra -nimisen rokotteen.
Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintapäätöksen mukaan ollut 29.920.000 euroa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Sanofi Oy ovat 10.2.2023 allekirjoittaneet hankintasopimuksen.
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö ja osastopäällikkö ovat 5.12.2023 tekemällään päätöksellä päättäneet käynnistää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen esityksestä edellä mainitun kausi-influenssarokotehankinnan ensimmäisen optiokauden (2024–2025). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on ilmoittanut Sanofi Oy:lle 14.12.2023 päivätyllä ilmoituksella kyseisen optiokauden käyttöönotosta.
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö ja osastopäällikkö ovat 7.11.2024 tekemällään päätöksellä päättäneet käynnistää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen esityksestä edellä mainitun kausi-influenssarokotehankinnan toisen optiokauden (2025–2026). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on ilmoittanut Sanofi Oy:lle 18.11.2024 päivätyllä ilmoituksella kyseisen optiokauden käyttöönotosta.
Viatris Oy (jäljempänä myös valittaja) on 16.6.2025 vireille saattamassaan valituksessa esittänyt hankintayksikön tehneen olennaisen sopimusmuutoksen kilpailuttamaansa kausi-influenssarokotehankintaan.
Markkinaoikeus on 23.9.2025 antamallaan välipäätöksellä numero 495/2025 kieltänyt kausi-influenssarokotehankinnan täytäntöönpanon optiokauden 2026–2027 osalta.
Sosiaali- ja terveysministeriön rokotehankintatyöryhmän 6.10.2025 pidetyn kokouksen pöytäkirjasta käy ilmi, että työryhmä on päättänyt puoltaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen esitystä jättää edellä mainitun kausi-influenssarokotehankinnan kolmas optiokausi (2026–2027) käyttämättä. Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö ja osastopäällikkö ovat 9.10.2025 tekemällään päätöksellä päättäneet käynnistää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen esityksestä edellä mainitun kausi-influenssarokotehankinnan uutena hankintana.
Asian käsittely markkinaoikeudessa
Valitus
Vaatimukset
Viatris Oy on vaatinut, että markkinaoikeus määrää sopimuksen päättymään viimeistään ennen optiokauden 2026–2027 käyttöönottoa, kieltää optiokauden 2026–2027 käyttämisen ja velvoittaa hankintayksikön kilpailuttamaan hankinnan viivytyksettä vuodelle 2026–2027 ja mahdollisesti sen jälkeisille vuosille. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa sosiaali- ja terveysministeriön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 81.404 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksun määrällä viivästyskorkoineen.
Perustelut
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tehnyt hankintasäännöksissä tarkoitetun olennaisen muutoksen hankintasopimukseen ja siten laittoman suorahankinnan vahvistaessaan toisen optiokauden käyttöönoton yhteydessä, että voittanut tarjoaja saa toimittaa kolmitehoista kausi-influenssarokotetta samoilla ehdoilla ja samaan hintaan kuin nelitehoista rokotetta. Alkuperäinen kilpailutus on koskenut vain nelitehoista rokotetta, eikä kolmitehoista rokotetta ole ollut mahdollista tarjota. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja voittanut tarjoaja ovat kilpailutuksen jälkeen tehneet hankintasopimuksen nelitehoisen kausi-influenssarokotteen hankinnasta. Tarjouspyyntöasiakirjoissa tai hankintasopimuksessa ei ole mainittu mahdollisuudesta vaihtaa nelitehoinen kausi-influenssarokote toiseen tuotteeseen kesken sopimuskauden.
Tuotteen vaihtaminen kesken sopimuskauden on ollut muita toimijoita syrjivää. Oikeuskäytännössä on vahvistettu periaate, jonka mukaan hankintayksikkö ei voi muuttaa tarjouskilpailussa käytettyjä ehtoja, mikäli ehtojen muutokset johtavat sellaiseen lopputulemaan, jossa hankintamenettelyyn osallistuneet tarjouksen jättäneet tahot olisivat muutoksen vuoksi kyenneet jättämään merkittävällä tavalla erilaisen tarjouksen. Hankinnan kohteen korvaaminen toisella tuotteella on hankintasäännösten perusteella katsottava sellaiseksi koko hankinnan luonteen muutokseksi, jolla on vaikutusta kilpailutuksen lopputulokseen. Oikeuskäytännössä on lisäksi katsottu yhdenvertaisen kohtelun periaatteen sekä siitä johtuvan avoimuusvelvollisuuden edellyttävän, että sopimuksen kohde määritetään hankintamenettelyn alussa.
Hankintasopimukseen tehdyllä muutoksella on käytännössä vaihdettu hankinnan kohde kokonaan toiseksi. Mikäli alkuperäinen kilpailutus olisi koskenut kolmitehoista rokotetta nelitehoisen rokotteen sijaan, tarjoukset olisivat olleet merkittävästi erilaiset. Kyseessä ovat eri tuotteet, jotka pohjautuvat erilaisiin kliinisiin tutkimuksiin, jotka on erikseen rekisteröity, joille haetaan omat markkinointiluvat ja joilla on myös eri markkinahinta. Siinä missä nelitehoinen kausi-influenssarokote sisältää kaksi B-viruksen viruskantaa, kolmitehoinen kausi-influenssarokote sisältää ainoastaan yhden. Kolmitehoinen rokote sisältää näin ollen yhden viruskannan vähemmän ja 25 prosenttia vähemmän vaikuttavaa ainetta kuin nelitehoinen rokote. Kyseessä on siten ollut olennainen sopimusmuutos.
Mikäli kolmitehoisen rokotteen hankinta olisi kilpailutettu uutena hankintana sopimusmuutoksen tekemisen sijaan, hankintayksikkö olisi saanut kolmitehoisen kausi-influenssarokotteen markkinahinta huomioon ottaen hinnaltaan edullisempia tarjouksia verrattuna voittaneelle tarjoajalle voimassa olevan hankintasopimuksen perusteella maksettavaan hintaan. Hankintasopimuksesta on tullut muutoksen jälkeen voittaneelle tarjoajalle taloudellisesti edullisempi. Kyseessä on myös tällä perusteella ollut olennainen sopimusmuutos.
Sopimusmuutosta ei ole voinut perustella hankintasäännösten mukaisilla poikkeamisperusteilla. Muutos ei ole perustunut sopimusehtoihin, eikä se ole ollut vähäinen tai vähäarvoinen. Muutos ei ole myöskään perustunut selkeisiin sopimusehtoihin. Oikeuskäytännössä on tulkittu hyvin suppeasti tilanteita, joissa EU-kynnysarvot ylittäviä olennaisia sopimusmuutoksia pyritään oikeuttamaan sopimusehdoilla. Sopimusehtojen on tullut olla erittäin yksiselitteisiä ja soveltua nimenomaisesti siihen tilanteeseen, minkä johdosta muutos on tehty. Yleisillä sopimusmuutoksen mahdollistavilla lausekkeilla ei oikeuskäytännön perusteella voida oikeuttaa muutoksia etenkään, mikäli muutoksilla otetaan käyttöön tarjouspyyntöasiakirjoista poikkeavia ehtoja.
Maailman terveysjärjestön (jäljempänä WHO) suositus kolmitehoisesta rokotteesta ei ole julkisten hankintojen yleisten sopimusehtojen (jäljempänä myös JYSE-ehdot) kohdan 4.3 tarkoittama velvoittava säännös tai määräys. Suosituksessa ei ole ollut kyse määräyksestä, joka olisi edellyttänyt terveysviranomaiselta välittömiä toimia. Jokainen maa päättää viime kädessä itse rokotusohjelmaansa sisällytettävistä rokotteista. On myös huomattava, että kansallisesta rokotusohjelmasta vastaava sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt WHO:n antaman suosituksen jälkeen päätöksen sopimuksen optiokauden 2025–2026 käyttöönotosta nimenomaan koskien nelitehoista rokotetta, eikä sosiaali- ja terveysministeriön kansallista rokotusohjelmaa koskeva päätös sisällä minkäänlaista viittausta kolmitehoiseen rokotteeseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella ei ole siten ollut tarvetta tai toimivaltaa tehdä sopimusmuutosta.
JYSE-ehtojen kohta 4.3 velvoittaa voittaneen tarjoajan tuottamaan säädösten ja määräysten mukaista tavaraa. Mainittu kohta ei viittaa siihen, että kilpailutettu ja sopimuksella vahvistettu säädösten ja määräysten mukainen tuote saataisiin vaihtaa toiseen tuotteeseen. Kolmitehoinen rokote ei vastaa kaikilta ominaisuuksiltaan alun perin kilpailutettua ja tilattua nelitehoista rokotetta, eikä siten muutoinkaan täytä JYSE-ehtojen kohdan 4.7 edellytyksiä korvata hankintasopimuksen mukainen tavara toisella tavaralla. Mikäli tarjoaja olisi alkuperäisessä kilpailutuksessa tarjonnut kolmitehoista influenssarokotetta, olisi tarjous hylätty. JYSE-ehtojen kohta 4.7 ei ole oikeuskäytännön valossa riittävän yksiselitteinen lauseke, jolla voitaisiin perustella tuotteen vaihtamista missä tahansa tilanteessa toiseen, etenkin, mikäli tällainen muutos johtaa ilmiselvästi muita tarjoajia syrjivään lopputulokseen sekä alkuperäisen sopimuskumppanin ilmeisen merkittävään taloudelliseen etuun.
Myös hankinnan uudelleen kilpailuttamiseen olisi tarvittaessa ollut hyvin aikaa, sillä WHO:n suositus on annettu jo helmikuussa 2024. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on todennut perustavansa rokotehankintoihin liittyvät päätöksensä WHO:n suositusten lisäksi Euroopan lääkeviraston (jäljempänä EMA) suosituksiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen maaliskuussa 2025 toimittaman sähköpostiviestin perusteella se on odottanut vielä maaliskuussa 2025 EMA:n suositusta asiassa. Sähköpostiviestin perusteella ei ole vaikuttanut siltä, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella olisi ollut aikapaineen vuoksi tarvetta vaihtaa nelitehoista rokotetta kolmitehoiseen optiokaudelle 2025–2026.
Hankintayksiköllä ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella ei ole voinut olla hankinnan tekemiseksi hankintasäännösten mukaista suorahankintaperustetta. Markkinoilla on lukuisia toimijoita valittaja mukaan lukien, jotka voisivat tarjota kolmitehoista kausi-influenssarokotetta. Hankinnan tekemiselle ei ole ollut aikapainetta. Hankinnassa on siten ollut kysymys laittomasta suorahankinnasta, joka olisi tullut kilpailuttaa.
Vastine
Vaatimukset
Sosiaali- ja terveysministeriö, joka on ilmoittanut toimineensa asiassa varsinaisena hankintayksikkönä, on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.918 eurolla viivästyskorkoineen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla viivästyskorkoineen.
Perustelut
Valittajan optiokauteen 2026–2027 kohdistamat vaatimukset ovat olleet ennenaikaisia ja markkinaoikeuden tulisi jättää ne tutkimatta. Hankintayksikkö ei ole tehnyt päätöstä optiokauden 2026–2027 lunastamisesta. Mitään hankintatoimea ei ole tältä osin tehty, joten ei ole olemassa muutoksenhaun kohdetta. Hankintayksikkö on ilmoittanut valittajalle 30.6.2025, että se käy elokuussa 2025 tarkemmat keskustelut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa siitä, miten kausi-influenssarokotteen hankinta optiokaudet mukaan lukien toteutetaan jatkossa.
Vaikka parhaillaan meneillään oleva optiokausi 2025–2026 on voimassa 31.7.2026 saakka, optiokauden mukaiset rokotteet ovat saapuneet Suomeen useassa erässä elo- ja lokakuussa 2025. Rokotteet käytetään kausi-influenssarokotuksiin pääasiassa loppuvuonna 2025.
Hankintasopimukseen ei ole tehty hankintasäännösten mukaista sopimusmuutosta, vaan kyse on ollut sopimusehdon soveltamisesta. Kausi-influenssarokotteita koskevassa hankintasopimuksessa on todettu, että siltä osin, kun pääsopimuksessa ei toisin ole sovittu, sopimukseen sovelletaan vuoden 2014 julkisten hankintojen yleisiä sopimusehtoja tavarahankinnoissa. Hankintayksikkö on JYSE-ehtojen kohtia 4.3 ja 4.7 soveltaen korvannut nelitehoisen rokotevalmisteen kolmitehoisella valmisteella. Muuttuneiden olosuhteiden myötä kyseessä on ollut ominaisuuksiltaan vastaava valmiste, joka on täyttänyt alkuperäisen vaatimuksen rokotteen vaikuttavuudesta. Ehdotus valmisteen korvaamisesta on tullut voittaneelta tarjoajalta, ja korvaava rokotevalmiste on toimitettu alkuperäistä rokotetta vastaavalla hinnalla.
Kyseessä ei joka tapauksessa ole ollut hankintasäännöksissä tarkoitettu olennainen sopimusmuutos. Kolmitehoisen rokotteen tarjoamisen salliminen ei olisi mahdollistanut muiden tarjoajien osallistumista tarjouskilpailuun, sillä muilla tarjoajilla ei ole ollut voimassa olevia myyntilupia kolmitehoiselle rokotteelle tarjouspyynnössä mainitut ikäryhmät huomioon ottaen. Kansalliseen rokotusohjelmaan hankittavilla rokotteilla on aina oltava Suomessa voimassa oleva myyntilupa. Koska myyntiluvan saaminen rokotteelle on melko hidas prosessi ja vireillä olevat myyntilupahakemukset ovat tiedossa, uusien yllättävien tarjoajien markkinoille tulo kesken kilpailutuksen ei kansallisen rokotusohjelman rokotehankintojen kontekstissa ole lähtökohtaisesti mahdollista.
Kilpailutuksen hetkellä on ollut perusteet pitää nelitehoista rokotetta kolmitehoista rokotetta parempana ja vaikuttavampana tuotteena. Myöskään WHO ja EMA eivät ole tuolloin ohjanneet siirtymään kolmitehoisiin influenssarokotteisiin. Olosuhteiden muutos, jonka myötä neli- ja kolmitehoinen rokote vastaavat käytännössä toisiaan, on käynyt ilmi vasta myöhemmin.
Sopimuksesta ei ole myöskään tullut muutoksen jälkeen taloudellisesti edullisempi voittaneelle tarjoajalle sellaisella tavalla, jota alkuperäisessä hankintasopimuksessa ei ollut määritetty. Hankintahinta tai hankinnan arvo eivät ole muuttuneet valmisteen korvautumisesta huolimatta. Markkinat määräävät rokotevalmisteen hinnan, eikä ole selvää, että kolmitehoinen valmiste olisi nykyisessä tilanteessa nelitehoista valmistetta olennaisesti edullisempi. Vuosia sitten rokotteilla oli hintaero, mutta silloin niiden tuottamat suojat myös erosivat toisistaan, ja nelitehoinen rokote oli uusi tuote. Rokotteiden hinnoittelu ei perustu niinkään valmistuskustannuksiin, vaan hinta määräytyy markkinoilla muun ohella kilpailutilanteen ja ostajan maksukyvyn ja maksuhalukkuuden seurauksena. Lisäksi valmistuskustannukset ovat vain osa kunkin tarjoajan kulurakennetta, sillä lääkkeillä on tyypillisesti myös muun ohella kehittämiseen, markkinointiin ja regulatorisiin prosesseihin liittyviä kuluja.
Nykyisessä tilanteessa kolmitehoinen ja nelitehoinen rokote tuottavat yhtä hyvän suojan kiertäviä influenssaviruksia vastaan, joten ne ovat rokotetta ostavalle lähtökohtaisesti yhtä arvokkaita. Suositusten mukainen ja turhia antigeenejä sisältämätön kolmitehoinen rokote saattaa olla jopa arvokkaampi kuin nelitehoinen rokote. Tarjonta kolmitehoisille rokotteille on kasvanut asteittain, kun eri lääkeyhtiöt ovat hakeneet ja saaneet myyntilupia niille. On vaikea arvioida, mihin kolmitehoisten rokotteiden hintataso olisi kilpailutuksessa asettunut, kun mahdollisia tarjoajia kolmitehoiselle rokotteelle oli vähemmän. Lisäksi rokotteiden hinnat ylipäätään voivat vaihdella varsin paljon kilpailutuksesta ja tarjouksesta toiseen.
Muutos ei ole myöskään laajentanut sopimuksen soveltamisalaa. Hankittava määrä on sama, eikä hankinnan arvo ole muuttunut. Hankintayksikkö on lunastanut hankintasopimuksessa yksilöidyn option vuodelle 2025–2026 nykyisessä tilanteessa ominaisuuksiltaan vastaavalla rokotevalmisteella. Myös hankintayksikön sopimuskumppani on edelleen sama.
Kyse on joka tapauksessa ollut hankintasäännöksissä tarkoitetusta sallitusta sopimusmuutoksesta. Yamagata-kehityslinjan influenssa B-virusten katoaminen kokonaan ja ilmeisesti pysyvästi maailmanlaajuisen koronaviruspandemian ja siitä johtuneiden hygieniatoimien ja rajoitusten sekä mahdollisesti eri virusten kilpailutilanteen seurauksena on sellainen ennakoimaton olosuhdemuutos, jota huolellisesti toimiva hankintayksikkö ei ole voinut ennakoida. Kyseisen virustyypin luontaisia tartuntoja ei ole missään päin maailmaa havaittu enää vuoden 2020 maaliskuun jälkeen. Nelitehoisen ja kolmitehoisen influenssarokotteen ero on nimenomaan suoja Yamagata-kehityslinjan influenssa B -viruksia vastaan. Kun lakanneen väestökierron myötä riskiä tällaisen influenssaviruksen tartunnalle ei enää ole, myös rokotteen tuottama suoja tällaista virusta vastaan on hyödytön. Kolmitehoisen ja nelitehoisen influenssarokotteen tuottama suoja, ja siten rokotusten vaikuttavuus, on nykyisessä tilanteessa lähtökohtaisesti identtinen. Rokotetta hankittaessa vuonna 2022 tämä kehitys ei vielä ollut ennakoitavissa, sillä myös monien sittemmin palanneiden virusten kierto oli väliaikaisesti merkittävästi vähentynyt koronaviruspandemian myötä. Näin ollen hankintaa tehtäessä nelitehoisen rokotteen voitiin yhä odottaa tuottavan kolmitehoista rokotetta olennaisesti paremman suojan.
Sittemmin havainto Yamagata-kehityslinjan viruksen kierron muusta kuin väliaikaisesta loppumisesta on vahvistunut. Tällä hetkellä WHO suosittaa, että Yamagata-linjan antigeenista influenssarokotteissa luovuttaisiin mahdollisimman pian, eli toisin sanoen nelitehoisista influenssarokotteista siirryttäisiin kolmitehoisiin influenssarokotteisiin. Vastaavasti EMA on suositellut kyseisen antigeenin käytön lopettamista ja siirtymistä kaikkien influenssarokotetyyppien osalta kolmitehoisiin rokotteisiin viimeistään influenssakaudesta 2025–2026 lähtien. Turhilla antigeeneilla rokottamista pyritään aina lähtökohtaisesti välttämään. Näiden suositusten seurauksena lääkeyhtiöt ovat laajasti lopettamassa nelitehoisten influenssarokotteiden tuotannon ja tarjoamisen Euroopan markkinoille ja ovat vastaavasti käynnistämässä kolmitehoisten rokotteiden tuotantoa.
Hankintayksikkö on olosuhdemuutoksen ja muuttuneiden suositusten myötä todennut, että nelitehoisen valmisteen vaihtaminen kolmitehoiseen valmisteeseen on ollut perusteltua, ja soveltanut tästä syystä kyseiseen vaihdokseen hankintasopimuksen sallimia sopimusehtoja. Valmisteen korvaaminen kaksi vuotta hankintasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen perustellusta syystä ei ole tarjoajia syrjivää. Alkuperäisten, tarjouspyynnön liitteenä olleiden sopimusehtojen soveltaminen ei ole hankintasäännösten vastaista tai muita tarjoajia syrjivää. On tavanomaista, että sopimuskaudella hankintasopimukseen tehdään muutoksia sopimusehtoja noudattaen, kun sopimuskaudet ovat pitkiä.
JYSE-ehtojen kohtaa 4.7 tulee voida soveltaa sopimuskaudella tämän tyyppisissä tapauksissa, joissa valmisteen korvaamisen tarve ei seuraa hankintayksikön omaehtoisesta ratkaisusta, vaan selvästi muuttuneista olosuhteista. Rokotteiden vaikuttavuutta ja turvallisuutta seurataan jatkuvasti ja esimerkiksi epidemiologisen tilanteen muuttumisen myötä voi esiintyä muutoksia, joihin on reagoitava nopeastikin. Koska toimintaympäristö, johon hankintoja tehdään, on näin ollen väistämättä jossain määrin dynaaminen, on tärkeää kyetä laatimaan sopimuksia, joiden ehdot mahdollistavat välttämättömät muutokset ilman uutta kilpailutusta. Kaikkia mahdollisia muutostarpeita ei tässä toimintaympäristössä ja tarjouspyynnön liitteeksi laadittavassa sopimusluonnoksessa ole mahdollista tyhjentävästi ennakoida. JYSE-ehtojen kohdan 4.7 kriteeri siitä, että korvaavien tuotteiden on vastattava ominaisuuksiltaan korvattuja tuotteita, ei salli mitä tahansa vaihtoa missä tahansa tilanteessa, vaan vain sellaiset vaihdot, joissa hankitun tavaran olennaiset ominaisuudet säilyvät. Ehto ei siten ole jättänyt hankintayksikölle laajaa harkintavaltaa.
Hankintasopimuksen yleinen luonne ei ole muuttunut, koska edelleen hankitaan vastaavaan käyttöön vastaava määrä olennaisilta ominaisuuksiltaan eli suojateholtaan nykyisissä olosuhteissa vastaavaa valmistetta vastaavalla hinnalla ja muutenkin vastaavin ehdoin. Muutoksen arvo ei ole yli 50 prosenttia alkuperäisen sopimuksen arvosta, koska hankintasopimuksen arvo ei ylipäätään ole valmisteen vaihtumisen myötä muuttunut.
Kun otetaan huomioon kilpailutuksen vaatima aika ja se, että suurissa rokotehankinnoissa tavanomaisesti tarvittava toimitusaika toimittajan vaihtuessa on yleensä vähintään puoli vuotta, uusi kilpailutus ei olisi ollut mahdollinen, sillä rokotteiden oikea-aikainen saanti vuosittaisiin riskiryhmärokotuksiin on aina turvattava. Kilpailutuksissa on lisäksi varauduttava muihin viiveisiin.
Hankintayksikkö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat ottaneet käyttöön optiokauden kilpailutetun hankintasopimuksen perusteella. Kyseessä ei siten voi olla valittajan väittämällä tavalla suorahankinta.
Kuultavan lausunto
Sanofi Oy on esittänyt, että WHO on vuonna 2024 suositellut pohjoisen pallonpuoliskon osalta siirtymistä mahdollisimman pian kausi-influenssarokotteiden valmistukseen ilman B-Yamagata-viruskomponenttia. EMA on maaliskuussa 2024 suositellut nelitehoisten kausi-influenssarokotteiden korvaamista kolmitehoisilla rokotteilla Euroopan unionin alueella. Muutos on toteutettu WHO:n ja EMA:n suositusten mukaisesti.
Kolmitehoinen influenssarokote on käytännössä samanlainen kuin nelitehoinen rokote. Ainoa ero näiden kahden rokotteen koostumuksessa on influenssa B-kantojen määrässä. Kolmitehoinen koostumus sisältää antigeenejä kahdesta influenssa A-alatyypistä ja yhdestä influenssa B-alatyypistä, kun taas nelitehoinen koostumus sisältää antigeenejä kahdesta influenssa A-alatyypistä ja kahdesta influenssa B-alatyypistä.
Toisen optiokauden 2025–2026 käyttöönoton yhteydessä kuultava on ehdottanut nelitehoisen rokotteen korvaamista kolmitehoisella rokotteella. Ehdotus on perustunut kuultavan pyrkimykseen poistaa B-Yamagata-viruskomponentti mahdollisimman pian.
Tarvetta uuden tarjouskilpailun käynnistämiselle kaudelle 2025–2026 tai kaudelle 2026–2027 ei ole ollut. Syynä tähän on se, että kolmitehoinen rokote eroaa aiemmasta koostumuksesta ainoastaan B/Yamagata-viruskannan poistamisella. Kyseistä viruskantaa ei ole havaittu kiertävän viimeisen neljän vuoden aikana. Rokotteen turvallisuusprofiiliin tai tehoon ei ole tullut muutoksia.
Vastaselitys
Valittaja on esittänyt, että sen valitus ei ole ennenaikainen. Mikäli markkinaoikeus katsoisi sopimusmuutoksen olleen hankintasäännösten vastainen, markkinaoikeus voisi määrätä hankintasäännösten mukaisen seuraamuksen mukaan lukien tehottomuusseuraamuksen ja sopimuskauden lyhentämisen. Oikeuskäytännön perusteella markkinaoikeus on seuraamusharkinnassaan oikeutettu määräämään seuraamuksia myös vielä käyttämättä olevien optiokausien osalta. Valituksessa on vaadittu, että sopimus määrätään päättymään viimeistään ennen optiokauden 2026–2027 käyttöönottoa. Lisäksi valituksessa on vaadittu, että optiokauden 2026–2027 käyttäminen kielletään ja että hankinta tulee kilpailuttaa viivytyksettä. Valittajan vaatimukset koskevat siten nimenomaan seuraamuksia, joita markkinaoikeus on asiassa toimivaltainen määräämään.
Hankintasäännösten keskeinen tavoite hankintojen avoimesta ja syrjimättömästä kilpailuttamisesta vaarantuisi ja käytännössä mitätöityisi, mikäli kyseessä olevaa tuote- ja sopimusmuutosta voitaisiin perustella laveasti muotoilluilla sopimusehdoilla tai olosuhdemuutoksilla, jotka eivät ole olleet ennakoimattomia tai yllättäviä. Kyse on sopimusmuutoksesta siitä huolimatta, onko hankintasopimuksen tekstiin tehty kirjallinen muutos vai ei, ja onko muutos perustunut hankintasopimuksessa olevan ehdon soveltamiseen vai ei.
Se, onko tuotteen käyttötarkoitus sama kuin alkuperäisessä sopimuksessa, ei voi olla määräävä tekijä arvioitaessa sitä, onko hankittava tuote muuttunut. Tällainen tulkinta johtaisi käytännössä tilanteeseen, jossa hankintayksikkö voisi lähes aina vaihtaa hankintasopimuksella tilatun tuotteen sen muista ominaisuuksista ja hinnasta riippumatta, kunhan tuotetta voidaan käyttää samaan tarkoitukseen kuin alkuperäistä tuotetta.
Mikään hankintasäännösten poikkeusperusteista ei sovellu esillä olevaan tilanteeseen. Muutos ei ole perustunut selkeisiin, täsmällisiin ja yksiselitteisiin sopimusehtoihin. JYSE-ehtojen lavea maininta mahdollisuudesta vaihtaa sopimuksen kohde ei ole sellainen tarkkarajainen ehto, johon sopimusmuutos voitaisiin perustaa. JYSE-ehtojen kohdassa 4.7 hankintayksikölle on annettu lähes rajaton harkintavalta sen suhteen, missä tilanteissa sopimuksen kohde voidaan vaihtaa. Käytännössä sopimusehto johtaa tilanteeseen, jossa hankintayksikkö voisi perustella uuden tuotteen tilaamista lähes missä tahansa tilanteessa niin, että sopimusta ei tarvitse kilpailuttaa. Sopimusehdossa ei oikeuskäytännön edellyttämällä tavalla yksilöidä riittävällä tavalla tilannetta, johon sopimusmuutos voitaisiin perustaa. Kyseessä ei myöskään ole ollut ominaisuuksiltaan alkuperäistä tavaraa vastaava tuote, koska sen ominaisuudet eroavat alkuperäisestä rokotteesta.
Kyse ei ole ollut myöskään sellaisesta olosuhdemuutoksesta, jota huolellinen hankintayksikkö ei olisi voinut kohtuudella ennakoida. Vastaavia muutoksia viruskannoissa on tapahtunut aiemminkin. Hankintayksiköllä ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on laaja kokemus vastaavista muutostilanteista sekä niihin varautumisesta. Koska B/Yamagata-kantaiset virukset ovat kadonneet väestönkierrosta hankintayksikön mukaan jo vuonna 2020, kyseessä ei voi olla sellainen olosuhdemuutos, jolla voitaisiin perustella olennaista sopimusmuutosta. Huolellinen hankintayksikkö olisi pystynyt tarkkailemaan tilannetta ja varautumaan siihen, että rokotehankinnat tulee kilpailuttaa tarpeen mukaan uudelleen, tai että hankintasopimus olisi kilpailutettu sellaisilla ehdoilla ja sellaisena järjestelynä, joka selkeästi, täsmällisesti ja yksiselitteisesti mahdollistaisi tuotteen vaihtamisen käsillä olevassa tilanteessa. Olosuhteisiin perustuvaa poikkeusta ei joka tapauksessa voida soveltaa tapauksissa, joissa muutos muuttaa koko hankinnan luonteen esimerkiksi siten, että hankittavat tavarat tai palvelut korvataan jollakin muulla tai hankintatyyppiä muutetaan perusteellisesti. Hankinnan luonne on muuttunut hankintasäännösten tarkoittamalla tavalla siten, että tehtyä sopimusmuutosta ei voida perustella olosuhdepoikkeuksella.
Muut kirjelmät
Hankintayksikkö on antanut lisälausuman valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimuksesta ja esittänyt muun ohella, että valittajan vaatimus täytäntöönpanon kieltämisestä optiokauden 2026–2027 osalta on ollut tarpeeton ja ennenaikainen. Valittajan kirjelmät ovat joka tapauksessa olleet tarpeettoman laajoja, eikä valittajan moninkertainen laskutus hankintayksikköön verrattuna ole ollut oikeassa suhteessa asian oikeudelliseen epäselvyyteen, osapuolten toimintaan tai asian merkitykseen nähden. Asianosaisten tulisi vastata itse käännätys- ja tulkkauskuluistaan ja näin ollen markkinaoikeuden tulisi hylätä näistä toimenpiteistä aiheutuneet kulut perusteeltaan sekä määrältään. Valittajan osalta hyväksyttävät oikeudenkäyntikulut ovat määrältään enintään 10.000 euroa.
Kuultava on antanut lisälausuman, jossa se on esittänyt muun ohella, että tarjouskilpailun aikaan vuonna 2022 WHO on suositellut nelitehoisen influenssarokotteen käyttöä, mutta vuoteen 2024 mennessä tätä ohjeistusta on kuitenkin tarkistettu, kun influenssavirusten kiertäminen on muuttunut merkittävästi maailmanlaajuisesti. Vuonna 2022 on ollut ennakoimatonta, mitkä kannat kiertäisivät vuonna 2024. WHO:n suositukset, joita se antaa joka vuosi, tarjoavat ohjeistusta kansallisille kansanterveysviranomaisille ja myyntilupaviranomaisille sekä rokotevalmistajille seuraavan influenssakauden influenssavirusrokotteiden kehittämiseen ja tuotantoon sekä pandemiavalmiuteen. Toisin kuin monet muut rokotteet, kausiluonteisten influenssarokotteiden virukset on arvioitava ja päivitettävä vuosittain, koska kiertävät influenssavirukset kehittyvät jatkuvasti ja päivitystä tarvitaan tehokkaan rokotteen valmistamiseksi. Suositukset annetaan yleensä helmikuussa seuraavaa pohjoisen pallonpuoliskon influenssakautta varten. Tämän jälkeen on noin kuudesta kahdeksaan kuukautta aikaa rokotteiden tuotantoon, hyväksyntään ja jakeluun. Joka vuosi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos päättää marraskuun aikoihin seuraavan optiokauden käyttämisestä. Tuossa vaiheessa rokotevalmistajat eivät vielä tiedä rokotteisiin sisällytettäviä viruskantoja. Seuraavan vuoden helmikuussa viruskantojen suositukset julkaistaan, ja rokotevalmistajat aloittavat rokotteiden valmistuksen. Myyntilupa päivitetään vastaamaan näitä uusia kantoja usein kesäkuussa.
Valittaja on antanut hankintayksikön ja kuultavien lisälausumien johdosta lisälausumat. Valittaja on esittänyt muun ohella, että olosuhdemuutosta ja sen mahdollista ennalta arvaamattomuutta tulee arvioida olennaisen sopimusmuutoksen tekohetkellä eli joulukuussa 2024. Tämä arviointi ei siten kohdistu hankintapäätöksen tai alkuperäisen hankintasopimuksen tekohetkeen eli vuoteen 2022. B-Yamagata-kehityslinjan katoaminen ei ole ollut joulukuussa 2024 ennakoimaton olosuhdemuutos. Voittaneen tarjoajankin mukaan B-Yamagata-kehityslinjaa koskeva viimeinen havainto on tehty maaliskuussa 2020, ja WHO on suositellut kolmitehoiseen rokotevalmisteeseen siirtymistä helmikuusta 2024 alkaen, eli noin 10 kuukautta ennen olennaisen sopimusmuutoksen tekemistä. Mikäli hankintayksiköllä olisi ollut pakottava tarve vaihtaa kilpailutettu nelitehoinen rokotevalmiste kolmitehoiseen valmisteeseen WHO:n suositusten perusteella, sillä olisi ollut runsaasti aikaa kilpailuttaa uusi hankinta kaudelle 2025–2026.
Täytäntöönpanokiellon hakeminen on ollut välttämätöntä valittajan oikeusturvan suojaamiseksi. Ilman täytäntöönpanokieltoa hankintayksikkö olisi voinut tehdä optiokautta koskevan päätöksen, minkä jälkeen voittanut tarjoaja olisi voinut ryhtyä toteuttamaan optiokauteen liittyviä toimia. Tällöin markkinaoikeudella ei enää olisi toimivaltaa määrätä asiassa seuraamuksia, mikä tekisi koko markkinaoikeusprosessista merkityksettömän. Valittajan lausumat ovat olleet oikeassa suhteessa asian merkitykseen ja euromääräiseen arvoon nähden.
Kääntämisestä aiheutuneet kulut tulee korvata täysimääräisesti, sillä niiden avulla on varmistettu valittajan oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Kyseessä on ollut EU-kynnysarvon ylittävä hankinta, jossa tarjouspyyntöasiakirjat ja hankintasopimus on laadittu englanniksi. Jotta alun perin englanninkieliseen kilpailutukseen osallistunut valittaja on pystynyt valvomaan etuaan tuomioistuinmenettelyssä, valittajalle on toimitettu englanninkieliset käännökset sekä luonnosvaiheessa olevista valittajan lausumista että hankintayksikön ja kuultavan markkinaoikeudelle toimittamista kirjelmistä. Kyse on ollut asian ajamiseen liittyvistä välttämättömistä toimenpiteistä, joita valittajan avustajien on ollut välttämätöntä hoitaa, jotta valittaja on pystynyt ajamaan asiaansa suomen kielellä käytävässä tuomioistuinmenettelyssä.
Hankintayksikkö on ilmoittanut, että sosiaali- ja terveysministeriö on 9.10.2025 päättänyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen esityksen ja sosiaali- ja terveysministeriön rokotehankintatyöryhmän kokouskäsittelyn mukaisesti käynnistää uutena hankintana kausi-influenssarokotteen hankinnan. Tämän johdosta nyt esillä olevan kausi-influenssarokotehankinnan kolmas hankintaoptio jätetään käyttämättä. Hankintayksikkö on toimittanut ilmoituksensa yhteydessä 9.10.2025 päivätyn päätöksen, jolla se on päättänyt käynnistää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen esityksestä uutena hankintana kausi-influenssarokotehankinnan. Hankintayksikkö on myös toimittanut pöytäkirjan 6.10.2025 pidetystä sosiaali- ja terveysministeriön rokotetyöryhmän kokouksesta, jossa työryhmä on päättänyt puoltaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen esitystä jättää kausi-influenssarokotehankinnan kolmas optiokausi (2026–2027) käyttämättä.
Valittaja on ilmoittanut pitävänsä voimassa valituksessa esitetyt vaatimukset hankintasäännösten rikkomisesta ja oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Vaikka hankintayksikkö on ilmoittanut aikovansa järjestää rokotehankinnasta uuden tarjouskilpailun, mitään virallista ilmoitusta uuden hankinnan käynnistämisestä tai sen laajuudesta ei vielä olla julkaistu. Tästä johtuen ja välttääkseen mahdollisen uuden markkinaoikeuskäsittelyn siinä tapauksessa, että hankintayksikkö ei järjestäisikään uutta kilpailutusta, valittajalla on asiassa edelleen oikeussuojan tarve. Markkinaoikeuden tulisi antaa ratkaisunsa asian aineellisesta sisällöstä eli siitä, että hankintasopimusta on muutettu olennaisesti sopimuskauden aikana ilman uutta hankintamenettelyä hankintasäännösten vastaisesti ja että hankintayksikkö on tehnyt asiassa laittoman suorahankinnan.
Mikäli markkinaoikeus päättäisi olla antamatta asiaratkaisua, valittajan vaatimukset oikeudenkäyntikulujen osalta tulisi joka tapauksessa ratkaista. Käynnistäessään markkinaoikeusprosessin valittajalla on ollut perusteltu syy katsoa hankintayksikön toimineen asiassa hankintasäännösten vastaisesti. Hankintayksikön toimenpiteet hankinnan uudelleenkilpailuttamisesta ja option käyttämättä jättämisestä ovat seurausta valituksesta ja valitusprosessissa esitetyistä perusteluista. Toimenpiteet vastaavat valittajan markkinaoikeudelta asiassa vaatimia korjaavia toimia. Tämä osoittaa, että hankintayksikkö on itsekin ymmärtänyt joulukuussa 2024 tehdyn olennaisen sopimusmuutoksen olleen hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastainen. Hankintayksikkö tulee velvoittaa korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti oikeudenkäyntimaksulla lisättynä.
Markkinaoikeus on 14.11.2025 pyytänyt hankintayksikköä ilmoittamaan kausi-influenssarokotehankinnan (VN/5821/2022) sopimussuoritusten täytäntöönpanon sen hetkisen tilanteen optiokauden 2025–2026 osalta.
Hankintayksikkö on 19.11.2025 ilmoittanut vastaanottaneensa kaikki optiokaudelle 2025–2026 tilatut annokset. Tilaukset ovat hankintayksikön mukaan saapuneet syyskuun 2025 aikana, ja saapuneista rokotteista 94 prosenttia on jaeltu edelleen hyvinvointialueille marraskuun 2025 puoliväliin mennessä. Hankintayksikkö on lisäksi ilmoittanut, ettei se tule tekemään lisätilauksia optiokaudella 2025–2026 ja että myöhempien optiokausien osalta on tehty päätös olla lunastamatta optioita. Uusi kausi-influenssarokotteita koskeva kilpailutus on hankintayksikön mukaan valmistelussa.
Markkinaoikeus on hankintayksikön ilmoituksen johdosta varannut valittajalle tilaisuuden täsmentää asiassa esittämiään vaatimuksia.
Valittaja on ilmoittanut pitävänsä voimassa valituksessa esitetyt vaatimukset hankintasäännösten rikkomisesta ja oikeudenkäyntikulujen ja oikeudenkäyntimaksun korvaamisesta. Valittaja on esittänyt perusteellensa vaatimuksiaan edelleen vastaselityksessään ja lisälausumissaan. Valittaja on ilmoittanut, ettei se vaadi hankintasäännösten mukaisen seuraamusmaksun määräämistä hankintayksikölle, mutta jättävänsä seuraamusmaksun tarpeellisuuden ja mahdollisen seuraamusmaksun määrän markkinaoikeuden harkintaan siltä osin kuin markkinaoikeus katsoisi seuraamusmaksun määräämisen tarpeelliseksi esimerkiksi korvaamaan tehottomuusseuraamusta tilanteessa, jossa sitä ei käytännössä voida määrätä tai jossa pelkkä jäljellä olevien sopimusvelvoitteiden tehottomuus ei toimisi riittävänä sanktiona.
Markkinaoikeus on varannut sosiaali- ja terveysministeriölle vielä tilaisuuden lausua valittajan esittämistä vaatimuksista ja asiassa määrättävistä seuraamuksista sekä niiden laajuudesta ja/tai määristä, mikäli markkinaoikeus katsoisi sosiaali- ja terveysministeriön menetelleen hankintasäännösten vastaisesti ja hankintasäännösten mukaisten seuraamusten määrääminen tulisi harkittavaksi.
Hankintayksikkö on ilmoittanut, ettei se tule lausumaan asiassa.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Valituksen tutkiminen
Valittaja on 16.6.2025 vireille saattamassaan valituksessa esittänyt, että hankintayksikkö on tehnyt kausi-influenssarokotehankintaa koskevaan hankintasopimukseen hankintasäännöksissä tarkoitetun olennaisen sopimusmuutoksen ja siten laittoman suorahankinnan, kun toisen optiokauden käyttöönoton yhteydessä on vahvistettu, että voittanut tarjoaja saa toimittaa kolmitehoista kausi-influenssarokotetta samoilla ehdoilla ja samaan hintaan kuin nelitehoista rokotetta. Valittaja on vaatinut valituksessaan, että markkinaoikeus määrää sopimuksen päättymään viimeistään ennen optiokauden 2026–2027 käyttöönottoa, kieltää optiokauden 2026–2027 käyttämisen ja velvoittaa hankintayksikön kilpailuttamaan hankinnan viivytyksettä vuodelle 2026–2027 ja mahdollisesti sen jälkeisille vuosille.
Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajan hankintasopimuksen optiokauteen 2026–2027 kohdistamat vaatimukset ovat olleet ennenaikaisia ja että markkinaoikeuden tulisi jättää ne tutkimatta. Hankintayksikkö ei ole tehnyt päätöstä optiokauden 2026–2027 lunastamisesta. Mitään hankintatoimea ei ole tältä osin tehty, joten ei ole olemassa muutoksenhaun kohdetta.
Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, että vaikka parhaillaan meneillään oleva optiokausi 2025–2026 on voimassa 31.7.2026 saakka, optiokauden mukaiset rokotteet saapuvat Suomeen useassa erässä jo elo- ja lokakuussa 2025. Rokotteet käytetään kausi-influenssarokotuksiin pääasiassa loppuvuonna 2025.
Valittaja on esittänyt, että sen valitus ei ole ollut ennenaikainen. Mikäli markkinaoikeus katsoisi sopimusmuutoksen olleen hankintasäännösten vastainen, markkinaoikeus voisi määrätä hankintasäännösten mukaisen seuraamuksen mukaan lukien tehottomuusseuraamuksen ja sopimuskauden lyhentämisen. Oikeuskäytännön perusteella markkinaoikeus on seuraamusharkinnassaan oikeutettu määräämään seuraamuksia myös vielä käyttämättä olevien optiokausien osalta. Valituksessa on vaadittu, että sopimus määrätään päättymään viimeistään ennen optiokauden 2026–2027 käyttöönottoa. Lisäksi valituksessa on vaadittu, että optiokauden 2026–2027 käyttäminen kielletään, ja hankinta tulee kilpailuttaa viivytyksettä. Valittajan vaatimukset koskevat siten nimenomaan seuraamuksia, joita markkinaoikeus on asiassa toimivaltainen määräämään.
Asiaan yleisenä oikeudenkäyntilakina sovellettavan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain
81 §:n 2 momentin mukaan tuomioistuin jättää valituksen tutkimatta muun ohella, jos päätös ei ole valituskelpoinen (2 kohta), valitusta ei ole tehty määräajassa (5 kohta) tai tutkimatta jättämiseen on muu vastaava syy (7 kohta). Pykälän 3 momentin mukaan asian käsittely raukeaa, jos valitus peruutetaan tai jos siihen on muu vastaava syy.
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 81 §:n 3 momentin esitöiden (HE 29/2018 vp s. 149) mukaan asian käsittely voi raueta muistakin syistä kuin valituksen peruutuksen johdosta. Käytännössä on esiintynyt myös tilanteita (ks. ratkaisu KHO:2017:160), joissa lausuminen pääasian osalta on rauennut, kun esimerkiksi hankintapäätös on poistettu ja hankintamenettely keskeytetty sitä koskevan oikeudenkäynnin aikana, ja valittaja on vaatinut enää esimerkiksi oikeudenkäyntikulujen korvaamista. Asian käsittely raukeaa vain, jos on selvää, että oikeusturvan tarvetta ei enää ole. Asian käsittelyn raukeamisessa on kyse tilanteista, joissa oikeudenkäynnin edellytykset ovat lakanneet oikeudenkäynnin aikana.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 146 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa mainitussa laissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tekemä ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan.
Hankintalain 154 §:ssä säädetään markkinaoikeuden määräämistä seuraamuksista. Hankintalain
154 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi muun ohella kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan (1 kohta), määrätä hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen (5 kohta) tai lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua (7 kohta).
Markkinaoikeus toteaa, että sopimusmuutoksia koskevan hankintalain 136 §:n arvioinnissa muutoksenhaun kohteena voi olla ja usein myös on muu kuin alkuperäisessä hankintamenettelyssä tehty hankintayksikön ratkaisu, sillä hankintalain 136 §:n 1 momentin mukaisesti pykälässä säännellään sopimuskauden aikana eli hankintapäätöksen tekemisen jälkeen tapahtuvista muutoksista.
Valituksen perusteella muutoksenhaun kohteena on kausi-influenssarokotehankintaan tehty väitetty hankintalain vastainen sopimusmuutos. Valittaja on viitannut valituksessaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 16.12.2024 päivättyyn ja voittaneelle tarjoajalle osoitettuun ilmoitukseen, jossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on hyväksynyt kolmitehoisen influenssarokotteen käyttöönoton hankintasopimuksen optiokaudelle 2025–2026. Markkinaoikeus toteaa, että joulukuussa 2024 tehty hankintayksikön ratkaisu hyväksyä nelitehoisen rokotteen korvaaminen kolmitehoisella rokotteella ja sitoutua kyseiseen muutokseen voi olla muutoksenhaun kohteena. Valitusta ei siten tule jättää tutkimatta sillä hankintayksikön esittämällä perusteella, että valituksen vireille tullessa ei olisi ollut olemassa muutoksenhaun kohdetta.
Valittaja on kohdistanut vaatimuksensa sekä valituksen vireille tullessa käynnissä olevaan optiokauteen 2025–2026 että tulevaan optiokauteen 2026–2027, jonka käyttöönotosta hankintayksikkö ei ollut valituksen vireille tullessa tehnyt lopullista päätöstä. Markkinaoikeus toteaa, että hankintalain 154 §:n
1 momentissa hankintapäätökseen ja -sopimukseen liittyvien seuraamusten ulkopuolelle ei ole rajattu sopimusten optiokausia tai asetettu seuraamusten käytölle tältä osin lisäedellytyksiä. Optiokausia koskevien ratkaisujen ja ehtojen voidaan lisäksi katsoa olevan lähtökohtaisesti vaikutuksellisia asianosaisille ja niiden oikeussuojalle siitäkin huolimatta, että optioiden tosiasialliselle käyttöönotolle on usein asetettu lisäehtoja.
Nyt esillä olevassa asiassa tarjouspyyntöasiakirjoissa, hankintapäätöksessä ja hankintasopimuksessa on varattu mahdollisuus myös optiokauden 2026–2027 käyttämiseen. Tämä tukee sinänsä sitä, että valittajan vaatimukset voitaisiin tutkia myös optiokauteen 2026–2027 kohdistuen. Hankintayksikköön kuuluva rokotetyöryhmä on kuitenkin asian ollessa vireillä markkinaoikeudessa tehnyt 6.10.2025 päätöksen siitä, että optiokautta 2026–2027 ei oteta käyttöön. Hankintayksikkö on lisäksi tehnyt 8.10.2025 päätöksen, jossa nyt kyseessä oleva kausi-influenssarokotteen hankinta käynnistetään uudelleen. Kun otetaan huomioon, että hankintayksikkö on sittemmin päättänyt nimenomaisesti olla ottamatta hankintasopimuksen optiokautta 2026–2027 käyttöön, hankintayksikkö ei voi enää jatkaa sopimusta tai siihen tehtyjä muutoksia kyseisellä optiokaudella, ja alkuperäinen hankintapäätös sekä sen mukaisiin optiokausiin sidottu sopimusmuutos ovat menettäneet tältä osin hankintaoikeudellisen merkityksensä. Edellä todetusta seuraa, ettei valittajalla ole oikeussuojan tarvetta saada vaatimuksiaan optiokauden 2026–2027 osalta hyväksytyiksi. Näin ollen asian käsittely raukeaa siltä osin kuin asiassa on esitetty vaatimuksia optiokauteen 2026–2027 kohdistuen. Muilta osin, eli valituksen vireille tullessa meneillään olevaan optiokauteen 2025–2026 kohdistuvilta osin, valitus otetaan tutkittavaksi.
Pääasiaratkaisun perustelut
Kysymyksenasettelu ja sovellettavat oikeusohjeet
Asiassa on tutkittavaksi otettavilta osin kysymys siitä, onko hankinnassa menetelty hankintalain vastaisesti, kun voittaneen tarjoajan on toisen optiokauden käyttöönoton yhteydessä sallittu toimittaa kolmitehoista kausi-influenssarokotetta nelitehoisen kausi-influenssarokotteen sijaan.
Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan suorahankinnassa hankintayksikkö neuvottelee valitsemiensa toimittajien kanssa hankintasopimuksen ehdoista julkaisematta etukäteen hankintailmoitusta. Suorahankinnan käyttöedellytyksistä on säädetty hankintalain 40 ja 41 §:ssä. Hankintalain 40 §:n
1 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 133) mukaan laissa esitetyt suorahankinnan edellytykset ovat tyhjentäviä. Koska suorahankinta on poikkeus yleiseen ja avoimeen kilpailuttamisvelvollisuuteen, sen käyttöedellytyksiä on tulkittava suppeasti.
Hankintalain 40 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaan hankintayksikkö voi valita suorahankinnan, jos sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä, eikä säädettyjä määräaikoja voida noudattaa hankintayksiköstä riippumattomasta, ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi.
Säännöksen esitöiden (HE 108/2016 vp s. 135) mukaan kiireen tulee ensinnäkin johtua hankintayksikön ulkopuolisista syistä, joten hankintayksiköstä johtuva syy ei voi olla peruste suorahankinnan tekemiseen. Perusteen on lisäksi oltava äkillinen ja sellainen, jota hankintayksikkö ei ole kohtuudella voinut ennakoida. Säännöksen tarkoittamaksi kiireeksi ei siten voida katsoa hankintayksikön viivyttelyä hankinnan toteuttamisessa. Edellytyksenä suorahankinnan tekemiselle on lisäksi, että hankinnan tekeminen on ehdottoman välttämätöntä. Säännöksen vetoavan hankintayksikön on kyettävä näyttämään toteen poikkeamisperusteen soveltumisen edellytysten täyttyminen.
Hankintalain 136 §:n 1 momentin mukaan hankintasopimusta tai puitejärjestelyä ei saa EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa tai kansalliset kynnysarvot ylittävissä liitteen E mukaisissa palveluhankinnoissa taikka käyttöoikeussopimuksissa olennaisesti muuttaa sopimuskauden aikana ilman mainitun lain mukaista uutta hankintamenettelyä. Olennaisena pidetään ainakin muutosta, jos muutoksella otetaan käyttöön ehtoja, jotka, jos ne olisivat alun perin kuuluneet hankintamenettelyyn, olisivat mahdollistaneet muiden kuin alun perin valittujen ehdokkaiden osallistumisen menettelyyn tai muun kuin alun perin hyväksytyn tarjouksen hyväksymisen tai jotka olisivat tuoneet hankintamenettelyyn lisää osallistujia (1 kohta) tai sopimuksesta tai puitejärjestelystä tulee muutoksen jälkeen taloudellisesti edullisempi sopimuskumppanille sellaisella tavalla, jota alkuperäisessä hankintasopimuksessa tai puitejärjestelyssä ei ollut määritetty (2 kohta).
Hankintalain 136 §:n 1 momentin esitöissä (HE 108/2016 vp s. 226 ja 227) on todettu, että mainitussa momentissa esitetään luettelo, jonka tarkoittamia muutoksia ei saa hankintasopimuksiin tehdä niiden sopimuskaudella. Luettelon muutoksista yhdenkin kohdan täyttyminen tarkoittaa sitä, että sopimukseen on tehty olennainen muutos. Sellainen sopimusmuutos, joka sen arvosta riippumatta ei täytä 1 momentissa tarkoitettuja olennaisuuden tunnusmerkkejä, ei johda uuden hankintamenettelyn toteuttamisvelvollisuuteen.
Esitöissä (HE 108/2016 vp s. 226 ja 227) on lisäksi todettu, että hankintalain 136 §:n 1 momentissa tarkoitetun olennaisen sopimusmuutostilanteen tunnistaminen on hankintayksikön kannalta erittäin merkityksellistä. Julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU (hankintadirektiivi) johdanto-osan 109 kohdan mukaan hankintaviranomaiset saattavat kohdata ulkoisia olosuhteita, joita ne eivät ole voineet ennakoida hankintasopimusta tehdessään, erityisesti kun hankintasopimus toteutetaan pitkällä ajanjaksolla. Tällöin tarvitaan tietynasteista joustavuutta, jotta hankintasopimus voidaan mukauttaa kyseisiin olosuhteisiin ilman uutta hankintamenettelyä. Ennalta arvaamattomien olosuhteiden käsite viittaa olosuhteisiin, joita hankintaviranomainen ei ole voinut ennakoida alkuperäisen hankintasopimuksen tekemisen asiaankuuluvan huolellisesta valmistelusta huolimatta, ottaen huomioon hankintaviranomaisen käytettävissä olevat keinot, hankkeen luonne ja ominaisuudet, alan hyvät toimintatavat sekä tarve varmistaa, että voimavarat, joita käytetään valmisteltaessa hankintasopimuksen tekoa, ovat asianmukaisessa suhteessa hankintasopimuksen ennakoitavissa olevaan arvoon. Tätä ei voida kuitenkaan soveltaa tapauksissa, joissa muutos muuttaa koko hankinnan luonteen esimerkiksi siten, että hankittavat rakennusurakat, tavarat tai palvelut korvataan jollakin muulla tai hankintatyyppiä muutetaan perusteellisesti, koska tällaisessa tilanteessa muutoksen voidaan olettaa vaikuttavan tulokseen.
Hankintalain 136 §:n 2 momentin mukaan sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, hankintasopimukseen ja puitejärjestelyyn voidaan tehdä muutos ilman uutta hankintamenettelyä, jos se perustuu hankintamenettelyn aikana tiedossa olleisiin ja hankinta-asiakirjoissa mainittuihin sopimusehtoihin tai niiden muuttamista koskeviin ehtoihin, niiden rahallisesta arvosta riippumatta, ja nämä ehdot ovat selkeät, täsmälliset ja yksiselitteiset, eivätkä ne muuta hankintasopimuksen tai puitejärjestelyn yleistä luonnetta (1 kohta) tai muutoksen tarve johtuu olosuhteista, joita huolellinen hankintayksikkö ei ole voinut ennakoida eikä muutos vaikuta hankintasopimuksen yleiseen luonteeseen (3 kohta).
Hankintalain 136 §:n 2 momentin esitöissä (HE 108/2016 vp s. 228) on todettu, että muutokset ovat sallittuja 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa riippumatta siitä, täyttääkö muutos 1 momentissa määritellyt olennaisuuden tunnusmerkit. Esitöissä on lisäksi todettu, että momentissa tarkoitetuilla tiedossa olleilla sopimusehdoilla tarkoitetaan esimerkiksi hankintasopimuksen optiolausekkeita. Hankintadirektiivin johdanto-osan 111 perustelukappaleen mukaan hankintaviranomaisilla on oltava mahdollisuus määrätä muutoksista tarkistuslausekkeilla tai optioehdoilla itse hankintasopimuksissa, mutta tällaiset lausekkeet eivät saa antaa niille rajatonta harkintavaltaa. Johdanto-osan mukaan riittävän selkeästi laadituissa tarkistuslausekkeissa tai optioehdoissa voidaan esimerkiksi edellyttää hintojen indeksointia tai varmistaa esimerkiksi se, että tietyn määräajan kuluessa toimitettavat viestintälaitteet ovat edelleen sopivia myös siinä tapauksessa, että protokolla vaihtuu tai tehdään muita teknisiä muutoksia. Riittävän selvästi laadituilla lausekkeilla pitää myös voida tehdä hankintasopimukseen mukautuksia, jotka ovat tarpeen käytön tai huollon aikana ilmenneiden teknisten vaikeuksien vuoksi. Lisäksi hankintasopimuksessa voidaan esimerkiksi edellyttää sekä säännöllistä huoltoa että ylimääräisiä huoltotoimenpiteitä, jotka voivat olla tarpeen julkisen palvelun jatkumisen varmistamiseksi.
Hankintalain 136 §:n 3 momentin mukaan edellä 2 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun muutoksen arvo ei saa olla enemmän kuin 50 prosenttia alkuperäisen sopimuksen arvosta. Jos 2 momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoitettuja muutoksia tehdään peräkkäin useampia, arvioidaan jokaista muutosta itsenäisenä. Tällaisten muutosten tavoitteena ei saa olla tämän lain säännösten kiertäminen.
Hankintamenettely
Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt 31.10.2022 julkaistulla EU-hankintailmoituksella ja sen yhteydessä saataville asetetulla englanninkielisellä tarjouspyynnöllä tarjouksia kausi-influenssarokotteista hankintakaudelle 2023–2024 ja optiokausille 2024–2025, 2025–2026 ja 2026–2027. Hankinnasta on käytetty hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä nimitystä ”Quadrivalent seasonal influenza vaccine 2023–2024 and options (2024–2025, 2025–2026, 2026–2027)”. Kyseessä on siten ollut nelitehoisen kausi-influenssarokotteen hankinta.
Tarjouspyynnöstä on käynyt ilmi, että kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena on ollut halvin hinta.
Tarjouspyynnön kohdan ”Other terms and conditions” alakohdassa ”Contracts terms” on todettu seuraavaa:
”The tenderer accepts the contract draft in Annex 1 to this Call for tender. The General contract terms of public procurement (JYSE SUPPLIES 2014 updated April 2022) are applied to this contract where they are not in contradiction with the contract draft. The link to the general terms is attached to this Call for tender. Provisos contrary to the aforementioned contract terms will lead to rejection of the tender.”
Tarjouspyynnön liitteenä on ollut hankintasopimusluonnos ”Contract Quadrivalent Seasonal Influenza Vaccine 2023–2024, (2024–2025), (2025–2026) and (2026–2027) / THL/4189/2.02.06/2022”, jonka kohdassa 3 ”General terms of public cprocurement” on todettu muun ohella seuraavaa:
”Where not explicitly otherwise agreed in this contract or its annexes, the terms of JYSE Supplies (updated April 2022) (henceforth also referred to as ”JYSE Supplies 2022”) will be applied to the contract.”
Tarjouspyynnön liitteenä on ollut englanninkielinen versio vuoden 2022 julkisten hankintojen yleisistä sopimusehdoista tavarahankinnoissa (JYSE-ehdot). JYSE-ehtojen kohdan 4.3 mukaan:
”The supplies shall fulfil regulations included in the European Union’s mandatory legislation and regulations included in Finnish laws and decrees, as well as regulations issued by the authorities with respect to structure, accessories, occupational health and safety, fire safety and electrical safety, among other issues.”
JYSE-ehtojen suomenkielisessä versiossa mainitussa kohdassa on todettu seuraavaa:
”Tavaran tulee täyttää Euroopan unionin suoraan velvoittavien säädösten, Suomen lakien ja asetusten sekä viranomaisten antamat määräykset muun muassa rakenteen, varusteiden, työ- ja paloturvallisuuden sekä sähköturvallisuuden osalta.”
JYSE-ehtojen kohdan 4.7 mukaan:
”The supplier may, with the consent of the customer, replace the supplies specified in the procurement contract with other supplies. The replacement supplies shall meet the requirements stipulated in the procurement contract and their properties shall correspond to those of the original supplies. The supplier shall deliver the replacement supplies at a price no greater than that of the original supplies.”
JYSE-ehtojen suomenkielisessä versiossa mainitussa kohdassa on todettu seuraavaa:
”Toimittaja voi tilaajan siihen suostuessa korvata hankintasopimuksen mukaisen tavaran toisella tavaralla. Korvaavan tavaran on täytettävä hankintasopimuksessa asetetut vaatimukset ja sen on vastattava ominaisuuksiltaan alkuperäistä tavaraa. Toimittajan on toimitettava korvaava tavara enintään alkuperäistä tavaraa vastaavalla hinnalla.”
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja voittanut tarjoaja ovat 10.2.2023 allekirjoittaneet hankintasopimuksen ”Procurement Contract Quadrivalent Seasonal Influenza Vaccine 2023–2024, (2024–2025), (2025–2026) and (2026–2027) / THL/4189/2.02.06/2022”. Hankintasopimuksen kohdassa 5. ”Scope and purpose of the contract” on todettu muun ohella seuraavaa:
”The subject of this contract is the procurement of Quadrivalent seasonal influenza Vaccine conforming to the call for tenders dated 25 thOctober 2022 and the Supplier’s tender dated 1 st December 2022:
Trade name of the vaccine: Vaxigrip Tetra.”
Hankintasopimuksen kohdassa 9. ”Option” on todettu seuraavaa:
”If the Customer decides to exercise the option, the Supplier is committed to the following extensions of the contract:
The procurement contains three (3) one-year options to extend the contract for the influenza seasons (2024–2025, 2025–2026, 2026–2027). Estimated quantity for each option period is 1 700 000 doses (+/-20%).
The Customer will supply a written notification of extension before the end of the calendar year of the previous contract or option period. The Price quoted in the tender will be applied to the option too, however, the Supplier’s proposal for a change of price will be handled as described in section 10. Price below.”
Asian arviointi
Valittaja on edellä todetun mukaisesti esittänyt, että hankintayksikkö on tehnyt hankintasopimukseen hankintasäännöksissä tarkoitetun olennaisen sopimusmuutoksen ja siten laittoman suorahankinnan, kun toisen optiokauden käyttöönoton yhteydessä on vahvistettu, että voittanut tarjoaja saa toimittaa kolmitehoista kausi-influenssarokotetta samoilla ehdoilla ja samaan hintaan kuin nelitehoista rokotetta. Alkuperäinen kilpailutus on koskenut vain nelitehoista rokotetta, eikä kolmitehoista rokotetta ole ollut mahdollista tarjota. Hankintasopimukseen tehdyllä muutoksella on käytännössä vaihdettu hankinnan kohde kokonaan. Valittaja on lisäksi esittänyt, että mikäli alkuperäinen kilpailutus olisi koskenut kolmitehoista rokotetta nelitehoisen rokotteen sijaan, tarjoukset olisivat olleet merkittävästi erilaiset. Kyseessä ovat eri tuotteet, jotka pohjautuvat erilaisiin kliinisiin tutkimuksiin, jotka on erikseen rekisteröity, joille haetaan omat markkinointiluvat ja joilla on myös eri markkinahinta. Siinä missä nelitehoinen kausi-influenssarokote sisältää kaksi B-viruksen viruskantaa, kolmitehoinen kausi-influenssarokote sisältää ainoastaan yhden. Kolmitehoinen rokote sisältää näin ollen yhden viruskannan vähemmän ja 25 prosenttia vähemmän vaikuttavaa ainetta kuin nelitehoinen rokote.
Hankintayksikkö on esittänyt, että kyseessä ei ole ollut hankintasäännöksissä tarkoitettu olennainen sopimusmuutos. Kolmitehoisen rokotteen tarjoamisen salliminen ei olisi mahdollistanut muiden tarjoajien osallistumista tarjouskilpailuun, sillä muilla tarjoajilla ei ole ollut voimassa olevia myyntilupia kolmitehoiselle rokotteelle tarjouspyynnössä mainitut ikäryhmät huomioon ottaen. Kansalliseen rokotusohjelmaan hankittavilla rokotteilla on aina oltava Suomessa voimassa oleva myyntilupa. Koska myyntiluvan saaminen rokotteelle on melko hidas prosessi ja vireillä olevat myyntilupahakemukset ovat tiedossa, uusien yllättävien tarjoajien markkinoille tulo kesken kilpailutuksen ei kansallisen rokotusohjelman rokotehankintojen kontekstissa ole lähtökohtaisesti mahdollista.
Hankintayksikkö on vuonna 2022 pyytänyt tarjouksia kausi-influenssarokotteista. Tarjouspyyntöasiakirjoista on käynyt ilmi, että kyseessä on ollut nelitehoisten kausi-influenssarokotteiden hankinta. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole ollut mainintaa kolmitehoisten rokotteiden tarjoamisesta, eikä tarjouspyyntöasiakirjoista ole muutoinkaan käynyt ilmi, että muiden kuin nelitehoisten rokotteiden tarjoaminen olisi ollut mahdollista.
Markkinaoikeus toteaa, että vaikka kolmitehoisen rokotteen tarjoaminen olisi ollut vuonna 2022 kaikille tai joillekin tarjoajille käytännössä mahdotonta, tarjouskilpailussa tarjouksen jättäneet tarjoajat ovat kuitenkin tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella voineet perustellusti ymmärtää sitoutuvansa toimittamaan varsinaisen hankintakauden ja optiokausien aikana vain tarjouspyyntöasiakirjoissa mainittua nelitehoista rokotetta. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella kolmi- ja nelitehoiset rokotteet poikkeavat toisistaan ominaisuuksiltaan ja niiden välillä on eroja suhteessa toimittajien kykyyn tarjota sekä tarjousten yksityiskohtiin. Edellä todettua ei ole syytä arvioida toisin sen perusteella, mitä hankintayksikön viittaamien JYSE-ehtojen kohdassa 4.7 on yleisluonteisesti todettu mahdollisuudesta korvata hankintasopimuksen mukainen tavara toisella tavaralla. Tarjouspyynnön maininnoilla nelitehoisesta rokotteesta on siten katsottava olleen vaikutusta siihen, minkälaisia rokotteita tarjoajat ovat tarjoushetkellä varautuneet toimittamaan ja siten myös siihen, minkälaisia ja minkä hintaisia tarjouksia tarjoajat ovat jättäneet. Hankintasopimukseen tehdyn muutoksen on katsottava olleen sellainen, että se olisi voinut mahdollistaa myös muiden tarjoajien osallistumisen menettelyyn tai muun kuin alun perin hyväksytyn tarjouksen hyväksymisen.
Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintasopimukseen tehtyä muutosta korvata nelitehoinen rokote kolmitehoisella rokotteella on pidettävä hankintalain 136 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna olennaisena muutoksena. Koska hankintalain 136 §:n 1 momentin luettelon yhdenkin kohdan täyttyminen tarkoittaa sitä, että sopimukseen on tehty olennainen muutos, asiassa ei tämän vuoksi ole tarpeen arvioida, onko muutos ollut myös hankintalain 136 §:n 1 momentin 2 kohdan perusteella olennainen eli onko hankintasopimuksesta tullut muutoksen jälkeen valittajan esittämällä tavalla voittaneelle tarjoajalle taloudellisesti edullisempi.
Asiassa on vielä arvioitava, onko sopimusmuutos ollut mahdollista toteuttaa ilman uutta hankintamenettelyä hankintalain 136 §:n 2 momentin 1 tai 3 kohdan perusteella, eli voidaanko sopimusmuutoksen katsoa perustuneen hankintamenettelyn aikana tiedossa olleisiin ja hankinta-asiakirjoissa mainittuihin sopimusehtoihin tai niiden muuttamista koskeviin ehtoihin tai onko sopimusmuutoksen tarve johtunut olosuhteista, joita huolellinen hankintayksikkö ei ole voinut ennakoida, eikä muutos vaikuta hankintasopimuksen yleiseen luonteeseen.
Valittaja on esittänyt, että mikään hankintasäännösten mukaisista poikkeusperusteista ei sovellu esillä olevaan tilanteeseen. Muutos ei ole perustunut selkeisiin, täsmällisiin ja yksiselitteisiin sopimusehtoihin. JYSE-ehtojen lavea maininta mahdollisuudesta vaihtaa sopimuksen kohde ei ole sellainen hankintasäännöksissä tarkoitettu tarkkarajainen ehto, johon sopimusmuutos voitaisiin perustaa. JYSE-ehtojen kohdassa 4.7 hankintayksikölle on käytännössä annettu lähes rajaton harkintavalta sen suhteen, missä tilanteissa sopimuksen kohde voidaan vaihtaa. Valittaja on lisäksi esittänyt, että WHO:n suositus kolmitehoisesta rokotteesta ei ole JYSE-ehtojen kohdassa 4.3 tarkoitettu velvoittava säännös tai määräys.
Hankintayksikkö on esittänyt, että muutos on perustunut tarjouspyyntöasiakirjojen ja hankintasopimuksen liitteenä olleisiin JYSE-ehtoihin. Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa viitannut JYSE-ehtojen kohtiin 4.3 ja 4.7. Hankintayksikkö on esittänyt korvanneensa nelitehoisen rokotevalmisteen kolmitehoisella rokotevalmisteella JYSE-ehtojen kohtia 4.3 ja 4.7 soveltaen. Hankintayksikön mukaan kaikkia mahdollisia muutostarpeita ei ole mahdollista ennakoida rokotehankintojen toimintaympäristössä ja tarjouspyynnön liitteeksi laadittavassa sopimusluonnoksessa. JYSE-ehtojen kohdan 4.7 asettama kriteeri siitä, että korvaavien tuotteiden on vastattava ominaisuuksiltaan korvattuja tuotteita, ei salli mitä tahansa vaihtoa missä tahansa tilanteessa, vaan vain sellaiset vaihdot, joissa hankitun tavaran olennaiset ominaisuudet säilyvät. Hankintayksikön mukaan mainittu kohta ei siten ole jättänyt hankintayksikölle laajaa harkintavaltaa.
Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyyntöasiakirjojen ja hankintasopimuksen liitteenä olleet JYSE-ehdot ovat nimensä mukaisesti julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot. Ne on laadittu siten, että ne ovat sovellettavissa useisiin erilaisiin hankintasopimuksiin hankinnan kohteesta riippumatta. JYSE-ehtojen kohdassa 4.7 on lisäksi edellytetty korvaavan tavaran vastaavan ominaisuuksiltaan alkuperäistä tavaraa. Kun otetaan huomioon, mitä markkinaoikeus on edellä lausunut tarjouspyyntöasiakirjojen sisällöstä, rokotemarkkinoiden toimittajista ja tarjouksista sekä siitä, että hankinnan kohteena on katsottava olleen nimenomaan nelitehoinen kausi-influenssarokote, JYSE-ehtojen kohtaa 4.7 ei ole tässä tapauksessa voinut tulkita perustellusti siten, että mainitun ehdon perusteella alun perin tarjotun nelitehoisen rokotteen voisi sopimuskauden aikana korvata kolmitehoisella rokotteella.
Myöskään JYSE-ehtojen normien mukaisuutta koskevaa kohtaa 4.3 ei ole voinut joko yksin tai yhdessä JYSE-ehdon kohdan 4.7 kanssa tulkita perustellusti siten, että nelitehoisen rokotteen voisi sopimuskauden aikana korvata kolmitehoisella rokotteella.
Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että kysymys ei ole ollut sellaisesta hankintalain 136 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta selkeästä, täsmällisestä ja yksiselitteisestä sopimusehdosta, jonka perusteella hankintasopimukseen olisi ollut mahdollisuus tehdä muutos ilman uutta hankintamenettelyä. Näin ollen sopimusmuutokseen ei voida soveltaa hankintalain 136 §:n 2 momentin 1 kohdan poikkeamisperustetta.
Ennakoimattomien olosuhteiden osalta hankintayksikkö on esittänyt, että Yamagata-kehityslinjan influenssa B -virusten odottamaton häviäminen väestökierrosta koronapandemian myötä on ollut sellainen ennakoimaton olosuhdemuutos, jota huolellisesti toimiva hankintayksikkö ei ole voinut ennakoida. Hankintayksikön mukaan rokotetta hankittaessa vuonna 2022 tämä kehitys ei ole ollut ennakoitavissa, sillä myös monien sittemmin palanneiden virusten kierto oli väliaikaisesti merkittävästi vähentynyt koronaviruspandemian myötä. Hankintayksikön mukaan hankintaa tehtäessä nelitehoisen rokotteen voitiin yhä odottaa tuottavan kolmitehoista rokotetta olennaisesti paremman suojan.
Valittaja on esittänyt, että kyse ei ole ollut sellaisesta olosuhdemuutoksesta, jota huolellinen hankintayksikkö ei olisi voinut kohtuudella ennakoida. Vastaavia muutoksia viruskannoissa on tapahtunut aiemminkin. Hankintayksiköllä ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on laaja kokemus vastaavista muutostilanteista sekä niihin varautumisesta. Koska B/Yamagata-kantaiset virukset ovat kadonneet väestönkierrosta hankintayksikön mukaan jo vuonna 2020, kyseessä ei voi olla sellainen olosuhdemuutos, jolla voitaisiin perustella olennaista sopimusmuutosta. Huolellinen hankintayksikkö olisi pystynyt tarkkailemaan tilannetta ja varautumaan siihen, että rokotehankinnat tulee kilpailuttaa tarpeen mukaan uudelleen, tai että hankintasopimus olisi kilpailutettu sellaisilla ehdoilla ja sellaisena järjestelynä, joka selkeästi, täsmällisesti ja yksiselitteisesti mahdollistaisi tuotteen vaihtamisen käsillä olevassa tilanteessa.
Markkinaoikeus toteaa, että asiassa esitetyn perusteella hankinnan kohteena olevat rokotteet ovat olleet kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvia kausi-influenssarokotteita. Kyse on ollut tietyin väliajoin toistuvasta hankinnasta. Kansallisesta rokotusohjelmasta päättävällä sosiaali- ja terveysministeriöllä on katsottava olevan kokemusta ja tietoa aikaisemmista vastaavanlaisista hankinnoista ja myös siitä, että viruskannat saattavat sopimuskauden aikana muuttua, minkä johdosta rokotevalmistetta täytyy mahdollisesti päivittää viruskannan mukaiseksi. Myös voittanut tarjoaja on esittänyt markkinaoikeudessa, että toisin kuin monet muut rokotteet, kausiluonteisten influenssarokotteiden virukset on arvioitava ja päivitettävä vuosittain, koska kiertävät influenssavirukset kehittyvät jatkuvasti ja päivitystä tarvitaan tehokkaan rokotteen valmistamiseksi. Näin ollen huolellisesti toimiva hankintayksikkö on voinut ennakoida, että viruskannat saattavat sopimuskauden aikana muuttua.
Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä ei ole myöskään ollut hankintalain 136 §:n
2 momentin 3 kohdassa tarkoitettu tilanne, jossa sopimusmuutoksen tarve on johtunut olosuhteista, joita huolellinen hankintayksikkö ei ole voinut ennakoida. Näin ollen sopimusmuutokseen ei voida soveltaa myöskään hankintalain 136 §:n 2 momentin 3 kohdan poikkeamisperustetta.
Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että sopimusmuutos on ollut siten olennainen, että sen toteuttaminen olisi edellyttänyt uutta kilpailutusta, eikä muutokseen tule soveltaa hankintalain
136 §:n 2 momentin poikkeamisperusteita. Kun kysymyksessä on ollut EU-kynnysarvon ylittävä tavarahankinta, ja kun asiassa esitetyn selvityksen perusteella myös muutettu sopimus on arvoltaan ylittänyt EU-kynnysarvon optiokauden 2025–2026 osalta, hankintayksikön olisi tullut kilpailuttaa sopimusmuutoksen seurauksena syntynyt uusi rokotehankinta hankintalain II osan säännösten mukaisesti. Hankintayksikkö ei kuitenkaan ole näin menetellyt, vaan se on tehnyt uutta kilpailutusta edellyttäneen sopimusmuutoksen suorahankintana.
Hankintayksikkö ei ole esittänyt, että sillä olisi ollut hankintalain 40 tai 41 §:ssä tarkoitetulla suorahankintaperusteella oikeus toteuttaa nyt kysymyksessä oleva hankinta ilman uutta hankintamenettelyä. Toisaalta hankintayksikkö on esittänyt markkinaoikeudessa väitteitä ennakoimattomista olosuhteista ja siitä, että uusi kilpailutus ei olisi ollut mahdollinen, sillä suurissa rokotehankinnoissa tavanomaisesti tarvittava toimitusaika toimittajan vaihtuessa on yleensä vähintään puoli vuotta. Hankintayksikön mukaan rokotteiden oikea-aikainen saanti vuosittaisiin riskiryhmärokotuksiin on aina turvattava. Asiassa on siten vielä arvioitava hankintalain 40 §:n
2 momentin 4 kohdan mukaisen suorahankintaperusteen täyttymisen edellytyksiä.
Markkinaoikeus toteaa, että hankintalain esitöissä on edellä todetulla tavalla todettu, että kilpailuttamisvelvoitteesta poikkeuksen muodostavan suorahankinnan käyttöedellytyksiä on tulkittava suppeasti. Suorahankinnan suorittaneen hankintayksikön on esitettävä selvitystä käyttöedellytysten täyttymisestä.
Markkinaoikeus on edellä katsonut, että kansallisesta rokotusohjelmasta päättävällä sosiaali- ja terveysministeriöllä on katsottava olevan kokemusta ja tietoa aikaisemmista vastaavanlaisista hankinnoista ja myös siitä, että viruskannat saattavat sopimuskauden aikana muuttua, minkä johdosta rokotevalmistetta täytyy mahdollisesti päivittää viruskannan mukaiseksi. Huolellisesti toimiva hankintayksikkö on siten voinut ennakoida, että viruskannat saattavat sopimuskauden aikana muuttua. Hankintalain 40 §:n 2 momentin 4 kohdassa suorahankinnalle asetettu edellytys hankintayksiköstä riippumattomasta, ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneesta äärimmäisestä kiireestä ei siten ole täyttynyt tässä asiassa.
Edellä todetun perusteella, ja kun asiassa ei ole käynyt ilmi, että hankinta olisi voitu jättää kilpailuttamatta muunkaan hankintalain säännöksen nojalla, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti hankkiessaan rokotteita optiokaudelle 2025–2026 ilman uutta hankintamenettelyä.
Johtopäätös
Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.
Seuraamusten määrääminen
Hankintalain 154 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty hankintalain vastaisesti, markkinaoikeus voi:
1) kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan;
2) kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä;
3) velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä;
4) määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä;
5) määrätä hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen;
6) määrätä hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun;
7) lyhentää hankinta- tai käyttöoikeussopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua.
Pykälän 3 momentin mukaan tehottomuusseuraamus, seuraamusmaksu ja sopimuskauden lyhentäminen voidaan määrätä vain kansallisen kynnysarvon ylittävässä liitteen E mukaisia palveluita koskevassa hankinnassa ja käyttöoikeussopimuksessa sekä EU-kynnysarvon ylittävässä muussa hankinnassa.
Pykälän 4 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitettu seuraamus voidaan määrätä vain, jos lainvastainen menettely on vaikuttanut hankintamenettelyn lopputulokseen tai asianosaisen asemaan hankintamenettelyssä.
Markkinaoikeus on edellä katsonut, että asian käsittely raukeaa siltä osin kuin asiassa on esitetty vaatimuksia hankintasopimuksen optiokauteen 2026–2027 kohdistuen. Mahdolliset seuraamukset voidaan siten kohdistaa vain nykyiseen optiokauteen 2025–2026. Valittaja on vastaselityksessään esittänyt, että mikäli markkinaoikeus katsoisi sopimusmuutoksen olleen hankintalain vastainen, markkinaoikeus voisi määrätä hankintalain 154 §:n 1 momentin 4–7 kohtien mukaisen seuraamuksen mukaan lukien tehottomuusseuraamuksen ja sopimuskauden lyhentämisen. Valittaja on myöhemmin ilmoittanut, ettei se vaadi hankintalain 154 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaisen seuraamusmaksun määräämistä hankintayksikölle, mutta jättävänsä seuraamusmaksun tarpeellisuuden ja mahdollisen seuraamusmaksun määrän markkinaoikeuden harkintaan siltä osin kuin markkinaoikeus katsoisi seuraamusmaksun määräämisen tarpeelliseksi esimerkiksi korvaamaan tehottomuusseuraamusta tilanteessa, jossa sitä ei käytännössä voida määrätä tai jossa pelkkä jäljellä olevien sopimusvelvoitteiden tehottomuus ei toimisi riittävänä sanktiona.
Nykyisen optiokauden 2025–2026 osalta kyseeseen voisivat tulla valittajan vaatimista seuraamuksista tehottomuusseuraamus ja sopimuskauden lyhentäminen. Nykyisen optiokauden 2025–2026 sopimussuoritusten täytäntöönpanon tilanteen osalta hankintayksikkö on 19.11.2025 ilmoittanut vastaanottaneensa kaikki optiokaudelle 2025–2026 tilatut annokset. Saapuneista rokotteista 94 prosenttia on jaeltu edelleen hyvinvointialueille marraskuun 2025 puoliväliin mennessä. Hankintayksikön mukaan se ei tule tekemään lisätilauksia optiokaudella 2025–2026.
Tehottomuusseuraamuksen määräämisen edellytyksistä säädetään hankintalain 156 §:ssä. Pykälän
4 momentin mukaan markkinaoikeus määrää, mitä sopimuksen velvoitteita tehottomuusseuraamus koskee. Tehottomuusseuraamus voi koskea vain vielä täyttämättä olevia sopimusvelvoitteita. Ottaen huomioon, että tehottomuusseuraamus voi hankintalain 156 §:n 4 momentin mukaan koskea vain vielä täyttämättä olevia sopimusvelvoitteita, markkinaoikeus katsoo, ettei tehottomuusseuraamusta voida määrätä nykyisen optiokauden osalta, jossa rokotteet on jo tilattu ja pääosin myös jaeltu edelleen hyvinvointialueille.
Sopimuskauden lyhentämisen ja seuraamusmaksun määräämisen edellytyksistä säädetään hankintalain 158 §:ssä. Pykälän 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun, jos markkinaoikeus on määrännyt tehottomuusseuraamuksen (1 kohta), hankintayksikkö on tehnyt sopimuksen, vaikka hankinta- tai käyttöoikeussopimuksessa on ollut velvollisuus noudattaa odotusaikaa (2 kohta), hankintayksikkö on tehnyt 150 §:n vastaisesti hankinta- tai käyttöoikeussopimuksen, vaikka hankinta-asia on saatettu markkinaoikeuden ratkaistavaksi (3 kohta) tai markkinaoikeus ei ole yleiseen etuun liittyvistä pakottavista syistä 157 §:n mukaisesti määrännyt hankinta- tai käyttöoikeussopimuksen tehottomuusseuraamusta (4 kohta).
Pykälän 2 momentin mukaan 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa markkinaoikeus voi seuraamusmaksun määräämisen lisäksi tai sen sijasta lyhentää hankinta- tai käyttöoikeussopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua.
Pykälän 3 momentin mukaan seuraamusta määrätessään markkinaoikeuden on otettava huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu ja valituksen kohteena olevan hankinnan arvo. Seuraamusmaksun määrä ei saa ylittää kymmentä prosenttia hankinta- tai käyttöoikeussopimuksen arvosta.
Hankintalain 158 §:n 1 momentin 1 kohdan esitöiden (HE 108/2016 vp s. 241) mukaan pykälä vastaa pääosin aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain 98 §:ssä (321/2010) säädettyä. Viimeksi mainitun pykälän 1 momentin 1 kohdan esitöiden (HE 190/2009 vp s. 72) mukaan markkinaoikeuden on täyttämättä oleviin sopimusvelvoitteisiin kohdistuvaa tehottomuusseuraamusta määrätessään määrättävä lisäksi hankintayksikkö maksamaan valtiolle seuraamusmaksu. Tilanteessa, jossa sopimusvelvoitteet on seuraamusta määrättäessä jo täytetty osittain tai kokonaisuudessaan, voivat pelkän tehottomuusseuraamuksen vaikutukset jäädä merkityksettömiksi. Tämän vuoksi laissa säädetään tehottomuuden lisäseuraamuksena valtiolle maksettavasta seuraamusmaksusta. Mainituissa esitöissä on lisäksi todettu, että pykälä vastaa neuvoston direktiivien 89/665/ETY ja 92/13/ETY muuttamisesta julkisia hankintoja koskeviin sopimuksiin liittyvien muutoksenhakumenettelyjen tehokkuuden parantamiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/66/EY 2 e artiklaa.
Julkisia tavarahankintoja ja rakennusurakoita koskeviin sopimuksiin liittyvien muutoksenhakumenettelyjen soveltamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 89/665/ETY, sellaisena kuin se on ollut päivitettynä direktiivillä 2014/23/EU, 2 e artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on säädettävä pätemättömyydestä eli tehottomuudesta direktiivin 2 d artiklan 1–3 kohdan mukaisesti tai pätemättömyydelle vaihtoehtoisista seuraamuksista. Jäsenvaltiot voivat säätää, että hankintaviranomaisesta riippumattoman muutoksenhakuelimen on kaikki olennaiset näkökohdat arvioituaan päätettävä, onko sopimusta pidettävä pätemättömänä vai onko määrättävä vaihtoehtoisia seuraamuksia.
Direktiivin 89/665/ETY 2 e artiklan 2 kohdan mukaan artiklassa tarkoitettujen vaihtoehtoisten seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Vaihtoehtoiset seuraamukset ovat 2 kohdan mukaan seuraamusmaksun määrääminen hankintaviranomaiselle tai sopimuksen voimassaoloajan lyhentäminen.
Direktiivin 2007/66/EY johdanto-osan 21 perustelukappaleen mukaan saavutettava tavoite silloin kun jäsenvaltiot vahvistavat säännöt, joilla varmistetaan sopimuksen katsominen pätemättömäksi, on se, että sopimuksen mukaiset osapuolten oikeudet ja velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa ja täytäntöönpantavissa. Pätemättömäksi todetusta sopimuksesta aiheutuvat vaikutukset on määriteltävä kansallisessa lainsäädännössä. Kansallisessa lainsäädännössä voidaan esimerkiksi säätää kaikkien sopimusvelvoitteiden taannehtivasta peruuntumisesta (ex tunc) tai päinvastoin rajoittaa peruuntuminen koskemaan niitä velvoitteita, jotka edelleen olisi pantava täytäntöön (ex nunc). Tämä ei kuitenkaan saa johtaa tehokkaiden seuraamusten puuttumiseen, jos sopimuksesta aiheutuvat velvoitteet on jo täytetty joko kokonaan tai lähes kokonaan. Tällöin jäsenvaltioiden on säädettävä myös vaihtoehtoisista seuraamuksista ottaen huomioon, missä määrin sopimus on edelleen voimassa kansallisen lainsäädännön mukaisesti.
Unionin tuomioistuin on oikeuskäytännössään (tuomio 4.5.2023, ALD Automotive, C-78/22, EU:C:2023:379, 39 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen) katsonut, että unionin oikeuden ensisijaisuuden periaate edellyttää kaikkien unionin oikeuden säännösten ja määräysten tehokkuuden varmistamiseksi erityisesti, että kansalliset tuomioistuimet tulkitsevat kansallista oikeuttaan mahdollisimman pitkälle unionin oikeuden mukaisesti.
Markkinaoikeus toteaa, että tulkittaessa hankintalain 158 §:ää yhdessä sen esitöiden ja direktiivissä 89/665/ETY säädetyn sekä erityisesti seuraamusten tehokkuus-, oikeasuhtaisuus- ja varoittavuusvaatimuksen kanssa, on tehottomuusseuraamukselle vaihtoehtoisia seuraamuksia kuten seuraamusmaksu voitava määrätä myös tilanteessa, jossa edellytykset tehottomuusseuraamuksen määräämiselle ovat olemassa mutta jossa kaikki sopimusvelvoitteet on jo täytetty markkinaoikeuden päätöksen antamisajankohtana. Muutoin tehottomuusseuraamuksen vaikutukset sekä sen ja sille vaihtoehtoisten seuraamusten tavoitteet jäisivät hankintalain 158 §:n säätämiseen johtaneissa esitöissä tarkoitetulla tavalla merkityksettömiksi. Markkinaoikeus katsoo näin ollen, että hankintayksikkö on määrättävä maksamaan hankintasäännösten vastaisen menettelynsä johdosta valtiolle seuraamusmaksu.
Seuraamusmaksun määrän osalta markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikön virheellinen menettely on kohdistunut ainoastaan hankinnan toiseen optiokauteen. Päätös toisen optiokauden käyttöönotosta on tehty marraskuussa 2024 ja vahvistus kolmitehoisen kausi-influenssarokotteen toimittamisesta nelitehoisen kausi-influenssarokotteen sijaan on lähetetty voittaneelle tarjoajalle joulukuussa 2024. Kun otetaan lisäksi huomioon, että hankintayksikkö on esittänyt tilattujen rokotteiden saapuneen syyskuun 2025 aikana, hankintayksiköllä on katsottava olleen valituksen vireille tullessa 16.6.2025 vain rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa toisen optiokauden sopimusvelvoitteiden täyttämiseen. Edellä mainitut seikat ja hankintayksikön virheen sekä valituksen kohteena olevan hankinnan arvon huomioon ottaen markkinaoikeus harkitsee seuraamusmaksun määräksi 100.000 euroa.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 2 momentin esitöiden (HE 29/2018 vp s. 167 ja 168) mukaan oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevassa ratkaisussa on kysymys kuluvastuun kohtuullisuuden kokonaisarvioinnista. Esitöissä (HE 29/2018 vp s. 168) on lisäksi todettu, että jos oikeudenkäynnin tarve on aiheutunut viranomaisen selvästi lainvastaisesta ratkaisusta, on kohtuullista, että yksityinen asianosainen saa korvausta hänelle tästä aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista.
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 97 §:n 1 momentin mukaan korvattavia oikeudenkäyntikuluja ovat oikeudenkäyntikirjelmän laatimisesta, asian ratkaisemiseksi tarvittavan selvityksen hankkimisesta ja muusta oikeudenkäynnin valmistelusta aiheutuneet kulut (1 kohta), asiamiehelle tai avustajalle maksettava palkkio ja korvaus (4 kohta) ja muut oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvät kulut (5 kohta).
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 97 §:n 1 momentin 5 kohdan esitöiden (HE 29/2018 vp s. 172) mukaan tällaisia muita oikeudenkäyntiin välittömästi liittyviä kuluja voivat olla esimerkiksi muulle kuultavalle kuin todistajalle tai asiantuntijalle maksettavat korvaukset tai tulkin käyttämisestä aiheutuneet kulut, mikäli tuomioistuimen ei ole tullut huolehtia asian tulkitsemisesta ja kääntämisestä 52 §:n nojalla.
Hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan.
Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa sosiaali- ja terveysministeriön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 81.404 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksun määrällä viivästyskorkoineen.
Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajan osalta hyväksyttävät oikeudenkäyntikulut ovat määrältään enintään 10.000 euroa. Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, että asianosaisten tulisi vastata itse käännätys- ja tulkkauskuluistaan ja näin ollen markkinaoikeuden tulisi hylätä näistä toimenpiteistä aiheutuneet kulut perusteeltaan sekä määrältään. Valittaja on esittänyt, että kääntämisestä aiheutuneet kulut tulee korvata täysimääräisesti, sillä niiden avulla on varmistettu valittajan oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Valittajan mukaan kyse on ollut asian ajamiseen liittyvistä välttämättömistä toimenpiteistä, joita valittajan avustajien on ollut välttämätöntä hoitaa, jotta valittaja on pystynyt ajamaan asiaansa suomen kielellä käytävässä tuomioistuinmenettelyssä.
Markkinaoikeus toteaa, että valittajan oikeudenkäyntikuluerittelyistä ilmenevää työtuntien 173,7 tunnin kokonaismäärää on pidettävä asian laatuun ja laajuuteen nähden selvästi ylimitoitettuna. Siltä osin kuin kuluihin on sisältynyt käännöstöistä aiheutuneita kuluja, markkinaoikeus toteaa, ettei niiden voida katsoa olleen tarpeellisia kysymyksessä olevan asian hoitamisessa ottaen huomioon, että Viatris Oy on suomalainen yhtiö, jonka kaupparekisteriin merkitty kieli on suomi. Asian laatu ja laajuus huomioon ottaen markkinaoikeus arvioi valittajan oikeudenkäyntikulujen kohtuulliseksi määräksi 14.000 euroa, mihin määrään sisältyy myös markkinaoikeuden asiassa määräämä oikeudenkäyntimaksu.
Vastaavasti hankintayksikkö saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.
Lopputulos
Asian käsittely raukeaa siltä osin kuin asiassa on esitetty vaatimuksia kausi-influenssarokotehankinnan (VN/5821/2022) optiokauteen 2026–2027 kohdistuen.
Markkinaoikeus määrää sosiaali- ja terveysministeriön maksamaan valtiolle seuraamusmaksuna 100.000 euroa.
Markkinaoikeus velvoittaa sosiaali- ja terveysministeriön korvaamaan Viatris Oy:n oikeudenkäyntikulut 14.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.
Markkinaoikeus hylkää sosiaali- ja terveysministeriön vaatimukset oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.
Markkinaoikeuden 23.9.2025 määräämä väliaikainen kielto raukeaa.
Muutoksenhaku
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Kuitenkin päätökseen, jolla markkinaoikeus on määrännyt hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun, saa hakea muutosta valituslupaa pyytämättä valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Markkinaoikeuden päätös seuraamusmaksun määräämisestä voidaan kuitenkin panna täytäntöön vasta, kun päätös on lainvoimainen.
Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pasi Yli-Ikkelä, Markus Ukkola ja Liisa Kauramäki.
Huomaa
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.