MAO:118/21

Asian tausta

Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (jäljempänä myös hankintayksikkö), Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä ja Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä ovat ilmoittaneet 27.9.2019 julkaistulla ja 20.11.2019 korjatulla sosiaalipalveluja ja muita erityispalveluja koskevalla hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta liitteen E kohdan 1 mukaisesta kosmeettisten ja mekaanisten proteesien palveluhankinnasta 24 kuukaudelle ja kahdelle yhden vuoden optiokaudelle. Hankinta on jaettu neljään osa-alueeseen.

Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän sisätaudit ja kuntoutus tulosyksikön hallinto on 28.5.2020 tekemällään hankintapäätöksellä § 30 valinnut kaikkien hankinnan osa-alueiden kuhunkin kilpailutettuun positioon kaksi toimittajaa.

Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän sisätaudit ja kuntoutus tulosyksikön hallinto on 8.7.2020 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä § 35 oikaissut 28.5.2020 tehtyä hankintapäätöstä suorittamalla tarjousvertailun uudelleen hankinnan osa alueiden 3 ja 4 osalta. Muilta osin alkuperäistä hankintapäätöstä ei ole muutettu.

Hankinnan osa-alueiden 2–4 ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 1.728.000 euroa.

Hankintasopimuksia ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu, vaan hankinta on toteutettu väliaikaisin järjestelyin.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Markkinaoikeuden asiat diaarinumerot 2020/248 ja 2020/314

Valitukset

Vaatimukset

Suomen Apuvälinetalo Oy on asioissa diaarinumerot 2020/248 ja 2020/314 vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaiset hankintapäätökset hankinnan osa-alueita 2–4 koskevilta osin ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä tältä osin. Valittaja on toissijaisesti asioissa diaarinumerot 2020/248 ja 2020/314 vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 140.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.940 eurolla viivästyskorkoineen asiassa diaarinumero 2020/248 ja 980 eurolla viivästyskorkoineen asiassa diaarinumero 2020/314 lisättynä oikeudenkäyntimaksun määrällä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen asianosaiskulut 900 eurolla viivästyskorkoineen asiassa diaarinumero 2020/248 ja 450 eurolla viivästyskorkoineen asiassa diaarinumero 2020/314.

Valittaja on lisäksi vaatinut, että hankintayksikkö ilmoittaa kaikki muiden tarjoajien yksikköhinnat.

Perustelut

Tarjouspyyntö on ollut valintaperusteen ilmoittamisen osalta ristiriitainen. Tarjouspyynnössä valintaperusteeksi on määritetty hinta laatusuhteeltaan paras tarjous, vaikka hankintapäätöksen mukaan valintaperusteena on käytetty halvinta hintaa.

Tarjouspyyntö on ollut epäselvä myös vertailuhinnan laskemisen perusteiden osalta. Tarjoajien on tullut antaa ala- ja yläraajaproteeseille huomattava määrä erilaisia yksikköhintoja, joiden perusteella on laskettu vertailuhinta jollain valittajalle epäselväksi jääneellä laskentakaavalla. Tämän vuoksi tarjoajien ei ole ollut mahdollista arvioida, miten vertailuhinnat on laskettu, onko ne laskettu oikein ja ovatko kaikki tarjoajat antaneet edellytetyllä tavalla kaikki hinnat. Tarjoukset eivät ole olleet keskenään vertailukelpoisia, eikä hankintamenettelyssä ole toimittu avoimuuden periaatteen mukaisesti.

Respecta Oy ja Haltija Group Oy eivät ole täyttäneet tarjouspyynnön soveltuvuusvaatimuksia. Kyseiset yhtiöt ovat tehneet viime vuosina tappiota, eivätkä ne siten ole täyttäneet tarjouspyynnössä asetettuja vakavaraisuutta koskevia vaatimuksia. Hankintayksikön olisi tullut sulkea kyseiset tarjoajat tarjouskilpailusta.

Hankinnan osa-alueen 3 osalta Respecta Oy:n ja Haltija Group Oy:n tarjoukset eivät ole täyttäneet tarjouspyynnössä asetettuja vähimmäisvaatimuksia. Tarjouspyynnössä on edellytetty, että tarjoajalla on tullut olla kiinteä toimipiste Kotkassa ja Kouvolassa. Respecta Oy:llä ei ole ollut kiinteä toimipistettä kummallakaan paikkakunnalla, ja Haltija Group Oy:llä ei ole ollut kiinteää toimipistettä Kouvolassa.

Hankintayksikkö on hankintapäätöksessään 28.5.2020 suorittanut tarjousten vertailun virheellisesti, koska se on jättänyt huomioimatta valittajan tarjouksen hinnat hankinnan osa alueiden 3 ja 4 osalta.

Vastineet

Vaatimukset

Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on asioissa diaarinumerot 2020/248 ja 2020/314 vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valitukset ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.000 eurolla viivästyskorkoineen asiassa diaarinumero 2020/248 ja 1.750 eurolla viivästyskorkoineen asiassa diaarinumero 2020/314.

Perustelut

Tarjouspyynnössä ja hankintapäätöksessä on tietyissä kohdissa virheellisesti viitattu parhaaseen hinta-laatusuhteeseen valintaperusteena. Tarjouspyynnöstä on kuitenkin riittävän selvästi käynyt ilmi, että hankintayksikön tarkoituksena on ollut käyttää kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena halvinta hintaa.

Vertailuhintojen muodostuminen on kuvattu selvästi tarjouspyynnössä ja sen hintaliitteessä. Tarjoajia on pyydetty täyttämään pyydetyt yksikköhinnat Excel-hintaliitteeseen, jonka solut ovat sisältäneet tarjoajien nähtävissä olleita laskukaavoja. Hintaliitteestä on ollut nähtävissä myös käytetyt kertoimet ja osahintojen painotusprosentit. Hankintayksikölle ei ole esitetty kysymyksiä vertailuhintojen muodostumisesta, eikä asiassa ole muutoinkaan kiinnitetty huomiota siihen, että tarjouspyynnön hintaliite olisi ollut epäselvä.

Respecta Oy ja Haltija Group Oy ovat täyttäneet tarjouspyynnön vaatimukset vakavaraisuudesta. Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty tappiota tuottamatonta liiketoimintaa osoituksena tarjoajan taloudellisen ja rahoituksellisen tilanteen vakavaraisuudesta. Näin ollen hankintayksikkö ei olisi edes voinut ottaa huomioon tarjoajien soveltuvuuden arvioinnissa valittajan esittämiä tietoja Respecta Oy:n ja Haltija Group Oy:n liiketoiminnan edellisvuosien tappiollisuudesta.

Hankintayksikkö on täsmentänyt kiinteitä toimipisteitä koskevia vaatimuksia tarjouskilpailun aikana. Kiinteitä toimipisteitä koskevien vaatimusten täyttymiseksi on ollut riittävää, että vaatimukset ovat täyttyneet sopimuskauden alkuun mennessä. Vastaukset tarjouskilpailussa esitettyihin kysymyksiin on lähetetty kaikille hankinnasta kiinnostuneilla tarjoajille, ja lisäksi tarjousten jättämisen määräaikaa on pidennetty.

Hankintayksikkö on erehdyksessä jättänyt valittajan tarjoamat hinnat hankinnan osa-alueiden 3 ja 4 osalta pois hankintapäätöksen 28.5.2020 vertailutaulukosta. Hankintayksikkö on oikaissut hankintapäätöstään tältä osin tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä 8.7.2020. Näin ollen valittajalla ei ole enää tältä osin oikeussuojan tarvetta.

Muiden tarjoajien yksikköhinnat ovat tarjoajien liikesalaisuuksia, joihin valittajalla ei ole ollut tiedonsaantioikeutta asianosaisasemastaan huolimatta. Yksikköhinnoilla ei ole ollut merkitystä arvioitaessa niitä seikkoja, joihin valitus on perustunut.

Kuultavien lausunnot

Haltija Group Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Kuultava on esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut selvä eikä hankintayksikkö ole menetellyt virheellisesti, kun se ei ole sulkenut Haltija Group Oy:tä tai sen tarjousta tarjouskilpailusta.

Korjatun tarjouspyynnön mukaan on ollut riittävää, että tarjoaja toimittaa hankintayksikölle selvityksen siitä, millä tavoin toimitilat tullaan tarjouspyynnön mukaisesti sopimuskauden alkuun mennessä järjestämään. Haltija Group Oy on toimittanut selvityksen siitä, miten sen on ollut tarkoitus tuottaa palvelua Kotkassa ja Kouvolassa.

Haltija Group Oy on täyttänyt vakavaraisuutta koskevat vaatimukset. Sen päättyneen tilikauden liikevaihto on ollut yli tarjouspyynnössä edellytetyn 200.000 euroa, sen luottokelpoisuus on ollut hyvä ja sen riskiluokitus on ollut tarjouspyynnössä asetettujen vaatimusten mukainen.

ICF Protech Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Respecta Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Kuultava on esittänyt, että hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti, kun se ei ole sulkenut Respecta Oy:tä tai sen tarjousta tarjouskilpailusta. Respecta Oy:n tarjous on täyttänyt tarjouspyynnön vaatimukset kiinteiden toimipisteiden sijainnin osalta korjatun tarjouspyynnön mukaisesti. Tarjoukseen on liitetty selvitys toimitilojen järjestämisestä tarjouspyynnön mukaisesti, ja toimitilat on järjestetty ennen sopimuskauden alkua selvityksessä kuvatun mukaisesti. Respecta Oy on täyttänyt tarjouspyynnössä asetetut vakavaraisuutta koskevat vaatimukset.

Soleus Oy on esittänyt, että suuret hintaerot tarjousten välillä ovat voineet viitata siihen, että joillakin tarjoajilla on ollut parempi käsitys toivotuista tuotteista.

Vastaselitys

Valittaja on asioissa diaarinumerot 2020/248 ja 2020/314 toimittamassaan yhteisessä vastaselityksessä esittänyt, että hankintayksikön tarkoitus toteuttaa hankinta väliaikaisesti on johtanut tosiasiallisesti siihen, että hankintayksikkö on tehnyt asiassa hankintasopimukset hankintapäätöksen mukaisesti. Hankintayksikkö on menetellyt vastoin antamaansa sitoumusta.

Tarjouspyyntö on mahdollistanut tuotteiden hinnoittelun keinotekoisen manipuloinnin siten, että tarjoaja on voinut saada itselleen edullisen vertailuhinnan tarjoamalla hyvin alhaisen hinnan sellaisille tuotteille, joita hankintayksikön ei ole ollut tarkoitus tilata.

Tarjouksissa olevat vertailuhinnat ovat poikenneet toisistaan erittäin paljon, mikä ei ole ollut mahdollista ilman, että tarjoajat ovat tarjonneet tuotteitaan merkittävästi alle markkinahinnan. Tarjoajien tuotteiden tekniset ja toiminnalliset erot ovat olleet hyvin pieniä, ja lisäksi markkinat ovat erittäin kilpaillut. Jotkut tarjoajat ovat saattaneet antaa nollahintaisia tai lähellä nollaa olevia yksikköhintoja. Osa tarjoajien antamista yksikköhinnoista on ollut poikkeuksellisen alhaisia.

Asiassa ei ole voitu varmistua siitä, miten tarjoukset on hinnoiteltu, eikä siitä, että tarjoajien kohtelu on ollut yhdenvertaista ja syrjimätöntä.

Valittajan valitus hankintayksikön 8.7.2020 tekemästä hankintaoikaisupäätöksestä on ollut aiheellinen, koska hankintayksikkö on sen perusteella oikaissut hankintapäätöstään. Jo tällä perusteella hankintayksikkö on velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut asiassa diaarinumero 2020/248.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on asioissa diaarinumerot 2020/248 ja 2020/314 toimittamassaan yhteisessä lisävastineessa esittänyt, että se ei ole tehnyt varsinaista hankintasopimusta valituksen kohteena olevasta hankinnasta, vaan se on hankintasäännösten mukaisesti järjestänyt hankinnan väliaikaisesti. Sopimus on ehtojensa mukaisesti voimassa toistaiseksi, ja mikäli markkinaoikeus hyväksyy valituksen, sopimus on irtisanottavissa. Tarve hankinnan väliaikaiselle järjestämiselle on ollut olemassa, koska hankinta on koskenut hankintayksikön lakisääteisten velvollisuuksien toteuttamista. Tarjoajien tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi hankintayksikkö on päätynyt ehdottamaan väliaikaisen sopimuksen tekemistä kaikkien tarjouskilpailussa valituiksi tulleiden tarjoajien kanssa. Valittaja on kieltäytynyt tekemästä hankintayksikön kanssa sopimusta hankinnan väliaikaisesta järjestämisestä myös niiden hankinnan osa-alueiden osalta, joihin valittaja oli hankintaoikaisupäätöksellä valittu toimittajaksi.

Saadut tarjoukset eivät ole olleet hankintasäännösten tarkoittamalla tavalla poikkeuksellisen alhaisia, eikä hankintayksiköllä ole siten ollut tarvetta pyytää hinnoista tarkempaa selvitystä. Eroavaisuudet yksikköhintojen osalta eivät ole olleet toimialan tyypillisestä hinnoittelurakenteesta poikkeavia. Ne tuoteryhmät, joissa on tarjottu alhaisempia yksikköhintoja, ovat pääasiassa olleet sellaisia, jotka ovat olleet volyymiltään pieniä ja joiden painokerroin on siitä syystä ollut alhainen. Valittaja ei ole edes esittänyt, että jonkin tarjoajan tarjousta tulisi kokonaisuutena arvioiden pitää poikkeuksellisen alhaisena. Hankintayksikkö on lisäksi pyrkinyt jo tarjousvaiheessa estämään nollahinnoitteluun tai alhaisiin yksikköhintoihin perustuvaa hintakikkailua käyttämällä osahintojen painotusta ja osa aluekohtaista painotusta. Painokertoimet ja laskentakaavat ovat olleet kaikkien tarjoajien tiedossa. Hankintayksikön nykyisillä toimittajilla ei ole ollut parempaa tietoa tilattavista tuotteista. Hankintayksiköllä ei ole ollut velvollisuutta pyytää selvitystä poikkeuksellisen alhaisista hinnoista tarjousten yksikköhintojen eroista huolimatta. Hintaerot ovat johtuneet erilaisista hinnoittelustrategioista, eikä tarjoushintojen vaihtelu ole merkinnyt tarjousten vertailukelvottomuutta.

Valittaja on esittänyt, että se on kieltäytynyt hankinnan väliaikaista järjestämistä koskevasta sopimuksesta hankintayksikön kanssa siksi, että hankinnasta saatavilla tuloilla ei olisi ollut mahdollista ylläpitää vaatimukset täyttävää toimitilaa. Hankinnan väliaikaisen järjestäminen hankintayksikön ehdottamalla tavalla ei olisi myöskään johtanut tuotteiden loppukäyttäjän kannalta kustannustehokkaaseen tai toimivaan prosessiin.

Valittaja on ilmoittanut, että sen tarkoitus ei ole ollut valittaa hankinnan osa-alueen 1 osalta.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Valituksen tutkiminen markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 2020/248 ja 2020/314

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 146 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa tässä laissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tekemä ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan.

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouspyynnöllään tarjouksia kosmeettisten ja mekaanisten ylä- ja alaraajaproteesien sekä erikoisproteesien hankinnasta neljälle eri maantieteelliselle alueelle. Hankintayksikkö on 28.5.2020 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut kaikkien hankinnan osa-alueiden kuhunkin kilpailutettuun positioon kaksi toimittajaa etusijajärjestyksessä. Asiassa diaarinumero 2020/248 tehty valitus on kohdistunut kyseiseen hankintapäätökseen kokonaisuudessaan hankinnan osa-alueiden 2–4 osalta.

Esitetyn selvityksen mukaan valittaja on valituksenalaisella hankintapäätöksellä 28.5.2020 valittu ensisijaiseksi toimittajaksi hankinnan osa-alueen 2 positioiden 3B Diagnostiikkaholkki, 3F Sormiproteesi ja 3G Osakämmenproteesi osalta. Hankintamenettelyn väitetyllä virheellisyydellä ei siten tältä osin ole vaikutusta valittajan asemaan hankintalain 146 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Valitus on näin ollen jätettävä pääasian osalta tutkimatta valittajan puuttuvan oikeussuojan tarpeen vuoksi hankinnan osa-alueen 2 positioiden 3B, 3F ja 3G osalta markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2020/248.

Lisäksi markkinaoikeus toteaa, että valittaja on kyseisessä asiassa vaatinut, että hankintayksikön 28.5.2020 tekemä hankintapäätös kumotaan muun ohella sen vuoksi, että hankintayksikkö oli jättänyt huomioimatta valittajan tarjoushinnat hankinnan osa-alueiden 3 ja 4 osalta.

Valituksen ollessa vireillä markkinaoikeudessa asiantila on kuitenkin muuttunut hankintayksikön tehtyä 8.7.2020 hankintaoikaisupäätöksen, jolla se on oikaissut 28.5.2020 tekemäänsä hankintapäätöstä hankinnan osa-alueiden 3 ja 4 osalta. Edellä mainittu on tarkoittanut sitä, ettei hankintaa enää toteuteta hankinnan osa-alueiden 3 ja 4 osalta 28.5.2020 tehdyn hankintapäätöksen perusteella. Valittajalla ei siten ole enää oikeussuojansa kannalta oikeudellista intressiä saada asiassa markkinaoikeuden aineellista ratkaisua siitä, onko hankintayksikkö menetellyt 28.5.2020 tehdyn hankintapäätöksen osalta valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti hankinnan osa-alueiden 3 ja 4 osalta. Markkinaoikeus ei voi enää myöskään määrätä kyseisen hankintapäätöksen osalta hankintayksikölle hankintalaissa säädettyä seuraamusta hankinnan osa-alueiden 3 ja 4 osalta. Näin ollen ja ottaen huomioon jäljempänä hankintamenettelyn oikeellisuudesta markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2020/314 lausuttu asian käsittely raukeaa pääasian osalta hankinnan osa-alueiden 3 ja 4 osalta markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2020/248.

Myös markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2020/314 valittajan valitus on kohdistunut valituksenalaiseen hankintaoikaisupäätökseen 8.7.2020 kokonaisuudessaan hankinnan osa-alueiden 2–4 osalta. Tältä osin markkinaoikeus toteaa, että asiassa esitetyn selvityksen mukaan valittaja on kyseisellä hankintaoikaisupäätöksellä valittu ensisijaiseksi toimittajaksi hankinnan osa-alueen 3 positioiden 3B Diagnostiikkaholkki, 3E Silikoniproteesit yläraajaan, 3F Sormiproteesi ja 3G Osakämmenproteesi osalta sekä hankinnan osa alueen 4 position 3G Osakämmenproteesi osalta. Hankintamenettelyn väitetyllä virheellisyydellä ei siten tältä osin ole vaikutusta valittajan asemaan hankintalain 146 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Valitus on näin ollen jätettävä pääasian osalta tutkimatta valittajan puuttuvan oikeussuojan tarpeen vuoksi hankinnan osa-alueen 3 positioiden 3B, 3E, 3F ja 3G osalta sekä hankinnan osa alueen 4 position 3G osalta markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2020/314.

Tiedon antaminen asiakirjasta markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 2020/248 ja 2020/314

Valittaja on vaatinut, että hankintayksikkö ilmoittaa kaikki muiden tarjoajien yksikköhinnat.

Markkinaoikeus toteaa, että valittajan vaatimat tiedot sisältävät asiakirjat on toimitettu markkinaoikeudelle osana oikeudenkäyntiaineistoa. Asiassa voidaan siten katsoa valittajan esittämän vaatimuksen osalta olevan kysymys oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun oikeudenkäyntiasiakirjan saamisedellytyksistä.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 8 §:n mukaan oikeudenkäyntiasiakirjan julkisuudesta ja salassapidosta on voimassa, mitä asiakirjan julkisuudesta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (jäljempänä julkisuuslaki) tai muussa laissa säädetään, jollei oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa toisin säädetä. Saman pykälän mukaan hallintotuomioistuin voi kuitenkin salassapitosäännösten estämättä antaa oikeudenkäyntiasiakirjasta tiedon siinä laajuudessa kuin se on tarpeen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin taikka asiaan liittyvän tärkeän yleisen tai yksityisen edun turvaamiseksi.

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liikesalaisuudesta, samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa, ja kysymys ei ole kuluttajien terveyden tai ympäristön terveellisyyden suojaamiseksi tai toiminnasta haittaa kärsivien oikeuksien valvomiseksi merkityksellisistä tiedoista tai elinkeinonharjoittajan velvollisuuksia ja niiden hoitamista koskevista tiedoista.

Julkisuuslain 11 §:ssä säädetään asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin. Pykälän 1 momentin mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Pykälän 2 momentin 6 kohdan mukaan asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole mainitun pykälän 1 momentissa tarkoitettua oikeutta julkisessa hankinnassa toisen ehdokkaan tai tarjoajan liikesalaisuutta koskeviin tietoihin; tieto tarjousten vertailussa käytetystä kokonaishinnasta on kuitenkin aina annettava.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:ssä säädetään asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin. Pykälän 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuolena olevalla asianosaisella on oikeus saada tieto muustakin kuin julkisesta oikeudenkäyntiasiakirjasta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn, jollei mainitun pykälän 2 tai 3 momentista muuta johdu. Pykälän 3 momentin mukaan hallintotuomioistuin voi kuitenkin jättää antamatta muun ohella julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdassa mainitun salassa pidettäväksi säädetyn tiedon, jos tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Edellä mainittua oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:ää koskevassa hallituksen esityksessä (HE 12/2006 vp s. 28) on todettu, että harkittaessa tiedon antamatta jättämistä 3 momentin perusteella on otettava huomioon tiedon ilmaisemisesta aiheutuva haitta tai vahinko niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty julkisuuslaissa. Näitä etuja ovat yksityisyyden, terveyden ja lapsen edun turvaaminen, liike- ja ammattisalaisuuksien ja niiden rinnastettavien yritystoimintaa koskevien tietojen suojaaminen, yleinen järjestys ja turvallisuus sekä muu erittäin tärkeä yksityinen tai julkinen etu. Tieto voidaan jättää antamatta asianosaiselle vain, kun tämä on välttämätöntä salassa pidettäväksi säädettyjen etujen suojelemiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Harkittaessa valittajan vaatimien asiakirjojen antamista valittajalle on otettava huomioon oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamisen edellytykset. Valittajalla on oikeudellinen intressi sellaisiin tietoihin, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa sitä, onko hankintamenettely ollut julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaista.

Valittaja on esittänyt, että sillä on oikeus saada tieto muiden tarjoajien tarjousten yksikköhinnoista, koska asiassa ei ole muuten mahdollista varmistua siitä, että vertailuhinnat on laskettu oikein.

Hankintayksikkö on esittänyt, että yksikköhinnat sisältävät tarjoajien hinnoitteluun ja kustannusrakenteeseen liittyviä tietoja ja ovat tarjoajien liikesalaisuuksia. Yksikköhintojen antaminen valittajalle olisi omiaan antamaan valittajalle perusteetonta kilpailuetua tulevissa kilpailutuksissa.

Markkinaoikeus katsoo, että valittajan vaatimuksen kohteena olevat salaisiksi ilmoitetut tiedot sisältävät sellaista yksityiskohtaista tietoa muiden tarjoajien yksikköhinnoista, että tiedon antaminen aiheuttaisi tarjoajille taloudellista vahinkoa. Tarjoajilla voidaan katsoa olevan liiketoimintaansa liittyvä objektiivinen intressi pitää edellä mainitut tiedot salassa. Kysymys on siten julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdassa tarkoitetuista liikesalaisuuksista, joita ei voida antaa edes tarjouskilpailuun osallistuneelle asianosaisena pidettävälle valittajalle. Tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun eli liikesalaisuuksien suojaamiseksi. Kun otetaan lisäksi huomioon jäljempänä hankintamenettelyn oikeellisuudesta lausuttu, markkinaoikeus katsoo, ettei kyseisten tietojen antamatta jättäminen myöskään vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista. Valittajan vaatimus tiedon antamisesta asiakirjasta on sen vuoksi hylättävä.

Pääasiaratkaisun perustelut markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 2020/248 ja 2020/314

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on valitusten perusteella kysymys ensinnäkin siitä, onko tarjouspyyntö ollut riittävän selvä ja onko se tuottanut vertailukelpoisia tarjouksia. Asiassa on lisäksi kysymys siitä, onko hankintayksikkö menetellyt virheellisesti, kun se ei ole sulkenut tiettyjä tarjoajia tai niiden tarjouksia tarjouskilpailusta taikka hylännyt tiettyjä tarjouksia hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisina. Vielä asiassa on kysymys siitä, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti toteuttaessaan hankinnan markkinaoikeuskäsittelyn ajaksi.

Hankinnan kohteena on ollut hankintalain liitteen E 1 kohdan mukainen palveluhankinta. Hankintayksikön ilmoittama hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton arvo on ylittänyt hankintalain 25 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun kansallisen kynnysarvon. Näin ollen hankintalain 107 §:ssä säädetyn mukaisesti sovellettavaksi tulee, mitä hankintalain I (1–31 §) ja IV (123–174 §) osassa säädetään hankintasopimuksista sekä hankintalain 12 luku (107–115 §) sosiaali- ja terveyspalveluista sekä muista erityisistä palveluhankinnoista.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 113 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on pyydettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä toimittajia määräaikaan mennessä esittämään tarjouksensa. Tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava siten, että sen perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa palvelun olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava pois tarjouskilpailusta.

Hankintalain 114 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia tarjoajan soveltuvuudelle. Soveltuvuutta koskevien vaatimusten tulee olla oikeassa suhteessa hankinnan kohteeseen. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä vaatimukset hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintayksikön on suljettava tarjouskilpailusta ehdokas tai tarjoaja, joka ei vastaa asetettuja soveltuvuusvaatimuksia. Hankintayksikkö voi vaatia, että tarjoajat antavat tarjouksensa osana vakuutuksen, että ne täyttävät hankintayksikön asettamat soveltuvuutta koskevat vaatimukset. Vakuutuksessa annettujen tietojen paikkansapitävyys tulee tarkastaa tarjouskilpailun voittajan osalta ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista.

Hankintalain 115 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Hinta laatusuhteen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste sekä mahdolliset vertailuperusteet hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Hankintalain 153 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnasta on tehty valitus markkinaoikeuteen, hankintayksikkö voi järjestää hankinnan väliaikaisesti, jollei hankintaa voida sen luonteen vuoksi lykätä markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi. Pykälän 2 momentin mukaan hankinnan väliaikainen järjestäminen ei saa estää sitä, että valittajan vaatimuksesta markkinaoikeuden päätöksellä voidaan muun ohella kumota hankintayksikön päätös osaksi tai kokonaan.

Tarjouspyyntöasiakirjat ja hankintayksikön päätökset

Nyt kyseessä oleva kosmeettisten ja mekaanisten ylä- ja alaraajaproteesien sekä erikoisproteesien hankinta on jaettu alueellisesti neljään eri osa-alueeseen: 1) Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (HUS) alue, 2) Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (EKSOTE) alue, 3) Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (KYMSOTE) alue ja 4) Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän (PHHYKY) alue.

Alkuperäisen 26.9.2019 päivätyn tarjouspyynnön kohdassa ”Hankinnan kohteen kriteerit” on hankinnan osa-alueen 3 osalta alakohdassa ”Tarjoajan toimitilat” todettu vähimmäisvaatimuksena muun ohella seuraavaa:

”Kiinteä toimipiste Kotkassa ja Kouvolassa. Proteesin varsinainen valmistus voi tapahtua missä vain.”

Tarjoajan on tullut vastata edellä mainittuun kohtaan ”kyllä” sen vakuuttamiseksi, että kysymyksessä oleva vaatimus täyttyy.

Korjatussa 18.11.2019 päivätyssä tarjouspyynnössä on ollut sama tarjoajan toimitilaa koskeva vähimmäisvaatimus. Korjatun tarjouspyynnön (jäljempänä myös ”tarjouspyyntö”) kohdassa ”Hankinnan kohteen kriteerit” on hankinnan osa-alueen 3 osalta alakohdassa ”Tarjoajan toimitilat” lisäksi todettu muun ohella seuraavaa:

”Tarjoajan on liitettävä tähän selvitys käyttämistään työtiloista ja niiden sijainnista sekä tiloista, joissa asiakkaat käyvät. Jos tarjoajalla ei ole toimitiloja tarjouksen jättöhetkellä, tarjoajan on ladattava selvitys, jossa kerrotaan, kuinka toimitilojen järjestäminen tullaan varmistamaan sopimuskauden alkuun mennessä.”

Tarjouspyynnön kohdan ”Tarjouspyynnön muut ehdot” alakohdassa ”Tarjoajaa koskevat soveltuvuusvaatimukset” on todettu vähimmäisvaatimuksena 1.10 seuraavaa:

”Tarjoajalla on oltava hankintasopimuksen toteuttamiseen tarvittavat taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat. Tarjoajalla tulee olla asiakastiedon riskimittarin mukainen luokka 1–3, tai sitä vastaava talouden riskiluokitus. Päättyneen tilikauden liikevaihto tulee olla vähintään 200.000 euroa.

Tarjoajan on tullut vastata edellä mainittuun kohtaan ”kyllä” sen vakuuttamiseksi, että kysymyksessä oleva vaatimus täyttyy. Kyseisessä tarjouspyynnön kohdassa on todettu tältä osin lisäksi seuraavaa:

”Vastaamalla ’Kyllä’ tarjoaja vakuuttaa, että kyseinen vaatimus täyttyy. Tarjoajan tulee toimittaa pyydettäessä hankintayksikölle asiakastiedon riskimittariraportti, riskimittariraporttia vastaava selvitys sekä päättyneen tilikauden tilinpäätöstiedot, joista liikevaihtovaatimuksen täyttyminen selviää.”

Hankinnan osa-alueen 2 osalta tarjouspyynnön kohdassa II.2.4 ”Kuvaus hankinnasta” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Vertailua varten tarjoajan tulee antaa vaaditut tiedot jokaiseen positioon Excel-tarjouslomakkeella (liite 3), jotka koskevat tarjottua proteesiryhmää (1 yläraajaproteesit) ja proteesiryhmää (2 alaraajaproteesit). Rivitarjouslomakkeelle koskien ryhmää (3) tarjoaja voi tarjota yhtä/useampaa/kaikkia positioita.”

Vastaava toteamus on esitetty myös hankinnan osa-alueiden 3 ja 4 osalta.

Tarjouspyynnön kunkin hankinnan osa-alueen kohdassa II.2.5 ”Hankintasopimuksen tekoperusteet” on todettu seuraavaa:

”Hinta ei ole ainoa myöntämisperuste, ja kaikki perusteet on mainittu pelkästään hankinta-asiakirjoissa.”

Tarjouspyynnön kohdan ”Muut tiedot” alakohdassa ”Hankintamenettelyä koskevat lisätiedot” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Hankinnan kohteeseen liittyvät laatuvaatimukset on huomioitu hankinnan kohdetta koskevissa vähimmäisvaatimuksissa. Tarjousvertailussa ei ole erikseen pisteytettäviä laatukriteereitä, vaan kaikki tarjouspyynnössä ja sen liitteissä mainitut laatuvaatimukset ovat pakollisia.”

Tarjouspyynnön kohdan ”Päätöksenteon perusteet” alakohdassa ”Hankinnan valintaperuste ja päätöksenteko” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Valintaperusteena on kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous siten, että laadulliset tekijät on kuvattu tarjouspyynnössä ja sen liitteissä ehdottomina vaatimuksina.
Hintaa käytetään hintaliitteissä 2, 3, 4 ja 5 ilmoitetuin hintojen painotusprosenttien mukaisesti kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena.
HUS:n näkemyksen mukaan palvelun laatu voidaan taata pakollisilla vaatimuksilla ja sopimusehdoilla.

Alla kuvatut valintaperusteet koskevat jokaista tarjouskilpailuun osallistunutta hankintayksikköä:

[– –]

1. Yläraajaproteesit siten, että jokainen positio on tarjottu. Yläraajaproteesit vertaillaan hintaliitteissä ilmoitetuin painotusprosentein omana kokonaisuutenaan. Tähän kokonaisuuteen tullaan valitsemaan kaksi (2) palveluntuottajaa tarjouskilpailussa syntyneen ensisijaisuusjärjestyksen mukaisesti.

2. Alaraajaproteesit siten, että jokainen positio on tarjottu. Alaraajaproteesit vertaillaan hintaliitteissä ilmoitetuin painotusprosentein omana kokonaisuutenaan. Tähän kokonaisuuteen tullaan valitsemaan kaksi (2) palveluntuottajaa tarjouskilpailussa syntyneen ensisijaisuusjärjestyksen mukaisesti.

3. Riveittäin tarjottavat proteesit voi tarjota siten, että tarjoaa yhden/useamman/kaikki rivit positioittain.
Jokainen rivi vertaillaan erikseen ja riveittäin ilmoitettujen painotusprosenttien mukaisesti valitaan kaksi (2) palveluntuottajaa ensisijaisuusjärjestykseen tarjouskilpailussa syntyneen etusijajärjestyksen mukaisesti.”

Tarjouspyynnön hintaliitteinä 3, 4 ja 5 ovat olleet Excel-asiakirjat, joihin tarjoajien on tullut kolmelle eri välilehdelle täyttää tarjoamiensa tuotteiden yksikköhinnat hankinnan osa-alueiden 2–4 osalta. Excel asiakirjojen jokaisella välilehdellä on todettu muun ohella seuraavat ohjeet tarjoajille:

”Tarjoajan tulee vastata kaikkiin vihreisiin soluihin.
Harmaissa soluissa on valmiita laskentakaavoja. Älä täytä näitä soluja äläkä poista tai muuta kaavoja!”

Mainituissa Excel-asiakirjoissa on lisäksi esitetty tiedot osahintojen painotusprosenteista siltä osin kuin painotuksia on käytetty. Taulukoissa on ollut valmiit laskentakaavat, joiden perusteella tarjoajien lopulliset vertailuhinnat ovat muodostuneet.

Hankintayksikkö on 28.5.2020 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut kaikkien hankinnan osa-alueiden kuhunkin kilpailutettuun positioon kaksi toimittajaa.

Hankintapäätöksessä valintaperusteena on mainittu ”Hinta–laatusuhteeltaan paras”.

Hankintapäätöksen kohdassa ”Tarjousvertailu” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Tarjoukset vertailtiin kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella tuotepositioittain. Valintaperusteena on alin hinta. Laatutekijät oli kuvattu vähimmäisvaatimuksina.”

Hankintayksikkö on 8.7.2020 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä oikaissut 28.5.2020 tekemäänsä hankintapäätöstä hankinnan osa alueiden 3 ja 4 osalta ottamalla huomioon myös valittajan tarjoushinnat.

Tarjouspyynnön epäselvyys

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut valintaperusteen ilmoittamisen osalta ristiriitainen. Valittajan mukaan tarjouspyynnössä valintaperusteeksi on määritetty hinta-laatusuhteeltaan paras tarjous, vaikka hankintapäätöksen mukaan valintaperusteena on käytetty halvinta hintaa. Lisäksi tarjouspyyntö on ollut epäselvä vertailuhintojen laskemisen perusteiden osalta. Valittajan mukaan vertailuhinta on laskettu valittajalle epäselväksi jääneellä laskentakaavalla. Tarjoukset eivät ole olleet keskenään vertailukelpoisia, eikä hankintamenettelyssä ole toimittu avoimuuden periaatteen mukaisesti.

Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjouspyyntöasiakirjoista on riittävän selvästi käynyt ilmi, että valintaperusteena on ollut tarkoituksena käyttää halvinta hintaa. Vertailuhintojen muodostuminen on kuvattu tarjouspyyntöasiakirjoissa selvästi. Hankintayksikön mukaan hintavertailussa käytetyt painokertoimet ja laskentakaavat ovat olleet tarjoajien nähtävillä tarjouspyynnön hintaliitteissä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden ja niiden mahdollisten painoarvojen määrittämisessä. Tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat on kuvattava tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö on omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Tarjouspyynnöstä tulee käydä ilmi ne nimenomaiset seikat, jotka tulevat vaikuttamaan tarjousten vertailuun. Vertailuperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Edellä todetun mukaisesti tarjouspyynnössä on viitattu kokonaistaloudellisen edullisuuden valintaperusteena jossain määrin ristiriitaisesti sekä halvimpaan hintaan että siihen, että hinta ei ole ainoa valintaperuste. Tarjouspyynnössä on kuitenkin nimenomaisesti todettu, että tarjousvertailussa ei ole erikseen pisteytettäviä laatukriteerejä vaan että kaikki tarjouspyynnössä ja sen liitteissä mainitut laatuvaatimukset ovat pakollisia.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnön perusteella ammattimaisesti toimivien tarjoajien on tullut ymmärtää, että tarjousten vertailuperusteena käytetään halvinta hintaa ja että laadulliset tekijät otetaan huomioon tarjouskilpailussa vähimmäisvaatimuksina. Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö on ollut tältä osin riittävän selvä, jotta sen perusteella on voitu antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Vertailuhintojen laskemisen väitetyn epäselvyyden osalta markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien on tullut täyttää tarjouspyynnön hintaliitteinä olleisiin Excel-asiakirjoihin merkittyihin soluihin pyydetyt yksikköhinnat. Hintaliitteessä on ollut tieto kunkin tarjottavan position osahintojen painotusprosenteista. Taulukoissa on lisäksi ollut valmiit laskentakaavat, joiden perusteella tarjoajien lopulliset vertailuhinnat ovat muodostuneet. Vaikka näitä laskentakaavoja ei ole erikseen esitetty tarjouspyyntöasiakirjoissa siten, että ne olisivat suoraan nähtävillä, vaan ne on kirjattu ainoastaan Excel taulukoiden tiettyihin soluihin, kyseisissä Excel taulukoissa on nimenomaisesti mainittu, että taulukoiden tiettyihin soluihin on tehty valmiita laskentakaavoja. Markkinaoikeus katsoo tarjouspyyntöasiakirjoista käyneen riittävän selkeästi ilmi, miten tarjousten pisteytys tapahtuu. Tarjoajat ovat voineet tarjouspyynnön perusteella ymmärtää, mitkä seikat vaikuttavat tarjousvertailussa annettaviin pisteisiin, eikä pisteytystapa ole tältä osin ollut avoimuusperiaatteen vastainen tai antanut hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailussa.

Edellä todetuin perustein hankintayksikkö ei ole menetellyt valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti tarjouspyyntöasiakirjoja laatiessaan.

Haltija Group Oy:n ja Respecta Oy:n soveltuvuus

Valittaja on esittänyt, että Haltija Group Oy ja Respecta Oy eivät ole täyttäneet tarjouspyynnössä asetettua vakavaraisuutta koskevaa soveltuvuusvaatimusta, koska kyseiset tarjoajat ovat tuottaneet tappiota edellisvuosien aikana. Valittajan mukaan kyseiset tarjoajat olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta.

Hankintayksikkö on esittänyt, että tappiota tuottamatonta liiketoimintaa ei ole asetettu tarjouspyynnön soveltuvuusvaatimukseksi ja että mainitut tarjoajat ovat täyttäneet vakavaraisuutta koskevat soveltuvuusvaatimukset.

Kuultavat Haltija Group Oy ja Respecta Oy ovat esittäneet, että ne ovat täyttäneet tarjouspyynnössä asetetut vakavaraisuutta koskevat vaatimukset.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan toimittajan kyvystä toteuttaa hankinta. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa siihen, että tarjoajan tarjouksessaan esittämät tiedot pitävät paikkansa, ellei sillä ole perusteltua syytä muuta epäillä.

Edellä todetulla tavalla tarjouspyynnössä on asetettu tarjoajien soveltuvuuden osalta edellytykseksi, että tarjoajalla on hankintasopimuksen toteuttamiseen tarvittavat taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat. Tältä osin tarjouspyynnössä on vaadittu, että tarjoajalla on asiakastiedon riskimittarin mukainen luokka 1–3 tai sitä vastaava talouden riskiluokitus ja että tarjoajan päättyneen tilikauden liikevaihto on vähintään 200.000 euroa. Molemmat mainitut kuultavat ovat tarjouksissaan vahvistaneet ”kyllä”-merkinnällä kyseisten soveltuvuusvaatimusten täyttymisen, eikä asiassa ole ilmennyt seikkoja, joiden perusteella hankintayksikön olisi tullut epäillä tarjoajien ilmoittamaa tietoa. Valittajakaan ei ole edes väittänyt, etteivät mainitut kuultavat olisi täyttäneet tarjouspyynnön vaatimuksia riskiluokituksesta tai liikevaihdosta. Kun otetaan lisäksi huomioon, että tarjouspyynnössä ei ole edellytetty, että tarjoajien liiketoiminnan on tullut olla tappiotonta, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut Respecta Oy:tä ja Haltija Group Oy:tä tarjouskilpailusta valittajan esittämällä perusteella.

Haltija Group Oy:n ja Respecta Oy:n tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus

Valittaja on esittänyt, että Haltija Group Oy:n ja Respecta Oy:n tarjoukset olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta hankinnan osa-alueen 3 (KYMSOTE) osalta sen vuoksi, että tarjoukset eivät ole täyttäneet tarjouspyynnössä asetettua kiinteää toimipaikkaa koskevaa vaatimusta.

Hankintayksikkö on esittänyt, että se on korjatulla hankintailmoituksellaan täsmentänyt tarjouspyynnön vaatimuksia siten, että tarjouksissa on tullut antaa selvitys, miten tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset kiinteän toimipaikan osalta tulevat täyttymään sopimuskauden alkuun mennessä.

Kuultava Haltija Group Oy on esittänyt, että se on korjatun tarjouspyynnön mukaisesti toimittanut selvityksen siitä, miten sen on ollut tarkoitus tuottaa palvelua Kotkassa ja Kouvolassa.

Kuultava Respecta Oy on esittänyt, että sen tarjous on täyttänyt tarjouspyynnön vaatimukset kiinteiden toimipisteiden sijainnin osalta korjatun tarjouspyynnön mukaisesti. Respecta Oy:n mukaan se on liittänyt tarjoukseensa selvityksen toimitilojen järjestämisestä tarjouspyynnön mukaisesti ja järjestänyt toimitilat ennen sopimuskauden alkua selvityksessä kuvatun mukaisesti.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoaja vastaa tarjouksensa sisällöstä ja hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa tarjouksessa ilmoitettuihin tietoihin, ellei sillä ole perusteltua syytä muuta epäillä.

Edellä todetulla tavalla tarjouspyynnössä on edellytetty, että tarjoajalla on hankinnan osa-alueen 3 osalta kiinteä toimipiste Kotkassa ja Kouvolassa. Saadun selvityksen mukaan hankintayksikkö on korjatulla tarjouspyynnöllään täsmentänyt muun ohella hankinnan osa-alueen 3 vähimmäisvaatimuksia siten, että kiinteiden toimipisteiden sijaintia koskevan vaatimuksen täyttämiseksi on ollut riittävää, että tarjoaja on oheistanut tarjoukseensa selvityksen siitä, miten mainittu vähimmäisvaatimus on ollut tarkoitus täyttää hankintasopimuskauden alkuun mennessä. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan sekä Haltija Group Oy että Respecta Oy ovat vahvistaneet tarjouksissaan ”kyllä” merkinnällä kyseisen hankinnan osa-aluetta 3 koskevan vähimmäisvaatimuksen toteutumisen ja toimittaneet tarjoustensa liitteinä kyseessä olevaa toimipistevaatimusta koskevan selvityksen, eikä asiassa ole ilmennyt seikkoja, joiden perusteella hankintayksikön olisi tullut epäillä tarjoajien ilmoittamia tietoja. Edellä todetuin perustein markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut Haltija Group Oy:n ja Respecta Oy:n tarjouksia tarjouskilpailusta hankinnan osa-alueen 3 osalta valittajan esittämällä perusteella.

Poikkeuksellisen alhainen tarjoushinta

Valittaja on esittänyt, että osa tarjoajista on tarjonnut poikkeuksellisen alhaisia yksikköhintoja. Valittajan mukaan hankinnan kohteena olevien tuotteiden vuoksi tarjouksissa olleiden vertailuhintojen suuret poikkeamat eivät ole olleet mahdollisia ilman, että tarjoajat ovat tarjonneet tuotteita selvästi alle markkinahintojen.

Hankintayksikkö on esittänyt, etteivät saatujen tarjousten hinnat ole kokonaisuutena arvioituna vaikuttaneet poikkeuksellisen alhaisilta siten, että sen olisi tullut pyytää hinnoista tarkempaa selvitystä. Hankintayksikön mukaan tarjoushintojen vaihtelu on alalle tyypillistä. Ne tuoteryhmät, joissa on tarjottu alhaisempia yksikköhintoja, ovat pääasiassa olleet sellaisia, jotka ovat olleet volyymiltään pieniä ja joiden painokerroin on siitä syystä ollut alhainen. Hankintayksikkö on lisäksi pyrkinyt estämään nollahinnoitteluun tai alhaisiin yksikköhintoihin perustuvaa hintakikkailua käyttämällä osahintojen painotusta sekä osa aluekohtaista painotusta.

Markkinaoikeus toteaa, että nyt kyseessä olevaan Liitteen E mukaiseen palveluhankintaan sovellettavan hankintalain 12 luvun säännöksistä ei ilmene, että hankintalain II osaan kuuluvan ja poikkeuksellisen alhaisia tarjouksia koskevan 96 §:n säännöksiä sovellettaisiin hankintalain 12 luvun mukaisissa hankinnoissa. Hankintalain 12 luvussa ei ole myöskään säädetty erikseen hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisten tarjousten käsittelystä.

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että tarjoaja vastaa tarjouksensa sisällöstä ja hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa tarjouksessa ilmoitettuihin tietoihin. Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on kuitenkin myös sosiaali- ja terveyspalveluja sekä muita erityispalveluja koskevissa hankinnoissa oikeus turvata oma sopimusoikeudellinen asemansa muun ohella sen varalta, että tarjoajat tarjoavat palveluja hinnalla, jolla hankintaa ei voida toteuttaa hankinta-asiakirjoissa kuvatun mukaisesti tai jonka johdosta hankinnan toteuttamisessa syntyy hankintayksikölle taloudellisia riskejä. Tämän vuoksi hankintayksiköllä on oikeus hankintalain 12 luvun mukaisissa hankinnoissa pyytää selvitystä poikkeuksellisen alhaisen tarjoushinnan syistä ja tarvittaessa sulkea tarjous tarjouskilpailusta.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjousten yksikköhinnat ovat edellä esitetyin tavoin salassapidettäviä. Saadun selvityksen mukaan tarjoajien tarjouksissaan ilmoittamissa yksikköhinnoissa on ollut jonkin verran eroja toisiinsa nähden. Hankintayksikön mukaan tarjoushintojen vaihtelu on alalle tyypillistä eivätkä saatujen tarjousten hinnat ole sen käsityksen mukaan vaikuttaneet poikkeuksellisen alhaisilta. Valittaja ei ole myöskään edes esittänyt, että jonkin tarjoajan tarjousta tulisi kokonaisuutena arvioiden tai jonkin tietyn hankinnan osa-alueen tai siihen kuuluvan position osalta pitää poikkeuksellisen alhaisena.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouksia kokonaisuutena arvioiden hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa puitteissa arvioida, etteivät tarjoajien tarjoukset ole hinnaltaan vaikuttaneet poikkeuksellisen alhaisilta. Kun lisäksi otetaan huomioon edellä tarjouspyynnön vertailuperusteista lausuttu, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintalain 3 §:n 1 momentista ilmenevän vastaisesti, kun se ei ole pyytänyt tarjoajilta ennen hankintapäätöksen tekemistä selvitystä tarjoustensa hinnoista eikä ole hylännyt tarjouksia hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisina.

Hankinnan väliaikainen järjestäminen

Valittajan on katsottava valituksessaan vielä esittäneen, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti toteuttaessaan esillä olevan hankinnan markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi.

Hankintayksikkö on esittänyt, että sillä on ollut tarve hankinnan väliaikaiselle järjestämiselle, koska hankintayksiköllä on lakisääteinen velvollisuus hankinnan kohteena olevien palveluiden järjestämiseen. Hankintayksikön mukaan se on pyrkinyt hankintaa väliaikaisesti järjestäessään turvaamaan tarjoajien tasapuolisen kohtelun ehdottamalla väliaikaisen sopimuksen tekemistä kaikkien tarjouskilpailussa valituiksi tulleiden tarjoajien kanssa.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikkö on lokakuussa 2020 tehnyt Haltija Group Oy:n, ICF Protech Oy:n, Respecta Oy:n ja Soleus Oy:n kanssa ”sopimus hankinnan väliaikaisesta järjestämisestä” -nimiset sopimukset. Markkinaoikeudelle toimitetuissa sopimuksissa on todettu muun ohella seuraavaa:

”Tämä sopimus tehdään väliaikaisena sopimuksena siksi ajaksi, kun hankintaa koskeva päätös on markkinaoikeuden käsiteltävänä (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016) 153 §). Hankinnan luonteen vuoksi sitä ei voida lykätä tuomioistuinkäsittelyn ajaksi.

[– –]

Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi.

Mikäli markkinaoikeus hyväksyy sopimuksen kohteena olevista tuotteista ja palveluista tehdyn valituksen, sopimus on Sopijapuolten irtisanottavissa yhden (1) kuukauden irtisanomisajalla. Toimittajalla on kuitenkin velvollisuus tämän sopimuksen mukaisiin toimituksiin aina siihen saakka, kunnes vastaavien tuotteiden saanti on Tilaajan uuden hankintamenettelyn jälkeen turvattu.

Mikäli markkinaoikeus päätöksellään hylkää valituksen, sitoutuvat osapuolet solmimaan hankintasopimuksen alkuperäisen kilpailutuksen mukaisin ehdoin, ellei jatkovalituksesta seuraa täytäntöönpanon keskeytystä. Uuden sopimuksen tulee olla tarjouspyynnön liitteenä olevan sopimusluonnoksen mukainen.”

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikkö on pyrkinyt solmimaan sopimuksen myös valittajan kanssa, mutta valittaja on kieltäytynyt sopimuksen tekemisestä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankinnan kohteena on hankintayksikön esittämin tavoin ollut sen lakisääteisiin velvollisuuksiin kuuluvien palveluiden toteuttaminen. Asiassa ei esitetyn selvityksen perusteella ole käynyt ilmi, eikä valittaja ole edes väittänyt, että hankintaa voitaisiin lykätä markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi. Asiassa ei myöskään ole käynyt ilmi, että hankinnan väliaikainen järjestäminen estäisi hankintalain 153 §:n 2 momentissa tarkoitettujen seuraamusten määräämisen.

Kun otetaan huomioon, että hankintayksikkö on esittämällään tavalla pyrkinyt järjestämään hankinnan väliaikaisesti kaikkien valittujen tarjoajien kanssa, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön voida katsoa menetelleen valittajan esittämällä tavalla hankintasäännösten vastaisesti järjestäessään hankinnan väliaikaisesti markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 2020/248 ja 2020/314

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan viimeksi mainitun lain 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2020/248 hankintapäätöstä on oikaistu hankinnan osa-alueiden 3 ja 4 osalta vasta sen jälkeen, kun valittaja on tehnyt valituksen markkinaoikeudelle. Hankintaoikaisu on liittynyt valittajan valituksessa esittämiin seikkoihin. Tässä suhteessa asian saattaminen markkinaoikeuden käsiteltäväksi on ollut perusteltua. Sanottuun nähden olisi asiassa annetusta ratkaisusta huolimatta kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 97 §:n 2 momentin mukaan korvausta voidaan suorittaa myös oikeudenkäynnin osapuolelle oikeudenkäynnistä aiheutuneesta työstä ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvästä menetyksestä. Säännöksen esitöiden (HE 29/2018 vp s. 172) mukaan, mikäli oikeudenkäynnin osapuoli käyttää asiamiestä tai avustajaa, ei osapuolelle itselleen voida arvioida yleensä aiheutuvan sellaista työtä tai menetystä, joka tulisi korvata. Suomen Apuvälinetalo Oy:llä on markkinaoikeudessa ollut asiamies. Tämän vuoksi ja kun Suomen Apuvälinetalo Oy:lle ei voida muutoinkaan arvioida aiheutuneen sellaista työtä tai menetystä, joka tulisi korvata edellä mainitun säännöksen nojalla, on valittajan vaatimus asianosaiskulujen korvaamisesta hylättävä.

Edellä todetuin perustein hankintayksikkö on velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2020/248. Vastaavasti hankintayksikkö saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan kyseisessä asiassa.

Markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2020/314 annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2020/314. Vastaavasti valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan kyseisessä asiassa.

Lopputulos markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 2020/248 ja 2020/314

Markkinaoikeus hylkää Suomen Apuvälinetalo Oy:n vaatimuksen tiedon antamisesta asiakirjasta markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 2020/248 ja 2020/314.

Markkinaoikeus jättää valituksen pääasian osalta tutkimatta siltä osin kuin valitus koskee hankinnan osa-alueen 2 positioita 3B, 3F ja 3G markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2020/248.

Asian käsittely raukeaa pääasian osalta siltä osin kuin valitus koskee hankinnan osa-alueita 3 ja 4 markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2020/248.

Markkinaoikeus jättää valituksen pääasian osalta tutkimatta siltä osin kuin valitus koskee hankinnan osa-alueen 3 positioita 3B, 3E, 3F ja 3G sekä hankinnan osa-alueen 4 positiota 3G markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2020/314.

Siltä osin kuin markkinaoikeus on tutkinut valituksen, markkinaoikeus hylkää valituksen pääasian osalta siltä osin kuin valitus koskee hankinnan osa-aluetta 2 markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2020/248.

Siltä osin kuin markkinaoikeus on tutkinut valituksen, markkinaoikeus hylkää valituksen markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2020/314.

Markkinaoikeus velvoittaa Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän korvaamaan Suomen Apuvälinetalo Oy:n oikeudenkäyntikulut 5.100 eurolla viivästyskorkoineen markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2020/248. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Suomen Apuvälinetalo Oy:n vaatimuksen asianosaiskulujensa korvaamisesta markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2020/248.

Markkinaoikeus hylkää Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2020/248.

Markkinaoikeus velvoittaa Suomen Apuvälinetalo Oy:n korvaamaan Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut 1.750 eurolla viivästyskorkoineen markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2020/314. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Pasi Yli-Ikkelä ja Mirva Näsi.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.