MAO:247/19

Asian tausta

Ylöjärven Jäähalli Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 20.12.2017 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella ja 15.1.2018 julkaistulla korjausilmoituksella innovaatiokumppanuudella toteutettavasta Ylöjärven jäähallin modernisoinnin, erityisesti kylmälaitteiden uusimisen suunnittelun ja toteutuksen rakennusurakasta.

Ylöjärven Jäähalli Oy:n toimitusjohtaja on 11.6.2018 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Huurre Finland Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 400.000–800.000 euroa.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankintasopimusta ei ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Suomen Tekojää Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankinta-asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 58.000 euroa.

Perusteet

Tarjousten vertailua ja pisteytystä ei ole suoritettu tasapuolisesti vertailuperusteiden ympäristöystävällisyys, vaikutukset ylläpitoon ja toteuttamiskelpoisuus osalta.

Valittajan osallistumishakemuksessa ja periaatekaaviossa esitetty tarjous on ollut ollut kokonaistaloudellisesti edullisin. Ympäristöystävällisyyden ja vaikutukset ylläpitoon osalta tarjous on ollut vähintään yhtä hyvä kuin voittaneen tarjoajan tarjous ja toteuttamiskelpoisuuden osalta se on ollut parempi. Lisäksi tarjous on ollut sisällöltään huomattavasti laajempi kuin voittaneen tarjoajan tarjous ja jäähallien ympäristöystävällisestä ja energiaa säästävästä toteutuksesta esitetyt referenssit ovat olleet huomattavasti paremmat.

Vastine

Vaatimukset

Ylöjärven Jäähalli Oy on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää valituksen tutkimatta sen täydennyksessä 4.7.2018 esitettyjen vaatimusten osalta ja hylkää valituksen muita osin ja toissijaisesti, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Hankintayksikkö on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 8.333,75 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Valittaja on valitusajan päättymisen jälkeen markkinaoikeudelle 4.7.2018 saapuneessa valituksen täydennyksessä esittänyt uusia vaatimuksia hankintapäätöksen kumoamisesta, hankintayksikön kieltämisestä soveltamasta hankinta-asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa ja velvoittamisesta korjaamaan virheellisen menettelynsä sekä hankintayksikön määräämisestä maksamaan valittajalle hyvitysmaksua. Alkuperäisessä valituksessa valittaja on vaatinut ainoastaan voittaneen tarjoajan sulkemista tarjouskilpailusta. Markkinaoikeuden tulee jättää valitusajan päättymisen jälkeen esitetyt vaatimukset tutkimatta.

Alkuperäisessä valituksessa ei ole esitetty perusteluja voittaneen tarjoajan tarjouskilpailusta sulkemista koskevan vaatimuksen osalta. Valittajan oman tarjouksensa paremmuudesta esittämä ei millään tavoin osoita sitä, miksi voittanut tarjoaja olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta. Voittanut tarjoaja on täyttänyt tarjoajille asetetut soveltuvuusvaatimukset ja se on tehnyt tarjouspyynnön mukaisen tarjouksen. Näin ollen sitä ei ole voitu sulkea tarjouskilpailusta.

Ympäristöystävällisyys on ollut kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteena. Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut ympäristöystävällisempi kuin valittajan tarjous, koska sen ilmoittama vuotuinen energiankulutus on ollut pienempi kuin valittajan ilmoittama. Valittaja on vedonnut siihen, että sen kokemus ja referenssit jäähallien ympäristöystävällisestä ja energiaa säästävästä tekniikasta ja toteutuksesta ovat parempia kuin voittaneen tarjoajan. Kokemus ja referenssit eivät kuitenkaan ole olleet kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteina, joten valittajan esittämällä ei ole merkitystä asian arvioinnissa. Lisäksi kokemus ja referenssit liittyvät lähtökohtaisesti tarjoajan soveltuvuuden arviointiin, joten hankintayksikkö ei ole voinut niiden perusteella arvioida tarjousten kokonaistaloudellista edullisuutta.

Vaikutusten ylläpidon osalta on tarjousten vertailussa arvioitu esitetyn ratkaisun ja olosuhteiden muunneltavuus eri tarpeisiin, valvonta- ja huoltovasteajat sekä käyttöön esitetyt ohjelmistot ja eri käyttöliittymät sekä niiden valmiusaste.

Esitetyn ratkaisun ja olosuhteiden muunneltavuuden eri tarpeisiin kohdalta on arvioitu, voidaanko tarjotussa ratkaisussa muunnella lauhdelämmön ja ostosähkön suhdetta. Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut ainoa, jossa on tuotu esiin mahdollisuus muunnella ostoenergian suhdetta tuotettuun lauhdelämpöön. Tämä on mahdollistanut muuttuneisiin olosuhteisiin reagoinnin ja kyseinen ominaisuus on ollut hankintayksikön kannalta tarpeellinen. Voittaneen tarjoajan tarjous on siten tältä osin ollut parempi kuin valittajan.

Valvonta- ja huoltovasteaikojen osalta hankintayksikkö on valittajan esittämin tavoin arvioinut valittajan ja voittaneen tarjoajan tarjoukset yhtä hyviksi.

Käyttöön esitettyjen ohjelmistojen ja eri käyttöliittymien sekä niiden valmiusasteen osalta voittaneen tarjoajan tarjouksessa on tarjottu valmista ohjelmistoa ja käyttöliittymiä sekä esitetty selkeästi, kuinka niitä voidaan hyödyntää jäähallin toiminnassa. Valittajan tarjoamat mobiililiittymät ovat sen sijaan olleet vasta kehitysasteella eikä tarjouksessa ole selvitetty mobiililiittymien ja ohjausjärjestelmien ominaisuuksia. Valittajan ohjausjärjestelmien valmiusasteesta ilmoittaman mukaan automaation ja mobiiliapplikaation kehitys valmistuu 2019 aikana ja tekniikan ja ohjausjärjestelmän toimintojen optimointi kerätyn datan perusteella 2020. Valmiusaste on siten ollut valittajalla huonompi kuin voittaneella tarjoajalla ja hankintayksikkö on voinut perustellusti katsoa, että voittaneen tarjoajan tarjous on mainituilta osin parempi kuin valittajan. Valittajan väite siitä, että sen tarjous on ollut tältä osin vähintään yhtä hyvä kuin voittaneen tarjoajan tarjous on siten virheellinen.

Toteuttamiskelpoisuuden osalta on erikseen pisteytetty mahdollisuus uuden teknologian tukeen, annettujen lukujen ja arvojen vertailukelpoisuus, perustelut ja sitoutuminen annettujen arvojen toteutumiseen sekä ratkaisuun sisällytetyt laitteet ja muutostyöt ja niiden perustelut.

Ainoastaan voittaneen tarjoajan tarjouksella on hankintayksikön arvion mukaan ollut mahdollisuus saada Työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimaa uuden teknologian tukea. Valittajan tarjouksella ei ole ollut tätä mahdollisuutta, koska siinä ei ole ollut uutta teknologiaa.

Annettujen lukujen ja arvojen vertailukelpoisuuden osalta sekä valittajan että voittaneen tarjoajan tarjousten on arvioitu sisältävän niin tarkat luvut, että ne ovat vertailtavissa. Hankintayksikkö on siten katsonut molemmat tarjoukset tältä osin toteuttamiskelpoisiksi.

Perustelujen ja sitoutumisen annettujen arvojen toteutumiseen osalta ainoastaan voittanut tarjoaja on antanut tarjouksessaan takuun tehokkuusvelvoitteille. Näin ollen hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti arvioidessaan voittaneen tarjoajan tarjouksen tältä osin valittajan tarjousta paremmaksi.

Ratkaisuun sisällytetyt laitteet ja muutostyöt ja niiden perustelut osalta hankintayksikkö on katsonut, että kaikkien tarjoajien tarjoukset ovat olleet toisiinsa nähden yhtä toteuttamiskelpoisia.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankinnan kohteena ollut jäähallin modernisointi on ollut toteutettavissa markkinoilta saatavilla rakennusurakoilla. Hankinnassa eivät ole täyttyneet innovaatiokumppanuuden käytölle hankintamenettelynä asetetut edellytykset.

Toteutettu hankintamenettely ei ole ollut hankintasäännösten mukainen. Hankintayksikkö on käynyt tarjoajien kanssa neuvotteluja niiden alustavien tarjousten perusteella. Neuvotteluista ei ole toimitettu pöytäkirjaa. Hankintayksikkö ei ole kuitenkaan neuvottelujen perusteella lähettänyt lopullista tarjouspyyntöä tarjoajille, vaan se on tehnyt myös tarjousten vertailun ja valinnan alustavien tarjousten perusteella.

Alustavien tarjousten perusteella tehty tarjousten pisteytys on ollut virheellistä elinkaarikustannusten ja ympäristöystävällisyyden osalta, koska valittajan kustannuslaskelma ja energiankulutus on laskettu koko vuoden eli 12 kuukauden käytön mukaan mutta voittaneen tarjoajan laskelmat on tehty 11 kuukauden mukaan.

Vaikutukset ylläpitoon osalta valittajan tarjous on täyttänyt muunneltavuuden osalta täydellisesti asetetut vaatimukset. Vasteaikojen osalta valittajan tarjous on ylittänyt alan vaatimukset. Sen sijaan voittanut tarjoaja ei ole esittänyt huollon vasteaikoja. Valittajan tarjoamat ohjelmistot ja käyttöliittymät ylittävät alan yleiset vaatimukset ja ovat laajuudeltaan ja ominaisuuksiltaan vähintään yhtä hyvät kuin voittaneen tarjoajan tarjoamat.

Toteuttamiskelpoisuuden osalta valittajan tarjoamalla laitekokonaisuudella, jota ei ole tässä laajuudessa ja esitetyllä ohjausautomatiikalla toteutettu aiemmin, on ollut erinomaiset mahdollisuudet uuden teknologian tukeen. Lukujen ja arvojen vertailukelpoisuuden osalta valittajan ilmoittamat tiedot ovat perustuneet käytännössä toteutettuihin projekteihin ja niistä kerättyyn tietoon. Kyseessä ovat siten todelliset arvot, joiden toteutumiseen valittaja on sitoutunut.

Laitteiden ja niiden muutostyön osalta valittajan olisi tullut saada vähintään sama pistemäärä kuin voittaneen tarjoajan, koska sen tarjoama laitekokonaisuus on suunniteltu olemassa olevaan rakennukseen ja suunnittelussa on huomioitu tarvittavat muutostyöt.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on lisävastineessaan esittänyt, että EU-kynnysarvon alittavassa hankinnassa hankintayksikkö on hankintasäännösten mukaisesti voinut määritellä itse käytettävän hankintamenettelyn. Osallistumispyynnössä kuvatulla tavalla hankintamenettelynä on käytetty menettelyä, joka on mukaillut hankintasäännöksissä kuvattua innovaatiokumppanuutta. Asiassa ei ole merkitystä sillä, että hankintayksikkö ei olisi noudattanut innovaatiokumppanuudesta säädettyä tai että mainitun menettelyn käyttämisen edellytyksistä säädetty ei olisi täyttynyt.

Elinkaarikustannusten ja ympäristöystävällisyyden osalta on osallistumispyynnön tarkennuksessa todettu, että laskelmat on tullut tehdä 11 kuukauden vuotuisen käytön perusteella. Valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, koska ilmoittamansa mukaan se on tehnyt laskelmat vertailukelvottomalla tavalla eli 12 kuukauden perusteella. Voittanut tarjoaja on tehnyt laskelmat hankintayksikön edellyttämällä tavalla eli 11 kuukauden perusteella. Valittajan tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta.

Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on vertailuperusteeseen vaikutukset ylläpitoon liittyen esitetty huollon vasteajat. Asiassa ei ole tarjousten vertailun arvioinnin osalta merkitystä sillä, että valittajan tarjoama palvelu on sen mukaan ylittänyt alan yleiset vaatimukset.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Vaatimuksen tutkiminen

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajan valitus on jätettävä tutkimatta siltä osin kun valittaja on valitusajanpäättymisen jälkeen 4.7.2018 esittänyt uusia vaatimuksia hankintapäätöksen kumoamisesta, hankintayksikön kieltämisestä soveltamasta hankinta-asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa ja velvoittamisesta korjaamaan virheellisen menettelynsä sekä hankintayksikön määräämisestä maksamaan valittajalle hyvitysmaksua.

Hankinta-asian käsittelyyn markkinaoikeudessa sovelletaan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) säännösten lisäksi mainitun lain 167 §:n 1 momentin mukaan hallintolainkäyttölakia (586/1996). Hallintolainkäyttölain 23 §:n mukaisesti hakemuksessa on ilmoitettava hakemusajan kuluessa, miltä kohdin päätökseen vaaditaan muutosta, mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Hallintolainkäyttölain 27 §:n 1 momentin mukaan valittaja saa valitusajan päättymisen jälkeen esittää vireillä olevassa asiassa ainoastaan sellaisen uuden vaatimuksen, joka perustuu olosuhteiden muutokseen tai valitusajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan. Valittaja saa vaatia myös täytäntöönpanon kieltämistä tai tehdä muun sivuvaatimuksen. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan valittaja saa esittää valitusajan päättymisen jälkeen vireillä olevassa asiassa uusia perusteita vaatimuksensa tueksi, jollei asia sen johdosta muutu toiseksi.

Valittaja on valituksessaan yksilöinyt kysymyksessä olevan hankintapäätöksen oheistamalla sen valitukseen ja vaatinut voittaneen tarjoajan tarjouksen hylkäämistä. Valittaja on viitannut perusteluina tarjousten vertailun ja pisteytyksen virheellisyyteen ympäristöystävällisyyden, vaikutusten ylläpitoon ja toteuttamiskelpoisuuden osalta. Valituksen täydennyksessä valittaja on vaatinut hankintapäätöksen kumoamista, hankintayksikön kieltämistä soveltamasta hankinta-asiakirjassa olevia virheellisiä kohtia ympäristöystävällisyys, vaikutukset ylläpitoon ja toteuttamiskelpoisuus ja hankintayksikön velvoittamista korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on lisäksi esittänyt toissijaisen hyvitysmaksuvaatimuksen.

Markkinaoikeus katsoo, että alkuperäisessä valituksessa esitetty vaatimus voittaneen tarjoajan tarjouksen hylkäämisestä on asiallisesti tarkoittanut sitä, että valittaja on vaatinut yksilöimänsä hankintapäätöksen, jolla voittanut tarjoaja on valittu hankinnan toteuttajaksi, kumoamista. Hyvitysmaksuvaatimuksen osalta markkinaoikeus toteaa, että se on määrättävissä lähtökohtaisesti silloin, kun ensisijaisten seuraamusten eli reaalikeinojen, kuten hankintapäätöksen kumoamisen, käyttö on mahdotonta, koska hankintasopimus on jo tehty. Näin ollen valittaja ei voi vaatia reaalikeinoihin nähden ensisijaisesti hyvitysmaksua. Kun kysymyksessä on jäljempänä todetulla tavalla kansallinen EU-kynnysarvon alittava hankintamenettely, jossa hankintayksikön on hankintalain mukaan hyväksyttävää tehdä hankintasopimus heti hankintapäätöksen jälkeen riippumatta siitä, onko hankintapäätöksestä valitettu markkinaoikeuteen, on hyvitysmaksuvaatimus rinnastettavissa vaatimukseen, joka perustuu olosuhteiden muutokseen.

Markkinaoikeus katsoo edellä mainituin perustein, että hallintolainkäyttölain 27 §:n säännökset huomioon ottaen valituksen täydennyksessä ei ole ollut kysymys uuden vaatimuksen esittämisestä tai sellaisen perusteen esittämisestä, jonka johdosta asia olisi muuttunut toiseksi. Näin ollen valittajan vaatimukset tulee kokonaisuudessaan tutkia.

Pääasiaratkaisun perustelut

Hankintamenettelyn valinta

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintailmoituksen mukaan hankintalaji on ollut rakennusurakka ja hankinnan kohteena on ollut Ylöjärven jäähallin modernisointi hyödyntäen uusia, kehitteillä olevia teknologioita ja palveluita. Pääkohteeksi on todettu kylmälaitteiden uusimisen suunnittelu ja toteutus sekä niihin liittyvät lauhdelämmön hyötykäytön ja ilmanvaihdon suunnittelu ja toteutus. Hankintailmoituksen liitteenä olevassa osallistumispyynnössä on vielä todettu hankinnan sisältävän kiinteistön automaation modernisoinnin ja että modernisoinnin lopullinen laajuus ratkeaa myöhemmin neuvotteluiden ja innovaatiokumppanuuden aikana.

Hankintalain 4 §:n 2 kohdan mukaan rakennusurakkasopimuksella tarkoitetaan hankintasopimusta, jonka tarkoituksena on liitteessä B tarkoitettuun toimintaan liittyvän rakennustyön tai rakennusurakan toteuttaminen taikka suunnittelu ja toteuttaminen yhdessä; rakennusurakkasopimuksella tarkoitetaan myös rakennusurakan tyyppiin tai suunnitteluun ratkaisevaa vaikutusvaltaa käyttävän hankintayksikön asettamia vaatimuksia vastaavan rakennusurakan toteuttamista millä tahansa tavalla; rakennusurakka voi olla talon-, maan- tai vesirakennustöiden muodostama taloudellinen tai tekninen kokonaisuus. Liitteen B 3-numerotason 45.3 Rakennusasennus mukaan rakennusurakoita ovat muun ohella sähköjohtojen ja -laitteiden, tietoliikennejärjestelmien ja lämmitys-, tuuletus-, jäähdytys- tai ilmastointilaitteiden rakennusasennus tai niiden muu rakentaminen. Markkinaoikeus katsoo, että hankinnan kohteena on ollut hankintalain 4 §:n 2 kohdan mukainen rakennusurakkasopimus.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 400.000–800.000 euroa, joka on siten ylittänyt hankintalain 25 §:n 1 momentin 2 kohdan rakennusurakoiden kansallisen kynnysarvon mutta alittanut hankintalain 26 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaisen EU-kynnysarvon. Hankintalain 99 §:n mukaan hankintaan tulee siten soveltaa muun ohella hankintalain 11 luvun kansallisia menettelyjä koskevia säännöksiä.

Hankintalain 11 lukuun sisältyvän 100 §:n mukaan hankintayksikön on noudatettava hankinnan kilpailuttamisessa sellaista menettelyä, joka on 3 §:n 1 momentissa tarkoitettujen periaatteiden mukainen. Hankintayksikön on kuvattava käyttämänsä hankintamenettely hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Mainitun lainkohdan esitöiden (HE 108/2016 vp s. 210) mukaan hankintayksikön on noudatettava hankinnan kilpailuttamisessa sellaista menettelyä, joka on 3 §:ssä tarkoitettujen syrjimättömyyden, avoimuuden ja suhteellisuuden periaatteiden mukainen. Lainkohdassa jätettään siis hankintayksikön harkintavaltaan se, minkälaista menettelyä se haluaa käyttää hankinnan kilpailuttamisessa. Hankintayksikkö voi halutessaan käyttää samanlaisia menettelyjä kuin ehdotetun lain EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa, mukauttaa niitä tai se voisi käyttää voimassa olevan lain kansallisia menettelyjä. Halutessaan hankintayksikkö voi käyttää myös muunlaista menettelyä, jonka se on itse määritellyt. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi varsinaista neuvottelumenettelyä väljempi, neuvotteluja sisältävä menettely taikka ehdotetussa erityisalojen hankintalaissa tarkoitettuun toimittajarekisteriin perustuva järjestelmä. Momentin mukaan hankintayksikön on kuitenkin kuvattava käyttämänsä hankintamenettely hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Kuvaus tulee esittää siten, että toimittajat pystyvät sen perusteella ennakoimaan käytetyn hankintamenettelyn luonnetta ja kulkua sekä tietävät oman roolinsa menettelyssä.

Esitöiden mukaan hankintayksiköllä on laaja harkintavalta menettelyn käytön valinnassa ja soveltamisessa. Menettelyn valinnassa ja määrittelyssä on kuitenkin otettava huomioon se, ettei siitä muodostu lain 3 §:n 1 momentissa tarkoitettujen periaatteiden vastainen esimerkiksi siten, että se selvästi syrjii joitakin toimittajia tai estää niiden osallistumisen hankintamenettelyyn.

Esitöissä on vielä todettu, että hankintayksikkö voi toteuttaa hankintamenettelyn EU-kynnysarvon alittavissa hankinnoissa kevyemmin ja joustavammin säännöksin kuin EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa. Unionin tuomioistuimen vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaan myös hankintadirektiivin soveltamisalan ulkopuolelle esimerkiksi arvon johdosta jäävissä hankinnoissa on noudatettava perustamissopimuksen perustavanlaatuisia oikeussääntöjä, mikäli hankinnassa on käsillä jäsenvaltioiden rajat ylittävä intressi. Tällaisia sääntöjä ovat unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaan esimerkiksi 101 §:ssä tarkoitettu hankinnasta ilmoittaminen (unionin tuomioistuimen ratkaisu asiassa C-324/98, Telaustria) sekä 136 §:ssä tarkoitettu hankintasopimuksen muuttaminen sopimuskaudella (unionin tuomioistuimen ratkaisu asiassa C-91/08, Wall AG). Kaikkia EU:n hankintadirektiivin ja ehdotetun lain II osan säännöksiä ei ole kuitenkaan tarkoitus soveltaa sellaisinaan EU-kynnysarvon alittavissa hankinnoissa, koska tällöin EU-kynnysarvon alittavissa hankinnoissa ei toteudu lakiehdotuksella tavoiteltu kevyt ja joustava sääntely.

Markkinaoikeus toteaa edellä esitetyn perusteella, että etenkin EU-kynnysarvon alittavissa hankinnoissa hankintayksiköllä on laaja harkintavalta käytettävän hankintamenettelyn valinnassa ja soveltamisessa, eikä se ole lähtökohtaisesti sidottu EU-kynnysarvot ylittäviin hankintoihin sovellettaviin menettelyihin tai näiden käyttöedellytyksiin. Hankintayksikön tulee kuitenkin kuvata käyttämänsä hankintamenettely riittävällä tavalla joko viittaamalla EU-kynnysarvot ylittävien hankintojen menettelyihin, niitä koskeviin säännöksiin tai kuvaamalla muutoin menettelyn etenemistavan esimerkiksi siten, miten se poikkeaa EU-kynnysarvot ylittävien hankintojen menettelystä.

Hankintayksikkö on hankintailmoituksessa kuvannut hankinnan kohteen ja todennut, että sen toteuttamiseen haetaan kumppania. Hankintamenettelyn lajiksi hankintailmoituksessa on todettu innovaatiokumppanuus. Hankintailmoitukseen linkitetyssä osallistumispyynnössä on myös viitattu hankintalain mukaiseen innovaatiokumppanuusmenettelyyn. Osallistumispyynnössä on lisäksi viitattu nimenomaisesti hankintalain innovaatiokumppanuutta ja neuvottelumenettelyä koskeviin pykälin. Osallistumispyynnössä hankintayksikkö on edelleen kuvannut hankkeen taustaa, tarkemmin hankinnan kohdetta sekä hankintamenettelyn etenemistä erityisesti innovaatiokumppanuuden sisällön ja aikataulun osalta.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut nyt esillä olevassa EU-kynnysarvon alittavassa hankinnassa käyttää hankintamenettelynä innovaatiokumppanuutta ilman, että sen olisi tullut osoittaa hankintalain 38 §:ssä säädettyjen käyttöedellytysten täyttyminen. Hankintayksikön on kuitenkin tullut ilmoittaa hankinnasta hankintalaissa säädetyllä tavalla, kuvata käyttämänsä hankintamenettely ja noudattaa hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaisia periaatteita eli sen on tullut kohdella hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimia avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintayksikö on julkaissut hankinnasta kansallisen hankintailmoituksen ja kuvannut ilmoituksessa ja siihen linkitetyssä osallistumispyynnössä hankintamenettelyn aikatauluineen. Osallistumispyynnössä on myös ilmoitettu ne seikat, jotka osallistumishakemuksessa tulee ilmoittaa ja hakemuksen pakolliset liitteet, joiden perusteella ehdokkaiden soveltuvuus tullaan arvioimaan. Vielä osallistumispyynnössä on ilmoitettu innovaatiokumppanin valintaperusteet, mahdollisuudesta pyytää lisätietoja ja kysymyksiin annettujen vastausten julkaisemisesta sekä osallistumishakemusten toimittamisesta.

Hankintayksikkö on toimittanut kaikille neuvotteluissa mukana olleille tarjoajille samansisältöisen tarkennuspyynnön, jonka perusteella tarjoajat ovat toimittaneet tarkennuksia osallistumishakemuksiinsa. Asiassa saadun selvityksen mukaan neuvotteluja ei ole viimeisten tarkennusten jälkeen jatkettu. Hankintapäätöksen mukaan hankintapäätöksen pohjana on käytetty osallistumishakemuksia ja neuvottelujen jälkeen pyydettyjä tarkennuksia osallistumishakemuksiin.

Markkinaoikeus katsoo, että osallistumishakemuksista ja niihin tehdyistä tarkennuksista on muodostunut lopulliset vertailtavat asiakirjat, jotka on annettu yhdenmukaisten hankintayksikön hankinta-asiakirjojen perusteella. Hankintayksikön ei voida katsoa tältä osin menetelleen viittaamansa innovaatiokumppanuuden kulkua koskevan hankintalain 39 §:n tai muutoin etukäteen kuvaamansa menettelyn vastaisesti. Kun asiassa ei ole muutoinkaan käynyt ilmi, että hankintayksikön menettelyssä olisi toimittajiin nähden ennakoimattomasti poikettu innovaatiokumppanuusmenettelyn kulkua koskevista säännöksistä tai menetelty muutoin hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaisten periaatteiden vastaisesti, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on toiminut hankintasäännösten mukaisesti hankintamenettelyn valinnan ja etenemisen osalta.

Tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus

Hankintalain 104 §:n 2 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintailmoitusta, tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava pois tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta määräajassa toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja ja asiakirjoja.

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajan osallistumishakemus on ollut osallistumispyynnön ja sen täydennyksen vastainen, koska valittaja on ilmoittanut laskeneensa elinkaarikustannukset ja ympäristöystävällisyyden 12 kuukauden perusteella, kun ne olisi tullut laskea 11 kuukauden käytön perusteella.

Markkinaoikeus toteaa, että osallistumispyynnössä on osallistumishakemuksiin liitettävän toteuttamissuunnitelmaluonnoksen osalta todettu seuraavaa: "Vertailukriteerejä varten suunnitelmassa on esitettävä vähintään arvioitu energiankulutus, lauhdelämmön määrä, sen käyttökohteet ja arvioitu saavutettava säästö ¬– –. Kuvataan vaikutukset hallin ylläpitoon ja käytettävyyteen. – – Lisäksi annetaan arvio vuosittaisten huoltojen tuomista kustannuksista – –".

Osallistumispyynnön täydennyksessä on vielä todettu seuraavaa: "Kylmälaitteiden arvioitu energiankulutus ja tuottama lauhdelämpö (arvio per/vuosi, halli käytössä 11 kk/a)".

Markkinaoikeus katsoo, että osallistumispyynnön ja sen täydennyksen perusteella hankintamenettelyyn osallistuneet ovat tulleet tietoiseksi siitä, että laskettaessa ainakin energiankulutusta ja lauhdelämmön tuottoa on perusteeksi otettava 11 kuukauden vuotuinen käyttö. Osallistumispyynnön ja sen täydennyksen voidaan katsoa muodostaneen edellä todetulta osin riittävän selkeän ja täsmällisen määrittelyn tarjousten vertailun perusteista. Valittaja on oman ilmoituksensa mukaan laatinut laskelmansa liittyen elinkaarikustannuksiin ja ympäristöystävällisyyteen 12 kuukauden käytön perusteella. Voittanut tarjoaja on tehnyt laskelmat hankintayksikön edellyttämällä tavalla eli 11 kuukauden perusteella, kuten ilmenee sen osallistumishakemuksen elinkaarikustannuksia koskevasta kohdasta. Näin ollen valittajan osallistumishakemus on ollut osallistumispyynnön ja sen täydennyksen vastainen tavalla, jolla on ollut merkitystä osallistumishakemusten vertailussa. Hankintamenettelyyn osallistuvien ehdokkaiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi hankintayksikön olisi siten tullut sulkea valittajan osallistumishakemus hankintamenettelystä.

Osallistumishakemuksen on jättänyt kaksi tarjoajaa. Koska valittajan osallistumishakemusta ei virheettömässä hankintamenettelyssä olisi tullut ottaa mukaan vertailuun, mahdolliset puutteellisuudet vertailussa ja sen perustelemisessa eivät ole voineet vaikuttaa valittajan oikeusasemaan ja hankintamenettelyn lopputulokseen. Näin ollen valitus on jo valittajan osallistumishakemuksen ja sen täydennyksen vastaisuuden perusteella hylättävä.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti valitessaan voittaneen tarjoajan tarjouksen. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Hankintalain 149 §:n 3 momentin mukaan vastapuolen oikeudenkäyntikulujen korvaamisvelvollisuutta ratkaistaessa hankintayksikköön sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään viranomaisesta tai muusta julkisesta osapuolesta. Jos hankintayksikkö ei ole viranomainen tai oikeushenkilö, vastapuolen oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva velvoite voidaan kohdistaa tällaiseen hankintayksikköön osallistuvaan tai kuuluvaan viranomaiseen tai oikeushenkilöön.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä, jota arvioitaessa on otettu huomioon, että hankintayksikkö on ottanut vertailuun mukaan osallistumispyynnön ja sen täydennyksen vastaisen tarjouksen.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Suomen Tekojää Oy:n korvaamaan Ylöjärven Jäähalli Oy:n oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Kuitenkin päätökseen, jolla markkinaoikeus on määrännyt hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun, saa hakea muutosta valituslupaa pyytämättä valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Markkinaoikeuden päätös hyvitysmaksun, tehottomuusseuraamuksen, seuraamusmaksun ja sopimuskauden lyhentämisen määräämisestä voidaan kuitenkin panna täytäntöön vasta, kun päätös on lainvoimainen.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Ville Parkkari ja Markus Ukkola.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.