MAO:287/14

ASIAN TAUSTA

Turun kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 30.10.2012 julkaistulla EU-hankintailmoituksella ja 13.11.2012 julkaistulla korjaushankintailmoituksella neuvottelumenettelyllä toteutettavasta joukkoliikenteen maksu- ja informaatiojärjestelmän hankinnasta.

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta on 15.5.2013 tekemällään hankintapäätöksellä § 99 valinnut INIT Innovative Informatikanwendungen in Transport-, Verkehrs- und Leitsystemen GmbH:n tarjouksen.

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta on 7.6.2013 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä § 118 hylännyt AB Thorebin, Unicom Consulting Oy:n, United Tickets Ltd:n (Ühendatud Piletite AS) ja Ajodata Oy:n muodostaman yhteenliittymän tekemän hankintaoikaisuvaatimuksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 3.500.000–3.800.000 euroa.

Markkinaoikeus on 12.7.2013 antamallaan päätöksellä sallinut muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen täytäntöönpanon.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 9.10.2013.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

AB Thoreb, Unicom Consulting Oy, United Tickets Ltd ja Ajodata Oy ovat vaatineet, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittajat ovat toissijaisesti vaatineet, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan niille hyvitysmaksuna 600.000 euroa viivästyskorkoineen. Lisäksi valittajat ovat vaatineet, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan niiden yhteiset arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 8.308 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on muuttanut lopullista tarjouspyyntöä tarjoajien kysymyksiin antamassaan vastauskoosteessa. Tarjouspyynnössä on ollut ehdottomana vaatimuksena kontaktittoman EMV-maksamisen sisältyminen tarjottuun ratkaisuun. Hankintayksikkö on muuttanut tarjouspyyntöä tältä osin tarjoajien kysymyksiin antamassaan vastauskoosteessa siten, että kontaktiton EMV-maksaminen on siirretty hintavertailusta pakolliseksi optioksi, joka otetaan huomioon laatuvertailussa.

Kontaktittoman EMV-maksamisen siirtäminen hintavertailusta laatuvertailuun on ollut hankintamenettelyyn olennaisesti vaikuttava seikka. Hankinnan kohteena on ollut pitkäkestoinen hanke, jossa esimerkiksi hankintayksikön maksettavaksi tulevat kokonaiskustannukset on laskettu aina toukokuun 2021 loppuun saakka. Kontaktiton EMV-maksuominaisuus on siis tässä suhteessa erittäin oleellinen osa hankinnan kohteena olevan maksu- ja informaatiojärjestelmän jatkokehitystä.

Tarjouspyynnön kohdassa 18 on nimenomaisesti otettu kantaa hankintaan liittyviin kysymyksiin, ja siinä on asetettu päivämäärä, johon mennessä hankintaan liittyvät kysymykset on tullut toimittaa. Tarjouspyynnössä on todettu, että hankintaan liittyvät pääkohdat on käyty läpi neuvotteluissa ja että esitetyt kysymykset eivät voi muuttaa tarjouspyyntöä. Hankintayksikön menettely on ollut virheellistä, kun se kuitenkin on tarjoajan kysymyksen johdosta muuttanut tarjouspyyntöä.

Hankintayksikön olisi tullut sulkea voittaneen tarjoajan ja kolmanneksi tulleen tarjoajan tarjoukset tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisina.

Hankintayksikön tarjoajien kysymyksiin antaman vastauskoosteen mukaan EMV-maksamista koskevalle optiolle on tullut antaa hinta-arvio, joka ei saa ylittyä toteutuksessa. Tämä maksimihinta on siten tullut sisällyttää tarjouspyynnön hinnoittelutaulukon kohtaan 1.5. Voittanut tarjoaja ja kolmanneksi tullut tarjoaja eivät ole ilmoittaneet tarjouksiensa hintaliitteissä EMV-maksamista koskevaa maksimihintaa, vaikka hinta on nimenomaisesti edellytetty ilmoitettavaksi. Voittaneen tarjoajan ja kolmanneksi tulleen tarjoajan tarjoukset eivät siten ole olleet tarjouspyynnön ja sen muutoksen mukaisia. Maksimihinta-arviota on tarjouspyynnössä edellytetty nimenomaan sen vuoksi, että sitä ei tulla ylittämään ja että hankintayksikkö pystyy siten rajaamaan kustannuksiaan.

Hankintayksikön perustelut tarjousten tarjouspyynnön mukaisuudesta ovat olleet erittäin suppeat. Kyseessä on erittäin laaja ja monimutkainen hankinta, ja tästä johtuen päätöksen perusteluihin olisi tullut kiinnittää erityistä huomiota.

Vastine

Vaatimukset

Turun kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajat korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.300 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö ei ole menetellyt asiassa hankintasäännösten vastaisesti. Hankintayksikkö on käyttänyt hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdellut hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toiminut avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen. Hankintayksikkö ei ole hyväksynyt tarjouspyynnön vastaisia tarjouksia tarjouskilpailuun eikä kohdellut tarjoajia eriarvoisesti tai syrjivästi.

Hankintayksikkö on vastannut tarjoajien tarjouspyynnöstä esittämiin kysymyksiin tarjoajille lähetetyssä vastauskoosteessa. Tarjouspyynnössä ei ole kielletty hankintayksikköä muuttamasta tai tarkentamasta omilla vastauksillaan tarjouspyyntöä. Tarjoajat ovat viimeistään vastauskoosteen perusteella voineet tietää, että kontaktiton EMV-maksaminen on siirretty hintavertailusta pakollisena tarjottavaksi optioksi, joka otetaan huomioon laadun vertailussa. Tarjouspyyntö tarjoajille toimitettuine vastauskoosteineen on siten tältä osin ollut omiaan tuottamaan keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Kontaktiton EMV-maksaminen on siirretty optioksi, koska sitä koskevista vaatimuksista ei ole pystytty antamaan yksiselitteistä kuvaa johtuen siitä, että kontaktitonta EMV-maksamista koskeva tilanne on toistaiseksi valtakunnallisesti epäselvä.

Hankintayksikkö ei ole ylittänyt sille kuuluvaa harkintavaltaansa hankinnan kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden määrittelyssä. Vertailuperusteiden osalta olennaista on se, että tarjoajat ovat jo tarjouksia laatiessaan tietäneet, millä seikoilla on ollut merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Juuri näin on menetelty kysymyksessä olevassa hankinnassa. Tarjoajat ovat tarjouksia laatiessaan tienneet, millä perusteilla tarjousten vertailu suoritetaan.

Tarjouskilpailun voittaneen tarjoajan tai tarjouskilpailussa kolmanneksi sijoittuneen tarjoajan tarjousta ei ole voitu pitää tarjousmenettelyn ehtojen vastaisena EMV-maksamisen tai sitä koskevan maksimihinnan ilmoittamisen osalta. Sekä tarjouskilpailun voittanut tarjoaja että tarjouskilpailussa kolmanneksi jäänyt tarjoaja ovat tarjoustensa hintaliitteillä antaneet EMV-maksamiselle edellytetyn maksimihinnan. Hankintayksiköllä ei siten ole ollut velvollisuutta eikä oikeutta sulkea tarjouskilpailun voittaneen tarjoajan tai tarjouskilpailussa kolmanneksi sijoittuneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta.

Hankintapäätöksestä on ilmennyt ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat. Hankintapäätöksestä on ilmennyt muun ohella, että hankintayksikkö on pitänyt kaikkia saapuneita tarjouksia tarjouspyynnön mukaisina.

Kuultavan lausunto

INIT Innovative Informatikanwendungen in Transport-, Verkehrs- und Leitsystemen GmbH on esittänyt, että valitus on perusteeton. Kuultava on ilmoittanut EMV-maksamista koskevan maksimihinnan asianmukaisesti tarjouksen liitteenä olleessa hintataulukossa. Hankintayksikkö on poistanut asianomaisen kohdan hintataulukoista ennen kuin ne on lähetetty tiedoksi muille tarjoajille.

Vastaselitys

Valittajat ovat muun ohella esittäneet, että hankintayksikkö on muuttanut tarjouspyyntöä olennaisesti, sillä muutos on vaikuttanut hinnan vertailuun, ja se on voinut vaikuttaa tarjouskilpailuun osallistuneiden tarjoajien lukumäärään. Muutoksen johdosta tarjouspyyntö on muuttunut olennaisilta osin toisenlaiseksi ja vertailtavaksi ovat tulleet tekijät, joiden kokonaisuus on ollut toisenlainen kuin tarjouspyynnössä on alun perin määritetty. Tarjouspyynnön maininnan siitä, että kysymysten ei ole sallittu muuttaa tarjouspyyntöä, on täytynyt tarkoittaa sitä, että kysymyksiin annetuilla vastauksilla ei ole sallittua muuttaa tarjouspyyntöä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 5 §:n 12 kohdan mukaan neuvottelumenettelyllä tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö julkaisee hankinnasta hankintailmoituksen ja johon halukkaat toimittajat voivat pyytää saada osallistua. Säännöksen mukaan hankintayksikkö neuvottelee hankintasopimuksen ehdoista valitsemiensa toimittajien kanssa.

Hankintalain 26 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on neuvoteltava tarjoajien kanssa tarjousten mukauttamiseksi hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä esitettyihin vaatimuksiin. Neuvottelujen tarkoituksena on 62 §:n mukaisen parhaan tarjouksen valinta.

Hankintalain 26 §:n 2 momentin mukaan neuvottelut voivat tapahtua vaiheittain siten, että neuvotteluissa mukana olevien tarjousten määrää rajoitetaan neuvottelujen aikana soveltamalla tarjouksen valintaperusteita. Edellytyksenä on, että neuvottelujen vaiheittaisuudesta ja neuvotteluissa noudatettavista perusteista on ilmoitettu hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Hankintalain 26 §:n 3 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava ehdokkaita ja tarjoajia neuvotteluissa tasapuolisesti. Hankintayksikkö ei saa antaa tietoja tavalla, joka vaarantaa tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen kohtelun.

Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 75) on 26 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu, että neuvottelut voivat koskea kaikkia hankintasopimuksen toteuttamiseen liittyviä ehtoja. Esitöiden mukaan lainkohdassa ei rajoiteta neuvottelujen sisältöä. Menettelyn yleisenä tavoitteena on esitöiden mukaan tarjousten mukauttaminen hankintayksikön asettamiin vaatimuksiin parhaan tarjouksen löytämiseksi.

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 41 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on muun ohella oltava hankinnan kohteen määrittely ja tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä kokonaistaloudellista edullisuutta tarjouksen vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus tai kohtuullinen vaihteluväli taikka poikkeuksellisissa tapauksissa vertailuperusteiden tärkeysjärjestys.

Hankintalain 42 §:n 3 momentin mukaan hankintayksikön on neuvottelumenettelyssä toimitettava tarjouspyyntöön liittyvät lisätiedot vähintään neljä päivää ennen tarjousajan päättymistä, jos lisätiedot on pyydetty riittävän ajoissa.

Hankintayksikön menettely

Hankinnan kohteena on ollut joukkoliikenteen maksu- ja informaatiojärjestelmä. Hankintayksikkö on 17.12.2012 lähettänyt alustavan tarjouspyynnön kahdeksalle tarjoajalle. Käytyään neuvottelut alustavan tarjouksen jättäneiden neljän tarjoajan kanssa hankintayksikkö on laatinut 26.3.2013 päivätyn tarjouspyynnön, joka on lähetetty neuvotteluissa mukana olleille tarjoajille.

Tarjouspyynnössä tarjousten valintaperusteeksi on esitetty kokonaistaloudellinen edullisuus ja tarjousten vertailuperusteiksi hinta 45 prosentin, järjestelmän toiminnallisten vaatimusten täyttyminen 45 prosentin sekä projektisuunnitelma, projektitoimitus ja resursointi 10 prosentin painoarvoilla. Järjestelmän toiminnallisten vaatimusten täyttymistä koskevassa kohdassa on ilmoitettu muun ohella, että optioita ei huomioida tarjousten vertailussa.

Tarjouspyynnön kohdissa 3 ja 4 sekä tarjouspyynnön liitteissä on yksilöity hankinnan kohdetta koskevat toiminnalliset ja tekniset vaatimukset sekä määritetty, mitkä vaatimuksista ovat olleet ehdottomia tai muita järjestelmään tai sen toiminnallisuuksiin liittyneitä vaatimuksia. Liitteissä on myös eritelty hankintaan liittyvät optiot.

Tarjouspyynnön kohdassa 22 "Hankintaan liittyvät kysymykset" on todettu seuraavaa:

"Hankintaan liittyvät kysymykset tulee toimittaa sähköpostilla osoitteeseen [email protected] 3.4.2013 klo 12:00 mennessä. Hankintaan liittyvät pääkohdat käytiin läpi neuvotteluissa. Kysymykset eivät voi muuttaa tarjouspyyntöä. Hankintayksikkö pidättää itsellään oikeuden kysymysten valintaan. Saapuneista kysymyksistä laaditaan vastauskooste, joka lähetetään kaikille tarjoajille sähköpostilta viimeistään 10.4.2013."

Tarjouspyynnössä on lisäksi ilmoitettu, että tarjous tulee toimittaa viimeistään 25.4.2013 klo 11.00.

Hankintayksikkö on lähettänyt tarjoajille 9.4.2013 päivätyn vastauskoosteen, jossa on vastattu tarjoajien tarjouspyyntöä koskeviin kysymyksiin. Yksi tarjoajista on esittänyt, että kontaktittoman EMV-maksamisen käyttö on epäselvää, ja pyytänyt hankintayksikköä poistamaan kyseisen ehdottoman vaatimuksen tai muuttamaan sen optioksi. Hankintayksikkö on vastannut kysymykseen seuraavasti:

"Kontaktiton EMV maksaminen siirretään optioksi, joka tarjoajien on tarjottava (pakollisena tarjottava optio, jonka toteuttamiseen tarjoajan tulee sitoutua esitetyssä aikataulussa tilaajan niin halutessa). Tälle optiolle tulee antaa hinta-arvio, joka ei saa ylittyä toteutuksessa. Toteutus maksetaan kuitenkin toteutuman mukaan (mikäli se on alempi kuin arvio) sisältäen myös tarvittavat osuudet sertifioinneista, ym.

Ajoneuvolaitteiden ja muiden keskeisten komponenttien osalta tulee tarjouksessa olla valmius kontaktittomien korttien luentaan, jolloin korttiluenta voidaan toteuttaa sw-päivityksillä ja sertifioinneilla. Vaihtoehtoisena, mutta tilaajan kannalta huonompana ratkaisuna, voidaan kontaktittoman emv-maksamisen toteutus perustaa erillisiin emv-maksupäätteisiin, jotka tulee voida kytkeä maksujärjestelmään. Myös tässä tilanteessa emv-kortteja tulee voida käyttää ID:nä esim. kertamaksumatkan vaihto-oikeuden esittämistilanteessa.

Toimittajan tulee sitoutua tilaajan ja kolmansien osapuolten kanssa yhteisesti tarvittavien prosessien määrittelyyn, vastuuratkaisuihin ja tämä tulee sisällyttää osaksi normaalia projektitoimitusta. Täten vain itse emv-maksamisen toteuttaminen jää optioksi.

Tilaaja pidättää oikeuden olla toteuttamatta tätä ominaisuutta, vaikka yhteinen määrittelytyö toteutuksesta tehtäisiinkin.

Ominaisuus säilyy shall vaatimuksena ja se on mukana laadun vertailussa. Sen sijaan hintaa ei oteta mukaan vertailuun.

Tämä on muutos tarjouspyyntöön."

Oikeudellinen arviointi

Hankinnassa on käytetty neuvottelumenettelyä, jossa hankintayksiköllä on ollut mahdollisuus neuvotella hankinnan kohteena olevien ja tarjottujen järjestelmien teknisistä ominaisuuksista ja niiden sopeuttamisesta hankintayksikön tarpeisiin sekä muista tarjousten yksityiskohdista tarjoajien kanssa.

Hankintayksikkö on käynyt neuvottelut neljän tarjoajan kanssa ja neuvottelujen jälkeen pyytänyt niiltä 26.3.2013 julkaisemallaan tarjouspyynnöllä tarjouksia. Tarjouspyynnön kohdassa 22 "Hankintaan liittyvät kysymykset" on ilmoitettu, että hankintaan liittyvät pääkohdat on käyty läpi neuvotteluissa ja että kysymykset eivät voi muuttaa tarjouspyyntöä.

Tarjoajien kysymyksiin antamassaan 9.4.2013 päivätyssä vastauskoosteessa hankintayksikkö on ilmoittanut muuttavansa kontaktitonta EMV-maksamista koskevan tarjouspyynnössä ehdottomaksi vaatimukseksi esitetyn ominaisuuden optioksi, jonka tarjoamiseen tarjoajan on tullut sitoutua. Lisäksi hankintayksikkö on ilmoittanut, että kyseinen ominaisuus otetaan tarjouspyynnöstä poiketen huomioon laatuvertailussa mutta ei hintavertailussa. Hankintayksikkö on myös ilmoittanut, että kyseessä on ollut muutos tarjouspyyntöön.

Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan tarjouspyyntöasiakirjoihin liittyvillä lisätiedoilla voidaan selvittää tiettyjä asioita ja jakaa tietoa, mutta niillä ei voida muuttaa korjauksiakaan tekemällä niiden hankinnan olennaisten ehtojen ulottuvuutta, joihin tekniset eritelmät ja hankintasopimuksen tekoperusteet kuuluvat, sellaisina kuin nämä ehdot on muotoiltu tarjouspyyntöasiakirjassa, johon hankinnasta kiinnostuneet talouden toimijat legitiimisti turvautuivat tehdessään päätöksensä valmistautua tarjouksen esittämiseen tai toisaalta luopua osallistumasta kyseiseen hankintamenettelyyn (asia C-368/10, komissio v. Alankomaat, tuomio 10.5.2012, 55 kohta, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa).

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön tarjoajien kysymyksiin antamassa vastauskoosteessa hankinnan kohdetta ja tarjousten vertailuun sovellettavia perusteita on muutettu tarjouspyynnön antamisen jälkeen tavalla, joka on muuttanut tarjouspyynnössä esitettyjen olennaisten ehtojen ulottuvuutta.

Neuvotteluvaiheen jälkeen ja pyydettyään 26.3.2013 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia hankintayksikkö ei olisi enää saanut tarjouspyynnössä esitetyn vastaisesti muuttaa hankinnan kohdetta koskevaa ehdotonta vaatimusta optioksi eikä muuttaa tarjousvertailussa sovellettavia vertailuperusteita yksipuolisesti yhden tarjoajan esittämän kysymyksen perusteella. Hankintayksikön olisi tullut ainakin kuulla muita tarjoajia tarjouspyynnön muuttamisesta tai muutoin jatkaa neuvotteluja tarjoajien kanssa.

Näin ollen hankintayksikkö on menetellyt hankinnan kohteen määrittelyä ja vertailuperusteita muuttaessaan tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun sekä avoimuusvelvoitteen vastaisesti.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Koska hankintasopimus on jo allekirjoitettu, hankintalain 95 §:n 1 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintalain esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on tuotu esiin hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Valittajan on osoitettava, että sillä olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu.

Kysymyksessä olevassa tarjouskilpailussa virheetön hankintamenettely olisi merkinnyt sitä, että hankintayksikkö ei olisi hankintasäännösten vastaisesti muuttanut 26.3.2013 päivättyä tarjouspyyntöä. Asiassa ei voida luotettavasti todeta, miten virheetön hankintamenettely olisi edennyt ja mikä vaikutus tällä mahdollisesti olisi ollut tarjousten sisältöön ja tarjousten vertailuun.

Asiassa ei näin ollen ole edellytyksiä katsoa, että valittajilla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Vaatimus hyvitysmaksun määräämisestä on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittajat joutuisivat pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajien oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Turun kaupungin korvaamaan AB Thorebin, Unicom Consulting Oy:n, United Tickets Ltd:n ja Ajodata Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Turun kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jaakko Ritvala, Olli Wikberg ja Tomi Rantasaari.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.