MAO:263/14

ASIAN TAUSTA JA KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Hämeenlinnan kaupungin (jäljempänä myös hankintayksikkö) kaupunginhallitus on 18.3.2013 tekemällään päätöksellä § 19 hyväksynyt Hämeenlinnan kaupungin ja TyöSyke Oy:n välisen työterveyshuollon palveluiden hankintaa koskevan puitesopimuksen.

Hankintayksikkö on 18.4.2013 julkaissut TED-tietokannassa suorahankintailmoituksen sanotun päätöksen kohteena olleesta työterveyshuollon palveluiden hankintaa koskevasta puitesopimuksesta.

Valittajan vaatimukset perusteineen

Suomen Terveystalo Oy on markkinaoikeudelle 30.4.2013 saapuneessa valituksessaan vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Hämeenlinnan kaupungin päätöksen työterveyspalvelujen hankkimisesta TyöSyke Oy:ltä, kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Hämeenlinnan kaupungin korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen. Valittaja on vielä vaatinut, että markkinaoikeuden 8.6.2010 antamassa päätöksessä numero 256/2010 (diaarinumero 295/09/JH) asetettu 100.000 euron uhkasakko tuomitaan maksettavaksi.

Valittaja on valituksessaan esittänyt muun ohella, että Hämeenlinnan kaupunki on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti laiminlyödessään kilpailuttaa kysymyksessä olevien työterveyspalvelujen hankinnan ja päättäessään hankkia sanotut palvelut suorahankintana TyöSyke Oy:ltä, jota ei voida pitää omistajiensa Hämeenlinnan kaupungin sekä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän sidosyksikkönä. TyöSyke Oy ei harjoita pääosaa toiminnastaan sanottujen hankintayksiköiden kanssa ja lisäksi myös sanottujen omistajien valvontavallan toteutumista TyöSyke Oy:ssä voidaan pitää kyseenalaisena.

Valittaja on esittänyt myös, että sidosyksikköaseman olemassaoloa on tässä arvioitava samoin kuin edellä mainitussa markkinaoikeuden 8.6.2010 antamassa päätöksessä ja korkeimman hallinto-oikeuden 3.8.2012 antamassa päätöksessä (KHO:2012:61), joissa on katsottu, etteivät sidosyksikköaseman edellytykset hankintayksikön ja TyöSyke Oy:n välillä ole täyttyneet. Hankittava palvelukokonaisuus sekä arvioinnin kannalta merkitykselliset seikat eivät ole muuttuneet markkinaoikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiin nähden, eivätkä niissä viitatut kilpailuun liittyvät ongelmat ole poistuneet sen johdosta, että työterveyspalveluja koskeva palvelukokonaisuus on jaettu TyöSyke Oy:n ja sille perustetun tytäryhtiön välillä. Tarkoituksena järjestelyllä, jolla markkinaehtoiset toiminnot on näennäisesti erotettu TyöSyke Oy:n toiminnasta sen tytäryhtiölle, on ilmeisesti ollut korkeimman hallinto-oikeuden asiassa antaman päätöksen täytäntöönpanon välttely.

Valittaja on edelleen esittänyt, että aikaisemmin asetettu uhkasakko on tuomittava maksettavaksi, koska hankintayksikkö on muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen tehdessään toiminut vastoin markkinaoikeuden aikaisemmassa asiassa määräämää kieltoa.

Ottaen huomioon, että valitus on johtunut hankintayksikön toistuvasta ja jatkuvasta virheellisestä menettelystä, olisi valittajan kannalta kohtuutonta, mikäli se joutuisi kärsimään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrän osalta on otettava huomioon asian moniulotteisuus sekä tarve yksityiskohtaisiin selvityksiin.

Hankintayksikön ja kuultavan vaatimukset

Hämeenlinnan kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen, jättää uhkasakon määräämistä koskevan vaatimuksen tutkimatta taikka ainakin hylkää vaatimuksen sekä velvoittaa valittajan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 800 eurolla korkoineen.

TyöSyke Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 12.580 eurolla korkoineen.

Hankintamenettelyn keskeyttäminen

Hämeenlinnan kaupunginhallitus on 17.3.2014 tekemällään päätöksellä § 102 päättänyt keskeyttää muutoksenhaun kohteena olevan hankintamenettelyn. Hankintamenettelyn keskeyttämistä on perusteltu TyöSyke Oy:ssä ja sen tytäryhtiössä tapahtuneilla Hämeenlinnan kaupungin kaupunginhallituksen 3.3.2014 tekemässä päätöksessä § 75 todetuilla muutoksilla ja toimenpiteillä. Keskeyttämispäätöksessä on todettu, että olosuhteissa on tapahtunut niin merkittävä muutos, että palvelujen hankintaa koskevaa päätöstä ei ole perusteltua pitää voimassa, ja että palvelusopimuksen hyväksymisestä on tarkoituksenmukaista päättää sen jälkeen, kun TyöSyke Oy:tä ja sen tytäryhtiötä koskevat muutokset on saatettu päätökseen ja uusi yhtiöjärjestys on hyväksytty.

Keskeyttämispäätöksessä viitatussa Hämeenlinnan kaupunginhallituksen 3.3.2014 tekemässä päätöksessä on todettu muun ohella, että muutoksenhaun kohteena oleva 18.3.2013 tehty hankintapäätös on perustunut tilanteeseen, jossa TyöSyke Oy oli vahvistanut sidosyksikköasemaansa siirtämällä ulkopuolisen toimintansa perustamaansa tytäryhtiöön, joka oli aloittanut toimintansa vuoden 2013 alusta. Edelleen on todettu, että vuoden 2013 syksyllä oli selvinnyt, että tytäryhtiön toimintaa oli vaikea saada kannattavaksi uuden toiminnan aloittamiseen liittyvien ja konsernirakenteen mukanaan tuomien uusien kustannusten vuoksi, minkä johdosta TyöSyke Oy:n omistajat sekä hallitus ovat päätyneet siihen, että tytäryhtiön toiminta ajetaan alas.

Sanotusta päätöksestä käy ilmi edelleen, että Hämeenlinnan kaupunginhallituksen konsernijaosto on 18.11.2013 päättänyt antaa TyöSyke Oy:lle konserniohjeissa tarkoitetun ennakkosuostumuksen yhtiön omistaman tytäryhtiön Työterveys Häme Oy:n toiminnan alasajoon seuraavin periaattein:

Tytäryhtiön asiakkaina olevat kaupungin määräysvallassa olevat yhteisöt siirretään TyöSyke Oy:n omistajiksi ja tätä kautta in house tilaajiksi ja tytäryhtiön muut asiakkuudet pyritään ensisijaisesti sopimusteitse siirtämään (myymään) kiinnostuneelle alan toimijalle, jonka jälkeen tytäryhtiö lakkautetaan/sulautetaan emoyhtiöön.

Yhtiöitten hallitukset ovat joulukuussa 2013 päättäneet käynnistää sulautumiseen tähtäävän prosessin.

TyöSyke Oy:n on todettu keskittyvän uuden liiketoimintasuunnitelmansa mukaan tuottamaan palveluja omistajilleen sekä omistajakuntiensa työterveyshuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluville, näiden kuntien alueella sijaitseville työpaikoille. Yhtiön ulkopuolinen myynti minimoidaan ja se tulee ensi vaiheessa asettumaan noin viiteen prosenttiin ja sen osuus tulee jatkossa entisestään pienenemään.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Hämeenlinnan kaupungin kaupunginhallitus on 17.3.2014 tekemällään päätöksellä § 102 keskeyttänyt kysymyksessä olevan hankintamenettelyn hankintaa tekemättä. Valittaja on markkinaoikeudelle 10.4.2014 antamassaan lausumassa esittänyt muun ohella, että sillä on hankintamenettelyn keskeyttämisestä huolimatta edelleen oikeudellinen intressi asiassa, koska hankintayksikkö ei keskeyttämispäätöksessään ole kumonnut muutoksenhaun kohteena olevaa hankintapäätöstä.

Markkinaoikeus toteaa, että julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) hankintamenettelyn keskeyttämistä koskevan 73 a §:n esitöissä (HE 182/2010 vp s. 22) on todettu muun ohella, että hankintamenettelyn keskeyttäminen tarkoittaa asiallisesti hankintamenettelyn päättämistä hankintaa tekemättä, vaikka hankintayksikön hankintatarve pysyisikin ennallaan. Hankintayksikkö voi päätyä keskeyttämisen jälkeen toteuttamaan hankinnan omana työnään tai käynnistämään uuden hankintamenettelyn, joka on keskeytettyyn hankintamenettelyyn nähden kuitenkin erillinen ja uusi prosessi.

Hankintayksikkö on käsillä olevassa asiassa keskeyttänyt hankintamenettelyn, eikä se näin ollen voi enää toteuttaa hankintaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen perusteella. Valittajalla ei näin ollen ole enää asiassa oikeussuojan tarvetta eikä tarvetta saada markkinaoikeuden perusteltua päätöstä siitä, oliko hankintayksikkö menetellyt 18.3.2013 tehdyn hankintapäätöksen osalta valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on siten pääasian osalta jätettävä tutkimatta.

Valittaja on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeuden 8.6.2010 antamassa päätöksessä numero 256/2010 (diaarinumero 295/09/JH) asetettu 100.000 euron uhkasakko tuomitaan maksettavaksi. Hankintayksikkö on puolestaan esittänyt, ettei valittaja voi vaatia uhkasakon tuomitsemista maksettavaksi, koska se ei ole ollut asianosaisena asiassa, jossa uhkasakko on asetettu.

Asia, jossa uhkasakko on asetettu, on koskenut Hämeenlinnan kaupungin ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän vuosina 2007 sekä 2009 tekemiä hankintapäätöksiä, joissa on ollut kysymys työterveyspalvelujen hankinnasta TyöSyke Oy:ltä hankintoja kilpailuttamatta. Hakijana kysymyksessä olevassa asiassa on ollut Attendo MedOne Oy niminen yhtiö, jonka vaatimuksesta markkinaoikeus on edellä mainitussa päätöksessään muun ohella kieltänyt Hämeenlinnan kaupunkia tekemästä hankintasopimuksia sanotussa asiassa kysymyksessä olleiden päätösten perusteella tai panemasta päätöksiä muutoinkaan täytäntöön sekä asettanut kiellon osalta 100.000 euron sakon uhan.

Uhkasakkolain 10 §:n 1 momentin mukaan uhkasakon asettanut viranomainen voi tuomita uhkasakon maksettavaksi, jos päävelvoitetta ei ole noudatettu eikä noudattamatta jättämiseen ole pätevää syytä.

Uhkasakkolain 5 §:n mukaan sanotussa laissa tarkoitettu asia pannaan vireille asianomaisten säännösten ja määräysten noudattamista valvovan viranomaisen aloitteesta tai esityksestä taikka sen hakemuksesta, jonka etua tai oikeutta asia koskee.

Valittaja ei ole ollut asianosaisena asiassa, jossa markkinaoikeus on asettanut nyt tuomittavaksi vaaditun uhkasakon. Markkinaoikeus katsoo, ettei asia näin ollen koske valittajan etua ja oikeutta siten, että sillä olisi oikeus vaatia uhkasakon tuomitsemista maksettavaksi. Valittajan vaatimus uhkasakon tuomitsemisesta on näin ollen jätettävä tutkimatta.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Valittaja on 10.4.2014 päivätyssä lausumassaan ilmoittanut oikeudenkäyntikulujensa määräksi 18.025 euroa. Hankintayksikkö on 14.4.2014 antamassaan lausunnossa esittänyt, että valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimus on perusteeton, koska sillä ei ole ollut asiassa oikeusturvan tarvetta ja että oikeudenkäyntikuluvaatimus on joka tapauksessa ylimitoitettu.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintamenettely on keskeytetty vasta sen jälkeen, kun valittaja on tehnyt valituksensa markkinaoikeudelle. Asiassa ilmenneisiin olosuhteisiin nähden markkinaoikeus katsoo, että valittajalla on ollut perusteltu syy saattaa hankintamenettelyn lainmukaisuus markkinaoikeuden tutkittavaksi. Näin ollen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Vastaavasti hankintayksikkö ja kuultava saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta pääasian sekä markkinaoikeuden 8.6.2010 antamassa päätöksessä numero 256/2010 (diaarinumero 295/09/JH) asetetun uhkasakon tuomitsemista koskevan vaatimuksen osalta.

Markkinaoikeus velvoittaa Hämeenlinnan kaupungin korvaamaan Suomen Terveystalo Oy:n oikeudenkäyntikulut 6.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Hämeenlinnan kaupungin ja TyöSyke Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Nina Korjus, Reima Jussila ja Sanna Holkeri.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.