MAO:234/14

ASIAN TAUSTA

HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (jäljempänä myös HSY tai hankintayksikkö) on ilmoittanut 2.7.2013 julkaistulla erityisalojen EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta valurautaisten vesijohtoputkien ja vesijohtoputkien yhteiden hankinnasta ajalle 1.1.2014–31.12.2015 sekä optiovuodelle 2016.

HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän hallitus on 18.10.2013 tekemällään hankintapäätöksellä § 132 valinnut Onninen Oy:n antamasta kolmesta tarjouksesta yhden tuoteryhmän 1 "vesijohtoputket DN100–DN300" osalta.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 1.616.757 euroa.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankintasopimusta ei ole allekirjoitettu eikä hankintapäätöstä ole pantu muutoinkaan täytäntöön.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Saint-Gobain Pipe Systems Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen siltä osin kuin se koskee tuoteryhmää 1 "vesijohtoputket DN100–DN300", kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä menettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan valittajalle hyvitysmaksuna 80.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 13.771 eurolla korkoineen.

Perusteet

Voittanut tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen ja se olisi tullut hylätä tarjouspyyntöä vastaamattomana jo ennen tarjousvertailua. Lisäksi hankintayksikkö on sallinut voittaneen tarjoajan täydentää tarjoustaan tarjousten jättämiselle varatun määräajan jälkeen.

Tarjouspyyntö on ollut selvä. Tarjouspyynnössä on useilta osin viitattu erilaisiin standardeihin. Pelkkä ilmoitus siitä, että tuote on standardin mukainen, ei vielä riitä osoittamaan tuotteen standardinmukaisuutta. Tarjouspyynnössä todistukseksi standardinmukaisuudesta ei ole kelpuutettu mitä tahansa asiakirjaa.

Voittaneessa tarjouksessa ei ole yksilöity tarjottuja tuotteita, vaan kyseisen tarjouksen etusivulla lähinnä mainitaan, minkä valmistajan tuotteita kyseisessä tarjouksessa tarjotaan.

Voittaneen tarjouksen putkien ja niiden osien standardinmukaisuutta koskevassa asiakirjassa ei ole merkintää siitä, että sen antaja olisi akkreditoitu myöntämään sertifikaatteja koskien tuotteiden standardin EN545/2010 standardinmukaisuutta. Asiakirjasta ei voida myöskään varmistaa, että se koskee tarjottuja tuotteita tai että tuotteet ovat kyseisen standardin mukaisia. Asiakirjaa ei voida pitää tarjouspyynnössä tarkoitettuna todistuksena.

Voittaneen tarjouksen putkien luokkaa ja ulkopuolien pinnoitteen sekä putkien ja osien liitosten standardinmukaisuutta koskeva asiakirja ei ole tarjouspyynnössä edellytetty todistus vaan epäolennainen, yksityishenkilön vapaamuotoinen kirje toiselle yksityishenkilölle. Hankintayksikkö on pyytänyt voittaneelta tarjoajalta lisäselvitystä putkien pinnoitteiden soveltuvuudesta tarjouspyynnön vaatimuksiin. Valmistajan laadunvalvontamenetelmät tai ISO9001-sertifikaatti eivät osoita tai määritä samoja asioita, joita tarjouspyynnössä ja standardissa EN545/2010 edellytetään.

Voittaneen tarjouksen tuotteiden valmistajan kotisivuilta ilmenee, että valmistajan tuotteiden käyttörajaksi esitetään ominaisvastukseltaan pienempää käyttörajaa kuin tarjouspyynnössä on edellytetty. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että putkia pitää kustannuksia ja haittaa aiheuttavasti teipata työmailla riittävän kestävyyden saavuttamiseksi.

Voittaneessa tarjouksessa ei ole tarjottu tarjouspyynnössä edellytettyä muhviliitosta.

Putkien ja osien hygieniavaatimusten osalta voittaneesta tarjouksesta ilmenee akkreditointilaitoksen tunnus, mutta sitä koskeva testi on suoritettu jo 6.4.2009. Näin pitkän ajan jälkeen ei voida varmistua siitä, että kyseinen todistus koskee tarjottuja tuotteita.

Vastine

Vaatimukset

HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Perusteet

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, miltä osin hankintayksikkö viittaa teknisten eritelmien osalta standardeihin ja sen suhteen, mitä selvitystä se hyväksyy vaatimusten täyttämisen osoittamiseksi. Hankintasäännösten mukaan hankintayksikkö ei kuitenkaan saa hylätä tarjousta, jos tarjoaja osoittaa hankintayksikköä tyydyttävällä tavalla tavaran täyttävän hankintayksikön asettamat vaatimukset. Hyväksyttävänä voidaan hankintasäännösten mukaan pitää myös tarjoajan omaa kuvausta teknisten vaatimusten täyttymisestä. Tällöin tarjoajalla on näyttövelvollisuus siitä, että hankintayksikön asettamat vaatimukset täyttyvät. Kysymyksessä olevassa hankinnassa ei kuitenkaan ole ollut kyse toimittajan tai valmistajan omista vakuutuksista tai todistuksista.

Voittaneeseen tarjoukseen liitetyissä selvityksissä ei ole ollut kyse tarjoajan itsensä tai tuotteiden valmistajien laatimista todistuksista. Hankintayksiköllä ei ole ollut aihetta epäillä eikä käytännön mahdollisuuksia yksityiskohtaisesti edes selvittää todistusten antajien kelpoisuutta tai oikeutta myöntää sertifikaatteja tai todistuksia vaatimustenmukaisuudesta taikka todistusten hyväksyttävyyttä. Riittävänä on voitu pitää kolmannen osapuolen antamaa todistusta. Hankintayksikön ei kuulu omatoimisesti selvittää asioita esimerkiksi valmistajien verkkosivuilta ja tehdä ratkaisuja niistä ilmenevien tietojen perusteella. Hankintayksiköllä on oikeus luottaa tarjoajan antamiin selvityksiin teknisten edellytysten täyttymisen osalta. Myöskään jälkikäteen ei ole ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden perusteella hankintayksikön olisi tullut hylätä voittanut tarjous.

Hankintayksikkö ei ole edellyttänyt esimerkiksi yksilöimään todistuksissa sitä, mitä tuotteita todistukset koskevat. Hankintayksikön oletus on ollut, että annettu todistus koskee kaikkia tarjottuja tuotteita. Voittanut tarjous on annettu hankintayksikön edellyttämällä lomakkeella, jossa voittanut tarjoaja on sitoutunut valurautaputkien tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisuuteen. Voittanut tarjoaja on toimittanut hankintayksikölle sen pyytämän lisäselvityksen.

Tarjouspyynnön liitteessä 2 hankintayksikkö on varannut itselleen oikeuden hylätä tarjous, joka ei sisällä pyydettyjä selvityksiä. Hankintayksikkö ei ole ilmoittanut hylkäävänsä tarjousta automaattisesti, jollei pyydettyjä selvityksiä ole toimitettu tarjouksen ohessa. Tarjouksen hylkääminen olisi ollut suhteeton seuraamus. Hankintayksikkö on voinut pyytää tarjoajia täydentämään tarjouksiaan teknisten vaatimusten täyttymisen osalta. Kyse ei ole ollut tarjousten vertailuun vaikuttavasta asiasta. Sama mahdollisuus on annettu kaikille tarjoajille. Tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu ei ole vaarantunut. Mikäli tarjousten täydentämistä ei olisi sallittu, olisi kaikki putkituotteita koskevat tarjoukset pitänyt hylätä.

Kuultavan lausunto

Onninen Oy on vaatinut, että valittaja velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 8.900 eurolla korkoineen.

Valituksessa esitetyt väitteet ovat virheellisiä ja perusteettomia. Voittanut tarjous ja Onninen Oy:n toimittamat todistukset ja selvitykset ovat vastanneet tarjouspyynnön vaatimuksia.

Hankintasäännösten mukaan tarjoajalla on mahdollisuus osoittaa tarjoamansa tavaran vaatimustenmukaisuus muullakin tavoin kuin hankintayksikön ilmoittamalla standardilla tai teknisellä määrittelyllä. Hankintayksikkö ei saa hylätä tarjousta sillä perusteella, että tarjottu tavara ei ole hankintayksikön viittaaman teknisen määrittelyn mukainen, mikäli tarjoaja osoittaa hankintayksikköä tyydyttävällä tavalla tarjoamansa tavaran täyttävän hankintayksikön asettamat vaatimukset.

Standardi EN545 liittyy vesijohtotarkoitukseen valmistettujen valurautaputkien laadunvarmennukseen. Kyseisessä standardissa määritellään, miten kyseiset putket tulee valmistaa, jotta ne soveltuisivat vesijohdoiksi. Kyse on laadunvalvonnasta. Standardin EN805 voidaan puolestaan katsoa olevan osa standardia EN545, koska standardissa EN545 edellytetään muun ohella, että tuotteita käsitellään tuotteiden valmistuksessa standardin EN805 mukaisesti. Näin ollen todistus standardin EN545 standardinmukaisuudesta tarkoittaa automaattisesti sitä, että myös standardia EN805 on noudatettu tuotteiden valmistuksessa.

Jotta laatujärjestelmän sertifiointistandardi ISO9001 myönnetään valurautaputkia ja niiden osia valmistavalle tehtaalle, tulee valmistajan noudattaa standardin EN545 mukaista laadunvarmistusta. Tämä tarkoittaa, että valmistajat, jotka on auditoitu ja joille on myönnetty standardi ISO9001, täyttävät standardin EN545 vaatimukset. Standardi ISO9001 vahvistaa standardin EN545 standardinmukaisen laadunvalvonnan.

Onninen Oy:n tarjouksen liitteenä on toimitettu hankintayksikölle Euroopan unionissa akkreditoidun luokituslaitoksen myöntämä sertifikaatti standardin ISO9001 täyttymisestä. Jo pelkästään tämän perusteella hankintayksikkö on voinut varmistautua siitä, että Onninen Oy:n tarjoamat tuotteet on valmistettu standardin EN545 vaatimusten mukaisesti. Lisäksi Onninen Oy on tarjouksensa liitteenä toimittanut hankintayksikölle saman luokituslaitoksen antaman todistuksen tuotteiden standardin EN545 standardinmukaisuudesta ja toisen akkreditoidun luokituslaitoksen myöntämän sertifikaatin, jotka osoittavat Onninen Oy:n tarjoamien tuotteiden täyttävän standardin EN545 vaatimukset. Vielä Onninen Oy on tarjouksensa liitteenä toimittanut hankintayksikölle kansainvälisen konsernin, joka on EU:ssa akkreditoitu laitos, testiraportin putkien ulkopuolisen pinnoitteen standardin EN545 standardinmukaisuudesta.

Tuotteiden ominaisvastus liittyy siihen, kuinka vesijohdot kestävät korroosiota erilaisissa maaperissä. Standardin EN545 kohdan D.2.2 täyttyessä putket kestävät maaperässä, jonka ominaisvastus ylittää tarjouspyynnössä asetetun vaatimuksen. Onninen Oy on edellä mainituilla asiakirjoilla osoittanut tarjoamiensa putkien pinnoitteen sallivan asentamisen tarjouspyynnössä tarkoitettuihin maaperiin.

Vielä Onninen Oy on toimittanut hankintayksikölle testiraportin liitosten standardin EN545 standardinmukaisuudesta ja todistuksen standardin BSEN681-1-1 täyttymisestä sekä sertifikaatin, joka osoittaa putkien liitosten standardin EN545 standardinmukaisuuden.

Onninen Oy:n tarjoama liitos on nimenomaan tarjouspyynnön mukainen muhviliitos. Tarjouspyynnössä olevaa muhviliitoksesta käytettyä ilmaisua käytetään kyseisen toimialan ilmaisuissa kuvaamaan niin sanottua "push-on"-liitosta. Onninen Oy:n tarjoamat muhviliitokset ovat tarjouspyynnössä tarkoitettuja liitoksia.

Valittaja itse on täydentänyt tarjoustaan tarjousten jättämiselle asetetun määräajan jälkeen 24.9.2013 hankintayksikön pyynnöstä. Pyydetty selvitys on koskenut toimitusvarmuutta.

Vastaselitys

Valittaja on vastaselityksessään todennut, että hankintayksikön tulee tietää, mitä sen asettamat vaatimukset edellyttävät tarjoajalta. Hankintayksikkö ei voi vedota esimerkiksi ymmärtämättömyyteensä. Vapaamuotoinen yksityishenkilöiden välinen kirje ei voi olla EU:ssa akkreditoidun luokituslaitoksen myöntämä virallinen todistus.

Hankintayksiköllä on ollut perusteltu aihe epäillä voittaneessa tarjouksessa tarjottujen tuotteiden tarjouspyynnön- ja standardienmukaisuutta. Hankintayksikkö olisi voinut tarkistaa todistusten aitouden todistukset myöntäneeltä laitokselta. Sertifiointia koskevan vaatimuksen vuoksi tarjoajia on saattanut jäädä osallistumasta tarjouskilpailuun.

Valittajan saaman selvityksen mukaan voittaneen tarjouksen liitteestä ilmenevää laitosta ei ole akkreditoitu testaamaan standardin EN545 standardinmukaisuutta eikä sertifioimaan ja siten myöskään myöntämään todistuksia tästä standardinmukaisuudesta. Tarjoukseen liitetyt asiakirjat on otsikoitu termillä "Licence", ei "Certificate", eikä niissä ole akkreditointilaitoksen leimaa.

Voittaneessa tarjouksessa ei ole esitetty todisteita putkien ulkopuolisen pinnoitteen pitkän aikavälin toimivuudesta, vaikka standardissa EN545 on pinnoitteen osalta vaadittu tällaisia todisteita.

Onninen Oy ei ole todistuksessaan toimittanut selvitystä kaikista kolmesta sementin laadulle asetetusta vaatimuksesta.

Tarjouspyynnössä on edellytetty tiettyä muhviliitosta ja sen standardinmukaisuutta osoittavaa todistusta. Tarjouspyynnössä käytetty ilmaisu kyseiselle liitokselle kuvaa tarkalleen määritellyn rakenteen ja ominaisuudet omaavan liitostyypin. Voittaneessa tarjouksessa on tarjottu niin sanottua "push-in / push-on"-liitosta siten, ettei tarjousasiakirjoista ilmene, minkä tarkemman tyypin liitoksesta tarjouksessa on kyse. Erityyppiset liitokset poikkeavat ominaisuuksiltaan ja rakenteeltaan sekä mitoiltaan toisistaan, eivätkä ne ole tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla keskenään vaihtokelpoisia. Yleinen "push-in / push-on"-todistus ei kerro lainkaan, minkä liitostyypin mukaisesti se on testattu ja vastaako tuote siten kyseiselle liitostyypille standardissa asetettuja vaatimuksia.

Tuotteen valmistajan yleisluonteinen laatujärjestelmästandardi ISO9001 ei sisällä sitä, että sen mukaan sertifioidun yhtiön valmistamat tuotteet olisivat jonkin tuotetta koskevan erityisstandardin mukaisia. Onninen Oy:llä on itsellään sama ISO9001-laatujärjestelmä, joka edellyttää sen varmistavan tarjoamiensa tuotteiden ominaisuudet. Voittaneen tarjoajan toiminta ei tässä yhteydessä ole osoittautunut kyseisen laatujärjestelmän mukaiseksi.

Hankintayksikön väite siitä, että mikäli hankintayksikkö ei olisi sallinut tarjousten täydentämistä, olisi kaikki putkituotteita koskevat tarjoukset tullut hylätä, on yksilöimätön ja perustelematon. Valittaja on käsityksensä mukaan toimittanut hankintayksikölle selvityksen toimitusvarmuudesta jo tarjouksen antamisen yhteydessä ja uudelleen hankintayksikön pyynnöstä tarjousten jättämiselle varatun määräajan jälkeen 24.9.2013. Kyse on ollut valittajan soveltuvuutta koskevasta selvityksestä, josta hankintayksikkö on voinut pyytää lisäselvitystä, eikä sillä ole ollut vaikutusta tarjoajien tasapuoliseen ja syrjimättömään kohteluun.

Muut kirjelmät

Saint-Gobain Pipe Systems Oy on lisävastaselityksessään todennut, että voittaneen tarjoajan on 11.9.2013 tarjousten jättämiselle varatun määräajan jälkeen sallittu täydentää voittanutta tarjoustaan tarjottuja tuotteita koskevien selvitysten osalta. Jos kyseisiä selvityksiä ei ole ollut voittaneen tarjouksen liitteenä, ei hankintayksikkö olisi saanut sallia niiden toimittamista jälkikäteen. Lisäselvitysten pyytäminen myös osoittaa, että hankintayksiköllä on ollut aihetta epäillä voittaneen tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuutta taikka esitettyjen todistusten aitoutta.

HSY on lisäkirjelmässään todennut, että osa voittaneeseen tarjoukseen jo liitetyistä selvityksistä pyydettiin voittaneelta tarjoajalta uudelleen, koska paperiset asiakirjat olivat fyysisesti huonolaatuisia. Ainoa jälkikäteen toimitettu lisäselvitys ei koskenut tarjousten vertailuun liittyviä seikkoja, vaan teknisten vaatimusten täyttymistä. Myös valittajan kanssa pidettiin palaveri.

Toimitusvarmuuden osalta tarjoajan on tullut toimittaa selvitys, joka sisältää ainakin valmistus- ja hankintalähteet, niiden lukumäärän, kuljetusjärjestelyt Suomeen sekä varastoinnin Suomessa ja muualla. Valittajan tarjouksesta puuttui tarjouspyynnössä edellytetty selvitys toimitusvarmuudesta, ja hankintayksikön pyynnöstä valittaja toimitti sen hankintayksikölle 24.9.2013, kuten hankintayksikön ja valittajan välinen sähköpostikeskustelu kyseiseltä päivältä osoittaa. Selvityksen toimittamisessa ei siis ole ollut kyse sen uudelleen toimittamisesta vaan tarjouksesta puuttuneen asiakirjan toimittamisesta, eikä selvityksessä myöskään ole ollut kyse tarjoajan soveltuvuuteen liittyvästä asiakirjasta. Selvityksessä annettuja tietoja on käytetty toimitusvarmuuden arviointiin, joten kyse on ollut tarjousten vertailuun vaikuttavasta seikasta.

Hankintayksiköllä ei ole erityistä valvontavastuuta asiakirjojen oikeellisuuden tarkastamisen osalta, eikä sellaista voi käytännössä edellyttääkään hankintayksiköltä, koska tarjoajia ja tarjottavia tuotteita voi olla huomattava määrä. Mikäli tarjoaja tahallisesti erehdyttäisi hankintayksikköä taloudellisen edun saamiseksi, kyse olisi rikosoikeudellisesti arvioitavasta teosta.

Onninen Oy on lisäkirjelmässään todennut, että voittaneessa tarjouksessa tarjotut tuotteet ovat täysin yhteensopivia tarjouspyynnössä mainittujen muhviliitosten kanssa.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Asian arvioinnin lähtökohdat

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia valurautaisista vesijohtoputkista ja niiden yhteistä vuosille 2014 ja 2015 sekä optiovuodelle 2016. Hankinnan kohde nyt markkinaoikeudessa kysymyksessä olevin osin on ollut tuoteryhmän 1 mukaiset "vesijohtoputket DN100–DN300". Hankintayksikkö on saanut tarjouksia kahdelta tarjoajalta.

Valittaja on markkinaoikeudessa esittänyt perusteluja sille, miksi hankintayksikön olisi tullut sulkea voittanut tarjous tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena. Voittanut tarjoaja kuultavana ja hankintayksikkö ovat puolestaan kiinnittäneet huomiota siihen, että valittajan tarjouksesta on alun perin puuttunut toimitusvarmuutta koskeva selvitys.

Oikeusohjeet

Kysymyksessä on vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain (jäljempänä erityisalojen hankintalaki) soveltamisalaan kuuluvan yksikön hankinta, joka liittyy lain 7 §:n mukaiseen vesihuoltolaissa tarkoitettua yhdyskunnan vesihuoltoa harjoittavan hankintayksikön toimintaan. Hankinnan ennakoitu arvo ylittää mainitun lain soveltamisen edellytyksenä olevan kynnysarvon määrän. Hankintaan sovelletaan siten erityisalojen hankintalain säännöksiä.

Erityisalojen hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Erityisalojen hankintalain 35 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Erityisalojen hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan hankinnan sisältöä kuvaavat tekniset eritelmät on esitettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Teknisten eritelmien on mahdollistettava tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun. Tekniset eritelmät eivät saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua julkisissa hankinnoissa.

Erityisalojen hankintalain 40 §:n 2 momentin mukaan tekniset eritelmät on laadittava seuraavasti:

1) viittaamalla suomalaiseen tai muuhun kansalliseen standardiin, jolla saatetaan voimaan eurooppalainen standardi, eurooppalaiseen tekniseen hyväksyntään, viralliseen tekniseen määrittelyyn, kansainväliseen standardiin tai tekniseen viitteeseen taikka, jos edellä mainittuja ei ole, kansalliseen standardiin, kansalliseen tekniseen hyväksyntään tai kansalliseen suunnitteluun, laskentaan tai rakennusurakan toteuttamiseen taikka tuotteiden tuottamiseen liittyvään tekniseen asiakirjaan; viittaukseen on lisättävä ilmaisu "tai vastaava";

2) sellaisten suorituskykyä tai toiminnallisia ominaisuuksia koskevien vaatimusten perusteella, jotka ovat riittävän täsmällisiä hankinnan kohteen määrittämiseen ja tarjouksen valintaan;

3) viittaamalla hankinnan kohteen tiettyjen ominaisuuksien osalta 1 kohdan mukaisiin teknisiin määrittelyihin ja tiettyjen ominaisuuksien osalta 2 kohdan mukaisiin vaatimuksiin; taikka

4) suorituskykyä koskevien tai toiminnallisten vaatimusten perusteella ja viittaamalla 1 kohdan mukaisiin teknisiin määrittelyihin, mikäli ne ovat suorituskykyä tai toiminnallisia ominaisuuksia koskevien vaatimusten mukaisia.

Erityisalojen hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 155) on kyseisen pykälän osalta lausuttu muun ohella, että tavoitteena on ollut hankintojen avaaminen entistä laajemmin kilpailulle. Käytettäessä viittausta standardiin tai muuhun tekniseen määrittelyyn myös sellaiset tuotteet, jotka eivät ole viitatun standardin tai muun teknisen määrittelyn mukaisia, mutta jotka täyttävät niissä asetetut, hankinnan kohteeseen liittyvät vaatimukset, on hyväksyttävä.

Erityisalojen hankintalain 42 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava tarjouskilpailusta.

Erityisalojen hankintalain 42 §:n 1 momentin esitöissä (HE 50/2006 vp s. 157) on tuotu esiin, että siinä vahvistetaan tarjoajan näyttövelvollisuus siitä, että tarjottu tavara on tarjouspyynnön mukainen. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu tarjoajien tasapuolisen kohtelun vaatimuksen sekä yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden edellyttävän tarjousten olevan tarjouspyynnön mukaisia. Hankintayksikön tulee siten hylätä sellaiset tarjoukset, jotka eivät vastaa tarjouspyynnön vaatimuksia. Tarjouksen hylkäämistä tulee arvioida tarjoajien tasapuolisen kohtelun näkökulmasta. Tarjouspyyntöä vastaamattomat tarjoukset tulee pääsääntöisesti hylätä. Hankintayksikkö voi kuitenkin pyytää tarjoajia täsmentämään ja selventämään tarjousten yksityiskohtia, jos se ei vaaranna tarjoajien tasapuolista kohtelua. Menettely ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, että jollekin tarjoajalle annetaan mahdollisuus parantaa tarjoustaan.

Erityisalojen hankintalain 42 §:n 2 momentin mukaan, jos hankintayksikkö on laatinut tekniset eritelmät lain 40 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaisesti, ja tarjoaja tarjouksessaan osoittaa hankintayksikköä tyydyttävällä tavalla tarjoamansa tavaran täyttävän hankintayksikön asettamat vaatimukset, hankintayksikkö ei saa hylätä tarjousta sillä perusteella, että tarjouksen mukainen tavara ei ole hankintayksikön viittaaman teknisen määrittelyn mukainen. Tarjoaja voi käyttää osoituksena esimerkiksi valmistajan teknisiä asiakirjoja taikka Suomessa tai muussa EU:n jäsenvaltiossa sijaitsevan tunnustetun toimielimen teknistä raporttia.

Erityisalojen hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 157) on 42 §:n 2 momentin osalta lausuttu muun ohella, että tarjoaja voi tarjouksessaan osoittaa, että vaikka sen tarjoama tavara ei ole hankintayksikön käyttämän teknisen määrittelyn mukainen, tuote tai tavara täyttää tarjouspyynnössä esitetyt vaatimukset. Näyttönä edellytysten täyttymisestä voidaan esittää esimerkiksi testauslaboratorion tai sertifiointielimen antama todistus. Myös muiden jäsenvaltioiden toimielimien antamat todistukset on vastaavasti hyväksyttävä. Tarjoaja voi toimittaa myös oman kuvauksen teknisten vaatimusten täyttymisestä. Tarjoajalla on tällöin näyttövelvollisuus siitä, että hankintayksikön asettamat vaatimukset täyttyvät.

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa tarjoajan tarjouksen sisältöön, ellei sillä ole perusteltua syytä muuta epäillä. Vastaavasti tarjoajat vastaavat tarjouksensa sisällöstä.

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön olisi tullut ja markkinaoikeuden tulisi soveltaa asian arvioinnissa ennen kaikkea erityisalojen hankintalain 51 §:n 3 momenttia. Markkinaoikeus toteaa, että erityisalojen hankintalain 51 § koskee sen esitöiden (HE 50/2006 vp s. 163) mukaan tarjoajien kelpoisuusehtoihin liittyviä selvityksiä, joista nyt käsiteltävänä olevassa asiassa ei ole kysymys.

Tarjouspyyntö

Hankintayksikkö on laatinut tarjottavia tuotteita koskevia teknisiä eritelmiä muun ohella viittaamalla eurooppalaisiin standardeihin.

Tarjouspyynnön liitteen 4 "Valurautaiset vesijohtoputket ja -putkenosat – tekniset vaatimukset" kohdassa "Putket ja osat" on muun ohella edellytetty seuraavaa:

"Putkien ja osien tulee täyttää standardin EN 545/2010 sekä EN 805 vaatimukset. – – Em. standardien mukaisuudesta tulee tarjouksen liitteenä esittää valmistajasta riippumattoman EU:ssa akkreditoidun luokituslaitoksen myöntämä virallinen todistus. Tällaisesta todistuksesta käytetään jatkossa nimeä kolmannen osapuolen myöntämä todistus."

Liitteen 4 kohdassa "Putkien luokka ja ulkopuolinen pinnoite" on muun ohella edellytetty seuraavaa:

"Pinnoituksen tulee täyttää EN545 liitteen D.2.2 mukainen soveltuvuusvaatimus maaperiin, joiden ominaisvastus voi olla pienimmällään 500 Ωcm. Pinnoitusten soveltuvuudesta tulee tarjouksessa esittää kolmannen osapuolen myöntämä todistus."

Liitteen 4 kohdassa "Putkien ja osien liitokset" on muun ohella edellytetty, että liitostyyppinä tulee olla kohdassa yksilöity yksikammioinen muhviliitos.

Liitteen 4 kohdassa "Hygieniavaatimus" on muun ohella edellytetty, että "juomavesikelpoisuudesta tulee tarjouksessa esittää kolmannen osapuolen myöntämä todistus".

Tarjouspyynnön kohdassa 12 "Tarjoajan tuotetta ja toimintaa koskevat tiedot" on ilmoitettu seuraavaa:

"Tarjottavaa tuotetta ja tarjoajan toimintaa koskevat tiedot tulee antaa liitteiden 3A ja 3B mukaisesti.

Hankintayksikkö arvioi liitteessä 3A annettujen tietojen perusteella tarjouksen kokonaistaloudellista edullisuutta kohdan 14 mukaisesti. Tarjoajan on annettava vastaukset liitteen jokaiseen kohtaan. Vastauksen puuttuessa hankintayksiköllä on oikeus hylätä tarjoajan tarjous.

Hankintayksiköllä on oikeus sulkea tarjoaja tarjouskilpailun ulkopuolelle, mikäli tarjoaja ei täytä asetettuja vähimmäisvaatimuksia sekä hylätä tarjous, joka ei sisällä pyydettyjä selvityksiä."

Tarjouspyynnön liitteen 2 "Tarjoajaa koskevat vaatimukset ja selvitykset" alussa on muun ohella ilmoitettu seuraavaa:

• Tarjoajan on vastattava seuraaviin kysymyksiin ja liitettävä pyydetyt asiakirjat tarjoukseen.

• Hankintayksiköllä on oikeus sulkea tarjoaja tarjouskilpailun ulkopuolelle, mikäli tarjoaja ei täytä asetettuja vähimmäisvaatimuksia sekä hylätä tarjous, joka ei sisällä pyydettyjä selvityksiä.

• Vaatimuksiin pyydetään yksiselitteinen vastaus "Kyllä", sekä liittämään tarjoukseensa edellytetyt asiakirjat tai selvitykset.

Liitteen 2 kohdassa 2 "Muut tarjoajalta edellytettävät selvitykset" on pyydetty muun ohella "virallisten laadunvalvontaelinten tai toimivaltaisten laitosten todistukset, jotka osoittavat tavaran täyttävän tekniset vaatimukset" ja "selvitys, ettei vesijohtoputkista ja putken osista irtoa tai liukene terveydelle haitallisia aineita, eikä aiheudu veteen hajua, makua tai väriä eikä muutoinkaan veden laadun huonontumista".

Tarjouspyynnön liitteessä 3A "Tarjoajalta pyydettävät tuotetta ja toiminnan laatua koskevat selvitykset" on muun ohella ilmoitettu, että "hankintayksiköllä on oikeus hylätä tarjous, joka ei sisällä pyydettyjä selvityksiä".

Tarjouspyynnöstä ei ole käynyt ilmi sitä, että hankintayksikkö olisi markkinaoikeudessa esittämänsä mukaan pitänyt riittävänä minkä tahansa kolmannen osapuolen antamaa todistusta. Markkinaoikeus toteaa, että mainittu seikka on osaltaan saattanut vähentää potentiaalisten toimittajien kiinnostusta kysymyksessä olevaa hankintamenettelyä kohtaan. Tämä ei kuitenkaan ole estänyt valittajaa tai kuultavaa antamasta tarjouksiaan.

Tarjouspyynnön kohdan 14 "Tarjousten vertailu" mukaan eräs kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperuste viiden prosentin painoarvolla on "toimitusvarmuus". Tarjouspyynnön liitteessä 3A on pyydetty selvitystä muun ohella puheena olevasta vertailuperusteesta. Pyydetyn selvityksen toimitusketjun toimivuudesta on tullut sisältää ainakin valmistus-/hankintalähteet, niiden lukumäärä, kuljetusjärjestelyt Suomeen sekä varastointi Suomessa ja muualla.

Tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus

Asiassa esitetty selvitys tukee hankintayksikön näkemystä siitä, että valittaja on toimittanut hankintayksikölle vertailuperusteeseen "toimitusvarmuus" liittyvän tarjouspyynnössä pyydetyn selvityksen vasta tarjousten jättämiselle asetetun määräajan jälkeen hankintayksikön sitä erikseen pyydettyä.

Edellä kuvatuista oikeusohjeista ilmenevin tavoin hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa tarjoajan tarjouksessaan ilmoittamiin tietoihin. Lisäksi tarjoaja vastaa tarjouksessaan ilmoittamiensa tietojen paikkansapitävyydestä. Edelleen, kuten erityisalojen hankintalain 42 §:n 2 momentin esitöissä on esitetty, tarjoaja voi toimittaa jopa oman kuvauksensa teknisten vaatimusten täyttymisestä, josta tässä asiassa ei toki suoranaisesti ole kysymys.

Voittanut tarjoaja ja valittaja ovat tarjouksissaan sitoutuneet toimittamaan HSY:lle valurautaputkia ja niiden osia tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisesti. Markkinaoikeus toteaa, että pelkästään se, että tarjoaja on sitoutunut toimittamaan HSY:lle valurautaputkia tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisesti, ei ole riittävä osoitus tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuudesta, mikäli tarjousasiakirjojen perusteella on nähtävissä, että tarjotut tuotteet eivät täytä asetettuja ehtoja.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole pyydetty esimerkiksi yksilöimään tarjottujen tuotteiden malleja tai tuotekoodeja. Hankintayksikön näkökulmasta tämä ei ole merkinnyt sitä, ettei hankintayksikkö olisi tullut tietoiseksi siitä, minkälaisia tuotteita tarjoukset sisältävät. Voittaneen tarjouksen tarjousasiakirjojen perusteella ei ole ollut nähtävissä, että tarjotut tuotteet eivät täyttäisi asetettuja ehtoja. Todettuun nähden hankintayksikkö on voinut lähteä siitä, että voittanut tarjoaja on voittaneessa tarjouksessaan osoittanut, nimenomaan erityisalojen hankintalain 42 §:n 2 momentissa säädetyin tavoin hankintayksikköä tyydyttävällä tavalla tarjoamiensa tavaroiden täyttävän hankintayksikön asettamat vaatimukset. Näin ollen hankintayksiköllä on myös ollut mahdollisuus pyytää voittanutta tarjoajaa täsmentämään sittemmin voittanutta tarjoustaan. Voittaneelle tarjoajalle osoitetusta täydennyspyynnöstä ei saa sellaista vaikutelmaa, että pyynnöllä olisi suosittu voittanutta tarjoajaa tai syrjitty valittajaa, jolle esitettiin täydennyspyyntö toisesta, tarjousten vertailuun vaikuttavasta, seikasta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Erityisalojen hankintalain 67 §:n nojalla lain soveltamisalaan kuuluviin hankintoihin sovelletaan vastaavasti, mitä muutoksenhausta ja seuraamuksista julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 11 luvussa säädetään.

Hankintalain 11 luvussa olevan 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolain¬käyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos kuultava joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Kun otetaan huomioon, että kuultavan kohtuullisen korkea oikeudenkäyntikuluvaatimus on suoritettujen toimenpiteiden suhteen kaikkinensa erittelemätön, valittaja on velvoitettava korvaamaan kuultavan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää Saint-Gobain Pipe Systems Oy:n valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Saint-Gobain Pipe Systems Oy:n korvaamaan Onninen Oy:n oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti, siitä lukien kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Nina Korjus, Sami Myöhänen ja Jukka Vanto.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.