MAO:203/14

ASIAN TAUSTA

Kokkolan kaupungin (jäljempänä myös hankintayksikkö) sosiaali- ja terveystoimi on ilmoittanut 18.6.2013 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta ympärivuorokautisen tehostetun palveluasumisen puitehankinnasta sopimuskaudelle 1.1.2014–31.12.2017 sekä mahdolliselle kahden ja yhden vuoden optioajalle.

Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta on päätöksellään 18.9.2013 § 185 valinnut puitejärjestelyyn ympärivuorokautisen tehostetun palveluasumisen osalta Attendo Oy:n, Coronaria Hoitoketju Oy:n, Hoivakoti Majakka Oy:n, Invalidiliiton Asumispalvelut Oy:n, Medivida Care Oy:n ja Villa Marin Hoitopalvelu Oy:n sekä vaativan tehostetun/muistisairaiden palveluasumisen osalta Medivida Care Oy:n, Invalidiliiton Asumispalvelut Oy:n ja Attendo Oy:n.

Valittajat ovat tehneet asiassa oikaisuvaatimuksen, jonka johdosta Kokkolan kaupungin kaupunginhallitus on käyttänyt kuntalain mukaista otto-oikeutta asiassa 7.10.2013 ja on ottanut asian käsiteltäväkseen. Kaupunginhallitus on päätöksellään 11.11.2013 hylännyt valittajien tekemän oikaisuvaatimuksen ja pysyttänyt voimassa sosiaali- ja terveyslautakunnan hankintapäätöksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 25.000.000–35.000.000 euroa.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Valittajat Keski-Pohjanmaan Hoitopalvelu Oy ja Gamlakarleby Åldringsvänner rf ovat vaatineet, että markkinaoikeus kumoaa Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan ympärivuotista tehostettua palveluasumisen hankintaa koskevan päätöksen 18.9.2013 § 185 ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä ja laatimaan oikeudenmukaisen tarjousvertailun, joka vastaa tarjouspyyntöä sekä antamaan päätöksen ja sen perustelut lain edellyttämällä tavalla tiedoksi. Lisäksi valittajat ovat vaatineet, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.250,77 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintapäätös olisi tullut kumota kahdeksalla perusteella, jotka ovat seuraavat:

(1) Tarjouspyyntö on ollut syrjivä
(2) Tarjouspyyntö on ollut epäselvä
(3) Tarjoajista Attendo Oy on jättänyt kielletyn vaihtoehtoisen tarjouksen
(4) Attendo Oy on saanut hankintayksiköltä kiellettyä taloudellista tukea
(5) Medivida Care Oy:llä ja Attendo Oy:llä ei ole edellytyksiä toteuttaa hankittua palvelua
(6) Puitejärjestelyyn olisi tullut hyväksyä kaikki tarjoajat
(7) Hankintakausi ylittää sallitun maksimin
(8) Invalidiliiton Asumispalvelut Oy on saanut tukea, joka on vääristänyt kilpailua ja se tulee ottaa huomioon tarjousvertailussa

(1) Tarjouspyyntö on ollut syrjivä sen vuoksi, että siinä on edellytetty, että vuokran suuruus saa olla korkeintaan kulloinkin voimassa oleva KELA:n määrittelemä eläkkeensaajan asumistuen enimmäismäärä. Edellytys syrjii sellaisia tarjoajia, joilla on tarjota kookkaita huoneita, jotka voivat olla vuokraltaan kalliimpia. Vuokran maksaa asukas, eikä sillä ole vaikutusta hankintayksiköltä palvelusta perittävään hintaan.

(2) Hankinnassa on pyydetty tarjouksia kahteen vaativuusryhmään kuuluvasta palvelusta eli ympärivuorokautisesta tehostetusta palveluasumisesta sekä vaativasta tehostetusta palveluasumisesta/muistisairaiden palveluasumisesta. Hankintayksikkö ei ole riittävällä täsmällisyydellä määritellyt, mitä se tarkoittaa jälkimmäisellä. Sosiaali- ja terveysministeriön luokitukset eivät tunne sitä. Tästä johtuen asiassa on tehty tarjouksia, jotka eivät ole olleet keskenään vertailukelpoisia tai yhteismitallisia.

(3) Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole todettu, että vaihtoehtoiset tarjoukset olisivat olleet sallittuja. Attendo Oy on jättänyt kaksi vaihtoehtoista hintaa molemmista kohteista samalla tarjousasiakirjalla, toisen omissa ja toisen perustettavan yksikön nimissä. Kyse on ollut samasta oikeushenkilöstä. Koska tarjoaja on jättänyt kaksi vaihtoehtoista tarjousta molemmista hankinnoista, on kaikki tarjoukset hylättävä.

(4) Attendo Oy toimii Kokkolassa Villa Lehto -nimisessä toimipaikassa. Kiinteistön omistaa HF-Asunnot Oy, joka on Eläke-Fennian tytäryhtiö. Kokkolan kaupunki on tullut kyseiseen kiinteistöön vuokralaiseksi sen rakennusvaiheessa, jotta rakennuskustannuksiin sisältyvä arvonlisävero on voitu vähentää ja kaupunki on saanut vastaavan arvonlisäveron osuuden ns. kuntapalautuksena. Kaupungin mukaan tämä menettely on alentanut asukkaiden vuokria, mutta sillä on myös tosiasiallisesti vähennetty Attendo Oy:n kustannuksia, koska se on päässyt tilanteeseen, jossa se on säästynyt vuokraan sisältyvältä rakentamiskustannusten arvonlisäverolta. Kaupunki ei ole vastaavasti tarjoutunut tulemaan vuokraajaksi valittajien kiinteistöjen osalta.

(5) Medivida Care Oy:llä ei ole ollut liiketoimintaa 31.12.2011 ja 31.12.2012 päättyneillä tilikausilla. Se ei ole pystynyt osoittamaan luotettavasti, miten se pystyisi 1.4.2015 tarjoamaan palveluita 45 vanhukselle, kun sillä ei ole toimitiloja. Se ei ole myöskään esittänyt, kuinka se suoriutuu hankintaan liittyvästä kaksikielisyysedellytyksestä. Attendo Oy ei ole myöskään esittänyt luotettavasti, kuinka se pystyisi jo vuonna 2014 tarjoamaan palveluita 64 vanhukselle, kun sillä ei ole toimitiloja.

(6) Hankintayksikkö ei ole tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa ilmoittanut, kuinka monta tarjoajaa se hyväksyy puitejärjestelyyn. Tarjouspyynnössä ei ole myöskään ilmoitettu, kuinka monta asumispaikkaa puitejärjestelyn piiriin otetaan. Tämä on antanut hankintayksikölle rajoittamattoman harkintavallan tarjousten käsittelyvaiheeseen. Päätöksestä ei käy ilmi, miksi rajanveto on tehty juuri siihen kohtaan, mihin se on tehty. Hankintapäätös ei ole objektiivisesti arvioiden läpinäkyvä. Puitejärjestelyihin tulee hyväksyä kaikki tarjoajat.

(7) Puitejärjestely voi olla voimassa vain neljä vuotta. Ainoastaan hankinnan kohteen välttämättä sitä edellyttäessä puitejärjestely voi olla poikkeuksellisesti kestoltaan pitempi. Hankinta ei ole luonteeltaan sellainen, että se edellyttäisi kestoltaan neljää vuotta pitempää sopimuskautta.

(8) Invalidiliiton Asumispalvelut Oy on ilmeisesti saanut taloudellista tukea Invalidiliitto ry:ltä, joka on julkista tukea saava yhdistys, ja tämä on vääristänyt kilpailua. Tämä on havaittavissa siten, että Invalidiliiton Asumispalvelut Oy:n taseessa on vapaan pääoman rahastona 2,5 miljoonaa euroa. Tuki tulee ottaa huomioon tarjousvertailussa.

Vastine

Vaatimukset

Kokkolan kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Perusteet

Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti.

(1) Hankintayksiköllä on ollut perusteltu syy asettaa asukasvuokrille yhtenäinen enimmäismäärä. Palvelupaikalla olevan asukkaan maksamat kokonaiskustannukset tulee pystyä selvittämään yhtenäisellä tavalla ja läpinäkyvästi. Myös asiakkaan ateriapalveluista ja tukipalveluista maksamille korvauksille on määritelty enimmäisrajat. Mikäli enimmäisrajoja ei asetettaisi, voisi syntyä tilanne, jossa palvelun tuottaja tarjoaisi hankinnan kohteena olevan varsinaisen hoivan ja huolenpidon edullisesti, mutta kompensoisi alhaisen palvelumaksun asiakkaalta perittävillä korkeilla tukipalvelu- ja vuokrakuluilla. Tällaisessa tilanteessa kaupunki voisi mahdollisesti joutua alentamaan omaa asiakkaalta perittävää asiakasmaksuaan, kun korkeat vuokrat ja tukipalvelumaksut rasittaisivat asiakkaan maksukykyä hallitsemattomasti. Näin ollen maksuilla on ollut merkitystä paitsi asiakkaalle niin myös hankintayksikölle palvelupaikasta aiheutuvien kokonaiskustannusten osalta.

(2) Käsitteet tehostettu palveluasuminen ja vaativa tehostettu muistisairaiden palveluasuminen ovat vanhustyössä erittäin vakiintuneita ja yleisessä käytössä olevia määritelmiä kaikissa Suomen kunnissa ja alan toimijoiden piirissä. Ne antavat riittävän kuvan asiakkaiden keskimääräisestä hoidon ja huolenpidon tarpeesta. Tarjouspyynnön liitteessä 1 (Palvelun kuvaus ja vaadittavan tason määrittely, 11 sivua) on erittäin laaja ja yksityiskohtainen erittely siitä, mitä vähimmäisvaatimuksia palvelulle asetetaan. Ne varmistavat sen, että tarjoajille syntyy yhtenäinen käsitys hankinnan kohteesta ja sille esitetyistä vähimmäiskriteereistä. Tarjoajilla on ollut mahdollisuus tehdä lisäkysymyksiä ennen tarjouspyynnön tekemistä, mikäli heillä on ollut epäselvyyttä esimerkiksi vaadittavan palvelun sisällöstä.

(3) Attendo Oy:n kaksi erillistä tarjousta eivät ole olleet vaihtoehtoisia tarjouksia. Molemmat on perustellusti otettu mukaan vertailuun. Molemmat tarjoukset vastaavat tarjouspyynnössä asetettuja vaatimuksia koskien tarjoajan kelpoisuutta ja tarjouspyynnön mukaisuutta. Niissä ei ole tarjottu vaihtoehtoisia ratkaisuja palvelujen järjestämiseksi. Tarjoajilla on ollut mahdollisuus tarjota usean olemassa olevan tai perustettavan yhtiön nimissä tarjouspyynnössä vaadittua palvelua. Markkinaoikeus on ratkaisukäytännössään katsonut, että tarjoajien tekemiä rinnakkaisia ja erillisiä tarjouksia ei ollut pidettävä vaihtoehtoisina tarjouksina.

(4) Valituksessa on viitattu Kokkolassa vuonna 2009 tehtyyn vanhusten asumispalveluiden hankintaan. Tuolloin tehostetun palveluasumisen tuottajaksi valittiin muun muassa Attendo MedOne Hoiva Oy, nykyään Attendo Oy. Palvelun tuottajan valitsemisen jälkeen on tehty päätöksiä kiinteistön Villa Lehto rakentamisesta. Rakentamisvaiheessa kaupungille tarjottiin mahdollisuutta vuokrata kiinteistö, joka mahdollisti Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (myöhemmin myös ARA) tuen saannin rakentamiseen ja sitä kautta asukasvuokrien taso jäi alhaisemmaksi. Verottaja oli hyväksynyt menettelyn toista tilannetta koskevassa ennakkopäätöksessään. Asukasvuokralla ei ole mitään vaikutusta hoitopalvelun hintaan tai palvelun tuottajan ja palvelun ostajan välisiin rahavirtoihin. Tällä aikaisemmalla menettelyllä ei ole merkitystä nyt tehtyä palveluhankintaa arvioitaessa. Kaupunki ei ole tarjoutunut tähän menettelyyn, vaan sitä on tarjottu kaupungille. Mikäli vastaavia ehdotuksia tulee jatkossa, kaupunki ottaa niihin tapauskohtaisesti kantaa.

(5) Tarjoajat valitsevat itse oman toimintastrategiansa ja ratkaisevat omat tilastrategiansa. Hankintayksikkö on saanut Medivida Care Oy:ltä selvityksen siitä, että tarjoaja pystyy toteuttamaan palvelun ja tilaratkaisut Kokkolassa. Medivida Care Oy:n ja Attendo Oy:n perustettavan yhtiön tarjouksia ei voida pitää epärealistisina. Hankintayksikkö on voinut lähtökohtaisesti luottaa tarjoajien tarjouksissaan toimintansa aloittamisesta ja toimitiloista antamiin tietoihin. Kaikki tarjoajat ovat ilmoittaneet täyttävänsä sen kriteerin, että ruotsinkielisiä asiakkaita hoitavalla henkilöstöllä on hyvä ruotsinkielen taito. Hankintayksiköllä ei ole perusteita kyseenalaistaa sitovan tarjouksen tehneiden palveluntuottajien ilmoituksia. Uudelta palveluntuottajalta ei voida vaatia tarjousta tehtäessä kielitaitoselvityksiä, koska henkilöstöä ei ole vielä palkattu. Kokkolassa ja lähialueilla on paljon äidinkieleltään ruotsinkielisiä, joten ruotsinkielisen hoitohenkilöstön rekrytointi on alueellisesti suhteellisen hyvin toteutettavissa.

(6) Puitejärjestelyyn hyväksyttyjen tarjoajien määrä perustuu hankintasäännöksiin sekä kaupungin arvioon sopimusaikana tarvittavien palvelupaikkojen määrästä. Tarjouspyynnössä oli esitetty, että puitejärjestelyyn valitaan useita tuottajia ja että arvio palvelun tarpeesta on yhteensä 120–260 paikkaa. Hankintalain mukaan puitejärjestelyyn tulee valita vähintään kolme tuottajaa, ellei kelpoisuusehdot täyttäviä tarjoajia tai hyväksyttyjä tarjouksia ole sitä vähemmän. Tämän vuoksi hankinnan kohteeseen B valittiin kolme palvelun tuottajaa. Hankinnan kohteeseen A valittiin kuusi tuottajaa. Kaikkia tarjoajia ei voitu valita, sillä tarjottu kokonaispaikkamäärä oli 824 paikkaa. Kaikkien valitseminen ei olisi ollut tarkoituksenmukaista, koska tällöin suurin osa tarjoajista olisi jäänyt kokonaan ilman asiakassijoituksia sopimusaikana. Yhteenlaskettu valittujen tuottajien paikkamäärä on 338 paikkaa, joka ylittää 30 prosentilla tarjouspyynnössä esitetyn ylärajan. Arviota suurempi valittu paikkamäärä on perusteltu sen vuoksi, että hankinta-aikana voi tapahtua toiminnallisia muutoksia tai muita olosuhdemuutoksia, jotka edellyttävät joustoa ja varautumista. Hankintayksikkö on valittavien palvelupaikkojen ja palvelun tuottajien määrää koskevissa päätöksissään käyttänyt sille kuuluvaa harkinta- ja päätösvaltaa, joka ei ole ristiriidassa lainsäädännön tai tarjouspyynnön kanssa. Ne eivät ole myöskään olleet rajoittamattomia, koska tarjouspyynnössä on annettu suuntaa-antava arvio palvelutarpeesta. Tarjoajien syrjimätön ja tasapuolinen kohtelu eivät ole vaarantuneet.

(7) Asetettu sopimuskausi on hankintajuridisesti sallittu. Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 5.10.2012 taltio 2649 vahvistanut, että vanhusten palveluasumisessa on ollut hyväksyttyä käyttää neljää vuotta pidempää hankintakautta. Kyseisessä tapauksessa sallittiin yhdeksän vuoden puitejärjestely.

(8) Valittajan väite Invalidiliiton Asumispalvelut Oy:n saamasta julkisesta tuesta on täysin spekulatiivinen ja ilman mitään näyttöä. Valitus on tältä osin perusteeton. Invalidiliiton Asumispalvelut Oy on antanut asiassa selvityksen, jossa se toteaa, että se ei ole saanut Invalidiliitolta mitään tukea. Sen vapaan pääoman rahasto on syntynyt tilanteessa, jossa niistä täysin ulkopuolinen sijoittaja, Terveysrahasto Oy, on sijoittanut yhtiöön pääomanehtoisesti.

Kuultavan lausunto

Vaatimukset

Attendo Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajat yhteisvastuullisesti korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti.

(1) Tarjouspyyntö ei ole ollut tarjoajia syrjivä. KELAn määrittelemän eläkkeensaajan asumistuen enimmäismäärän käyttäminen tarjouspyynnössä vuokran suuruuden enimmäismääränä on täysin yleinen ja markkinaoikeuden oikeuskäytännössä hyväksytty toimintatapa. Kuultava yhtyy Kokkolan kaupungin vastineessaan esittämään.

(2) Tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä. Käsitteet tehostettu palveluasuminen ja vaativa tehostettu palveluasuminen ovat käytössä kaikissa Suomen kunnissa ja alan toimijoiden piirissä. Niiden sisältö ja niiden väliset erot ovat tai ainakin pitäisi olla tiedossa julkisiin hankintoihin osallistuvilla toimijoilla. Internet-haulla "Vaativa tehostettu palveluasuminen" löytyy useita linkkejä ja määritelmiä, joissa vaativan tehostetun palveluasumisen käsitettä on määritelty. Kuultava pitää epärealistisena sitä, että vakavasti otettavalla palvelutuottajalla ei olisi tietoa, mitä tehostetun palveluasumisen yhteydessä keskeisesti ja yleisesti käytettävällä käsitteellä tarkoitetaan. Lisäksi valittaja olisi voinut lisäkysymyksellä varmistaa, mitä termillä tarkoitetaan. Palvelunkuvaus on yksilöity tarjouspyynnön liitteessä 1 yhdentoista sivun verran. Hankintayksikkö on täten antanut yhteneväisen kuvan ja käsityksen hankinnan kohteesta ja sille esitetyistä vähimmäiskriteereistä.

(3) Attendo Oy ei ole antanut vaihtoehtoista tarjousta, vaan perustettavan yhtiön lukuun tehdyn täysin erillisen tarjouksen. Tarjous voidaan tehdä myös perustettavan yhtiön lukuun. Markkinaoikeus on oikeuskäytännössään katsonut, että tarjoajan sulkeminen tarjouskilpailusta sillä perusteella, että yhtiötä ei ollut vielä perustettu, on ollut syrjivää. Hankintayksiköllä ei siis olisi ollut oikeutta sulkea perustettavaa yhtiötä tarjouskilpailun ulkopuolelle. Valittajan väite siitä, että Attendo Oy olisi jättänyt kaksi vaihtoehtoista tarjousta, on virheellinen ja perustelematon. Molemmat tarjoukset ovat täyttäneet tarjouspyynnön kriteerit. Markkinaoikeus on oikeuskäytännössään hyväksynyt sen, että vaikka vaihtoehtoiset tarjoukset on kielletty, sama tarjoaja voi kuitenkin jättää erilaisia ja rinnakkaisia tarjouksia.

(4) Kuultava ei ole saanut taloudellista hyötyä aikaisemman kilpailutuksen yhteydessä Kokkolaan rakennetun toimintayksikön osalta nyt puheena olevaan kilpailutukseen liittyen. Hankintalakia ei sovelleta kiinteän omaisuuden hankintaan tai vuokraukseen. Kunnan kanssa toteutettu välivuokrausjärjestely ei ole kuulunut hankintalain piiriin, eikä se vaaranna kilpailuneutraliteetin toteutumista. ARA on puoltanut välivuokrausjärjestelyjen käyttöä asukasvuokrien kohtuullisuuden saavuttamiseksi. Asiassa on myös huomioitava, että kaupunki ei ole määritellyt sitä, missä kiinteistössä palvelu tarjotaan. Aikaisemmalla hankinnalla ei ole mitään tekemistä nyt käsillä olevan asian kanssa. Hankintayksikkö ei ole voinut asettaa palveluntarjoajia eri asemaan sen mukaan, onko heillä käytössään vanhoja tai uudempia kiinteistöjä taikka ei lainkaan kiinteistöjä. ARA-rahoituksella toteutetussa yksikössä, jossa on noudatettava omakustannusvuokrausperiaatetta, vuokrien alentuminen hyödyttää suoraan ja ainoastaan talon asukkaita.

(5) Väite siitä, että perustettava yhtiö ei olisi esittänyt luotettavaa selvitystä palveluntuotantoon käytettävien toimitilojen suhteen, on virheellinen. Attendo-konserni on merkittävä valtakunnallinen sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaja, joka on rakentanut Suomeen yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa yli 60 asumispalveluyksikköä. Tarjouspyynnössä on edellytetty, että palvelu tarjotaan Kokkolan kaupungin alueella, mutta tilojen valinta ja tilojen hankkiminen on jätetty tarjoajien tehtäväksi. Attendo on aloittanut uuden rakennuksen suunnittelun Kokkolan alueelle ja tehnyt asiasta jo esisopimuksen urakoitsijan kanssa. Valittaja on siten virheellisesti väittänyt, että perustettavan yksikön tarjous olisi tullut sulkea tarjousten vertailusta siitä syystä, että se ei ole esittänyt luotettavaa selvitystä palvelutuotantoon käytettävien tilojen suhteen.

(6) Hankintayksikkö on käyttänyt puitejärjestelyyn valittavien palveluntuottajien määrää koskevassa päätöksessään sille kuuluvaa harkinta- ja päätösvaltaa, joka ei ole ollut ristiriidassa lainsäädännön tai tarjouspyynnön kanssa. Hankintayksikön harkintavalta ei ole ollut rajaton, vaan sitä on rajannut sen tekemä suuntaa-antava arvio palveluntarpeesta. Hankintasäännösten mukaan puitejärjestelyyn on valittava vähintään kolme, mutta siinä ei määritellä kuinka monta tarjoajaa tulisi valita. Tarjouspyynnössä on todettu, että palvelun tuottajiksi valitaan enemmän palvelun tarjoajia kuin laskennallinen paikkojen käyttö edellyttäisi. 30 prosenttia arvioitua suurempi paikkamäärä on katsottava riittäväksi, perustelluksi ja tarkoituksenmukaiseksi.

(7) Puitejärjestelyn hankintakausi on voi olla korkeintaan neljä vuotta, mutta poikkeuksellisesti se voi olla pidempi. Vanhusten palveluasuminen on luonteeltaan sellaista toimintaa, että poikkeussääntöä voidaan soveltaa. Oikeuskäytännössä on hyväksytty vanhusten palveluasumiselle yhdeksän vuoden puitesopimukset. Kokkolan kaupungilla on ollut oikeus optioineen seitsemän vuoden hankintakauteen.

Vastaselitys

Valittajat ovat antaneet vastaselityksen.

(1) Valittajat hyväksyvät sen, että hankintayksiköllä tulee jossain määrin olla oikeus kontrolloida vuokran määrää, mutta tämä valvontamahdollisuus tulee kytkeä neliökohtaiseen enimmäisvuokraan, ei asunnon kokonaisvuokraan. Muussa tapauksessa syrjitään niitä palveluntarjoajia, joilla jo on olemassa isohkot asunnot. Asukkailla tulee olla taloudellisten resurssiensa puitteissa mahdollisuus valita erikokoisista asunnoista itselleen sopiva ja mieluinen.

(2) Valittajista Gamlakarleby Åldringsvänner rf on tiedustellut hankintayksiköltä, mitä hankintayksikkö on vaativalla tehostetulla palveluasumisella tarkoittanut. Kysymys on kuulunut: "minkälainen on hankinnan kohde B:n sisältö?" Hankintayksikkö on vastannut kysymykseen seuraavasti: "Tarjouspyynnön ensimmäisellä sivulla on seuraava teksti: Hankinnan kohteiden tarkemmat kuvaukset ovat liitteessä 1." Tarjouspyynnön eri osiot poikkeavat toisistaan ainoastaan siten, että vaativalta tehostetulta palveluasumiselta on vaadittu enemmän henkilöresursseja kuin tehostetulta palveluasumiselta. Hankintayksikkö ei ole määritellyt, mitä se on tarkoittanut tehostetun palveluasumisen vaativuudella. Tarjouspyynnön tulee olla niin selkeä, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Tehostetun palveluasumisen yhteydessä käytettävä termi "vaativa" on niin yleinen, ettei se ilman riittävää teknistä eritelmää kerro vanhustenhuollon ammattilaisillekaan palveluilta edellytettävää sisältöä.

(3) Hankintailmoituksessa on todettu, että vaihtoehtoisia tarjouksia ei sallita. Attendo Oy ei ole tehnyt voittanutta tarjoustaan perustettavan yhtiön nimeen, vaan perustettavan yksikön lukuun. Kyse ei ole itsenäisestä oikeushenkilöstä. Kyse ei ole ollut rinnakkaisista tarjouksista, sillä ne eivät ole poikenneet mitenkään toisistaan.

(4) Attendo Oy on saanut perusteetonta kilpailuetua arvonlisäverovähennyksen muodossa, kun hankintayksikkö on välivuokrannut aiemman vastaavan palveluasumishankinnan jälkeen Attendo Oy:n käyttöön rakennetun palvelukodin. Välivuokrausmenettelyt syrjivät niitä tarjoajia, kuten valittajia, jotka itse omistavat tilat, eivätkä ole saaneet vähentää rakentamiseen kohdistunutta arvonlisäveroa toiminnassaan.

(5) Valittajat ovat tulkinneet Attendo Oy:n vastinetta siten, että Attendo Oy:n perustettavalla yksiköllä on ollut tarkoitus hyödyntää kilpailussa hävinneen Attendo Oy:n (Villa Lehto, Kokkola) toimitiloja. Menettely ei olisi hankintasäännösten mukainen.

(6) Hankintayksikkö ei ole tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa ilmoittanut, kuinka monta tarjoajaa se hyväksyy puitejärjestelyyn. Tämä on antanut hankintayksikölle rajoittamattoman harkintavallan tarjousten käsittelyvaiheeseen. Tätä korostaa se, että hankinnassa ratkaisuperusteena on ollut alin hinta, mutta hankintayksikkö on pidättänyt itselleen oikeuden sijoittaa asukkaita mille tahansa puitejärjestelyssä hyväksytylle toimijalle tarjousvertailun paremmuusasemasta riippumatta. Tämä on esitetty kohdassa "Hankinnan kohde", jonka mukaan:

"Tilaaja sijoittaa asiakkaat harkintansa mukaan sopivaksi katsomalleen tarjouskilpailussa hyväksytyksi tulleelle palveluntarjoajalle ottaen huomioon tarjouskilpailun tuloksen sekä seuraavat asiat, jotka eivät ole tärkeysjärjestyksessä:

- palvelun tuottajan sijainti
- palvelun hinta
- asiakkaan erityistarpeet
- palvelun saatavuus
- palveluntuottajan erityisosaaminen".

Hankinnassa ei ole ollut kyse hankinnasta, jossa valintaperusteena on ollut ainoastaan alin hinta.

(7) Lain poikkeussäännöstä ei tulisi tehdä pääsääntöä. Pitkällä sopimuskaudella on haittavaikutuksia. Sopimushinta tuskin on seitsemäntenä vuonna sama kuin ensimmäisenä vuonna. Myös sopimuksesta irtautuminen voi olla hankalaa sopimusrikkomistapauksissa. Asukkaiden kannalta ei ole toivottavaa, että tuttu ja turvallinen hoitokoti vaihtuu muutaman vuoden välein, mutta enenevässä määrin palveluasuminen ja toimitilat ovat toisistaan riippumattomia, kun välivuokraajana toimii hankintayksikkö. Palveluntarjoajan vaihtumisesta huolimatta vanhusten fyysinen hoitopaikka ei vaihdu.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Valittajat Keski-Pohjanmaan Hoitopalvelu Oy ja Gamlakarleby Åldringsvänner rf ovat esittäneet vaatimuksilleen kahdeksan perustetta.

(1) Onko tarjouspyyntö on ollut syrjivä

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Valittajat ovat väittäneet tarjouspyynnön olevan syrjivä sen vuoksi, että siinä on edellytetty asukkaalta perittävän vuokran suuruuden saavan olla korkeintaan kulloinkin voimassa oleva KELAn määrittelemän eläkkeensaajan asumistuen enimmäismäärän suuruinen. Valittajat ovat väittäneet, että tämä ehto syrjii sellaisia palveluntuottajia, joilla on suuria asuntoja tarjolla.

Hankintayksikkö on perustellut ehtoa sillä, että vuokran enimmäismäärän asettaminen estää palveluntuottajia siirtämästä kustannuksia tarjoamistaan palveluista vuokraan ja myös sillä, että vuokran enimmäismäärän asettamisella voidaan rajoittaa hankintayksikön maksettavaksi tulevia kustannuksia.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa tarjouspyynnön ehtojen asettamisessa. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole ylittänyt harkintavaltaansa asettaessaan asukkaalta perittävälle vuokralle enimmäismäärän, joka perustuu KELAn määrittelemään eläkkeensaajan asumistuen enimmäismäärään. Ehdon ei voida katsoa olevan syrjivä ainoastaan sillä perusteella, että jollakin mahdollisella palveluntuottajalla on olemassa kohteita, joita se ei omista lähtökohdistaan halua vuokrata asetetulla vuokran enimmäismäärällä.

(2) Onko tarjouspyyntö ollut epäselvä

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Valittajat ovat väittäneet, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä sen vuoksi, että hankinnan kohteeksi on määritetty vaativa tehostettu/muistisairaiden palveluasuminen ja että tarjouspyynnössä ei ole määritelty, mitä tämä tarkoittaa.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, miten se määrittelee tarjouspyynnössä hankinnan kohteen ja tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat. Tarjouspyyntöä ei saa kuitenkaan laatia siten, että se kohtelisi tarjoajia syrjivästi tai epätasapuolisesti. Tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde ja tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa.

Tarjouspyynnön kohdassa "Valintaperusteet" on todettu, että tarjouspyynnössä ja sen liitteissä esitettyjen vaatimusten tulee täyttyä, jotta tarjous pääsee mukaan tarjousvertailuun. Tarjouspyynnön mukaan palvelukuvaukset ja palvelulle asetettu vaadittava taso selviävät tarkemmin liitteestä 1, joka on nimetty palvelunkuvaukseksi. Se on laajuudeltaan 11 sivua ja siinä on kuvattu hankintayksikön palvelulle asettamia vaatimuksia mm. palvelukokonaisuuden sisällön osalta. Liitteeseen on tullut merkitä rastilla siinä kuvattujen seikkojen osalta toteutuuko seikka vai eikö se toteudu palveluntuottajan palvelussa. Hankintayksikkö on viitannut kyseiseen liitteeseen Gamlakarleby Åldringsvänner rf:n tiedustellessa siltä hankinnan kohde B:n sisältöä.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä. Sen liitteessä 1 on yksityiskohtaisesti kuvattu vaatimukset, jotka palveluntuottajan on tullut täyttää. Alalla toimivan yrityksen on tullut tietää käsitteen "vaativa tehostettu/muistisairaiden palveluasuminen" sisältö, koska vastaavaa termiä käytetään yleisesti. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnön perusteella on ollut mahdollista antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia, sillä tarjoajat ovat sen perusteella tienneet millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Hankintayksikkö ei ole tältä osin toiminut hankintasäännösten vastaisesti tarjouspyynnön laatimisessa.

(3) Onko tarjoajista Attendo Oy on jättänyt kielletyn vaihtoehtoisen tarjouksen

Markkinaoikeus toteaa, että Attendo Oy:n tarjous on sisältänyt kaksi liitettä 5, Hintalomake, joissa molemmissa on palveluntarjoajan nimenä Attendo Oy ja toisessa toimintayksikön nimi on "Kokkolaan perustettava yksikkö" ja toisessa "Villa Lehto".

Hankintalain 47 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön käyttäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta se voi hyväksyä vaihtoehtoisia tarjouksia. Edellytyksenä on, että vaihtoehtoisten tarjousten esittäminen on hankintailmoituksessa ilmoitettu sallituksi. Edellytyksenä on lisäksi, että vaihtoehtoinen tarjous täyttää tarjouspyynnössä esitetyt, hankinnan kohteelta edellytetyt vähimmäisvaatimukset sekä vaatimukset vaihtoehtojen esittämiselle.

Hankintayksikkö ei ole kyseessä olevassa hankinnassa käyttänyt valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta, vaan ainoastaan hintaa. Vaihtoehtoisia tarjouksia ei ole myöskään esitetty hankintailmoituksessa sallituiksi. Hankintalain 47 § ei siten sovellu tilanteeseen. Tarjoajilla ei täten ole ollut oikeutta jättää vaihtoehtoisia tarjouksia. Asiassa tulee ratkaista, ovatko Attendo Oy:n jättämät tarjoukset kiellettyjä vaihtoehtoisia tarjouksia vai ovatko ne toisistaan riippumattomia erillisiä tarjouksia, jotka on voitu ottaa mukaan tarjousvertailuun.

Attendo Oy on esittänyt, että se voi tarjota hankintayksikön tarjouspyynnössä pyytämiä palveluja kahdessa eri paikassa eli Kokkolaan perustettavassa uudessa yksikössä ja Kokkolassa toimivassa Villa Lehdossa. Se on ilmoittanut tarjouksensa liitteissä, että se täyttää kaikki hankinnan edellytykset ja lisäksi liitteessä 5 se on ilmoittanut erilaiset hinnat kummallekin yksikölle. Hankintayksiköllä on ollut mahdollisuus vertailla erikseen kumpaakin yksikköä koskevaa tarjousta, sillä niitä ei ole mitenkään sidottu toisiinsa.

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että kyseessä eivät ole olleet vaihtoehtoiset tarjoukset, vaan kaksi erillistä eri yksikköä koskevaa rinnakkaista tarjousta, jotka on esitetty erillisinä liitteinä samassa tarjouksessa. Hankintayksiköllä ei ole ollut velvollisuutta hylätä Attendo Oy:n tarjousta hankintalain vastaisena. Hankintayksikkö on toiminut oman harkintavaltansa rajoissa hyväksyessään Kokkolaan perustettavaa yksikköä koskevan tarjouksen ja hylätessään Villa Lehtoa koskevan tarjouksen.

(4) Onko Attendo Oy on saanut hankintayksiköltä kiellettyä taloudellista tukea

Hankintalain 64 §:n mukaan, jos tarjoaja on saanut tai on saamassa hankintayksiköltä tarjoushintaan vaikuttavaa taloudellista tukea, hankintayksikön tulee tarjousten vertailussa ottaa huomioon sille aiheutuvat todelliset tarjoushintaan vaikuttavat seikat, kuten edellä mainittu taloudellinen tuki.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella markkinaoikeus toteaa, että väite liittyy aiempaan kilpailutukseen, jonka jälkeen Attendo Oy:n aloitteesta rakennettu palvelun tarjoamiseen käytetty kiinteistö Villa Lehto on rakentamisvaiheessa vuokrattu kokonaan suoraan hankintayksikölle (ns. välivuokraus), jotta se voisi vuokrata huoneet edelleen asukkaille. Kiinteistön omistaa valittajien ilmoituksen mukaan Eläke-Fennian tytäryhtiö HF-Asunnot Oy. Menettely mahdollisti ARAn eli Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen tuen saamisen sekä arvonlisäveron vähentämisen hyödyntämisen rakentamisvaiheessa.

Selvityshenkilö Saila Eskola on tehnyt ympäristöministeriölle 31.5.2012 luovutetun selvityksen "Selvitys ARAn erityisryhmien asumisen investointirahoituksesta ja palveluasumisesta". Selvityksessä on mm. selvitetty, missä tilanteissa ARAn tuet voivat vaarantaa palveluntuottajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun julkisissa palveluhankinnoissa.

Selvityksen mukaan välivuokraaminen on tyypillistä näissä kohteissa. Hankintalain 8 §:n perusteella välivuokraus ei kuulu hankintalain soveltamisalaan.

Kilpailutettaessa nyt kyseessä olevia palveluita välivuokrauksella ei ole suoranaisia vaikutuksia kilpailutuksen kohteeseen, sillä kilpailutuksen kohteena ovat asukkaille tarjottavat palvelut ja välivuokrauksella voidaan vaikuttaa asukkaiden maksamiin vuokriin, mutta ei palveluntuottajan perimiin maksuihin.

Asiassa esitetty selvitys ei osoita, että Attendo Oy olisi saanut hankintayksiköltä tukea, joka olisi liittynyt tarjoushintaan. Välivuokrausjärjestely on yleisesti käytössä oleva järjestely, jonka ei selvityshenkilö Eskolan selvityksen mukaan voida sinänsä katsoa johtavan epätasapuoliseen tai syrjivään lopputulokseen. Asiassa ei ole esitetty näyttöä siitä, että näin olisi tapahtunut tässä tapauksessa.

Kokkolan kaupunki on välivuokrannut Villa Lehdon, jota Attendo Oy on tarjonnut toisena kohteenaan. Tämä kohde ei tullut valituksi kilpailutuksessa kummankaan puitejärjestelyn piiriin. Asiassa ei siis tämän vuoksi ole merkitystä, onko Attendo Oy saanut hankintayksiköltä kiellettyä tukea Villa Lehdon osalta.

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että väite siitä, että Attendo Oy olisi saanut hankintayksiköltä kiellettyä taloudellista tukea, tulee hylätä.

(5) Onko Medivida Care Oy:llä ja Attendo Oy:llä ollut edellytyksiä toteuttaa hankittua palvelua

Väite siitä, että Medivida Care Oy:llä ja Attendo Oy:llä ei ole ollut edellytyksiä toteuttaa hankittua palvelua sen vuoksi, että niillä ei ole toimitiloja, eikä ruotsinkielistä henkilökuntaa, koskee niiden väitettyä kelpoisuuden eli soveltuvuuden puutetta.

Hankintalain 52 §:n mukaan ehdokas tai tarjoaja on suljettava tarjouskilpailusta, ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus muuten arvioitava sekä tarjoajat valittava ennen tarjousten vertailua.

Markkinaoikeus toteaa, että oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, ettei tarjoajalta voida edellyttää, että sillä jo tarjouksentekohetkellä täytyisi olla käytettävissään palvelun tuottamisessa tarvittavat resurssit. Riittävää on, että tarjoaja on hankintayksikölle luotettavalla todennäköisyydellä osoittanut, että sillä on sopimuksen täyttämisen alkaessa edellytykset palvelun tuottamista varten. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut lähtökohtaisesti luottaa tarjoajien tarjouksissaan antamiin tietoihin. Molemmat tarjoajat ovat tarjouksessaan vahvistaneet toteuttavansa asetetut edellytykset. Lisäksi hankintayksikkö on tehnyt asiassa lisäselvityksiä. Asian käsittelyssä ei ole tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella hankintayksikön olisi tullut asettaa kyseenalaiseksi tarjoajien tarjouksissaan ilmoittamat tiedot.

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole toiminut virheellisesti, kun se ei ole sulkenut Medivida Care Oy:tä ja Attendo Oy:tä tarjousten vertailusta.

(6) Olisiko puitejärjestelyyn tullut hyväksyä kaikki tarjoajat

Hankintalain 31 §:n 1 momentin mukaan usean toimittajan kanssa tehtävään puitejärjestelyyn on valittava vähintään kolme toimittajaa, jollei kelpoisuusehdot täyttäviä tarjoajia ja hyväksyttäviä tarjouksia ole vähemmän. Hankintalaissa ei ole säädöksiä valittavien toimittajien maksimimäärästä.

Hankinta on tarjouspyynnön mukaan jaettu kahteen osaa eli A) tehostettu palveluasuminen ja B) vaativa tehostettu/muistisairaiden palveluasuminen.

Tarjouspyynnön kohdassa "Hankinnan kohde" todetaan seuraavaa:

"Puitejärjestelyyn valitaan useita tuottajia. Tilaaja tekee valittujen tuottajien kanssa puitesopimuksen. Tilaaja ei takaa puitesopimuksella yhdenkään hoitopaikan käyttöä. Tilaajan suuntaa antava arvio ostettavien asiakaspaikkojen määrästä on suomenkielisten asiakkaiden osalta noin 80 – 200 paikkaa ja ruotsinkielisten osalta noin 40 – 60 paikkaa. Tilaaja ostaa määrärahojensa ja tarpeensa mukaan paikkoja tarjouskilpailussa valituilta tuottajilta puitesopimuksessa mainituin ehdoin. Palvelutuottajiksi valitaan enemmän palveluntuottajia kuin laskennallinen ennuste paikkojen käytöstä edellyttäisi.

Tilaaja sijoittaa asiakkaat harkintansa mukaan sopivaksi katsomalleen tarjouskilpailussa hyväksytyksi tulleelle palveluntuottajalle ottaen huomioon tarjouskilpailun tuloksen sekä seuraavat asiat, jotka eivät ole tärkeysjärjestyksessä:

- palvelun tuottajan sijainti
- palvelun hinta
- asiakkaan erityistarpeet
- palvelun saatavuus
- palveluntuottajan erityisosaaminen".

Valittaja on vaatinut, että puitejärjestelyyn olisi tullut hyväksyä kaikki tarjoajat. Hankintayksikkö on valinnut kuusi palveluntuottajaa A-osaan ja kolme B-osaan. Hankintayksikkö on esittänyt, että kaikkien tarjousten yhteenlaskettu määrä oli ollut 824 paikkaa ja yhteensä valittuja on 338 paikkaa, joka on 30 prosenttia enemmän kuin arvioitu maksimi 260 paikkaa. Hankintayksikön mukaan kaikkien tarjoajien valitseminen ei olisi ollut perusteltua eikä tarkoituksenmukaista, koska suurin osa tarjoajista olisi jäänyt kokonaan ilman asiakassijoituksia sopimusaikana. Hankintayksikön mukaan se on käyttänyt sille kuuluvaa harkinta- ja päätösvaltaa, joka ei ole ristiriidassa lainsäädännön tai tarjouspyynnön kanssa.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön mukaan palvelutuottajiksi valitaan enemmän palveluntuottajia kuin laskennallinen ennuste paikkojen käytöstä edellyttäisi. Markkinaoikeus katsoo tarjoajien tienneen, että puitejärjestelyyn tullaan valitsemaan palveluntuottajia siten, että ne tarjoavat enemmän kuin 260 paikkaa, mutta että kaikkia palveluntuottajia ei kuitenkaan tulla valitsemaan. Hankintalain 31 §:n 1 momentin perusteella kumpaankin kategoriaan on tullut valita vähintään kolme palveluntuottajaa. Näin ollen B-osaan eli vaativan tehostetun/muistisairaiden palveluasumiseen on valittu hankintasäännösten edellyttämä minimimäärä toimijoita.

Markkinaoikeus katsoo, että tilanteessa, jossa hankintayksikkö on ilmoittanut, että se tulee valitsemaan palveluntuottajiksi enemmän palveluntuottajia kuin laskennallinen ennuste edellyttäisi, sillä on harkintavaltaa siinä kuinka monta palveluntuottajaa se valitsee. Markkinaoikeus katsoo, että ennusteen ylittäminen 30 prosentilla on ollut kohtuullista ja hankintayksikön harkintavallan rajoissa. Hankintayksikön soveltamaa menettelyä ei voida tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella pitää tarjoajien kannalta yllättävänä. Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole ylittänyt harkintavaltaansa tai toiminut tältä osin hankintasäännösten vastaisesti.

(7) Onko hankintakausi ylittänyt sallitun enimmäispituuden

Hankintalain 31 §:n 3 momentin mukaan puitejärjestely voi olla voimassa enintään neljä vuotta. Hankinnan kohteen välttämättä sitä edellyttäessä puitejärjestely voi olla poikkeuksellisesti kestoltaan pidempi.

Korkein hallinto-oikeus on eräässä vanhusten tehostettua palveluasumista koskevassa päätöksessään hyväksynyt yhdeksän vuoden pituisen hankintakauden.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksiköllä on ollut oikeus hankinnan kohde ja sen luonne huomioon ottaen harkintavaltansa rajoissa kilpailuttaa vanhusten tehostettua palvelusasumista ja vaativaa tehostettua palveluasumista koskevat hankinnat siten, että hankintakauden pituudeksi on voitu määritellä neljä vuotta lisättynä 2 + 1 vuoden optiokausilla.

(8) Onko Invalidiliiton Asumispalvelut Oy saanut tukea, joka on vääristänyt kilpailua ja tuleeko se ottaa huomioon tarjousvertailussa

Valittaja on väittänyt, että Invalidiliiton Asumispalvelut Oy olisi saanut Invalidiliitto ry:ltä tukea, joka on vääristänyt kilpailua, ja se tulisi ottaa huomioon tarjousvertailussa. Markkinaoikeus tulkitsee, että hankinta-asiaa koskevan valituksen yhteydessä kysymys on hankintalain 64 §:n mukaista tilannetta koskevasta väitteestä.

Hankintayksikön vastineeseen on sisältynyt Invalidiliiton Asumispalvelut Oy:n selvitys, jonka mukaan se ei ole saanut valittajien väittämää tukea Invalidiliitto ry:ltä. Koska valittajat eivät ole kiistäneet hankintayksikön esittämää selvitystä, markkinaoikeus katsoo valittajien väitteen jääneen selvittämättä.

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että väite siitä, että Invalidiliiton Asumispalvelut Oy olisi saanut hankintayksiköltä kiellettyä taloudellista tukea, tulee hylätä.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos kuultava joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan kuultavan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Keski-Pohjanmaan Hoitopalvelu Oy:n ja Gamlakarleby Åldringsvänner rf:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Attendo Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Kimmo Mikkola ja markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen ja Tomi Rantasaari.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.