MAO:467/13

ASIAN TAUSTA

Hansel Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 3.4.2010 julkaistulla EU-hankintailmoituksella neuvottelumenettelyllä puitesopimuksena toteutettavasta puheratkaisujen palveluhankinnasta siten, että hankintailmoituksessa on ilmoitettu puitejärjestelyn kestoksi 48 kuukautta ja hankintasopimuksen kestoksi 48 kuukautta sopimuksen tekemisestä.

Hansel Oy on hyväksynyt hankintailmoituksen perusteella jätettyjen osallistumishakemusten perusteella neuvottelumenettelyyn kolme ehdokasta. Neuvottelukutsu ja neuvotteluja varten tehty tarjouspyyntö on lähetetty valituille ehdokkaille 10.6.2010. Hansel on toteuttanut neuvottelumenettelyn tarjouksen jättäneiden TeliaSonera Finland Oyj:n ja Elisa Oyj:n kanssa, jotka ovat jättäneet neuvottelumenettelyn perusteella laaditun ja 22.12.2010 päivätyn lopullisen tarjouspyynnön perusteella tarjouksensa.

Hansel on 1.3.2011 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut puitesopimustoimittajaksi Elisa Oyj:n.

Markkinaoikeus on 5.7.2011 antamallaan päätöksellä numero 329/2011 kumonnut hankintapäätöksen tarjousvertailussa ja hankintapäätöksen perustelemisessa olleiden puutteiden vuoksi ja kieltänyt hankintayksikköä tekemästä sanotun päätöksen perusteella hankintasopimusta tai panemasta päätöstä muutoinkaan täytäntöön 500.000 euron sakon uhalla. Markkinaoikeuden päätöksen mukaan, mikäli hankintayksikkö aikoo edelleen toteuttaa puheratkaisujen puitejärjestelyä koskevan hankinnan julkisena hankintana kysymyksessä olevan tarjouspyynnön perusteella, hankintayksikön tulee tehdä asiassa uusi tarjousten vertailu ja uusi asianmukaisesti perusteltu hankintapäätös ottaen huomioon markkinaoikeuden päätöksessä mainitut seikat.

Markkinaoikeuden edellä mainitusta päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka on 15.1.2013 antamassaan päätöksessä taltionumero 152 todennut, että markkinaoikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Hansel Oy:n toimialajohtaja on 26.4.2013 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut puitesopimustoimittajaksi Elisa Oyj:n.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 40.000.000–60.000.000 euroa.

Hankintasopimusta ei ole allekirjoitettu. Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankinta tehdään väliaikaisin järjestelyin markkinaoikeuden käsittelyn aikana.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

TeliaSonera Finland Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 30.000.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 22.168,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Valittaja on vielä vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön toimittamaan markkinaoikeudelle ja valittajalle jäljennöksen voittaneen tarjoajan tarjouksesta ja sen liitteistä kaikkien niiden osien osalta, jotka ovat vaikuttaneet tarjousten vertailuun ja siten valittajan asemaan tarjouskilpailussa.

Perusteet

Tarjousten vertailu on suoritettu virheellisesti, koska hankintayksikkö on tarjousvertailua suorittaessaan jättänyt 29 tavoiteltavan ominaisuuden osalta noudattamatta ja soveltanut kolmen tavoiteltavan ominaisuuden osalta virheellisesti hankintayksikön 21.1.2011 päivätyssä tarjouspyynnön lisäkirjeessä ilmoittamaa pistelaskukaavaa.

Hankintayksikön olisi tullut tehdä tarjousten vertailu etukäteen ilmoittamiensa pisteytysperusteiden mukaisesti. Markkinaoikeus on tästä hankintamenettelystä 5.7.2011 antamassaan päätöksessä numero 329/2011 katsonut, että hankintayksikön 21.1.2011 päivätyn tarjouspyynnön lisäkirjeen sisältöä ei ole voitu perustellusti tulkita siten, että siinä ilmoitettu pistelaskukaava ei koskisi myös tavoiteltavien ominaisuuksien osalta annettavia pisteitä.

Hankintayksikkö on menetellyt uudessa tarjousten vertailussa edellä mainitun markkinaoikeuden päätöksen vastaisesti. Hankintayksikkö on ilmoittanut 26.4.2013 tekemänsä hankintapäätöksen liitteenä olevassa perustelumuistiossaan, ettei tarjoajille ilmoitettua pistelaskukaavaa ole voitu käyttää kaikilta osin tarjousten vertailussa.

Sopimuksentekoperusteita ei saa millään tavoin muuttaa hankintamenettelyn aikana. Tämä tarkoittaa, että hankintayksikkö ei saa muuttaa sopimuksentekoperusteiden sisältöä, painotusta tai laskukaavaa eikä millään muullakaan tavalla muuttaa niitä.

Hankintayksikkö ei voi pätevästi jatkaa hankintamenettelyä jättämällä sopimuksentekoperusteen huomiotta, koska tällä tavoin muutettaisiin kyseisessä menettelyssä sovellettavia sopimuksentekoperusteita. Hankintayksikön olisi tullut keskeyttää hankintamenettely, kun hankintayksikön tarjoajille ilmoittama tarjousvertailun pistelaskukaava on osoittautunut virheelliseksi siten, että sitä ei ole ollut mahdollista käyttää tarjousten vertailussa tarjoajille tarjouspyyntövaiheessa ilmoitetun mukaisesti.

Hankintayksikkö ei ole toimittanut valittajalle voittaneen tarjoajan tarjouksesta sellaista jäljennöstä, josta valittajan olisi ollut mahdollisuus selvittää voittaneen tarjoajan tarjouksen osalta hankintamenettelyn lainmukaisuutta. Hankintayksikkö on toimittanut valittajalle voittaneen tarjoajan tarjouksesta ainoastaan tarjouksen saatteen ja tarjouksen liitteen 4. Hankintayksikön toimittamasta aineistosta ei ole millään tavoin arvioitavissa, onko voittanut tarjous ollut tarjouspyynnön mukainen ja onko hankintayksikkö suorittanut tarjousvertailun oikein ja hankintasäännösten mukaisesti.

Vastine

Vaatimukset

Hansel Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.325 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden mukaisesti. Hankintayksikkö on tehnyt tarjousten vertailun tarjouspyynnössään etukäteen ilmoittamiensa pisteytysperusteiden ja markkinaoikeuden tässä hankintamenettelyssä antaman aikaisemman päätöksen mukaisesti niin, että paremman pistemäärän saanut tarjoaja on saanut kohdan enimmäispisteet. Tarjousten vertailu on siten suoritettu etukäteen ilmoitettujen pisteytysperusteiden mukaisesti, eikä hankinnan keskeyttämiselle ole perusteita.

Hankintamenettelyn vertailuperusteiden tarkkuustaso on ylittänyt moninkertaisesti hankintasäännösten vaatimukset. Hankintayksikkö on kilpailuttanut puheratkaisut neuvottelumenettelyllä ja valittajalla on ollut mahdollisuus vaikuttaa neuvotteluissa vaatimusmäärittelyn sisältöön. Kilpailutuksen valmistelu on aloitettu vuonna 2008. Neuvotteluja on käyty toista vuotta. Kilpailutuksen vaatimusmäärittely on sisältänyt 642 vähimmäisvaatimusta. Yksittäisiä pisteytettäviä tavoiteltavia ominaisuuksia on ollut 219. Yksittäisen tavoiteltavan ominaisuuden merkitys on ollut kokonaisvertailun kannalta erittäin pieni (0,08–0,77 prosenttia).

Valittajan esittämillä väitteillä ei ole merkitystä tarjousvertailun lopputuloksen kannalta. Valittaja on saanut laatuvertailusta täydet pisteet, mutta on hävinnyt tarjouskilpailun selvästi kalliimman tarjoushinnan perusteella. Valituksessa ei ole ollut kyse enimmäispisteistä, vaan 21.1.2011 päivätyn tarjouspyynnön lisäkirjeen mukaisen pistelaskukaavan käytöstä. Valituksessa mainittujen tavoiteltavien ominaisuuksien osalta mainitun laskukaavan avulla toiseksi parhaan tarjouksen saamalla pisteytyksellä ei ole kuitenkaan merkitystä tarjousvertailun lopputuloksen kannalta. Näin ollen valittajan tarjouksella ei ole missään tapauksessa ollut mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua.

Lisäksi valittaja ei edes väitä, että vertailu olisi tehty väärin, eikä kyseenalaista yhdessäkään kohdassa annettuja enimmäispisteitä tai pisteytyksen perusteluja. Valittaja on puuttunut vain mainitun pistelaskukaavan käyttöön, mutta ei siis itse arviointiin. Lisäksi valittaja ei ole mitenkään perustellut väitettään niiden kolmen tavoiteltavan ominaisuuden osalta, joissa hankintayksikkö on valittajan mukaan soveltanut pistelaskukaavaa virheellisesti.

Valittajan vaatimus tietojen antamisesta voittaneen tarjoajan tarjouksen asiakirjoista tulee hylätä kokonaisuudessaan. Kyseessä on markkina, jossa on erittäin vähän kilpailua. On otettava huomioon, että hankinnan merkittävästä arvosta huolimatta neuvottelumenettelyyn osallistui ja tarjouksen jätti vain kaksi yritystä. Valtionhallinnolle on erittäin tärkeää, että edes kaksi markkinoilla toimivaa yritystä aidosti kilpailevat keskenään eivätkä saa tietää toistensa tarkkoja hinnoittelumalleja, tuotteistuksia tai liiketoimintasuunnitelmia. Voittaneen tarjoajan kaikkien tarjousasiakirjojen saamisella ei ole merkitystä valittajan valituksen kannalta eikä niiden antamatta jättäminen myöskään vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Kuultavan lausunto

Elisa Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.100 eurolla viivästyskorkoineen.

Valitus on kaikilta osiltaan perusteeton. Tarjousten vertailu on tehty tarjouspyynnön ja etukäteen ilmoitettujen pisteytysperusteiden mukaisesti sekä noudattaen markkinaoikeuden päätöstä.

Valittajan vaatimus tietojen antamisesta kuultavan tarjouksen asiakirjoista tulee hylätä kokonaisuudessaan. Kuultavan tarjous sisältää sen ydinliiketoimintaan liittyvää liikesalaisuudeksi katsottavaa tietoa, jonka luovuttaminen valittajalle ei ole missään olosuhteissa mahdollista. Liikesalaisuuksien suojaintressi korostuu entisestään, kun otetaan huomioon, että kuultavan liikesalaisuuksia pyrkii saamaan itselleen nimenomaan valittajayhtiö, joka on kuultavan pahin kilpailija kyseisillä markkinoilla.

Kuultavan salassa pidettävien liikesalaisuustietojen suojaamisen merkitys ylittää sen intressin, joka valittajalla on asiassa mainittujen tietojen saamiseen. Valittajan oikeussuoja tässä asiassa ei edellytä kyseisten asiakirjojen luovuttamista. Valittaja on saanut varsin yksityiskohtaisen selvityksen tarjousten vertailun perusteista sekä hankintapäätöksestä että hankintamenettelyä koskevan muutoksenhaun yhteydessä hankintayksikön antamista vastineista. Lisäksi markkinaoikeus voi myös tutustua kuultavan tarjousasiakirjoihin kokonaisuudessaan ja ottaa tämän huomioon pääasiaa ratkaistaessa. Näin ollen tiedon antamatta jättäminen ei vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Vastaselitys

Valittaja on antanut vastaselityksen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Tiedon antaminen asiakirjasta

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön toimittamaan markkinaoikeudelle ja valittajalle jäljennöksen voittaneen tarjoajan tarjouksesta ja sen liitteistä kaikkien niiden osien osalta, jotka ovat vaikuttaneet tarjousten vertailuun ja siten valittajan asemaan tarjouskilpailussa.

Markkinaoikeus toteaa, että kyseessä olevat asiakirjat on toimitettu markkinaoikeudelle osana oikeudenkäyntiaineistoa. Asiassa on siten valittajan esittämän vaatimuksen osalta kysymys oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun oikeudenkäyntiasiakirjan saamisedellytyksistä.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 1 §:n mukaan oikeudenkäynti ja oikeudenkäyntiasiakirjat ovat julkisia, jollei kyseisessä laissa toisin säädetä. Lain 7 §:n mukaan oikeudenkäyntiasiakirjalla tarkoitetaan valituskirjelmää tai muuta vireillepanoasiakirjaa, valituksen kohteena olevaa päätöstä sekä muuta hallintotuomioistuimelle hallintolainkäyttöasiassa toimitettua asiakirjaa.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 8 §:n mukaan oikeudenkäyntiasiakirjan julkisuudesta ja salassapidosta on voimassa, mitä asiakirjan julkisuudesta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (julkisuuslaki) tai muussa laissa säädetään, jollei oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa toisin säädetä.

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta.

Julkisuuslain 11 §:n 3 momentin mukaan, jos asiakirja kuuluu oikeudenkäyntiaineistoon, asianosaisen tiedonsaantioikeudesta on voimassa, mitä siitä säädetään oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuolena olevalla asianosaisella on oikeus saada tieto muustakin kuin julkisesta oikeudenkäyntiasiakirjasta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn, jollei 2 tai 3 momentista muuta johdu. Pykälän 3 momentin mukaan hallintotuomioistuin voi kuitenkin jättää antamatta julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdassa mainitun salassa pidettäväksi säädetyn tiedon, jos tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdan mukaan asianosaisella, hänen edustajallaan tai avustajallaan ei ole oikeutta julkisessa hankinnassa toisen ehdokkaan tai tarjoajan liike- tai ammattisalaisuutta koskeviin tietoihin. Tieto tarjousten vertailussa käytettävästä hinnasta ja muusta tekijästä on kuitenkin aina annettava.

Julkisuuslain 11 §:n 2 momentin muuttamiseen johtanutta hallituksen esitystä (HE 182/2010 vp) koskevassa talousvaliokunnan mietinnössä (TaVM 48/2010 vp s. 5) on todettu muun ohella, että asianosaisille tulee turvata tiedonsaanti kaikista niistä seikoista, joita hankintayksikkö on päätöstä tehdessään käyttänyt vertailuperusteena, riippumatta siitä, ovatko tiedot luokiteltavissa liike- tai ammattisalaisuuden piiriin kuuluviksi.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:n esitöiden (HE 12/2006 vp s. 30) mukaan muun ohella julkisia hankintoja koskevissa asioissa oikeudenkäynti ei saa myöskään muodostua keinoksi saada tietoonsa toisen elinkeinonharjoittajan liikesalaisuuksia.

Markkinaoikeus toteaa, että molemmat tarjoajat ovat ilmoittaneet tarjousaineistonsa kuuluvan suurimmalta osaltaan liike- ja ammattisalaisuuden piiriin. Voittanut tarjoaja on esittänyt, että sen markkinaoikeudelle toimitetuista tarjousasiakirjoista ei saa toimittaa valittajalle tietoja kuin siltä osin kuin ne on ilmoitettu julkisiksi, sekä vastustanut valittajan vaatimusta saada tieto voittaneen tarjoajan liikesalaisuuksinaan pitämistä tarjousasiakirjoista.

Harkittaessa voittaneen tarjoajan tarjousasiakirjojen antamista valittajalle on edellä sanotun perusteella otettava huomioon asiakirjojen antamisesta voittaneelle tarjoajalle aiheutuva haitta tai vahinko sekä toisaalta oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamisen edellytykset.

Markkinaoikeus katsoo, että voittaneen tarjoajan tarjous ja sen liitteet ovat, niiltä osin kuin niitä ei ole luovutettu valittajalle, sisällöiltään sellaisia, että tarjoajalla voidaan katsoa olevan näihin tietoihin objektiivisesti arvioiden salassapitointressi sen vuoksi, että sanotut asiakirjat sisältävät kyseisen yhtiön elinkeinotoimintaan liittyviä palveluprosesseja koskevia tietoja ja asiakirjoissa on siten voittaneen tarjoajan kannalta kysymys julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan nojalla salassa pidettävästä asiakirjasta. Näiden tietojen joutuminen kilpailevien elinkeinonharjoittajien tietoon voisi antaa näille kilpailuetua.

Hankintayksikkö on hankintapäätöksen liitteenä olleessa perustelumuistiossa riittävällä tarkkuudella esittänyt molempien tarjoajien tarjousten sisältämät tarjousten vertailussa käytetyt tiedot siten, että voittaneen tarjoajan liikesalaisuuksina pitämillä tarjouksen osilla ja liitteillä ei ole merkitystä hankintamenettelyn oikeellisuuden arvioinnissa siten, että tiedon antamatta jättäminen kyseisistä asiakirjoista vaarantaisi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen. Näin ollen valittajan vaatimus tiedon antamisesta asiakirjasta on hylättävä.

Pääasiaratkaisun perustelut

Tarjousten vertailu

Valittaja on esittänyt, että tarjousten vertailu on suoritettu virheellisesti, koska hankintayksikkö on tarjousvertailua suorittaessaan jättänyt 29 tavoiteltavan ominaisuuden osalta noudattamatta sekä soveltanut kolmen tavoiteltavan ominaisuuden osalta virheellisesti hankintayksikön 21.1.2011 päivätyssä tarjouspyynnön lisäkirjeessä ilmoittamaa pistelaskukaavaa. Valittaja ei ole kuitenkaan tarkemmin perustellut, miten hankintayksikkö on soveltanut virheellisesti mainittua pistelaskukaavaa.

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 62 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin.

Hankintalain esitöiden (HE 50/2006 vp s. 106) mukaan tarjousten vertailussa on verrattava tarjouksia jokaista vertailuperustetta käyttäen ja hankintapäätöksessä on perusteltava perusteiden soveltaminen tarjoukseen. Tarjousvertailusta on selvästi ilmettävä kaikkien tarjousten osalta, miten niitä on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta. Jos tarjouksille on annettu toisistaan poikkeavia pisteitä, vertailusta on ilmettävä, mihin tarjousten piste-erot perustuvat.

Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä ne perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Tarjouspyynnön kohdan 8 "Tarjousten valinta- ja vertailuperusteet" mukaan tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus siten, että sekä hinnan että laadullisten tekijöiden painoarvo on ollut 50 prosenttia.

Tarjousten hinnat on mainitun tarjouspyynnön kohdan mukaan ilmoitettu arvioitavan tarjouspyynnön liitteenä 10 olevan hintalomakkeen vertailuhinnan mukaisesti kaavalla halvin vertailuhinta / tarjouksen vertailuhinta x 50.

Tarjousten laatuvertailu on mainitun tarjouspyynnön kohdan mukaan ilmoitettu suoritettavan seuraavien vertailuperusteiden ja painoarvojen mukaisesti:

• 3.1 Numerointiratkaisut (7 %)
o Ei ole erikseen laadullisia alatekijöitä, vaan kaikki tämän laadullisen tekijän pisteet lasketaan yhteen.

• 3.2 Vaihde-, välitys- ja asiakaspalveluratkaisut (45 %)
o 3.2.1 Vaihderatkaisu (40 %)
o 3.2.2 Välitys- ja vaihteenhoitotyöratkaisut (20 %)
o 3.2.3 Asiakaspalvelukeskusratkaisut (40 %)

• 3.3 Liittymät ja liikenne (20 %)
o 3.3.1 Kiinteän verkon palvelut (10 %)
o 3.3.2 Matkapuhelinverkkojen palvelut (90 %)

• 3.4 Muut palvelut (13 %)
o 3.4.1 Tekstiviestien massalähetyspalvelut (5 %)
o 3.4.2 Tunnistautumispalvelu (5 %)
o 3.4.3 IVR (35 %)
o 3.4.4 Neuvottelupalvelut (15 %)
o 3.4.5 Faksipalvelu (10 %)
o 3.4.6 Tallennuspalvelu (25 %)
o 3.4.7 Päätelaitteet (5 %)

• 3.5 Asiantuntijapalvelut (5 %)
o Ei ole erikseen laadullisia alatekijöitä, vaan kaikki tämän laadullisen tekijän pisteet lasketaan yhteen.

• 3.6 Asiakaspalvelut (10 %)
o 3.6.1 Asiakasorganisaatioiden pääkäyttäjien asiakaspalvelu (50 %)
o 3.6.2 Asiakasorganisaatioiden loppukäyttäjien asiakaspalvelu (50 %)

Laadullisten vertailuperusteiden alatekijät on jaettu tarjouspyynnön liitteestä 3 "Palveluiden vähimmäisvaatimukset ja tavoiteltavat ominaisuudet" ilmenevin tavoin pakollisiin vähimmäisvaatimuksiin sekä tavoiteltaviin ominaisuuksiin. Pakollisen vaatimuksen täyttymättä jäämisen on ilmoitettu johtavan tarjouksen hylkäämiseen. Tavoiteltavien ominaisuuksien osalta on ilmoitettu kunkin ominaisuuden osalta saavutettavissa olevat enimmäispisteet sekä seikat, jotka tarjoajan tulee ilmoittaa ja joita tarjousten vertailussa arvostetaan.

Laadullisten vertailuperusteiden pisteytettävät alatekijät on Tarjouspyynnön kohdassa 8 "Tarjousten valinta- ja vertailuperusteet" ilmoitettu arvioitavan jokaisen laadullisen alatekijän (esimerkiksi vaihderatkaisu, kiinteän verkon palvelut, tallennuspalvelu) osalta kaavalla tarjoajan yhteenlasketut pisteet / parhaan tarjouksen yhteenlasketut pisteet x painoarvo. Laadulliset tekijät on ilmoitettu arvioitavan jokaisen laadullisen tekijän (esimerkiksi liittymät ja liikenne, muut palvelut) osalta kaavalla tarjoajan kaikkien kyseisen laadullisen tekijän alatekijöiden pisteet yhteensä / parhaan tarjoajan kyseisen laadullisen tekijän alatekijöiden pisteet yhteensä x painoarvo. Laadullisten tekijöiden loppupisteet on ilmoitettu laskettavan kaavalla tarjoajan kaikkien laadullisten tekijöiden pisteet yhteensä / parhaan tarjouksen kaikkien laadullisten tekijöiden pisteet yhteensä x 50.

Hankintayksikkö on lisäksi ennen lopullisten tarjousten antamista ilmoittanut tarjoajille 21.1.2011 päivätyllä tarjouspyynnön lisäkirjeellä seuraavaa:

"Hankintayksikkö selventää liitteen 3 tavoiteltavien ominaisuuksien arviointiin liittyvää laskentakaavaa. Niissä kohdissa missä liitteessä 3 on esitetty esimerkiksi ’parhaan ratkaisun esittävä toimittaja saa x pistettä ja toiseksi tullut suhteessa parhaimmaksi arvioituun ratkaisuun’ lasketaan pisteet parhaimman ja toiseksi tulleen ratkaisun välillä seuraavasti:

Vertailun perusteella annetut laatupisteet skaalataan siten, että kohdasta parhaat laadulliset pisteet saanut tarjoaja saa tarjouksestaan kyseisen kohdan enimmäispisteet (esimerkiksi 3 pistettä). Toiseksi tulleen tarjoajan pisteet suhteutetaan parhaat pisteet saaneen tarjoajan ratkaisuun kaavalla:

(tarjoajan pisteet / parhaan tarjoajan saamat pisteet) x kunkin kohdan enimmäispistemäärä."

Hankintayksikön 26.4.2013 tekemän hankintapäätöksen liitteenä olleen tarjousvertailun pisteytystaulukon mukaan valittajan tarjous on saanut laatuvertailusta täydet 50 pistettä ja voittaneen tarjoajan tarjous 47,78 pistettä. Hintavertailussa valittajan tarjous on saanut 41,97 pistettä ja voittaneen tarjoajan tarjous täydet 50 hintapistettä. Näin ollen valittajan tarjous on saanut tarjousvertailusta yhteensä 91,97 pistettä ja voittaneen tarjoajan tarjous 97,78 pistettä. Lisäksi hankintapäätöksen liitteenä on ollut 376-sivuinen perustelumuistio, joka on sisältänyt tarjousvertailua koskevat sanalliset perustelut.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa soveltaessaan käytettäviksi ilmoittamiaan vertailuperusteita. Tarjousten vertailu tulee kuitenkin suorittaa etukäteen ilmoitettujen seikkojen perusteella ja tarjoajia kohtaan tasapuolisesti. Tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu edellyttää, että tarjousten vertailusta ilmenee kaikkien vertailuperusteiden osalta, mihin konkreettisiin seikkoihin tarjousten vertailu ja annetut pisteet ovat perustuneet.

Markkinaoikeus katsoo, että edellä mainitusta hankintapäätöksen liitteenä olleesta hankintapäätöksen perustelumuistiosta on valituksessa viitattujen tavoiteltavien ominaisuuksien osalta riittävästi ilmennyt, miten ilmoitettuja pisteytysperusteita on vertailussa sovellettu ja millaisten konkreettisten seikkojen perusteella tarjousten paremmuutta on arvioitu.

Asiaa ei anna aihetta arvioida toisin se seikka, että hankintayksikkö on perustelumuistiossaan tiettyjen tavoiteltavien ominaisuuksien osalta ilmoittanut, ettei tarjouspyynnön lisäkirjeen matemaattista pistelaskukaavaa ole voitu käyttää kaikilta osin tarjousten laatuvertailussa. Hankintayksikkö on kuitenkin suorittanut tarjousten vertailun valituksessa viitattujen tavoiteltavien ominaisuuksien osalta siten, että kohdasta parhaat laadulliset pisteet saanut tarjoaja on saanut tarjouksestaan kyseisen kohdan enimmäispisteet ja toiseksi tulleen tarjoajan pisteet on suhteutettu parhaat pisteet saaneen tarjoajan ratkaisuun siten, että tarjousten vertailuperusteita ei ole valittajaa syrjivästi muutettu eikä tarjousten vertailu ole johtanut virheelliseen lopputulokseen.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja kuultavan määriltään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää TeliaSonera Finland Oyj:n vaatimuksen tiedon antamisesta asiakirjasta.

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa TeliaSonera Finland Oyj:n korvaamaan Hansel Oy:n oikeudenkäyntikulut 3.325 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa TeliaSonera Finland Oyj:n korvaamaan Elisa Oyj:n oikeudenkäyntikulut 5.100 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Ville Parkkari ja Pasi Yli-Ikkelä.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.