MAO:346/13

ASIAN AIKAISEMMAT VAIHEET Tarjouspyyntö ja hankintapäätös

Puolustusvoimien teknillinen tutkimuslaitos (jäljempänä myös hankintayksikkö) on pyytänyt 5.2.2008 päivätyllä englannin kielellä laaditulla tarjouspyynnöllä tarjouksia kääntöpöytälaitteistosta elektromagneettisiin mittauksiin. Tarjouspyyntö on lähetetty neljälle yritykselle.

Puolustusvoimien teknillisen tutkimuslaitoksen huoltojaoston johtaja on 17.6.2008 tekemällään päätöksellä valinnut kääntöpöytälaitteiston toimittajaksi Dynaset Oy:n.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 1.650.000 euroa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 24.6.2008.

Asian aikaisempi käsittely markkinaoikeudessa

Insinööritoimisto Instiimi Oy:n hakemus

Vaatimukset

Insinööritoimisto Instiimi Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan päätöksen, keskeyttää hankinnan markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön suorittamaan sille hyvitysmaksuna 316.200 euroa. Hakija on lisäksi vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 9.747,80 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankinnan kohteena ei ole ollut puolustusvälinehankinta. Hankintayksikön jälkikäteinen tulkinta kääntöpöydästä sotilaallisena laitteena on tavaroiden vapaan liikkumisen ja kaupan rajoite sisämarkkinoilla.

Puolustusvoimien vastine

Vaatimukset

Puolustusvoimat on vaatinut, että markkinaoikeus jättää hakemuksen tutkimatta tai toissijaisesti hylkää hakemuksen. Puolustusvoimat on lisäksi vaatinut, että hakija velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 440 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Kääntöpöydän hankintaan ei ole sovellettu julkisista hankinnoista annettua lakia (348/2007, hankintalaki), koska hankinnan kohde soveltuu pääasiallisesti sotilaalliseen käyttöön. Kääntöpöydälle ei ole tiedossa siviilisovellutuksia. Kaikki tiedossa olevat ulkomaiset vastaavat laitteet ovat joko puolustushallinnon tai sotavarusteteollisuuden hallinnoimia.

Markkinaoikeuden päätös

Markkinaoikeus on 5.3.2009 antamallaan päätöksellä numero 115/2009 jättänyt hakijan hakemuksen tutkimatta sekä hylännyt hakijan ja hankintayksikön oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset.

Markkinaoikeus on päätöksessään katsonut, että hankintayksikkö on esittänyt asiassa selvityksen siitä, että hankinnan kohteena oleva kääntöpöytälaitteisto soveltuu hankintalain 7 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla pääasiallisesti sotilaalliseen käyttöön ja että kyseinen kääntöpöytälaitteisto on myös Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen (EY) 296 artiklassa tarkoitetulla tavalla tarkoitettu nimenomaan sotilaalliseen käyttöön. Kysymyksessä olevaan hankintaan ei ole siten voitu soveltaa hankintalain (348/2007) tai sen nojalla annettuja säännöksiä eikä EY:n hankintalainsäädäntöä, mistä johtuen markkinaoikeus ei ole ollut toimivaltainen tutkimaan hakemusta.

Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkoratkaisupyyntö

Korkein hallinto-oikeus, johon hakija on valittanut markkinaoikeuden 5.3.2009 antamasta päätöksestä numero 115/2009, on välipäätöksellään 13.12.2010 taltionumero 3712 lykännyt asian käsittelyä ja pyytänyt Euroopan unionin tuomioistuimelta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 267 artiklan nojalla ennakkoratkaisua seuraavasti:

"Onko Euroopan parlamentin ja neuvoston julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 antamaa direktiiviä 2004/18/EY sovellettava mainitun direktiivin 10 artikla, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 346 artiklan 1 kohdan b alakohta ja neuvoston 15 päivänä huhtikuuta 1958 tekemällä päätöksellä hyväksymä aseiden, ammusten ja sotatarvikkeiden luettelo huomioon ottaen muutoin direktiivin soveltamisalaan kuuluvaan hankintaan, kun hankintayksikön mukaan hankinnan kohteen käyttötarkoitus on nimenomaan sotilaallinen, mutta hankinnan kohteesta on olemassa myös pääosin samanlaisia teknisiä sovelluksia siviilimarkkinoilla?"

Unionin tuomioistuimen tuomio

Unionin tuomioistuin on asiassa C-615/10, Insinööritoimisto InsTiimi, 7.6.2012 antamansa tuomion (ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa) tuomiolauselmassa lausunut seuraavaa:

"Julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31.3.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY 10 artiklaa, luettuna yhdessä EY 296 artiklan 1 kohdan b alakohdan kanssa, on tulkittava siten, että jäsenvaltio voi sen nojalla jättää soveltamatta kyseisessä direktiivissä säädettyjä menettelyjä hankintaviranomaisen tekemään puolustusalan julkiseen hankintaan, jossa kyseessä oleva kalusto on tarkoitettu nimenomaan sotilaalliseen käyttöön mutta sille on myös pääosin samanlaisia siviilialan käyttömahdollisuuksia, ainoastaan, jos tällaisesta kalustosta voidaan katsoa sen ominaisuuksien perusteella, että se on erityisesti suunniteltu ja kehitetty, myös olennaisten muutosten seurauksena, kyseiseen käyttöön, minkä tutkiminen on ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen asiana."

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös

Korkein hallinto-oikeus on 14.1.2013 antamallaan päätöksellä taltionumero 123, julkaistu vuosikirjaratkaisuna KHO 2013:2, jättänyt tutkimatta hankintayksikön vaatimuksen markkinaoikeudessa aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta, koska hankintayksikkö ei ole valittanut markkinaoikeuden päätöksestä, jolla sen kyseinen vaatimus on hylätty. Lisäksi korkein hallinto-oikeus on kumonnut markkinaoikeuden päätöksen ja palauttanut asian markkinaoikeudelle uudelleen käsiteltäväksi siltä osin kuin hakijan hakemus on jätetty tutkimatta ja sen oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus on hylätty.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan markkinaoikeuden tulee asian ratkaistessaan lausua myös korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyistä oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevista vaatimuksista.

Korkein hallinto-oikeus on lausunut päätöksessään muun ohella, että kääntöpöytä on sinänsä SEUT 346 artiklan (aiemmin EY 296 artikla) 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla nimenomaan sotilaalliseen käyttöön tarkoitettu tuote. Kun SEUT 346 artiklan mukaiseen poikkeukseen turvautumisen ei kuitenkaan ole tässä asiassa osoitettu olleen kyseisessä artiklassa tarkoitetulla tavalla tarpeen valtion keskeisten turvallisuusetujen turvaamiseksi, kysymys ei ole ollut hankinnasta, joka olisi SEUT 346 artiklan ja direktiivin 2004/18 10 artiklan nojalla jäänyt kyseisen direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.

Tulkiten hankintalakia unionin oikeudesta johtuvien vaatimusten ja erityisesti unionin tuomioistuimen tässä asiassa antaman tuomion edellyttämällä tavalla, korkein hallinto-oikeus ei katsonut kääntöpöydän hankinnassa olleen kysymys myöskään hankintalain 7 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetusta hankinnasta, johon lakia ei olisi tullut soveltaa. Markkinaoikeuden ei siten olisi tullut mainitsemillaan perusteilla jättää hakemusta tutkimatta.

PALAUTETUN ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Insinööritoimisto Instiimi Oy:n lausuma ja vastaselitys

Vaatimukset

Insinööritoimisto Instiimi Oy on uudistanut kaiken asiassa aikaisemmin markkinaoikeudessa, unionin tuomioistuimessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa esittämänsä ja vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 316.200 euroa.

Hakija on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut yhteensä 55.371,01 eurolla viivästyskorkoineen seuraavasti: asian aikaisemmasta käsittelystä markkinaoikeudessa 7.990 eurolla, asian käsittelystä korkeimmassa hallinto-oikeudessa ja unionin tuomioistuimessa 42.161,01 eurolla ja asian käsittelystä markkinaoikeudessa palautuksen jälkeen 5.220 eurolla. Lisäksi hakija on vaatinut viimeksi mainitusta markkinaoikeuskäsittelystä perittävän oikeudenkäyntimaksun korvaamista viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankinnassa olisi voitu menetellä hankintasäännösten mukaisesti vaarantamatta hankinnan sisältöön liittyviä turvallisuusintressejä. Viranomaisen on viran puolesta tunnettava oman alansa lainsäädäntö ja sen toiminnassa huomioon otettavat Euroopan unionin direktiivit.

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti ja erityisesti hakijaa syrjivästi hyväksymällä tarjousvertailuun muiden tarjoajien tarjouspyynnön ehdottomien vaatimusten vastaiset tarjoukset, avustamalla näitä tarjoajia jälkikäteisessä tarjouksiensa parantelussa, muuttamalla ja poistamalla hankinnalle asetettuja vaatimuksia voittaneen tarjoajan osalta sekä tekemällä tarjousvertailun ja hankintapäätöksen käyttäen toisiinsa nähden vertailukelvottomia tarjouksia.

Hakijan tarjous olisi tullut hyväksyä ainoana tarjouspyynnön mukaisena tarjouksena tarjousvertailuun ja valita hakija toimittajaksi. Hyvitysmaksun edellytykset täyttyvät, koska hankinnasta ilmoittaminen tietopyynnöllä ja tarjouspyyntö ovat yhdessä asiallisesti vastanneet hankintasäännösten mukaista avointa menettelyä ja hakijalla olisi ollut virheettömässä tarjousten vertailussa todellinen mahdollisuus tulla valituksi hankinnan toimittajaksi.

Hyvitysmaksun määrää ei voida perustaa tehdyn hankintasopimuksen arvoon, koska valittu tarjous ei ole ollut vertailukelpoinen toisten tarjousten kanssa.

Puolustusvoimien vastine ja lisävastine

Vaatimukset

Puolustusvoimat on uudistanut asiassa aiemmin esittämänsä vaatimukset ja vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakijan hakemuksen kokonaisuudessaan.

Puolustusvoimat on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hakijan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut yhteensä 11.000 eurolla viivästyskorkoineen seuraavasti: asian aikaisemmasta käsittelystä markkinaoikeudessa 440 eurolla, asian käsittelystä korkeimmassa hallinto-oikeudessa 9.560 eurolla ja asian käsittelystä markkinaoikeudessa palautuksen jälkeen 1.000 eurolla.

Perusteet

Hyvitysmaksun edellytykset eivät asiassa täyty. Hyvitysmaksun edellytyksiä arvioitaessa on keskeistä, että sovellettu menettely on ollut hankinnoista, joihin ei sovelleta lakia julkisista hankinnoista, annetun asetuksen (342/1994) mukainen tarjouskilpailu, jossa hankintayksikkö on neuvotellut toimittajien kanssa. Noudatettu menettely on menettelytavoiltaan poikennut huomattavasti hankintalain mukaisesta hankintamenettelystä.

Kun hankinnasta ei ole hankintalain vaatimusten mukaisesti tehty EU-hankintailmoitusta eikä siitä ole muutoinkaan tiedotettu avoimesti, ei jälkikäteen voida todeta, millainen hankintalain mukainen menettely olisi ollut eikä riittävällä varmuudella sitä, olisiko hakijalla ollut todellinen mahdollisuus menestyä virheettömässä hankintamenettelyssä. Lisäksi, kun otetaan huomioon hankinnan arvo ja teknisesti haastavan hankinnan toteuttamisesta saatava referenssi, hankintalain mukaisessa hankintamenettelyssä olisi varsin todennäköisesti saatu huomattavasti enemmän tarjouksia kuin toteutuneessa menettelyssä.

Hakijan hyvitysmaksuvaatimus on ylimitoitettu. Mikäli hankintayksikkö sen käsityksen vastaisesti velvoitettaisiin maksamaan hyvitysmaksua, tulisi hyvitysmaksun kohtuullisen määrän tällaisessa tapauksessa olla enintään 20.000 euroa.

Hakijan oikeudenkäyntikuluvaatimus on hylättävä. Tapauksen erityispiirteet huomioiden tälle ratkaisulle on poikkeuksellisen painavat perusteet, koska asiassa vallinneen oikeudellisen epäselvyyden johdosta ei voida katsoa, että oikeudenkäynti olisi aiheutunut viranomaisen virheestä.

Toissijaisesti hakijan oikeudenkäyntikuluvaatimusta on kohtuullistettava tuntuvasti, koska hakijan oikeudenkäyntikuluvaatimus on merkittävästi ylimitoitettu ja se perustuu pääosin hakijan omaan menettelyyn. Lisäksi hakija on pääasiassa edustanut itseään eikä ole käyttänyt oikeudessa asiamiestä. Mikäli hankintayksikkö velvoitettaisiin sen käsityksen vastaisesti korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikuluja, olisi niiden kohtuullinen määrä enintään 2.000 euroa.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Vaatimuksen tutkiminen

Hankintayksikön oikeudenkäyntikuluvaatimus

Hankintayksikkö on muun ohella vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hakijan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut aikaisemmasta markkinaoikeuskäsittelystä 440 eurolla. Hankintayksikkö ei ole valittanut markkinaoikeuden aikaisemmasta päätöksestä, jolla sen kyseinen vaatimus on hylätty.

Markkinaoikeuden aikaisemmasta päätöksestä lasketun valitusajan päättymisen jälkeen esitettynä vaatimus on jätettävä tutkimatta.

Pääasiaratkaisun perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen nojalla asiaan on sovellettava hankintalakia (348/2007) sekä julkisista hankinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (614/2007, hankinta-asetus) säännöksiä, sellaisina kuin ne ovat olleet voimassa hankintamenettelyä aloitettaessa 5.2.2008.

Hankintalain 1 §:n 1 momentin (348/2007) mukaan valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa siten kuin hankintalaissa säädetään.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 16 §:n 1 momentin 2 kohdan mukainen vuodelle 2008 vahvistettu tavara- ja palveluhankintojen EU-kynnysarvo on ollut 206.000 euroa.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikön ilmoittama hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo 1.650.000 euroa on ylittänyt säädetyn tavarahankintojen EU-kynnysarvon. Näin ollen hankintamenettelyyn sovelletaan EU-kynnysarvon ylittäviä tavarahankintoja koskevia hankintalain (348/2007) säännöksiä.

Hankintailmoituksen julkaiseminen

Hankintalain 35 §:n 1 momentin (348/2007) mukaan hankintayksikön on toimitettava hankinnasta julkaistavaksi muun ohella hankintailmoitus. Pykälän 3 momentin (348/2007) mukaan valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset pykälässä tarkoitetuista direktiivissä 2004/18 edellytetyistä ilmoitusvelvoitteista, ilmoitusten lähettämisessä käytettävistä viestintävälineistä, ilmoitusten sisällöstä, julkaisemisesta ja muista ilmoitusvelvollisuuteen liittyvistä seikoista.

Hankinta-asetuksessa (614/2007) säädetään muun ohella ilmoitusmenettelystä EU-kynnysarvon ylittävässä hankinnassa. Hankinta-asetuksen ilmoitusmenettelyä EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa koskevan 9 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan hankintayksikön on toimitettava julkaistavaksi hankintailmoitus avoimella tai rajoitetulla menettelyllä, puitejärjestelyllä, neuvottelumenettelyllä tai kilpailullisella neuvottelumenettelyllä toteutettavasta hankintalain 16 §:n 1 momentissa tarkoitetun EU-kynnysarvon ylittävästä tavarahankinnasta, hankintalain liitteen A palveluhankinnasta ja rakennusurakasta. Hankintailmoituksesta EU-kynnysarvon ylittävässä hankinnassa säädetään tarkemmin hankinta-asetuksen 7 §:ssä ja 15 §:ssä (614/2007).

Markkinaoikeus toteaa, että puolustusvoimien teknillinen tutkimuslaitos on pyytänyt hankintailmoitusta julkaisematta 5.2.2008 päivätyllä tarjouspyynnöllä neljältä yritykseltä tarjouksia kääntöpöytälaitteistosta elektromagneettisiin mittauksiin.

Edellä todetuilla perusteilla hankintayksikön olisi tullut toimittaa hankinnasta julkaistavaksi EU-hankintailmoitus. Kun hankintayksikkö ei ole mainittua ilmoitusta tehnyt, se on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimus on tehty, joten hankintalain 76 §:n 2 momentista (348/2007) johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 76 §:n 1 momentin 4 kohdan (348/2007) mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksua sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 119) on kysymyksessä olevan pykälän osalta todettu hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten pitää täyttyä. Hyvitysmaksu voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle tarjouskilpailuun osallistuneelle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Hakijan on tämä osoitettava.

Hyvitysmaksun määräämisen edellytyksiä tulee edellä todetun mukaisesti arvioida sen perusteella, millaiseksi tarjouskilpailu ja hakijan asema olisi muodostunut virheettömässä menettelyssä.

Toteutumatta jääneen tarjouskilpailun lopputuloksen jälkikäteiseen arviointiin liittyy lukuisia epävarmuustekijöitä, kuten mitkä yritykset olisivat jättäneet tarjouksensa, millaisia tarjoukset olisivat olleet ja millaisia tarjoajien soveltuvuuden arviointiperusteita ja tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteita hankinnassa olisi sovellettu ja miten tarjousten vertailu olisi suoritettu. Asiassa ei ole tämän vuoksi mahdollista jälkikäteen varmuudella todeta, millaiseksi tarjouskilpailu ja hakijan asema olisi muodostunut virheettömässä menettelyssä.

Asiassa ei näin ollen ole edellytyksiä katsoa, että hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Edellytyksiä hyvitysmaksun määräämiselle ei siten ole, joten hyvitysmaksun määräämistä koskeva vaatimus on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi asiassa annetusta ratkaisusta huolimatta kohtuutonta, mikäli hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan hakijalle asian käsittelystä markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Vastaavasti hankintayksikkö saa pitää korkeimmassa hallinto-oikeudessa sekä palautetun asian käsittelystä markkinaoikeudessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää Insinööritoimisto Instiimi Oy:n hakemuksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Puolustusvoimat korvaamaan Insinööritoimisto Instiimi Oy:n oikeudenkäyntikulut 20.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus jättää Puolustusvoimien vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta tutkimatta siltä osin kuin se koskee asian aikaisemmasta markkinaoikeuskäsittelystä aiheutuneita oikeudenkäyntikuluja.

Markkinaoikeus hylkää Puolustusvoimien vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta siltä osin kuin se koskee asian käsittelyä korkeimmassa hallinto-oikeudessa sekä palautetun asian käsittelyä markkinaoikeudessa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Nina Korjus, Pertti Virtanen ja Ville Parkkari.

HUOMAA

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 12.6.2015 taltionumero 1620..

KHO:n vuosikirjapäätös KHO:2015/94