MAO:16/11

Helsingin kaupunki – asfalttityöt
- hankintailmoituksen virheellisyys
- tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Dnro 206/10/JH
Antopäivä 20.1.2011

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara on pyytänyt 8.3.2010 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Helsingin kaupungin alueella tehtävistä jyräasfalttitöistä. Hankinnasta on 9.3.2010 julkaistu avointa menettelyä koskeva kansallinen hankintailmoitus.

Helsingin kaupungin teknisen palvelun lautakunta on päätöksellään 22.4.2010 § 62 muun ohella valinnut pohjoisen kaupunkitekniikan osaston pienten jyräpäällystystöiden ja itäisen kaupunkitekniikan osaston pienten jyräpäällystystöiden urakoitsijaksi Asfaltticenter Oy:n.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintapäätöksen mukaan ollut noin 9.700.000 euroa, josta Asfaltticenter Oy:n voittamien osien osuus on ollut noin 780.000 euroa.

Hankintapäätös on Asfaltticenter Oy:n voittamilta osilta pantu täytäntöön.

HAKEMUS

T. Sivén Oy on vaatinut, että markkinaoikeus Asfaltticenter Oy:n voittamien pohjoisen ja itäisen kaupunkitekniikan osastojen pienten jyräasfalttitöiden osalta kumoaa Helsingin kaupungin tekemän hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä menettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön suorittamaan hakijalle hyvitysmaksuna 62.400 euroa. Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hakijan arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 9.266,60 eurolla korkoineen.

Asfaltticenter Oy on antanut tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen, joka olisi tullut sulkea pois tarjouskilpailusta. Tarjouspyynnössä on edellytetty, että tarjouksen yksikköhintojen on oltava kustannusvastaavia. Asfaltticenter Oy:n tarjouksessaan antamat yksikköhinnat ovat alittaneet lukuisissa kohdissa jo välttämättömät materiaalikustannukset, joten hinnat eivät ole voineet olla kustannusvastaavia. Asfaltticenter Oy:n tarkistetutkaan hinnat eivät ole vastanneet tuotantokustannuksia.

Tarjoajilla on ollut velvollisuus hinnoitella tarjouksensa siten, että hinta sisältää kaikki työn tuotantokustannukset. Hankintayksiköllä on ollut velvollisuus valita, ja tarjoajilla oikeus odottaa, että tarjouskilpailun voittajaksi valitaan tarjoaja, joka on antanut halvimman, yksikköhinnoiltaan työn tuotantokustannukset sisältävän, tarjouksen.

VASTINE

Helsingin kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.100 eurolla korkoineen.

Pienten jyräpäällystystöiden tarjouspyyntö on koostunut 111 työvaiheesta, joille hankintayksikkö on antanut ennakolta aikaisempien vuosien kokemukseen perustuvat arvioidut suoritemäärät. Lopulliset suoritemäärät selviävät urakan lopussa.

Tarjoajien tarjoamat urakkahinnat on saatu laskemalla yhteen eri työvaiheiden kokonaiskustannukset, jotka perustuvat tarjoajien antamiin yksikköhintoihin ja arvioituihin suoritemääriin. Tarjouskilpailun on voittanut halvimman urakkahinnan antanut tarjoaja.

Tarjouskilpailu on käyty tarjouspyynnössä ennalta esitettyjen ehtojen ja vaatimusten mukaisesti. Asfaltticenter Oy:n tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen.

Yksittäisten työvaiheiden yksikköhintojen tarkastelu ilman kokonaisuuden huomioon ottamista johtaa helposti vääriin johtopäätöksiin. Esimerkiksi katteet voidaan sisällyttää vain tiettyihin työvaiheisiin, vähämerkitykselliset työvaiheet voidaan hinnoitella halvemmin, ja työvaiheille kohdistettavien kustannusten rajat ja määrät voivat vaihdella urakoitsijoilla. Yksikköhintojen kustannusvastaavuutta on mahdotonta tarkastella yksiselitteisesti tuntematta tarjoajan rakenteita ja strategioita.

Urakoitsijat pyrkivät ennakoimaan arvioitujen suoritteiden toteutumia ja ottavat riskejä hinnoittelussa, mikä johtaa tiettyjen työvaiheiden alihinnoitteluun ja toisten kallistumiseen. Yksikköhintojen kustannusvastaavuutta koskevalla vaatimuksella on pyritty välttämään tällaista keinottelua, joka aikaisempina vuosina on näkynyt tarjottuina 0,10 tai jopa 0,01 euron yksikköhintoina.

Asfaltticenter Oy:n tarjouksessa on ollut muutamia yksikköhintoja, jotka ovat olleet merkittävästi halvempia kuin kilpailijoilla. Tarjouspyynnön mukaisesti hankintayksikkö on pyytänyt selvityksen näiden yksikköhintojen kustannusvastaavuudesta. Yksikköhintojen tarkistuksessa ei ole ollut kysymys niin sanotusta kielletystä tinkimisestä, jolla olisi vaikutettu tarjouksen kokonaishintaan, vaan hintojen tarkistukset on tehty siten, että vertailuperusteena käytetty urakkahinta on pysynyt samana.

Hintojen kustannusvastaavuutta on erittäin hankala yksiselitteisesti selvittää. Päällystystöissä hintoihin sisältyy materiaali, kuljetus, konetyö, miestyö, työnjärjestelyt, työnjohto, yrityksen yleiskustannukset ja liikevoiton osuudet. Hankintayksikkö ei voi varmasti tietää, mitkä ovat tarjoajien raaka-ainekustannukset ja yksittäisten asfalttimassojen hintojen sidonnaisuudet urakoitsijan kokonaiskaupankäynnin volyymiin. Kuljetuskustannuksiin vaikuttavat kuljetusmatkat, kuljetuskaluston hinta ja kuljettajan palkkakustannukset, jotka voivat vaihdella tarjoajittain. Miestyön ja konetyön hinnoittelun ja kustannusvastaavuuden osalta voittanut tarjoaja on selvittänyt hankintayksikölle toimintaansa liittyviä liikesalaisuuksia, minkä perusteella hankintayksiköllä ei ole ollut enää syytä epäillä, etteivät hinnat olisi kustannusvastaavia.

VASTASELITYS

Hakija on lausunut vastaselityksessään, että hankintayksikkö on hankintalain vastaisesti sallinut voittaneen tarjoajan parantaa tarjoustaan tarjousten jättämisen jälkeen ja tämän jälkeen hyväksynyt parannetun tarjouksen. Tarjouksen parantamismahdollisuuden ilmoittaminen tarjouspyynnössä ei tee menettelystä lain mukaista.

Tarjouspyynnössä on vaadittu, että kaikkien yksikköhintojen tulee olla kustannusvastaavia. Hankintayksikön väite, että yksittäisillä hinnoilla ei ole merkitystä kokonaisuuden arvioinnissa, on siten virheellinen. Tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuden arvioinnissa ei ole merkitystä sillä, kuinka monta alihinnoiteltua yksikköhintaa tarjouspyynnössä on.

Hankintayksikön väite, jonka mukaan tarjoajat voivat sisällyttää katteet tiettyihin yksikköhintoihin, ja vastaavasti hinnoitella toiset yksikköhinnat alhaisemmiksi, on virheellinen, sillä tarjouspyynnössä on edellytetty tarjoajien hinnoittelevan jokaisen yksikköhinnan todellisia kustannuksia vastaavaksi. Myös hankintayksikön väite, jonka mukaan yksikköhintojen tarkastelu kokonaisuutta huomioon ottamatta voi johtaa vääriin päätelmiin, on virheellinen. Hankintayksikkö on asettanut yksikköhinnoittelulle tiukat vaatimukset, jotka eivät mahdollista sitä, että tuotantokustannukset katetaan muusta liiketoiminnasta. On hankintalain vastaista muuttaa tulkintaa kilpailun vähimmäisvaatimuksista tarjousten käsittelyvaiheessa.

LISÄVASTINE

Hankintayksikkö on lausunut lisävastineessaan, että hakemuksessa ja vastaselityksessä on sekoitettu toisiinsa tarjouksen alihintaisuus ja tarjouksessa edellytetty yksikköhintojen kustannusvastaavuus. Hankintalain mukaan hankintayksiköllä on oikeus hylätä hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen tarjous. Tämä ei ole hankintayksikön velvollisuus, eivätkä muut tarjoajat voi hakea muutosta hankintapäätökseen sillä perusteella, että hankintayksikkö on hyväksynyt alihintaisen tarjouksen.

Ennen alihintaisen tarjouksen hylkäämistä, hankintayksikön on pyydettävä tarjoajalta kirjallinen selvitys siitä, mihin halpa hinta perustuu. Hankintayksiköllä on oikeus hylätä alihintainen tarjous vain perustellusta syystä. EY:n oikeuskäytännössä on katsottu, että hankintayksiköllä ei ole edes oikeutta vaatia, että tarjoukset olisivat siten hinnoiteltuja, että tarjottu hinta kattaisi kaikki tuotteen tai palvelun valmistamisesta tai tuottamisesta aiheutuneet kustannukset.

Vertailuperusteena oleva urakan kokonaishinta ei ole muuttunut yksikköhintojen tarkistamisen seurauksena, minkä vuoksi menettelyä ei voida pitää kiellettynä tinkimisenä. Voittaneen tarjouksen sisäisten yksikköhintojen muuttaminen kokonaishinnan muuttumatta ei ole mitenkään vaikuttanut muiden tarjoajien asemaan.

LISÄVASTASELITYS

Hakija on lausunut lisävastaselityksessään, että yksikköhinnoista neuvottelu voi muuttaa merkittävästi hankintayksikön tosiasiassa sopimuskauden aikana maksamia tarjoushintoja ja johtaa tilanteeseen, jossa voittanut tarjous ei tosiasiassa ole hankintayksikölle edullisin.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankinnan arvo ja sovellettavat säännökset

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 17 §:n 1 momentin mukaan hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on käytettävä suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Arvoa laskettaessa on otettava huomioon myös hankinnan mahdolliset vaihtoehtoiset toteuttamistavat ja hankintasopimukseen sisältyvät optio- ja pidennysehdot sekä ehdokkaille tai tarjoajille maksettavat palkkiot tai maksut. Pykälän 3 momentin mukaan jos hankinta toteutetaan samanaikaisesti erillisinä osina, kaikkien vastaavien osien ennakoitu kokonaisarvo on otettava huomioon hankintasopimuksen ennakoitua arvoa laskettaessa. Jos osien yhteenlaskettu arvo ylittää 15 §:ssä tarkoitetun kansallisen kynnysarvon tai 16 §:ssä tarkoitetun EU-kynnysarvon, jokaisen osan hankinnassa on noudatettava kyseisen kynnysarvon ylittäviä hankintoja koskevia säännöksiä siten kuin 4 luvussa säädetään. Pykälän 5 momentin mukaan ennakoidun arvon on pädettävä silloin, kun hankintayksikkö toimittaa hankintailmoituksen julkaistavaksi tai muuten aloittaa hankintamenettelyn.

Hankintalain 20 §:n mukaan hankintaa ei saa jakaa eriin, osittaa tai laskea poikkeuksellisin menetelmin tämän lain säännösten soveltamisen välttämiseksi.

Helsingin kaupunki on kilpailuttanut hakemuksen kohteena olevat kaksi asfalttiurakkaa osana laajempaa asfalttiurakoiden kokonaisuutta, josta on julkaistu kaksi kansallista hankintailmoitusta, joihin kumpaankin on sisältynyt neljä erillistä urakkaa.

9.3.2010 julkaistu hankintailmoitus, joka on otsikoitu "Päällystystyöt jyräasfaltilla, 1 erä" on käsittänyt seuraavat urakat:
–Pohjoinen kaupunkitekniikan osasta, suuret jyrätyöt,
–Pohjoinen kaupunkitekniikan osasta, pienet jyrätyöt,
–Itäinen kaupunkitekniikan osasto, suuret jyrätyöt,
–Itäinen kaupunkitekniikan osasto, pienet jyrätyöt.

15.3.2010 julkaistu hankintailmoitus, joka on otsikoitu "Päällystystyöt jyräasfaltilla, 2 erä" on käsittänyt seuraavat urakat:
–Staran SMA-työt,
–Läntinen kaupunkitekniikan osasto, suuret jyrätyöt,
–Läntinen kaupunkitekniikan osasto, pienet jyrätyöt,
–HKL:n jyräasfalttityöt.

Hankintayksikön 22.4.2010 tekemällä hankintapäätöksellä on valittu urakoitsijat kaikille edellä mainituille kahdeksalle urakalle. Hankintapäätöksen mukaan urakoiden yhteenlaskettu arvonlisäveroton kokonaishinta-arvio on ollut noin 9,7 miljoonaa euroa. Urakoiden yhteenlaskettu arvo on ylittänyt selvästi hankintalain 16 §:n 1 momentin 3 kohdassa rakennusurakoille säädetyn asiaan sovellettavan EU-kynnysarvon. Näin ollen hankintalain 17 §:n 3 momentin perusteella hankintaan tulevat sovellettavaksi hankintalain I, II ja IV osan säännökset hankintalain 21 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla.

Hankintailmoituksen julkaiseminen

Hankintalain 35 §:n 1 momentin (348/2007) mukaan hankintayksikön on toimitettava julkaistaviksi ennakkoilmoitus ja hankintailmoitus, suunnittelukilpailua koskeva ilmoitus, käyttöoikeusurakkaa koskeva ilmoitus sekä jälki-ilmoitus siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään.

Julkisista hankinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (hankinta-asetus) 9 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan hankintayksikön on toimitettava julkaistavaksi hankintailmoitus avoimella tai rajoitetulla menettelyllä, puitejärjestelyllä, neuvottelumenettelyllä tai kilpailullisella neuvottelumenettelyllä toteutettavasta hankintalain 16 §:n 1 momentissa tarkoitetun EU-kynnysarvon ylittävästä tavarahankinnasta, hankintalain liitteen A palveluhankinnasta ja rakennusurakasta.

Hankintayksikön on hankinta-asetuksen 15 §:n 1 momentin nojalla toimitettava EU-ilmoitukset julkaistaviksi www.hankintailmoitukset.fi -Internet-osoitteen kautta kauppa- ja teollisuusministeriön (nyttemmin työ- ja elinkeinoministeriö) ilmoittamalle taholle, jonka on lähetettävä ilmoitukset edelleen Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistoon ja merkittävä ilmoituksiin lähettämispäivä. Hankintayksikön on pyydettäessä osoitettava ilmoitusten lähettämispäivä.

Kysymyksessä olevaa hankintaa koskeva hankintailmoitus on julkaistu 9.3.2010 kansallisena hankintailmoituksena työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämässä HILMA-palvelussa. Hankintayksikkö on näin ollen julkaissut hankinnasta vain hankintalain 68 §:ssä ja hankinta-asetuksen 2 luvussa tarkoitetun kansallisen hankintailmoituksen mutta ei hankintalain 35 §:ssä (348/2007) ja hankinta-asetuksen 3 luvussa tarkoitettua EU-hankintailmoitusta. Hankintayksikön menettely on tältä osin ollut julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaista.

Hankintamenettely

Hakija on esittänyt, että Asfaltticenter Oy:n tarjous on ollut hinnan ilmoittamisen osalta tarjouspyynnön vastainen. Hakijan mukaan Asfaltticenter Oy:n tarjouksessaan ilmoittamat yksikköhinnat eivät ole kaikilta osin olleet tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla kustannusvastaavia, minkä vuoksi kyseinen tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta. Hakija on lisäksi esittänyt, että hankintayksikkö on hankintalain vastaisesti sallinut tarjousten jättämisen jälkeen Asfaltticenter Oy:n parantaa tarjoustaan yksikköhintojen osalta ja että voittaneen tarjoajan tarkistetutkaan yksikköhinnat eivät kaikilta osin ole vastanneet tuotantokustannuksia ja olleet tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla kustannusvastaavia.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 46 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava tarjouskilpailusta. Säännöksen esitöissä (HE 50/2006 vp s. 91) on todettu, että tarjouksen poissulkemista tulisi arvioida nimenomaan tarjoajien tasapuolisen kohtelun näkökulmasta.

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että hankintayksikkö on tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi velvollinen sulkemaan tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen tarjouskilpailusta silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa.

Hankintalain 62 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin.

Hankintalain 63 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi hylätä hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen. Hankintayksikön on kirjallisesti pyydettävä tarjoajalta kirjallista selvitystä tarjouksen perusteista ennen tarjouksen hylkäämistä. Säännöksen esitöissä (HE 50/2006 vp s. 107) on todettu, että tarjouksen hylkäämisen tulee perustua nimenomaan siihen, ettei tarjoajan tarjoamalla hinnalla tai muulla ehdolla ole mahdollista toteuttaa hankintaa tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla. Hankintayksiköllä on harkintavalta sen suhteen, arvioiko se tarjouksen muita tarjouksia alhaisemman hinnan merkitsevän mahdollista perustetta tarjouksen hylkäämiselle.

Tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaan tarjous on tullut antaa kokonaistarjouksena yhdestä tai useammasta urakkakokonaisuudesta, joista kustakin on esitetty tarjouspyynnössä oma määräluettelonsa. Tarjouspyynnössä on edelleen ilmoitettu, että tarjouspyynnön määrät perustuvat arvioihin. Toteutuvat työmäärät ovat siten voineet olla esitettyä arviota pienempiä tai suurempia.

Tarjouspyynnön mukaan tarjous on tullut tehdä tarjouspyynnön liitteenä olevalla lomakkeella, jossa tarjoajien on tullut ilmoittaa kunkin tarjoamansa urakan urakkahinta sekä arvonlisäverottomana että arvonlisäveron määrällä lisättynä. Tarjouksen on lisäksi tullut sisältää muun ohella hinnoiteltu määräluettelo. Tarjouslomakkeella ilmoitetun urakkahinnan on tullut perustua arvioituihin työmääriin ja tarjoajan määräluetteloon merkitsemiin yksikköhintoihin.

Tarjouksen valintaperusteena on ollut halvin hinta. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tarjouksista hyväksytään urakkakohtaisesti tilaajalle edullisin ja että vertailuhintana käytetään määräluettelon suoritemäärien ja annettujen yksikköhintojen mukaan laskettua urakkahintaa. Lisäksi tarjouspyynnössä on todettu, että tarjottujen yksikköhintojen tulee olla kustannusvastaavia ja että mikäli näin ei ole, urakoitsija on velvollinen tarkistamaan yksikköhinnat tarvittaessa yhdessä tilaajan kanssa kustannusvastaaviksi siten, ettei suoritemäärien mukaan laskettu urakan yhteissumma muutu.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön vaatimus yksikköhintojen kustannusvastaavuudesta ei ole ollut täsmälliseltä sisällöltään täysin yksiselitteinen. Tarjouspyynnön perusteella on kuitenkin ollut selvää, että tarjousten hintavertailu tehdään tarjoajien tarjouksissaan ilmoittamien kokonaisurakkahintojen perusteella. Markkinaoikeus katsoo, että tarjoajilla on ollut tarjouspyynnön perusteella tasapuoliset mahdollisuudet antaa tarjouksensa ja määritellä urakasta tarjoamansa kokonaishinta.

Asfaltticenter Oy on tarjouksessaan sitoutunut tekemään hakemuksen kohteena olevat pohjoisen ja itäisen kaupunkitekniikan osastojen pienet jyräasfalttityöt tarjouspyyntöasiakirjoissa määritellyn mukaisesti tarjouksessa mainituista urakoista tarjotuilla kokonaishinnoilla. Koska tarjousvertailu ja urakoitsijan valinta on edellä lausutun perusteella tapahtunut tarjousten kokonaishintojen perusteella, Asfaltticenter Oy:n ilmoittamien yksikköhintojen kustannusvastaavuudella ei ole ollut yhtiön antaman tarjouksen vertailukelpoisuuden kannalta merkitystä. Näin ollen myöskään Asfaltticenter Oy:n tarjouksessa ilmoitettujen yksikköhintojen osittainen tarkistaminen ei ole merkinnyt tarjouksen hankintasäännösten vastaista parantamista eikä syrjinyt muita tarjoajia ottaen huomioon, ettei tarjouksen valintaperusteena ollut urakan kokonaishinta ole yhtiön tarjouksessa muuttunut. Asiaa ei anna arvioida toisin se, että tarjoajan ilmoittamilla yksikköhinnoilla saattaa sinänsä olla merkitystä hankintayksikön sopimuskauden aikana hankinnasta maksamiin korvauksiin.

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti tai hakijaa syrjivästi, kun se ei ole sulkenut Asfaltticenter Oy:n tarjousta tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena, vaan on hyväksynyt sen mukaan tarjousten vertailuun.

Johtopäätös

Helsingin kaupunki on menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti siltä osin kuin se ei ole julkaissut kysymyksessä olevasta hankinnasta EU-hankintailmoitusta. Asiassa on tämän vuoksi harkittava hankintalain 76 §:n 1 momentissa (348/2007) säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Hankintapäätös on pantu täytäntöön, joten hankintalain 76 §:n 2 momentin (348/2007) mukaan ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi enää tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen. Hankintalain 76 §:n 1 momentin 4 kohdan (348/2007) mukaan hankintayksikkö voidaan määrätä maksamaan hyvitysmaksua sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Virheettömässä menettelyssä hankintayksikkö olisi hankinnan aloittaessaan toimittanut julkaistavaksi hankintalain 35 §:ssä (348/2007) ja hankinta-asetuksen 3 luvussa tarkoitetun hankintailmoituksen. Koska hankintayksikkö on menetellyt hankintailmoituksen julkaisemisessa virheellisesti, hankintamenettelyn arviointiin liittyy runsaasti epävarmuustekijöitä, kuten kuinka monta tarjousta hankintayksikkö olisi saanut ja millaisia tarjoukset olisivat olleet. Kun lisäksi otetaan huomioon, ettei hakija ole antanut hakemuksen kohteena olevien asfalttitöiden osalta halvinta tarjousta, asiassa ei ole edellytyksiä hyvitysmaksun määräämiselle hakijalle. Hakemus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Kun otetaan huomioon edellä mainittu oikeusohje, pääasiaratkaisun lopputulos ja lopputulokseen johtaneet perustelut erityisesti siltä osin kuin niissä on otettu kantaa hakemuksessa esitettyyn, olisi kohtuutonta, jos Helsingin kaupunki joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Hakija on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi arvioimalla määrällä. Hakijan vaatimus oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta on vastaavasti hylättävä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Markkinaoikeus velvoittaa T. Sivén Oy:n korvaamaan Helsingin kaupungin oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola ja Pasi Yli-Ikkelä.

HUOMAA

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu KHO 7.6.2011 taltionumero 1496.