MAO:69/11

Liikennevirasto (aikaisemmin Tiehallinto) - tarkkailusiltojen tarkastaminen
- tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus
- poikkeuksellisen alhainen tarjoushinta

Dnro 375/09/JH
Antopäivä 15.2.2011

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Tiehallinto on pyytänyt 30.3.2009 julkaistulla rajoitettua menettelyä koskevalla EU-hankintailmoituksella osallistumishakemuksia tarkkailusiltojen tarkastuksesta vuosina 2009–2013. Hankintayksikkö on saanut yhdeksän osallistumishakemusta. Kaikille ehdokkaille on lähetetty 1.6.2009 päivätty tarjouspyyntö. Tarjouksia on saatu neljä.

Tiehallinnon keskushallinto on 17.7.2009 päätöksellään 4738/2009/30/9 hylännyt Kiratek Oy:n tarjouksen ja päätöksellään 4738/2009/30/10 päättänyt hankkia tarkkailusiltojen tarkastustyön vuosina 2009–2013 Insinööritoimisto Jorma Huura Oy:ltä (nykyisin Huura Oy).

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut hankintayksikön ilmoituksen mukaan noin 195.000 euroa.

Hankinnasta on 4.9.2009 allekirjoitettu väliaikainen hankintasopimus voittaneen tarjoajan kanssa. Sopimuksessa olevan ehdon mukaan sopimuskausi alkaa 1.9.2009 ja on voimassa, kunnes markkinaoikeus on tehnyt päätöksen asiassa.

Tiehallinto on yhdistynyt 1.1.2010 toimintansa aloittaneeseen Liikennevirastoon.

HAKEMUS

Kiratek Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Tiehallinnon keskushallinnon 17.7.2009 tekemät päätökset 4738/2009/30/9 ja 4738/2009/30/10. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 2.632 euroa.

Hakija on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 1.093,12 eurolla.

Hakijan esittämä tehtävien määrittely ja tuntiarviot perustuvat monivuotiseen kokemukseen sillantarkastustehtävistä. Vastaavia määrityksiä käyttäen hakijan henkilökunta on suorittanut sillantarkastustoimintaa viimeiset vuodet lukumääräisesti eniten Suomessa. Hankintayksikkö ei ole päätöksessään tarkemmin perustellut tai osoittanut, että hakijan selvityksestä puuttuisi jotain tai että esitetty tehtävän sisältö ei vastaisi tarjouspyyntöä.

Hankintayksikön selvityspyynnössä esittämä perustelu tarjoushinnan poikkeamisesta selvästi hankintayksikön hinta-arviosta ei perustu vertailukelpoiseen hintaan perustarkastuksen suorittamisesta, koska perustarkastukset on hakijan tiedon mukaan tähän mennessä tilattu yhdeltä toimittajalta ilman vastaavansisältöistä kilpailutusta kuin nyt. Hankintayksikön perustelu hakijan työmäärän poikkeamisesta ei ole tarkemmin perusteltu, eikä hakijalla ole ollut mahdollista sitä selvittää, koska tarjousten hintaerittelyihin ei ole annettu mahdollisuutta tutustua. Hakijan tiedon mukaan muihin tarjouksiin sisältyy huomattavasti suuremmat tuntimäärät ja hinnat näytteenottoon, siltakurkipalveluihin ynnä muuhun oheistoimintaan alihankintana ostettuna. Palvelun ydin eli sillantarkastus kaikkine kirjauksineen kestää tarjouspyynnön mukaisesti vain yhden tehokkaan viikon ja työmäärän menekki kaikkiaan on siten riippuvainen organisaation kyvystä, tehokkuudesta ja kalustosta.

Perustarkastusten hintatasoa voidaan verrata yleisesti tiedossa oleviin yleis- ja erikoistarkastusten hintoihin, joita kilpailutetaan vuosittain ja joiden kustannustaso on päivän tasolla. Perustarkastusten hintatasoa voidaan verrata yleistarkastusten hintatasoon (70–220 euroa/silta) lisättynä näytteenotto- ja mittaustoiminnoilla (1–4 tuntia/silta) siltakurkea ja tarvittavia liikenteenohjausresursseja apuna käyttäen. Käypä hintataso on noin 200–1000 euroa/silta sisältäen raportin koonnin. Kaikki matkakulut ja siltarekisteriin syötöt sisältyvät yleistarkastuksessa hintaan, kun ne perustarkastuksessa on hinnoiteltu erikseen. Keskikokoisen yksiaukkoisen sillan erikoistarkastus maksaa halvimmillaan noin 5.000–6.000 euroa sisältäen kaiken.

Hakijan selvitys liikenteen ohjaukseen käytettävistä resursseista ja tehtävän jaosta perustuu mittavaan kokemukseen lukuisista vaikeissa liikenneolosuhteissa suoritetuista siltojen erikoistarkastuksista. Tarjouspyynnössä ei ollut edellytetty liikenteenohjaussuunnitelmien tekoa tarjousta varten, joten niiden arviointi ei ole relevanttia. Väitettä liian vähäisestä henkilömäärästä tai liikenteenohjauksen alimitoituksesta ei ole mitenkään perusteltu eikä näiden seikkojen näin ollen tulisi olla tarjouksen hylkäämisen perusteena.

Raportointi on otettu tarjouksessa huomioon ja se sisältyy tarjoukseen. Tarjouksessa ei ole esitetty mitään ehtoa, jonka mukaan raportointi ei kuuluisi tarjoukseen. Tarjouksen sisältöosaan kuuluvassa laadunvarmistusmenettelykuvauksessa raportoinnin on esitetty kuuluvan päätarkastajan tehtäviin. Hakijan antaman selvityksen mukaan päätarkastaja vastaa perustarkastuksen suorittamisesta ja raportoinnista. Hakija on sisällyttänyt raportin sisällön tuottamisen päätarkastajan yleistarkastustoimintoon ja koonnin siltarekisteripalveluihin. Tarjouspyynnössä ei ole erityisesti osoitettu raportointia hinnoiteltavaksi ja laskettavaksi omalla rivillään. Raportoinnit on esitetty yhtenä tehtävänä kenttätarkastuksen ja rekisteripalvelujen kanssa.

Sopimusluonnoksen perusteella hakija on ymmärtänyt, että perustarkastus on pääasiassa tarkkailusilloille tehtävä laajennettu yleistarkastus, johon sovelletaan erikoistarkastuselementtejä kuten näytteiden ottoa, ja että perustarkastuksessa ei laadita erikoistarkastuksen kaltaista laajaa tutkimusselostusta korjaussuunnittelun pohjaksi vaan lyhyt yhteenveto vaurio- ynnä muiden tietojen muutoksista ja niiden vaikutuksista korjausten ohjelmointiin. Koska tarjouspyynnön mukana ei ollut toimitettu malliraporttia, perustuu raportin tekemiseen kuluva tuntimäärä arvioon, joka on niin vähäinen kokonaisuuteen nähden, että sen tuntimäärät sisältyvät yleistarkastuksen ja siltarekisteripalvelujen tuntimäärään.

Selvityksen liitteenä ollut laskentataulukko ei ole täydellinen tehtäväerittely eivätkä siinä mainitut toiminnot tai niiden puuttuminen tarkoita sitä, että toiminnon suorittamista ei olisi sisällytetty tarjoukseen.

VASTINE JA LISÄVASTINE

Liikennevirasto on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 1.317 eurolla korkoineen.

Hakijan tarjoushinta on ollut huomattavan alhainen verrattuna muihin tarjoushintoihin. Hakijalta on pyydetty selvitys siitä, sisältääkö tarjous kaiken tarjouspyynnössä vaaditun. Hankintayksikön hinta-arvio kysymyksessä olevasta hankinnasta on ollut 195.000 euroa. Palvelun kokonaishinta on muodostunut kahdesta osahinnasta eli palveluille ja oheistoiminnoille annetuista hinnoista. Hankintayksikkö on päättänyt ennen hintakuorien avaamista, että poikkeuksellisen alhaisen tarjoushinnan takia pyydetään selvitys, jos palvelujen hinta alittaa 80.000 euroa ja oheistoimintojen hinta 40.000 euroa.

Hakijan tarjous on sisältänyt selvästi muita vähemmän työtunteja ja ollut tarjoushinnaltaan halvin. Hankintayksikkö on arvioinut hakijan tarjouksen työtuntien määrän alimitoitetuksi.

Tarjouspyynnössä on esitetty vaatimus, että tarjoajan tulee esittää kokonaiskuvaus tarkastuspalvelun läpiviennistä. Hakijan tarjouksessa ei ollut kuvattu tai edes mainittu tarkastusraportin laatimista. Muiden tarjoajien palvelujen kuvauksissa on huomioitu raportin laatiminen.

Hankintayksikkö on pyytänyt hakijalta selvitystä työn tarkasta sisällöstä ja tehtävien jakautumisesta henkilöiden kesken. Hakijan antamasta selvityksestä on kuitenkin puuttunut kokonaan kuvaus tarkastusraportin tekemisestä ja siihen käytettävästä työajasta. Näin ollen hankintayksikkö on arvioinut hakijan tarjouksesta puuttuvan raportointiin kuuluvan osuuden ja katsonut hakijan ilmoittamien työtuntimäärien olevan joka tapauksessa alimitoitettuja tarjouspyynnössä esitettyyn tehtäväkuvaukseen ja muiden tarjousten sisältämiin työtunteihin nähden.

Hakija ei ollut ottanut huomioon tarjouspyynnössä esitettyjä tarkastusraporttia koskevia tehtäviä. Palvelun sisältämä perustarkastus ei ole palvelun ainoa ydin vaan vähintään yhtä tärkeä osa palvelua on lopputuotoksena syntyvä raportti, jonka perusteella voidaan mallintaa siltojen ikäkäyttäytymistä.

Hakija on todennut sisällyttäneensä raportin sisällön tuottamisen päätarkastajan henkilötyötunteihin. Raportin sisällön tuottaminen ja koonti olisi tarjouspyynnön mukaan tullut sisällyttää kokonaisuudessaan henkilötyötunteihin. Hankintayksikkö on antanut tarjouksen hintaosioon valmiiksi siltarekisteripalveluihin kuluvan tuntimäärän eli yhteensä noin 200 tuntia viiden vuoden sopimusjaksona. Tämän hankintayksikön antaman tuntimäärän perusteella tarjoajan on tullut jakaa viiden vuoden ajanjaksolle vuosittainen siltarekisteripalveluihin kuluva työaika ja hinnoitella se.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen sopimusluonnoksen kohdassa 6.1 on esitetty siltarekisteripalveluihin kuuluvat tehtävät, joita on tarkennettu tarjouspyynnön lisäkirjeellä. Tarkastusraportin laatiminen ei ole siltarekisteripalvelua vaan siitä erillinen ja oma tehtävänsä. Sitä ei ole näin ollen tullut hinnoitella osana siltarekisteripalvelua.

Hakija ei ole tarjouksessaan tai selvityksessään esitellyt hakemuksessa kuvaamiaan mobiililaitteita tai käytössään olevia ohjelmia. Hankintayksikkö ei siten ole voinut olla tietoinen niiden olemassaolosta tarjousten arvioinnin yhteydessä. Raportin koostaminen ei onnistu yksinomaan sillalla tehdyn tarkastuksen yhteydessä. Sanallisesta raportista on tarjouspyynnön mukaan käytävä ilmi perustarkastushistoria, muutokset edelliseen perustarkastukseen, näytteet, näytteenottopaikat ja -tulokset sekä huomiot ylläpidon ja korjaustoiminnan ohjelmoinnissa. Pelkkien sillan perustarkastuksen yhteydessä saatujen arvojen liittäminen raporttiin ei riitä vaan jokaisesta sillasta on tehtävä edellä mainitut tiedot sisältävä analyysi. Laboratoriotulosten liittäminen sellaisenaan raporttiin ei myöskään hakijan esittämällä tavalla onnistu, vaan on mahdollista, että vasta tulosten saamisen jälkeen selviää, mitä sillan ylläpidon ja korjauksen ohjelmoinnista voidaan esittää tai että jo tehtyjä ohjelmointisuunnitelmia pitääkin muuttaa.

Sopimusluonnoksen kohdassa 6.6 on todettu, että aloituskokouksessa ”sovitaan ohjelmoinnissa erityisesti huomioon otettavien siltojen raportoinnista” ja vastaanottokokouksessa käsitellään ”raportointi ohjelmoinnissa erityisesti huomioon otettavista seikoista”. Kaikista silloista laaditaan sopimuksen kohtien 6.1 ja 6.4 mukaisesti raportti ja aloituskokouksessa käsitellään ne sillat, joiden erityispiirteiden vuoksi ne on otettava raportoinnissa erityisesti huomioon. Raportin olennainen osa on hakijan toteamin tavoin siltojen ylläpidon ja korjaustoiminnan ohjelmoinnissa huomioitavat asiat, mutta niin ovat myös muut tarjouspyynnössä raportin sisällöstä vaaditut tiedot.

Hankintayksikön arviot tarjoushinnasta ja poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen hintarajoista ovat perustuneet pitkäaikaiseen kokemukseen tilaajana toimimisesta ja vastaavantyyppisten kilpailujen järjestämisestä. Poikkeuksellisen alhaista tarjoushintaa koskevan hintarajan asettaminen on kaikkien tarjoajien osalta tasapuolista. Tilaaja ei ole asettanut mitään oikeaa hintaa, vaan tilaajan sisäisesti tiedossa olevan hintarajan, jonka alittumisen jälkeen aloitetaan poikkeuksellisen alhaista hintaa koskeva selvittely. Hakijan tarjous on ollut melkein 40.000 euroa asetettua hintarajaa alhaisempi.

Tarjouspyynnön kohdassa 3 on edellytetty, että tarjoajat omin sanoin esittäisivät tarjoamansa tarkastuspalvelun kokonaiskuvauksen. Hakijan tarjouksen nimenomaisessa kohdassa ja siinä esitetyssä prosessikaaviossa ei ollut mainittu tarkastusraportista mitään. Tästä syystä hakijalta on pyydetty selvitys, jonka tuli sisältää tarjotun työn sisältö ja tehtävien jakautuminen henkilöiden kesken. Hakijalta saadussa selvityksessä ei ole ollut mainintaa tarkastusraportista, joten hankintayksikön velvollisuutena on ollut hylätä hakijan tarjous tarjouspyynnön vastaisena.

LAUSUNTO

Huura Oy on lausunnossaan esittänyt, että yritys on toiminut hankintayksikön tarkkailusiltaprojektissa konsulttina vuodesta 1992 lähtien. Hankintayksikön edustajalla on ollut mahdollisuus todeta tarkastuksissa tarvittavat henkilöstöresurssit, liikenneturvallisuuteen liittyvät järjestelyt ja tarkastuksissa tarvittavalle siltakurjelle asetettavat vaatimukset. Hankintayksikölle on toimitettu vuosittain erittely työhön käytetyistä työtunneista ja tilaukseen liittyvistä kustannuksista. Perustarkastusraportti on käyty hankintayksikön edustajan kanssa läpi. Hankintayksikkö on näin ollen voinut kriittisesti arvioida työhön tarvittavia resursseja, liikenne- ja työturvallisuutta sekä työn laatua.

VASTASELITYKSET

Hakija on vastaselityksissään todennut seuraavaa.

Hankintayksikkö ei ole vastineessaan esittänyt asettamalleen hinta-arviolle muuta perustetta kuin saadut tarjoukset. Tarjouspyynnön mukaisesta hintojen lokeroinnista ei selviä kaikkia tunteja, koska työn toteutus on tiivistä ryhmätyötä, jossa eri tehtävät ja henkilöt nivoutuvat toisiinsa. Kaikki palveluun sisältyvät tunnit eivät ole näkyvissä, ja toisaalta tarkastajat osallistuvat myös oheistoimintaan. Perustarkastuksen kustannustason ja työtuntien määrittämiseen ei voida käyttää aikaisempien perustarkastusten hinnoittelua, koska ne on toteutettu ilman kilpailua. Saatujen tarjousten perusteella ei myöskään voida määritellä sitä, onko hakijan työmäärä alimitoitettu. Destia Oy:n ja Huura Oy:n tarjoukset ovat ylimitoitettuja sikäli, että niiden kustannustasoon vaikuttaa perustarkastussiltojen jakautuminen koko Suomeen. Destia Oy:n tarkastajat vaihtuvat alueittain ja Huura Oy:n toiminta on paikallista verrattuna hakijan toimintaan, joka kattaa sillantarkastusten suorittamisessa koko Suomen. Mittava kustannuserä koituu oheistoimintojen ostoista, jotka mainituissa tarjouksissa on otettu huomioon ulkopuolisina palveluostoina eripuolilla Suomea, kun taas hakijan toimintamallissa kyseiset toiminnot toteutetaan oman työryhmän avulla. Hakija on esittänyt vallitsevan käsityksen yleis- ja erikoistarkastusten hintatasosta Suomessa.

Raportoinnin merkitys kirjoitustapahtumana on annettujen sisältövaatimusten perusteella koko tarkastustapahtumaan käytetyn ajan suhteen pieni. Hakija on seikkaperäisesti esittänyt, miten raportointi tapahtuu ja miten ja missä vaiheessa raportin tiedot kirjataan ja lopuksi muokataan raportiksi.

Hankintayksikkö ei ole asettanut tarjoajien käyttöön esimerkkiä siltakohtaisesta raportista. Hakija on tulkinnut hankintayksikön siltakohtaisen raportoinnin sisältövaatimustason oikein. Aikaisemmin perustarkastuksia tehneen Huura Oy:n laadunvarmistusmenettelyn raportointia kuvaavasta osasta saa sen vaikutelman, että se on vieläkin yksinkertaisempi. Destian vastaavassa kuvauksessa on vain toistettu tarjouspyynnön lause raportoinnista ja WSP Finland Oy:n vastaavassa vielä lyhyemmin ”Tarkastuksista laaditaan vuosittain tiepiirikohtainen raportti sopimusluonnoksen mukaisesti.” Hakijan tarjouksessa sama asia on sisältynyt siihen, että raportointi on päätarkastajan tehtävä ja laadunvarmistusmenettelyssä on kuvattu kaikki ne dokumentit, joiden mukaan raportointi tehdään.

Hakijan tarjouksessa ei ole millään muotoa asetettu ehtoja eikä tuotu esiin, että tarjouspyynnön mukainen raportointi ei kuuluisi tarjoukseen. Tarjouksen laadunvarmistusmenettelyliitteessä on todettu, mitä tilaajan asettamia ohjeita palvelussa noudatetaan sekä se, että palvelu tuotetaan tarjouspyynnön mukaisesti. Myös päätarkastajan tehtävien osalta on todettu, että raportoinnin ohjelmointi kuuluu päätarkastajalle. Hakijan antamassa selvityksessä on todettu, että päätarkastaja vastaa perustarkastuksen suorittamisesta ja raportoinnista. Tässä yhteydessä perustarkastuksen raportoinnilla ei ole tarkoitettu laatupoikkeamista raportointia vaan niitä koskevat raportit on kuvattu erikseen.

Hakijan perusteluna esittämiinsä tuntimääriin on pitkäaikainen kokemus erikoistarkastusten vaatimien liikenteenohjausten sekä tutkimus- ja laatusuunnitelmien teosta.

Vastineessa on katsottu, että raportin koostaminen ei onnistu sillalla yksinomaan tehdyn tarkastuksen yhteydessä. Hakemuksessa työmenetelmät ja apuvälineet on esitelty, mutta niitä ei ole tarjouksessa ja selvityksessä mainittu ja tarjoukseen niillä ei ole haluttukaan vaikuttaa. Mobiililla päätelaitteella toimiva tiedonhallintaohjelmisto on osa hakijan kalustoa ja työtapaa. Sanallinen raportti muotoillaan normaalisti toimistotyönä. Hakija on tuonut tämän seikan esiin arvioidessaan raportin sisältöä ja sen koostamiseen käytettyä aikaa sekä kustannuksia.

Tiehallinnon tarkkailusiltaprojektin perustarkastukset on vuodesta 1992 lähtien tilattu samalta konsultilta. Tarjouskilpailuun ilmoittautuminen koskien siltojen perustarkastuksia on ollut mahdollista muille kuin tässä asiassa lausunnonantajana olevalle yritykselle vasta vuodesta 2009 alkaen. Vertailutietoa on tältä ajalta kerätty vain yhdeltä toimittajalta ilman kilpailuttamista. Tällaisella tiedolla ei voida kyseenalaistaa sitä, ettei toinen toimittaja pystyisi samaan tai parempaan laatutasoon vähäisemmillä työmenetelmillä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintamenettelyn kulku

Hankintayksikkö on pyytänyt 30.3.2009 julkaistulla rajoitettua menettelyä koskevalla EU-hankintailmoituksella osallistumishakemuksia tarkkailusiltojen tarkastuksesta vuosina 2009–2013. Hankintayksikkö on saanut yhdeksän osallistumishakemusta. Hankintayksikkö on lähettänyt 1.6.2009 päivätyn tarjouspyynnön yhdeksälle ehdokkaalle. Hankintayksikkö on saanut tarjouspyyntöön neljä tarjousta.

Tarjousten jatkokäsittelykokouksen pöytäkirjan 10.7.2009 (4738/2009/30/7) kohdassa ”5 Tarjousten sisällöllinen tarkastus” hankintayksikkö on kiinnittänyt huomiota siihen, ettei Kiratek Oy:n tarjouksen laadunvarmistusmenettelyn kuvauksen kohdasta ”1. Kokonaiskuvaus sillantarkastuksen läpiviennistä” käy ilmi, sisältyykö työhön tarkastuspyyntöasiakirjoissa mainittu vuosittain laadittu tarkastusraportti.

Edellä mainitun pöytäkirjan kohdassa ”7 Tarjousten laadullisten tekijöitten arviointi” on todettu tilaajan hinta-arvion olevan 130.000 (tarkastuspalvelut) + 65.000 euroa (oheistoiminnot: siltakurki + liikennejärjestelyt). Tarkastuspalveluiden työmääräarvioksi kyseisessä kohdassa on todettu noin 200 työtuntia/vuosi. Lisäksi kohdassa on todettu, että ”tarjouksen hylkäämisen harkinta ja selonotto poikkeuksellisen alhaisen tarjoushinnan takia aloitetaan, jos tarjoushinta alittaa 80.000 euroa palveluiden osalta ja 40.000 euroa oheistoimintojen osalta.”

Edelleen pöytäkirjan kohdasta ”8 Tarjousten hintaosien avaaminen” käy ilmi, että tarjousten hintaosat on avattu peräkkäin tarjouskirjeiden avaamisjärjestyksessä 13.7.2009 klo 14.00 alkaen. Kiratek Oy:n tarjous on tällöin todettu hinnaltaan poikkeuksellisen alhaiseksi.

Hankintayksikkö on selvityspyynnöllä 14.7.2009 (4738/2009/30/6) pyytänyt Kiratek Oy:ltä selvitystä alhaisen tarjoushinnan perusteista. Selvityspyynnön mukaan selvityksestä on tullut ilmetä seikat, joiden perusteella tarjoaja on katsonut voivansa suoriutua asiantuntijapalvelusta tarjouksessa esitetyllä työtuntimäärällä ja hinnalla tarjouspyynnön mukaisesti. Selvityksestä on myös tullut käydä ilmi työn tarkka sisältö ja tehtävien jakautuminen henkilöiden kesken. Selvityspyynnön mukaan hyväksyttävät perusteet alhaiselle hinnalle ovat voineet koskea esimerkiksi hankintalain 63 §:n 2 momentissa mainittuja seikkoja sovellettuna kysymyksessä olevan asiantuntijapalvelun suorittamiseen. Näitä seikkoja ovat selvityspyynnön mukaan voineet olla valmistus- tai rakennusmenetelmän taikka palvelun suorittamisen taloudelliset ja tekniset ratkaisut, poikkeuksellisen edulliset hankinnan toteuttamista koskevat ehdot ja ehdotetun ratkaisun omintakeisuus. Selvityksestä on lisäksi tullut käydä ilmi, että tarjoushinnassa on otettu huomioon hankinnan toteuttamispaikan työsuojelua ja työoloja koskevien velvoitteiden noudattaminen.

Hakija on toimittanut hankintayksikölle 16.7.2009 päivätyn selvityksen.

Hankintayksikkö on 17.7.2009 tekemällään päätöksellä (4738/2009/30/9) hylännyt hakijan tarjouksen. Päätöksessä hakijan tarjouksen hylkäämistä on perusteltu seuraavasti:

”Tarjouksenne hylätään hankintalain (348/2007) 63 §:ään perustuen alhaisen tarjoushinnan perusteella. Perustelut tarjoushintanne pitämiseen poikkeuksellisen alhaisena ilmenevät selvityspyynnöstämme. Selvityksessänne ette ole esittäneet hyväksyttäviä perusteita alhaiselle tarjoushinnalle.

Selvityksestänne käy ilmi, että tarjouksestanne puuttuu kokonaan tarkastuksiin liittyvä olennainen osa, vuosittain laadittava kirjallinen raportti ja siihen liittyvä työaika ja kustannukset. Raporttia on kuvattu tarjouspyynnön liitteenä lähetetyn sopimusluonnoksen kohdissa 6.1 ja 6.4. Näin ollen tarjous hylätään myös hankintalain 46 § 1. kohdan perusteella tarjouspyynnön vastaisena.

Tiehallinto katsoo myös perustuen omaan kokemukseensa tarkkailusilloista, ettei selvityksessänne ilmoitetulla henkilömäärällä ja tavalla pystytä hoitamaan tarkastuksia liikenne- ja työturvallisuuden vaarantumatta. Tiehallinnolla tilaajana on oikeus olla hyväksymättä selvityksessänne esittämiänne liikenteenohjausresursseja osana liikennesuunnitelmaa.”

Hakijan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Hankintalain 46 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava tarjouskilpailusta.

Tarjouspyynnön kohdassa 1 ”Toimeksiannosta solmittavan sopimuksen sisältö ja ehdot” on todettu, että sopimusluonnos, josta ilmenevät suoritettava tehtävä ja solmittavaa sopimusta koskevat ehdot, on tarjouspyynnön liitteenä 1. Kohdassa 2 on todettu muun ohella, että tarjouksen tulee perustua tarjouspyyntökirjeeseen sekä tarjouspyyntöasiakirjoihin, joista tarjouspyyntökirjeen liitteenä on todettu olevan muun ohella sopimusluonnos 1.6.2009.

Tarjouspyynnön kohdassa 3 ”Tarjouksen tekeminen” on muun ohella todettu seuraavaa: ”Tarjousten sisällön arviointia varten tulee esittää: A. Määrämuotoinen kuvaus tarkkailusiltojen perustarkastuspalvelua suoritettaessa noudatettavista laadunvarmistusmenettelyistä. Kuvauksen sisällysluettelon tulee olla seuraava:
1. Kokonaiskuvaus tarkkailusiltojen tarkastuspalvelun läpiviennistä, josta selviävät myös näytteidenotto ja nostokalusto.
2. Vastuunjako ja projektinohjaus
3. Päätarkastajan rooli
4. Laadunvarmistus sillantarkastusvaiheessa
5. Laadunvarmistus Siltarekisterin tietosisällön päivittämisvaiheessa
6. Laadunvarmistuksessa havaittujen virheiden korjaus
7. Työturvallisuus
8. Häiriöiden ennakointi
9. Vuorovaikutus tilaajan kanssa”.

Tarjouspyynnön liitteenä olevan asiakirjan ”Tarkkailusiltojen tarkastukset 2009–2013, Sopimusluonnos” kohdan 6. ”Palvelun kuvaus” alakohdassa 6.1 ”Yleistä” on todettu muun ohella, että tarkkailusiltojen tarkastustehtävään kuuluu muun ohella ”tarkastuskohtaisen sanallisen tarkastusraportin laatiminen, josta ilmenevät muutokset edelliseen perustarkastukseen sekä kunkin sillan osalta esitys niistä asioista, joihin tilaajan tulisi erityisesti kiinnittää huomiota ylläpidon ja korjaustoiminnan ohjelmoinnissa”. Kohdassa 6.4 ”Raportointi” on tämän lisäksi todettu seuraava: ”Tarkastuskauden tarkastuksista laaditaan tiepiirikohtaisesti tarkastuskohtainen sanallinen raportti, josta ilmenevät perustarkastushistoria, muutokset edelliseen perustarkastukseen, näytteet, näytteenottopaikat ja -tulokset sekä kunkin sillan osalta esitys niistä asioista, joihin tilaajan tulisi erityisesti kiinnittää huomioita ylläpidon ja korjaustoiminnan ohjelmoinnissa. Raporttia laaditaan kuusi kappaletta, kolme ao. tiepiirille, kaksi Tiehallinnon keskushallintoon ja yksi toimittajalle säilytettäväksi.”

Tarjouspyyntöasiakirjoista ilmenee, että raportointi on osa hankittavaa palvelua. Tarjouspyynnössä ei ole kuitenkaan edellytetty, että tarjoajien on annettava tarjouksessaan erillinen selvitys tai kuvaus tarkastusraportin laatimisesta.

Hakijan tarjouksen liitteen ”Siltojen perustarkastukset, Laadunvarmistusmenettely 2009–2013” kohdasta ”Päätarkastajan rooli” ilmenee muun ohella, että päätarkastajat toimivat myös sillantarkastajina. Kohdassa on lisäksi todettu, että tarkkailusiltojen tarkastusohjelmassa on määritelty tarkastusten kenttätöiden ajankohdat silloittain, välitavoitteet ja tiedon siirto ja raportointi.

Myöskään muissa tarjousvertailuun otetuissa tarjouksissa ei ole esitetty olennaisesti hakijan tarjoukseen nähden yksityiskohtaisempaa kuvausta vuosittain laadittavasta kirjallisesta raportista eikä siihen kuluvasta työajasta tai kustannuksista. WSP Finland Oy:n tarjouksessa on raportoinnin toteuttamisen osalta todettu, että tarkastuksista laaditaan vuosittain tiepiirikohtainen raportti sopimusluonnoksen mukaisesti. Huura Oy:n tarjouksen kohdassa ”Perustarkastusraportin laatiminen” on lueteltu laadittavasta raportista ilmenevät tiedot. Destia Oy:n tarjouksen kohdassa ”Tarkastusraportin laatiminen” on kuvattu raportointi lähes sananmukaisesti tarjouspyynnön liitteenä olleen sopimusluonnoksen tekstiä vastaavalla tavalla.

Hakija on tarjouksessaan tarjoutunut suorittamaan tarjouspyyntöasiakirjoissa määritellyn tarkkailusiltojen tarkastuspalvelun 82.720 euron arvonlisäverottomalla kokonaishinnalla. Hakijan tarjouksessa ei ole esitetty hankinnan kohteena olevan palvelun toteuttamista koskevia varaumia tai ehtoja eikä hakijan tarjouksen perusteella ole ollut muutoinkaan ymmärrettävissä, ettei tarjouspyynnössä edellytetty raportointi sisältyisi hakijan tarjoamaan palveluun. Hakijan tarjous ei näin ollen ole raportoinnin osalta ollut tarjouspyynnön vastainen, eikä hankintayksikkö ole voinut sulkea hakijan tarjousta tällä perusteella tarjouskilpailusta.

Poikkeuksellisen alhainen tarjoushinta

Hankintalain 63 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi hylätä hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen. Hankintayksikön on kirjallisesti pyydettävä tarjoajalta kirjallista selvitystä tarjouksen perusteista ennen tarjouksen hylkäämistä. Pykälän 2 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitettu pyyntö voi koskea erityisesti esimerkiksi palvelun suorittamisen taloudellisia ratkaisuja, poikkeuksellisen edullisia hankinnan toteuttamista koskevia ehtoja, ehdotetun ratkaisun omintakeisuutta, hankinnan toteuttamispaikan työsuojelua ja työoloja koskevien velvoitteiden noudattamista tai tarjoajan saamaa valtiontukea. Hankintayksikön on tarkistettava tarjouksen pääkohdat selvityksen perusteella.

Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 108–109) on edellä mainitun pykälän 1 momentin kohdalla todettu, että poikkeuksellisen alhaisten tarjousten hylkäämisellä mahdollistetaan hankintayksikölle hankinnasta aiheutuvien riskien, kuten tarjoushinnan riittämättömyydestä todennäköisesti aiheutuvien taloudellisten riskien huomioiminen. Hylkäämisen tulisi perustua nimenomaan siihen, ettei tarjoajan tarjoamalla hinnalla tai muulla ehdolla ole mahdollista toteuttaa hankintaa tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla. Tarjoushinnan poikkeuksellisen alhaisuuden syyn selvittämiseksi hankintayksikön olisi pyydettävä tarjoajalta kirjallisesti selvitystä tarjouksen perusteista. Hankintayksikön olisi annettava asianomaiselle tarjoajalle aina mahdollisuus osoittaa kykynsä hankinnan asianmukaiseen toteuttamiseen. Hankintayksikkö ei siten voisi hylätä tarjousta yksinomaan sellaisten selvitysten perusteella, jotka on esitetty tarjousta jätettäessä, vaan sen tulisi tarkastaa tarjouksen perusteet erillisessä menettelyssä tarjousten avaamisen jälkeen.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, arvioiko se tarjouksen toista tarjousta alhaisemman hinnan merkitsevän mahdollista perustetta tarjouksen hylkäämiselle. Hankintayksikön on kuitenkin tarjouksen hintaa arvioidessaan meneteltävä tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua koskevan vaatimuksen mukaisesti.

Hakijan tarjouksen arvonlisäveroton kokonaishinta on ollut 82.720 euroa. Muiden tarjousten vastaavat kokonaishinnat ovat olleet 143.352 euroa, 209.810 euroa ja 233.540 euroa.

Hankintayksikkö on ilmoituksensa mukaan laskenut tarjousten hintaosioissa annettujen hintojen perusteella tarjouksiin sisältyvät työtunnit. Hankintayksikön ilmoittaman mukaan hakijan tarjous on sisältänyt viiden vuoden sopimusjaksona noin 97–140 henkilötyötuntia vuosittain, kun taas muissa tarjouksissa vuosittaiset henkilötyötunnit ovat vaihdelleet noin 170–290 tunnin välillä.

Hakija on hankintayksikön kirjallisesta pyynnöstä esittänyt 16.7.2009 sille kirjallisen selvityksensä tarjouksensa työn sisällöstä, työmäärän laskemisesta ja palvelun hinnoittelusta.

Markkinaoikeus toteaa, että suuretkaan hintaerot eivät välttämättä merkitse, ettei tarjoajan ole mahdollista toteuttaa tarjoamallaan hinnalla tarjouspyynnössä edellytetyn mukaista hankintaa. Tarjousten väliset hintaerot voivat johtua esimerkiksi yritysten välisistä tehokkuuseroista. Asiassa on myös huomattava, ettei hankintayksiköllä ole asiassa esitetyn perusteella ollut kokemusta hankinnan kohteena olevan palvelun kilpailullisesta hintatasosta.

Hankintayksiköllä ei ole oikeutta hylätä tarjousta, jos tarjoaja pystyy luotettavasti osoittamaan mahdollisuutensa hankinnan toteuttamiseen. Hankintayksikkö on perustellut kantaansa hakijan tarjouksen poikkeuksellisen alhaisesta tarjoushinnasta osaltaan sillä, että hakijan tarjoukseen sisältyneiden työtuntien määrä on hankintayksikön arvion mukaan ollut alimitoitettu. Hakijan tarjous on kuitenkin ollut tarjouspyynnössä edellytetyn mukainen, eikä hankintayksikkö siten ole voinut käyttä hakijan tarjouksen hylkäämisen perusteena tarjouksissa olevia henkilötyötuntien tai henkilömäärien välisiä eroja.

Hankintayksikkö ei ole muutoin tarkemmin perustellut, miksi se on hakijan selvityksen perusteella katsonut, ettei hakija ole esittänyt hyväksyttäviä perusteita tarjoushinnalleen. Markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole hakijan esittämän selvityksen perusteella eikä muutenkaan ilmennyt aihetta epäillä, ettei hakija kykenisi tarjoamallaan hinnalla toteuttamaan kysymyksessä olevaa palvelua tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hakijaa kohtaan syrjimättömästi ja tasapuolisesti hylätessään sen tarjouksen sillä perusteella, että hankittavaa palvelua ei voitaisi toteuttaa hakijan tarjouksen mukaisella hinnalla.

Johtopäätös

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintalain 76 §:n 1 momentissa (348/2007) tarkoitetuin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti sulkiessaan hakijan tarjouksen tarjouskilpailun ulkopuolelle. Asiassa on näin ollen harkittava mainitussa lainkohdassa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamus

Hankintayksikkö ja voittanut tarjoaja ovat allekirjoittaneet hankintasopimuksen, joka ehtojensa mukaan on voimassa, kunnes markkinaoikeus on tehnyt päätöksen asiassa. Hankintapäätös sekä päätös hakijan tarjouksen hylkäämisestä voidaan näin ollen kumota ja niiden täytäntöönpano kieltää.

Mikäli Liikennevirasto aikoo edelleen toteuttaa kysymyksessä olevan hankinnan julkisena hankintana 1.6.2009 päivätyn tarjouspyynnön perusteella, sen tulee tehdä uusi tarjousten vertailu ja uusi perusteltu hankintapäätös ottaen huomioon, mitä edellä tässä päätöksessä on todettu.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut. Hankintayksikkö saa vastaavasti pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Kiratek Oy on liiketoiminnastaan arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Sen vuoksi vaadituista kuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus kumoaa Tiehallinnon keskushallinnon 17.7.2009 tekemät päätökset 4738/2009/30/9 ja 4738/2009/30/10 sekä kieltää Liikennevirastoa tekemästä hankintasopimusta sanottujen päätösten perusteella tai panemasta kyseisiä päätöksiä muutoinkaan täytäntöön. Kieltoa on noudatettava nyt asetetun 20.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Liikenneviraston korvaamaan Kiratek Oy:n oikeudenkäyntikulut 896 eurolla.

Markkinaoikeus hylkää Liikenneviraston vaatimuksen oikeudenkäynti-kulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Maarit Lindroos-Kokkonen, Pasi Yli-Ikkelä ja Matti Vedenkannas (eri mieltä).

Asiassa on äänestetty. Eriävä mielipide on päätöksen liitteenä.

ERI MIELTÄ OLEVAN JÄSENEN LAUSUNTO

Markkinaoikeustuomari Vedenkannas:

Olen asiassa samaa mieltä enemmistön kanssa hakijan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuudesta.

Siltä osin kuin hankintayksikkö on hylännyt hakijan tarjouksen poikkeuksellisen alhaisen tarjoushinnan perusteella, lausun seuraavan.

Hankintalain 63 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi hylätä hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen. Hankintayksikön on kirjallisesti pyydettävä tarjoajalta kirjallista selvitystä tarjouksen perusteista ennen tarjouksen hylkäämistä. Pykälän 2 momentin mukaan edellä 1 momentissa tarkoitettu pyyntö voi koskea erityisesti esimerkiksi palvelun suorittamisen taloudellisia ratkaisuja, poikkeuksellisen edullisia hankinnan toteuttamista koskevia ehtoja, ehdotetun ratkaisun omintakeisuutta, hankinnan toteuttamispaikan työsuojelua ja työoloja koskevien velvoitteiden noudattamista tai tarjoajan saamaa valtiontukea. Hankintayksikön on tarkistettava tarjouksen pääkohdat selvityksen perusteella.

Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 108–109) on edellä mainitun pykälän 1 momentin kohdalla todettu, että poikkeuksellisen alhaisten tarjousten hylkäämisellä mahdollistetaan hankintayksikölle hankinnasta aiheutuvien riskien, kuten tarjoushinnan riittämättömyydestä todennäköisesti aiheutuvien taloudellisten riskien huomioiminen. Hylkäämisen tulisi perustua nimenomaan siihen, ettei tarjoajan tarjoamalla hinnalla tai muulla ehdolla ole mahdollista toteuttaa hankintaa tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla. Tarjoushinnan poikkeuksellisen alhaisuuden syyn selvittämiseksi hankintayksikön olisi pyydettävä tarjoajalta kirjallisesti selvitystä tarjouksen perusteista. Hankintayksikön olisi annettava asianomaiselle tarjoajalle aina mahdollisuus osoittaa kykynsä hankinnan asianmukaiseen toteuttamiseen. Hankintayksikkö ei siten voisi hylätä tarjousta yksinomaan sellaisten selvitysten perusteella, jotka on esitetty tarjousta jättäessään, vaan sen tulisi tarkastaa tarjouksen perusteet erillisessä menettelyssä tarjousten avaamisen jälkeen.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, arvioiko se tarjouksen toista tarjousta alhaisemman hinnan merkitsevän mahdollista perustetta tarjouksen hylkäämiselle. Hankintayksikön on kuitenkin tarjouksen hintaa arvioidessaan meneteltävä tasapuolisen ja syrjimättömyyden vaatimusten mukaisesti.

Hakijan kokonaistarjoushinta on ollut 82.720 euroa. Tarjousvertailuun mukaan otettujen tarjousten hinnat ovat olleet seuraavat: Voittaneen tarjoajan, Huura Oy:n tarjoushinta on ollut 209.810 euroa, Destia Oy:n tarjoushinta 233.540 euroa ja WSP Finland Oy:n tarjoushinta 143.352 euroa. Hintaero Destia Oy:n tarjouksen ja hakijan tarjouksen välillä on siten ollut 150.820 euroa. Voittaneen Huura Oy:n tarjouksen ja hakijan tarjouksen välinen hintaero on ollut 127.090 euroa. Toiseksi edullisimman WSP Finland Oy:n tarjouksen ja hakijan tarjouksen välinen hintaero on ollut 60.632 euroa. Hakijan tarjouksen hintaero verrattuna Destia Oy:n tarjoukseen ja Huura Oy:n tarjoukseen on ollut huomattavan suuri. Myös toiseksi edullisimman WSP Finland Oy:n tarjouksen ja hakijan tarjouksen välinen hintaero on ollut huomattava.

Tarjouspyynnössä ei ole esitetty arvioita hankittavan palvelun toteuttamisen edellyttämästä kokonaistyömäärästä tai kustannuksista. Tarjouspyynnön liitteessä 3 ”Tarjouslomake, hintaosa” on kuitenkin määritelty hankittavan palvelukokonaisuuden siltarekisteripalveluiden kiinteäksi enimmäistuntimääräksi noin 200 tuntia, jonka määrän tarjoaja on voinut jakaa viiden vuoden sopimusjaksolle.

Tarjouspyynnön liitteenä olevan sopimusluonnoksen kohdassa 6.1 on lueteltu kysymyksessä olevaan hankintaan sisältyvät tarkkailusiltojen tarkastustehtävät. Kyseisen luettelon mukaan siltarekisteripalveluihin kuuluvat kyseisessä kohdassa mainitut tehtävät 4. (Tarkastustietojen ja valokuvien päivittäminen Siltarekisteriin), 5. (Rekisteritietojen tarkistus -lomakkeiden täyttäminen ja muuttuneiden/puuttuvien tietojen tallentaminen Siltarekisteriin), 6. (Sillan alku- ja loppupisteiden sijaintikoordinaattien kerääminen ja tallentaminen Siltarekisteriin) ja 7. (Siltojen rakenneosatietojen kerääminen ja tallentaminen Siltarekisteriin) sekä 9. (Tutkimustulosten vienti Siltarekisteriin). Tarkastuskohtaisen sanallisen tarkastusraportin laatiminen on mainittu luettelon kohdassa 10. siltarekisteripalveluista erillisenä tehtävänä.

Hakija on esittänyt, että tarkastusraportin laatiminen sisältyy yleistarkastuksen ja siltarekisteripalveluiden tuntimäärään. Se, että hakija on sisällyttänyt raportoinnin ainakin osin edellä mainitun sopimusluonnoksen kohdassa 6.1 esitetystä poikkeavasti siltarekisteripalvelujen tuntikiintiöön voi sinällään antaa aiheen olettaa, että hakijan tarjouksen mukaiset työtuntimäärät saattavat tältä osin olla alimitoitettuja.

Edelleenkin hakijan tarjous on sisältänyt viiden vuoden sopimusjaksona noin 97–140 henkilötyötuntia vuosittain kun taas muissa tarjouksissa vuosittaiset henkilötyötunnit ovat vaihdelleet noin 170–290 tunnin välillä. Hakijan ja muiden tarjoajien tarjousten vuosittaisten henkilötyötuntimäärien väliset erovaisuudet ovat siten olleet huomattavia. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksiköllä on myös ollut pitkäaikainen kokemus tarkkailusiltojen tarkastamispalveluiden järjestämisestä ja tällaisten palveluiden järjestämiseen liittyvien henkilöresurssien arvioinnista.

Hakijan hankintayksikölle toimittama selvitys tai muukaan asiassa esitetty selvitys eivät anna aihetta epäillä, että hankintayksikkö olisi toiminut hakijaa kohtaan syrjivästi tai muuten hankintasäännösten vastaisesti. Hankintayksikkö on siten harkintavaltansa puitteissa voinut hylätä hakijan tarjouksen hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden poikkeuksellisen alhaisena.

Edellä mainitun perusteella katson, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankinnassaan hankintalain 76 §:ssä tarkoitetuin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Hakemus on siten hylättävä.

Asiassa annetun ratkaisun huomioon ottaen velvoitan Kiratek Oy:n korvaamaan Liikenneviraston oikeudenkäyntikulut kohtuulliseksi harkitsemallani 1.000 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa. Kiratek Oy saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Vakuudeksi Maarit Lindroos-Kokkonen