MAO:74/11

Asunto Oy Satolumpero - hissin asennus
- kynnysarvon alittuminen
- tutkimatta jättäminen

Dnro 215/10/JH
Antopäivä 17.2.2011

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Asunto Oy Satolumpero on tammikuussa 2010 pyytänyt suullisesti tarjouksia uuden hissin asentamisesta kerrostaloon. Asunto Oy Satolumpero on saanut tarjouksia kolmelta tarjoajalta.

Asunto Oy Satolumpero on 15.3.2010 tekemällään päätöksellä valinnut hissin toimittajaksi KONE Hissit Oy:n.

Asunto Oy Satolumperon mukaan hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton arvo on ollut alle 100.000 euroa.

HAKEMUS

RH Tekniikka Oy on vaatinut, että markkinaoikeus määrää Asunto Oy Satolumperon maksamaan sille hyvitysmaksuna 20.200 euroa korkoineen. Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Asunto Oy Satolumperon korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 2.392,72 eurolla korkoineen.

Asunto Oy Satolumpero on saanut hissihankintaansa avustusta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta sekä Saarijärven kaupungilta. Koska myönnetyt avustukset ylittävät 50 prosenttia hankinnan kustannuksista, hankintaan sovelletaan julkisista hankinnoista annettua lakia.

Kysymyksessä on tavarahankinta. Hissi on erillinen tehtaassa valmistettava tuote, josta vasta liittämällä rakennukseen tulee rakennuksen ainesosa. Hankinnan ennakoitu arvo on joka tapauksessa ylittänyt myös rakennusurakoiden kynnysarvon 100.000 euroa.

Tarjousta on pyydetty hissistä asennettuna. Tarjouspyyntö ei ole ollut julkisista hankinnoista annetun lain mukainen. Tarjousta on ensinnäkin pyydetty puhelimitse. Lisäksi tarjouspyynnössä ei ole tarkemmin määritelty, minkälainen hissi ominaisuuksiltaan on ollut tarkoitus hankkia.

Asunto Oy Satolumpero on hylännyt hakijan tarjouksen, koska hakija ei ole esittänyt selvitystä hissin kunnossapidosta. Hankintayksikkö ei ole kuitenkaan edellyttänyt tarjoajan antavan selvitystä sen kyvystä huolehtia hissin elinkaaren ajan huollosta ja varaosien toimittamisesta, eikä hakija tästä syystä ole erikseen esittänyt niistä selvitystä.

Hankintapäätös on julkisista hankinnoista annetun lain vastainen. Asunto Oy Satolumpero on suorittanut tarjouksen valinnan sellaisilla perusteilla, joita ei ole ilmoitettu käytettävän tarjousten vertailussa. Hakijan hinnaltaan halvin tarjous on jätetty hyväksymättä. Hakijalla olisi virheettömässä menettelyssä ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu.

ASUNTO OY SATOLUMPERON SELVITYKSET JA VASTINEET

Asunto Oy Satolumpero on ilmoittanut, että hankinnasta ei ole julkaistu hankintailmoitusta, koska hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut alle 100.000 euroa. Hissihankkeeseen on saatu avustusta yli puolet hankinnan arvosta.

Kysymyksessä on rakennusurakka. Toimenpide vaatii rakennusluvan, rakennustyön vastaavan työnjohtajan, rakennepiirustukset sekä käyttöönotto- ja lopputarkastuksen.

Tarjoajille on annettu mahdollisuus tehdä tarjous omista tuotteistaan. Kaikilla tarjoajilla on ennen päätöksentekoa ollut mahdollisuus esitellä tuotteensa ja myös selvittää tuotteen kunnossapito sekä elinkaaren aikainen varaosatoimitus. Asiassa on aikaisempien paikkakunnalle tulleiden hissitoimitusten perusteella syytä olettaa, että hankinnasta sovittu hinta on lopullinen eikä lisätöitä synny.

HAKIJAN LISÄKIRJELMÄT
Kysymyksessä on tavarahankinta eikä rakennushanke. Hankintaan liittyvä työ on hissin asennusta, jonka osuus kokonaishankinnasta on vähäinen.

Hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa on otettava huomioon, että hankintaan kuuluu tilaajan vastuulle jääviä rakennusteknisiä töitä. Nämä on yksilöity voittaneen tarjoajan tarjouksen toimitus- ja asennusehdoissa. Myös hakijan tarjouksen toimitusehdoissa on todettu tilaajan vastuulle kuuluvia rakennusteknisiä töitä, kuten kuilun pohjan paalutusta tai louhintaa. Sen vuoksi pelkät tarjousten arvot eivät todenna hankinnan kokonaisarvoa. Rakennusurakan ennakoitua arvoa laskettaessa on otettava huomioon kaikkien urakan toteuttamiseen tarpeellisten tavaroiden ennakoitu kokonaisarvo, jotka hankintayksikkö antaa urakoitsijan käyttöön. Näitä ovat muun muassa työmaatilat, sähkö, vesi, suunnittelutyö, vakuutus, porrashuoneen korjausmaalaus, viranomaisten vaatimat lisätyöt, jotka nostavat hankinnan ennakoidun arvon yli 100.000 euron.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hakemuksen tutkiminen

Asunto Oy Satolumpero on pyytänyt tarjouksia hissin asentamisesta kerrostaloon. Asunto Oy Satolumperon hallitus on kokouksessaan 15.3.2010 hyväksynyt KONE Hissit Oy:n tarjouksen.

Asunto Oy Satolumpero on esittänyt, ettei hankinnassa ole ollut kysymys julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) soveltamispiiriin kuuluvasta hankinnasta ja että se ei tästä syystä ole kilpailuttanut hankintaa hankintalain säännösten mukaisesti.

Asiassa on edellä lausuttu huomioon ottaen ratkaistava, onko markkinaoikeudella toimivaltaa tutkia RH Tekniikka Oy:n hakemusta.

Hankintayksikkö

Asiassa on ensin ratkaistava, onko Asunto Oy Satolumperoa tullut pitää hankintalaissa tarkoitettuna hankintayksikkönä.

Hankintalain 1 §:n 1 momentin mukaan valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa siten kuin hankintalaissa säädetään.

Hankintalain 6 §:n 1 momentin mukaan hankintalaissa tarkoitettuja hankintayksiköitä ovat:
1) valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset;
2) evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä niiden seurakunnat ja muut viranomaiset;
3) valtion liikelaitoksista annetun lain mukaiset liikelaitokset;
4) julkisoikeudelliset laitokset; julkisoikeudellisella laitoksella tarkoitetaan oikeushenkilöä, joka on nimenomaisesti perustettu tyydyttämään sellaisia yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta ja:
a) jota rahoittaa pääasiallisesti 1–4 kohdassa tarkoitettu hankintayksikkö;
b) jonka johto on 1–4 kohdassa tarkoitetun hankintayksikön valvonnan alainen; taikka
c) jonka hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä 1–4 kohdassa tarkoitettu hankintayksikkö nimeää yli puolet; sekä
5) mikä tahansa hankinnan tekijä silloin, kun se on saanut hankinnan tekemistä varten tukea yli puolet hankinnan arvosta 1–4 kohdassa tarkoitetulta hankintayksiköltä.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan Asunto Oy Satolumpero on yksityishenkilöiden sekä yhden osakeyhtiön omistama asunto-osakeyhtiö. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, ettei Asunto Oy Satolumpero ole yksityisessä omistuksessa olevana asunto-osakeyhtiönä hankintalain 6 §:n 1 momentin 1–4 kohdissa tarkoitettu hankintayksikkö. Asiassa jää siten arvioitavaksi, onko Asunto Oy Satolumperoa pidettävä hankintayksikkönä hankintalain 6 §:n 1 momentin 5 kohdan perusteella.

Asunto Oy Satolumpero on 14.2.2007 hakenut Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta (jäljempänä myös ARA) hissin rakentamiseen tarkoitettua avustusta. ARA on ympäristöministeriön tulosohjauksessa oleva virasto, jonka tehtävänä on muun muassa vastata valtion asuntopolitiikan toimeenpanosta.

Asunto Oy Satolumperon avustushakemuksessa hissin rakentamiskustannuksiksi on ilmoitettu 106.000 euroa. ARA on 23.3.2007 tekemässään avustuspäätöksessä (12610/731/2007) varannut valtion talousarvioon perustuen hissin rakentamiseen Asunto Oy Satolumperolle määrärahaa 53.000 euroa. Päätöksen mukaan lopullinen avustus on enintään 50 prosenttia hyväksytyistä korjauskustannuksista, kuitenkin pääsääntöisesti enintään varauksen yhteydessä osoitettu määrärahaosuus.

Lisäksi Saarijärven kaupunki on ympäristölautakunnan päätöksellä 21.10.2009 § 45 myöntänyt Asunto Oy Satolumperolle 30 prosentin avustuksen hissin lopullisista kustannuksista kuitenkin siten, että avustus on enintään 36.150 euroa. Saarijärven kaupungille osoitetussa avustushakemuksessa ilmoitettu 120.500 euron kustannusarvio on Asunto Oy Satolumperon mukaan sisältänyt arvonlisäveron.

Asunto Oy Satolumpero on edellä lausutun perusteella saanut kysymyksessä olevaan hissihankintaa varten julkista tukea valtion ja kunnan varoista enemmän kuin puolet hankinnan arvosta. Markkinaoikeus näin ollen katsoo, että Asunto Oy Satolumperoa on kysymyksessä olevassa hankinnassa pidettävä hankintalain 6 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuna hankintayksikkönä.

Hankinnan laatu

Asunto Oy Satolumpero on esittänyt, että hissihankinnassa on ollut kysymys rakennusurakasta, jonka ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on alittanut hankintalain 15 §:n 3 kohdan (348/2007) mukaisen rakennusurakoiden kansallisen kynnysarvon, joka on ennen 1.6.2010 ollut 100.000 euroa. Hakija on vastaavasti pitänyt hankintaa tavarahankintana.

Hankintalain 76 §:n 1 momentin (348/2007) mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluu sen tutkiminen, onko hankinnassa menetelty hankintalain tai muiden sanotussa pykälässä mainittujen hankintasäännösten vastaisesti. Hankintalakia ei lain 15 §:n mukaan sovelleta tavara- tai palveluhankintoihin, jos hankinnan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähemmän kuin 15.000 euroa, tai rakennusurakoihin, jos hankinnan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähemmän kuin 100.000 euroa.

Asiassa on näin ollen seuraavaksi ratkaistava, onko hankinnassa kysymys rakennusurakasta vai tavarahankinnasta.

Hankintalain 5 §:n 2 kohdan mukaan rakennusurakkasopimuksella tarkoitetaan hankintasopimusta, jonka tarkoituksena on jonkin liitteessä C tarkoitettuun toimintaan liittyvän rakennustyön tai rakennusurakan toteuttaminen taikka suunnittelu ja toteuttaminen yhdessä. Säännöksen mukaan rakennusurakkasopimuksella tarkoitetaan myös hankintayksikön asettamia vaatimuksia vastaavan rakennusurakan toteuttamista millä tahansa tavalla. Rakennusurakka voi olla talon-, maan- tai vesirakennustöiden muodostama taloudellinen tai tekninen kokonaisuus.

Hankintalain 5 §:n 3 kohdan mukaan tavarahankintasopimuksella tarkoitetaan muuta kuin rakennusurakkaa koskevaa hankintasopimusta. Säännöksen mukaan tavarahankintasopimuksen kohteena on tavaroiden osto, leasing, vuokraus tai osamaksulla hankkiminen osto-optioin tai ilman niitä. Tavarahankintasopimukseksi katsotaan myös sellainen hankintasopimus, jonka kohteena on tavarahankinnan lisäksi kokoamis- ja asennustöitä.

Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on katsottu (esimerkiksi asia C-220/05, Auroux ym., tuomio 18.1.2007, kohta 37 ja asia C-412/04, komissio v. Italia, tuomio 21.2.2008, kohdat 37–50) hankintasopimuksen pääasiallisen kohteen ratkaisevan, mitä julkisia hankintoja koskevaa yhteisön direktiiviä asiaan on lähtökohtaisesti sovellettava tilanteessa, jossa sopimukseen sisältyy sekä julkisia rakennusurakoita koskevaa sopimusta koskevia seikkoja että toisentyyppistä hankintasopimusta koskevia seikkoja. Sopimuksen pääasiallinen kohde on määritettävä tutkimalla objektiivisesti kokonaisuutena sitä hankintaa, jota kyseinen sopimus koskee. Tämä määrittäminen on tehtävä niiden olennaisten velvoitteiden perusteella, jotka ovat ensisijaisia ja jotka kuvaavat sellaisinaan kyseistä hankintaa, eikä niiden velvoitteiden perusteella, jotka ovat ainoastaan toissijaisia tai täydentäviä ja jotka seuraavat välttämättä itse sopimuksen kohteesta, kun kunkin kyseessä olevan eri suorituksen arvo muodostaa tältä osin vain yhden niistä arviointiperusteista, jotka on otettava huomioon mainitussa määrittämisessä.

Tarjouspyyntö on esitetty tarjoajille suullisesti. Hakijan mukaan siltä on pyydetty tarjousta hissistä asennettuna.

Voittaneen tarjouksen tarjoushintaan on sisältynyt rakennus- ja suunnittelutyöt, hissin tarkastusmaksut, teknisen erittelyn mukainen materiaali sekä asennus lukuun ottamatta urakkarajaliitteessä nimenomaisesti tilaajan vastuualueeseen kuuluvaksi mainittuja suorituksia tai toimenpiteitä.

Hakija on tarjouksissaan tarjonnut hissin toimittamista asennettuna rakennustöineen. Hakijan tarjouksiin ei ole sisältynyt rakenteiden sisäisten LVIS-vetojen korjauksia tai siirtoja, kiinteistön nousujohdon tai sähköpääkeskuksen mahdollisia muutostöitä tai uusimisia eikä kuilun pohjan paalutusta tai louhintaa. Tilaajan velvollisuuksiksi on hakijan tarjouksissa ilmoitettu sosiaalitilan ja varaston järjestäminen yhtiön tiloista sekä sähkön ja veden järjestäminen veloituksetta käyttöön sekä SIM-kortti.

Voittanut tarjoaja ja hakija eivät ole tarjouksissaan eritelleet tarjoushintoja materiaalin, asennuksen ja rakennustyön osalta. Sekä voittanut tarjoaja että hakija ovat tarjouksissaan ilmoittaneet toimitukseen sovellettavan muun ohella rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja (YSE 1998).

Kolmas tarjouksen antanut tarjoaja on 8.2.2010 päivätyssä tarjouksessaan eritellyt hissin osuudeksi arvonlisäverottomana 48.000 euroa, kuilutoimituksen paikoilleen asentamisesta sekä koneikkokomerosta arvonlisäverottomana 16.000 euroa ja hissirakentamisen vaatimista rakennusteknisistä töistä ja suunnittelusta arvonlisäverottomana 35.000 euroa. Savunpoisto on sisältynyt tarjoukseen. Edellä mainitun tarjoajan alustavan tarjouksen mukaan tilaajan vastuulle jääviin töihin kuuluvat rakennusluvan hyväksyttäminen ja rakennuslupamaksu, alkuperäiset piirustukset ja muut lähtötiedot sekä piirustuskopiot rakennussuunnittelijoille, rakennus- ja paloviranomaisten mahdollisesti vaatimat lisätyöt, tarjoushetkellä piilossa olevien sähköjohtojen, putkien ym. tekniikan siirrot/korjaukset, mahdolliset sähkökeskusten siirrot ja sulakemuutokset, riittävä käytävän valaistus hissien ovien edessä, riittävä pohjamaan kantavuus, mahdolliset asbestityöt sekä työnaikainen sähkö ja vesi.

Hankintaan sisältyy edellä olevan perusteella sekä rakennusurakoita koskevaa sopimusta että tavara- ja palveluhankintasopimusta koskevia seikkoja.

Hankintalain rakentamista koskevan liitteen C mukaan muun ohella hissien rakennusasennus tai niiden muu rakentaminen kuuluu liitteen C kohdan 45.31 mukaiseen luokkaan ”sähköjohtojen ja -laitteiden asennus”.

Edellä hankintamenettelystä esitettyjen seikkojen perusteella ja arvioitaessa kokonaisuutena kyseistä hissihankintaa markkinaoikeus katsoo, että hankintasopimuksen pääasiallisena kohteena on ollut hankintalain 5 §:n 2 kohdassa tarkoitettu liitteen C mukaisen rakennustyön toteuttaminen eikä tavarahankintasopimus. Kuten oikeuskäytännössä on todettu, kunkin kyseessä olevan eri suorituksen arvo muodostaa vain yhden niistä arviointiperusteista, jotka on otettava huomioon hankinnan määrittämisessä. Näin ollen asiaa ei ole aihetta arvioida toisin sen johdosta, että hakija on markkinaoikeudessa esittänyt, että hissiurakkaan sisältyvän työn osuus hissiurakan kokonaisarvosta on vähäinen.

Hankinnan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa

Hankintalain 15 §:n 3 kohdan (348/2007) mukaan hankintalakia ei sovelleta rakennusurakoihin, jos hankinnan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähemmän kuin 100.000 euroa.

Asiassa on näin ollen hakemuksen tutkimisedellytysten kannalta vielä ratkaistava, onko Asunto Oy Satolumpero voinut ennakoida, että kysymyksessä olevan rakennusurakan arvonlisäveroton arvo jää alle kansallisen kynnysarvon.

Hankintalain 17 §:n 1 momentin mukaan hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on käytettävä suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Arvoa laskettaessa on otettava huomioon myös hankinnan mahdolliset vaihtoehtoiset toteuttamistavat ja hankintasopimukseen sisältyvät optio- ja pidennysehdot sekä ehdokkaille ja tarjoajille maksettavat palkkiot tai maksut. Pykälän 2 momentin mukaan rakennusurakan ennakoitua arvoa laskettaessa on otettava huomioon urakan arvo sekä sellaisten urakan toteuttamisessa tarpeellisten tavaroiden ennakoitu kokonaisarvo, jotka hankintayksikkö antaa urakoitsijan käyttöön.

Kuten edellä on jo todettu, hankintayksikkö on 14.2.2007 ARA:lle toimittamassaan hissien rakentamiseen tarkoitetussa avustushakemuksessa ilmoittanut hissin rakentamiskustannuksiksi 106.000 euroa. Saarijärven kaupungille osoitetussa 22.6.2009 päivätyssä avustushakemuksessa hankintayksikkö on ilmoittanut hankinnan kustannusarvioksi 120.500 euroa. Kustannusarvio on hankintayksikön mukaan sisältänyt arvonlisäveron.

Hankinnan ennakoidun arvon on hankintalain 17 §:n 5 momentin mukaan pädettävä silloin, kun hankintayksikkö toimittaa hankintailmoituksen julkaistavaksi tai muuten aloittaa hankintamenettelyn. Hankinnasta ei tässä tapauksessa ole julkaistu hankintailmoitusta, vaan hankintamenettely on aloitettu tarjoajille vuoden 2010 alussa suullisesti esitetyllä tarjouspyynnöllä.

KONE Hissit Oy:n 20.1.2010 päivätyn tarjouksen arvonlisäveroton tarjoushinta hissin asentamisesta on ollut 98.320 euroa. KONE Hissit Oy:n 8.3.2010 päivätyn tarjouksen arvonlisäveroton tarjoushinta on ollut 106.282 euroa. Molemmat tarjoushinnat ovat sisältäneet rakennus- ja suunnittelutyöt, hissin tarkastusmaksut, teknisen erittelyn mukaisen materiaalin sekä asennuksen lukuun ottamatta urakkarajaliitteessä nimenomaisesti tilaajan vastuualueeseen kuuluvaksi mainittuja suorituksia tai toimenpiteitä.

Hankintayksikkö on hyväksynyt KONE Hissit Oy:n 8.3.2010 päivätyn tarjouksen. Hankintayksikön ilmoituksen mukaan KONE Hissit Oy:n 8.3.2010 päivättyyn tarjoukseen on lisätty alkuperäiseen 20.1.2010 päivättyyn tarjoukseen verrattuna taloyhtiön haluamia lisätöitä muun muassa kerrostasojen pidennyslipat, lattiatyöt ja pihatasossa läpimentävä hissikori sekä rakennusvalvojan työt.

Hakija on hakemuksensa yhteydessä toimittanut markkinaoikeudelle 16.2.2010 päivätyn tarjouksensa, jossa hissin asennuksen ja rakennustöiden tarjoushinta on ollut arvonlisäverottomana 89.500 euroa. Hankintayksikkö on puolestaan toimittanut markkinaoikeudelle hakijan 28.1.2010 päivätyn tarjouksen, jossa hissin asennuksen ja rakennustöiden arvonlisäveroton tarjoushinta on ollut 93.500 euroa ja lisäksi 9.2.2010 päivätyn tarjouksen, jossa hissin asennuksen ja rakennustöiden arvonlisäveroton tarjoushinta on ollut 91.500 euroa.

Kolmannen tarjoajan tarjouksessa on ilmoitettu arvonlisäverottomaksi tarjoushinnaksi 99.000 euroa.

Hankintayksikön saamien tarjousten arvonlisäveroton arvo on pääsääntöisesti jäänyt alle hankintalain 15 §:n 3 kohdan (348/2007) mukaisen rakennusurakoiden kansallisen kynnysarvon 100.000 euroa. Asiassa ei annettujen tarjousten perusteella eikä muutoinkaan ole käynyt ilmi, että hankintayksikkö antaisi urakoitsijan käyttöön hissiurakan toteuttamisessa tarpeellisia tavaroita hankintalain 17 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Edellä kerrotun huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on hankintamenettelyn aloittaessaan voinut perustellusti lähteä siitä, että hankinnan kokonaisarvo alittaa hankintalain 15 §:n 3 kohdan (348/2007) mukaisen rakennusurakan 100.000 euron kansallisen kynnysarvon.

Johtopäätös

Hakemus on edellä lausutun perusteella jätettävä markkinaoikeuden toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että hakija joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus jättää RH Tekniikka Oy:n hakemuksen tutkimatta ja hylkää RH Tekniikka Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola ja Pasi Yli-Ikkelä.