MAO:90/11

Helsingin kaupunki - hautauspalvelut
- hakemuksen tutkiminen
- tarjoajan soveltuvuus

Dnro 553/09/JH
Antopäivä 21.2.2011

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Helsingin kaupungin sosiaalivirasto on pyytänyt 23.6.2009 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia sosiaaliviraston toimeentuloasiakkaille myönnettävistä hautauspalveluista ajalle 1.9.2009–31.8.2011, minkä lisäksi tarjouspyynnössä on varattu mahdollisuus vuoden pituiseen optiokauteen. Hankinnasta on 23.6.2009 julkaistu avointa menettelyä koskeva kansallinen hankintailmoitus.

Helsingin kaupungin sosiaaliviraston aikuispalvelujohtaja on 24.7.2009 tekemällään päätöksellä valinnut Oy Witsons Ab:n tarjouksen.

Helsingin kaupungin sosiaalilautakunta on Hautaustoimisto Mikko Mononen Oy:n ja Hautauspalvelu Pietét Oy:n oikaisuvaatimusten johdosta 3.11.2009 tekemällään päätöksellä kumonnut mainitun hankintapäätöksen ja valinnut hautauspalveluiden suorittajaksi Hautauspalvelu Pietét Oy:n.

Hankintayksikkö on ilmoittanut hankinnan arvonlisäverottomaksi kokonaisarvoksi optiovuosi mukaan lukien noin 100.000–160.000 euroa.

Hankintayksikkö on 7.12.2009 ilmoittanut sitoutuvansa olemaan panematta hankintapäätöstä täytäntöön asian markkinaoikeuskäsittelyn aikana.

HAKEMUS

Hautaustoimisto Mikko Mononen Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Helsingin kaupungin sosiaalilautakunnan 3.11.2009 tekemän hankintapäätöksen ja vahvistaa hakijan ainoana tarjouspyynnön mukaisen tarjouksen antajana ja valintakriteerit täyttävänä taloudellisesti edullisimpana ja toimintavarmuudeltaan edullisimpana vaihtoehtona valituksi tarjoajaksi. Hakija on toissijaisesti vaatinut, että sekä hakija että Hautauspalvelu Pietét Oy valitaan hautauspalveluiden suorittajiksi. Vaihtoehtoisesti hakija on vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan järjestämään uusi tarjouskilpailu. Lisäksi hakija on vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.800 eurolla korkoineen.

Hakijan mukaan tarjouskilpailun voittanut Hautauspalvelu Pietét Oy on tarjouksessaan ilmoittanut käyttävänsä hautauskuljetuksissa viittä ajoneuvoa. Hakijan tietämän mukaan yhtiö ei omista yhtäkään ruumisautoa, mistä seikasta on pääteltävissä, että kaikki tarjoukseen liittyvät kuljetukset on ollut tarkoitus hoitaa alihankintana. Hautauspalvelu Pietét Oy ei ole tarjouksessaan ilmoittanut mitään alihankkijasta, joten tarjous olisi tullut tarjouspyynnön vastaisena hylätä.

Hankintayksikkö on pyytänyt oikaisuvaatimusten tekemisen jälkeen tarjoajilta selvitykset näiden taloudellisista oloista ja muun muassa yhteiskunnallisten maksujen suorittamisesta. Selvityksen perusteella Hautauspalvelu Pietét Oy:llä on huomattava määrä erääntyneitä veroja, joihin on tehty verohallinnon antaman verovelkatodistuksen mukaan maksujärjestely. Tämä seikka on jätetty hankintapäätöstä tehtäessä vaille merkitystä, vaikka kolmas tarjoaja Oy Witsons Ab on juuri näillä perusteilla suljettu tarjouskilpailun ulkopuolelle. Hakijalla ei ole verovelkoja.

Hakija on tarjonnut peruspalvelun hintaan 76 euroa hautausta kohti, kun valitun tarjoajan hinta on ollut 75 euroa. Kantajapalkkio on ollut hakijan tarjouksessa 60 euroa ja valitussa tarjouksessa 55 euroa kantajaa kohti. Apumiespalkkio on ollut hakijan tarjouksessa 30 euroa ja valitussa tarjouksessa 40 euroa kantajaa kohti. Tarjousten hintaero on niin minimaalinen, että tarjousvertailun kokonaistaloudellinen edullisuus olisi tullut arvioida aivan muiden ominaisuuksien ja olosuhteiden perusteella. Huomioimatta on jätetty myös toimistojen sijainnit Helsingin kaupungin alueella suhteessa palvelun tarpeeseen.

VASTINE

Helsingin kaupunki on vaatinut ensisijaisesti, että markkinaoikeus jättää hakemuksen myöhässä tehtynä tutkimatta tai toissijaisesti hylkää sen. Hankintayksikkö on myös vaatinut, että hakija velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.650 eurolla korkoineen.

Hankintayksikkö on esittänyt, että hakijan tekemä oikaisuvaatimus 24.7.2009 tehdystä hankintapäätöksestä on tullut hyväksytyksi siltä osin kuin se on koskenut Oy Witsons Ab:n poissulkemista mutta hylätty pääasialliselta osaltaan, eli siltä osin kuin siinä oli vaadittu hakijan valitsemista palvelun suorittajaksi.

Korkeimman hallinto-oikeuden 3.12.2009 antaman päätöksen taltio 3481 mukaisesti siinäkin tapauksessa, että oikaisuvaatimus on osittain hyväksytty ja aiempi hankintapäätös korvattu uudella päätöksellä, hakemus markkinaoikeuteen on tullut tehdä alkuperäisen päätöksen tiedoksi saamisesta laskettavassa määräajassa. Esillä olevassa tapauksessa olosuhteet vastaavat mainitun ratkaisun olosuhteita. Hakijan asema on oikaisuvaatimuksen johdosta annetulla päätöksellä parantunut, koska sen sijoitus tarjousvertailussa on parantunut kolmannesta toiseksi. Alkuperäinen hankintapäätös on kuitenkin lopputulokseltaan pysynyt hakijan osalta ennallaan eikä hakijan oikeusasema hävinneenä tarjoajana ole oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut.

Hakija on tehnyt asiassa aikuispalvelujohtajan 24.7.2009 tekemästä päätöksestä hakemuksen, mutta peruuttanut sen kokonaan. Hakijan vireillä oleva uusi hakemus, joka on kohdistettu yksinomaan sosiaalilautakunnan 3.11.2009 tekemään päätökseen ja josta ei ilmene tarkoitus aiemman hakemuksen jatkamiseen tai täydentämiseen, on tehty myöhässä.

Hakijalla olisi ollut alkuperäisen hankintapäätöksen jälkeen mahdollisuus ottaa selko Hautauspalvelu Pietét Oy:n tarjouksesta. Hakija olisi voinut ja sen olisi pitänytkin vedota nyt hakemuksensa tueksi esittämiinsä seikkoihin jo alkuperäistä päätöstä koskevassa hakemuksessaan. Hakijalla ei ole ollut oikeutta tehdä myöhemmin erillistä hakemusta sellaisesta päätöksestä, joka ei ole sen oikeusasemaa muuttanut.

Hakijan esittämistä väitteistä hankintayksikkö toteaa, että tarjouspyynnössä ei ollut edellytetty, että tarjoaja omistaa palvelun tuottamisessa käytettävät ajoneuvot. Ajoneuvot ovat voineet olla esimerkiksi rahoitusjärjestelyn vuoksi rahoitusyhtiön omistuksessa, leasing-sopimuksella hankittuja, vuokrattuja tai muulla perusteella tarjoajan käytössä. Alihankintaa ei ole pelkästään se, että tarjoaja käyttää toisen omistamia ajoneuvoja tai muita tuotantovälineitä. Valitulla tarjoajalla ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa tarjouksessaan alihankkijoita yksistään sillä perusteella, että se ei itse omista hautausajoneuvoja.

Valittu tarjoaja on toimittanut hankintayksikölle verovelkatodistuksen, josta ilmenevin tavoin veroveloista on tehty verottajan hyväksymä maksusuunnitelma. Tämän vuoksi, ja koska verovelkojen määrä ei ole huomattavan suuri, hankintayksikkö on todennut valitun tarjoajan täyttävän asetetun soveltuvuusvaatimuksen. Valitun tarjoajan tarjoushintaan tai sen taloudelliseen tilanteeseen ei ole sisältynyt sellaisia ongelmia kuin Oy Witsons Ab:n tarjoukseen tai taloudelliseen tilanteeseen eikä valitun tarjoajan poissulkemiselle tarjouskilpailusta ole ollut muutakaan aihetta.

Kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiksi ilmoitetut seikat huomioon ottaen tarjousten vertailussa ei ole voitu painottaa asiakaspalvelupaikkojen sijaintia enempää kuin tarjouspyynnössä on ilmoitettu eikä tarjousten pisteytyksessä ole tullut huomioida asiakaspalvelupisteiden sijaintialueella oletettua palvelujen tarvetta.

LAUSUNTO

Hautauspalvelu Pietét Oy on antanut lausunnon.

VASTASELITYS

Hautaustoimisto Mikko Mononen Oy on esittänyt vastaselityksessään, että hankintayksikkö on muuttanut kokonaisuudessaan aikaisemmin tehdyn hankintapäätöksen. Uuteen päätökseen on liitetty hakemusosoitus, johon hakija on ollut oikeutettu luottamaan. Hankintayksikön antaman hakemusosoituksen johdosta uudesta hankintapäätöksestä on tehty hakemus markkinaoikeuteen ja aikaisemmasta hankintapäätöksestä tehty hakemus on peruutettu.

Hautauspalvelu Pietét Oy tilaa alihankintana kuljetukset ajoneuvoineen ja henkilökuntineen toiselta yritykseltä. Hautauspalvelu Pietét Oy:n tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön mukainen.

LISÄVASTINE

Helsingin kaupunki on esittänyt, että se on tehnyt uuden hankintapäätöksen ennen kuin vastineessa mainittu korkeimman hallinto-oikeuden päätös on annettu. Hankintapäätökseen on liitetty hakemusosoitus, koska tuolloisen käsityksen mukaan kysymyksessä olevasta päätöksestä olisi ollut oikeus tehdä hakemus markkinaoikeuteen. Korkeimman hallinto-oikeuden antamasta ratkaisusta ilmenevän oikeusohjeen valossa oikeutta hakemuksen tekemiseen ei kuitenkaan ole ollut. Päätökseen liitetty hakemusosoitus ei perusta hakijalle oikeutta hakea muutosta päätökseen, johon sillä ei ole muutoksenhakuoikeutta.

Alihankkijan ilmoittamisen laiminlyöntiä ei esillä olevassa tapauksessa voida pitää sellaisena virheenä, jonka vuoksi hankintapäätös olisi kumottava. Kyse ei ole ollut tarjousten vertailuun vaikuttavasta seikasta. Hakijan omakin tarjous on ollut samassa suhteessa puutteellinen kukkalaitteiden alihankinnan osalta.

LISÄVASTASELITYS

Hautaustoimisto Mikko Mononen Oy on esittänyt, että sillä on ollut oikeus tehdä hakemus uudesta hankintapäätöksestä. Hakija peruutti aikaisemmasta päätöksestä tekemänsä hakemuksen juuri sen vuoksi, että asiassa oli tehty uusi hankintapäätös, josta sillä on oikeus tehdä hakemus markkinaoikeuteen.

Hankintapäätös on kumottava ja hankintayksikkö on velvoitettava tekemään tarjousten kokonaistaloudellinen vertailu, jota ei käytännössä ollut tehty lainkaan. Valitulta tarjoajalta on pyydetty tietoja sen alihankkijasta vasta jälkikäteen, vaikka tiedot olisi tullut toimittaa jo tarjousta tehtäessä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hakemuksen tutkiminen

Julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 77 §:n (348/2007) mukaan hakemus markkinaoikeudelle on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon 73 §:n 1 momentissa (348/2007) tarkoitetusta päätöksestä sekä hakemusosoituksen.

Kyseisen lainkohdan esitöiden (HE 50/2006 vp s. 120) mukaan hävinneelle tarjoajalle tehdyn ilmoituksen tai sen liitteiden tulee sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta sekä siihen vaikuttaneista keskeisistä seikoista, kuten voittaneen tarjoajan nimi, ehdokkaan, tarjoajan ja tarjouksen valintaperusteet ja niiden soveltamistapa.

Hankintalain 73 §:n 1 momentin (348/2007) mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Päätökseen tulee liittää kirjallinen ohje asian saattamisesta markkinaoikeuteen (hakemusosoitus). Päätös perusteluineen sekä hakemusosoitus on annettava tiedoksi kirjallisesti niille, joita asia koskee. Ehdokkaan ja tarjoajan katsotaan saaneen päätöksen ja hakemusosoituksen tiedoksi, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua niiden lähettämisestä.

Oikaisuvaatimuksen tekeminen ja hankintalain mukaisen hakemuksen tekeminen markkinaoikeudelle ovat itsenäisiä ja toisistaan erillisiä oikeusturvakeinoja, joita voidaan käyttää rinnakkain. Hankintalaissa tarkoitetun hakemuksen vireillepanon edellytyksiä ei ole laissa sidottu siihen, että hankintapäätöksestä tehdään oikaisuvaatimus. Näin ollen oikaisuvaatimuksen tekeminen sellaisenaan ei siirrä määräaikaa, jossa hakemus markkinaoikeudelle on tehtävä.

Asiassa on selvitetty, että Helsingin kaupungin aikuispalvelujohtajan 24.7.2009 tekemä hankintapäätös on lähetetty hakemusosoituksineen hakijalle postitse tiedoksi 29.7.2009. Näin ollen hakijan on katsottava saaneen hankintalain 73 §:n 1 momentissa (348/2007) tarkoitetut tiedot päätöksestä 5.8.2009, jolloin myös hankintalain 77 §:ssä (348/2007) tarkoitetun 14 päivän määräajan on katsottava alkaneen. Hakija on tehnyt markkinaoikeudelle hakemuksen mainitusta hankintapäätöksestä 14.8.2009, eli hankintalain 77 §:ssä (348/2007) säädetyssä määräajassa.

Hakija on tehnyt 24.7.2009 tehdystä hankintapäätöksestä kirjallisen oikaisuvaatimuksen hankintayksikölle. Helsingin kaupungin sosiaalilautakunta on 3.11.2009 tekemällään päätöksellä edellä mainitusta hankintapäätöksestä tehdyt oikaisuvaatimukset enemmälti hyläten hyväksynyt Hautauspalvelu Pietét Oy:n tarjouksen kokonaistaloudellisesti edullisimpana. Hankintayksikön ilmoituksen mukaan sosiaalilautakunnan mainittu päätös on lähetetty hakemusosoituksineen hakijalle tiedoksi tavallisella kirjeellä 13.11.2009, joten hakijan on katsottava saaneen tiedon tästä päätöksestä 20.11.2009, jolloin myös hankintalain 77 §:ssä (348/2009) tarkoitetun 14 päivän määräajan on katsottava alkaneen. Hakija on tehnyt markkinaoikeudelle hakemuksen mainitusta päätöksestä 3.12.2009, eli sinänsä hankintalain 77 §:ssä (348/2007) säädetyssä määräajassa.

Tämän jälkeen hakija on 8.12.2009 ilmoittanut markkinaoikeudelle peruuttavansa hakemuksensa 24.7.2009 tehdystä hankintapäätöksestä.

Hankintayksikkö vetoaa korkeimman hallinto-oikeuden 3.12.2009 antamaan päätökseen taltio 3481 ja väittää, että hakijan uusi, oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä 3.12.2009 tekemä hakemus on jätettävä tutkimatta.

Korkeimman hallinto-oikeuden edellä mainitussa päätöksessä on kysymys tilanteesta, jossa hakija oli vasta oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen jälkeen tehnyt valituksen hallinto-oikeuteen, josta asia oli siirretty markkinaoikeuteen. Hankintayksikkö oli oikaisuvaatimuksen johdosta muuttanut tarjousten saamia pistemääriä muiden kuin hintaa koskevien vertailuperusteiden osalta mutta oli kuitenkin pysyttänyt hankintapäätöksen voimassa hintapisteiden ja vertailun lopputuloksen osalta. Korkein hallinto-oikeus totesi päätöksessään, että oikaisuvaatimukseen annettu päätös, jolla aiemman hankintapäätöksen lopputulos pysyi ennallaan, ei muuttanut hakijan oikeusasemaa. Hakijalla ei siten ollut oikeutta tehdä hakemusta markkinaoikeudelle erikseen tästä päätöksestä.

Markkinaoikeus toteaa, että nyt kysymyksessä olevassa asiassa hakija on tehnyt hakemuksen jo alkuperäisestä hankintapäätöksestä mutta peruuttanut sen tehtyään uuden hakemuksen oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä, johon oli liitetty hakemusosoitus. Lisäksi markkinaoikeus toteaa, että Helsingin kaupungin sosiaalilautakunta on 3.11.2009 tekemällään päätöksellä muuttanut aiempaa hankintapäätöstä siten, että tarjouskilpailun voittajaksi on valittu toinen tarjoaja. Aiemman hankintapäätöksen lopputulos ei siten ole pysynyt ennallaan. Näissä olosuhteissa markkinaoikeus katsoo, että hakijan 3.12.2009 tekemä hakemus on tutkittava.

Markkinaoikeus toteaa vielä, että hankintalain 80 §:n 3 momentin (348/2007) mukaan asian käsittelyyn markkinaoikeudessa sovelletaan muutoin, mitä hallintolainkäyttölaissa säädetään, ei kuitenkaan hallintolainkäyttölain 74 §:n 3 momenttia. Hallintolainkäyttölain 27 §:n 1 momentin mukaan valittaja saa valitusajan päättymisen jälkeen esittää vireillä olevassa asiassa ainoastaan sellaisen uuden vaatimuksen, joka perustuu olosuhteiden muutokseen tai valitusajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan. Hallintolainkäyttölain 27 §:n 2 momentin mukaan valittaja saa valitusajan päättymisen jälkeen esittää uusia perusteita vaatimuksensa tueksi, jollei asia sen johdosta muutu toiseksi.

Hakija on tehnyt hakemuksen markkinaoikeudelle hankintayksikön 24.7.2009 tekemästä päätöksestä. Hakija on peruuttanut tämän hakemuksensa sen jälkeen, kun hakijan hakemus hankintayksikön 3.11.2009 tekemästä päätöksestä on tullut markkinaoikeudessa vireille. Näissä olosuhteissa hakijan 3.11.2009 tehdyn päätöksen johdosta tekemässä hakemuksessa voidaan joka tapauksessa myös katsoa olevan kysymys hallintolainkäyttölain 27 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla uusista vaatimuksista markkinaoikeudessa jo vireillä olevassa asiassa, jotka perustuvat oikeudenkäynnin aikana tapahtuneeseen olosuhteiden muutokseen.

Hankintamenettely

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Voittaneen tarjoajan soveltuvuus

Hakija on esittänyt, että Hautauspalvelu Pietét Oy:llä on ollut huomattava määrä erääntyneitä verovelkoja, joten se olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan tarjoajien soveltuvuus on arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouskilpailusta tulee sulkea pois ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden tai tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle voidaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnista lain 52–59 §:ssä säädetään EU-kynnysarvon ylittävien hankintojen osalta.

Hankintalain 54 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle ehdokkaan tai tarjoajan, joka on laiminlyönyt velvollisuutensa maksaa Suomen tai sijoittautumismaansa veroja tai sosiaaliturvamaksuja. Pykälän 2 momentin mukaan poissulkemista koskevassa harkinnassa voidaan ottaa huomioon muun muassa rikkomuksen tai laiminlyönnin vakavuus, yhteys hankinnan kohteeseen, kulunut aika, mahdolliset muut aiheutuneet seuraamukset sekä rikkomukseen tai laiminlyöntiin syyllistyneen mahdolliset korjaavat teot.

Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 115) on 71 §:n kohdalla todettu, että hankintayksikön tulee arvioinnissaan ottaa huomioon hankinnan laatu ja laajuus sekä hankinnan toteuttamiseen liittyvät taloudelliset ja muut riskit. Edelleen on hankintalain esitöissä (s. 97) lain 54 §:n osalta lausuttu, että säännöksen tarkoituksena on vähentää toimittajan heikosta taloudellisesta asemasta johtuvia taloudellisia tai muista tekijöistä johtuvia hankinnan toteuttamiseen liittyviä riskejä. Hankintayksiköllä on harkintavalta poissulkemisperusteen käyttämisessä. Tasapuolisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteet edellyttävät, että poissulkemisperusteita sovelletaan samalla tavalla kaikkiin ehdokkaisiin tai tarjoajiin.

Tarjouspyynnössä on asetettu tarjoajan soveltuvuutta koskevia vaatimuksia. Rahoitukselliseen ja taloudelliseen tilanteeseen liittyvänä vaatimuksena on muun ohella edellytetty, että tarjoaja on huolehtinut verojen, sosiaaliturvamaksujen ja eläkevakuutusmaksujen maksamisesta. Tarjouspyynnön mukaan tarjoajien on pyydettäessä toimitettava veroviranomaisen todistus maksetuista veroista ja sosiaaliturvamaksuista tai selvitys siitä, että verovelkaa koskeva maksusuunnitelma on tehty.

Hankintayksikön 3.11.2009 tekemällä hankintapäätöksellä tarjouskilpailun voittajaksi valitulla Hautauspalvelu Pietét Oy:llä on ollut 8.10.2009 päivätyn verovelkatodistuksen mukaisesti verovelkoja, joista on tehty maksujärjestely ajalle 20.5.2009–31.5.2010. Hankintayksikkö on esittänyt markkinaoikeudelle, että tämän vuoksi, ja koska verovelkojen määrä ei ole huomattavan suuri, hankintayksikkö on todennut Hautauspalvelu Pietét Oy:n täyttävän asetetun soveltuvuusvaatimuksen.

Hankintalain 54 §:n 1 momentissa asetetaan hankintayksikölle oikeus mutta ei velvollisuutta sulkea tarjoaja tarjouskilpailusta säännöksessä täsmennetyin edellytyksin. Hankintayksikön on kuitenkin tällöin meneteltävä tarjoajia kohtaan tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Hankintayksikkö ei ole sulkenut muitakaan tarjoajia tarjouskilpailusta verotietoja koskevalla soveltuvuusperusteella. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole ylittänyt harkintavaltaansa, eikä hankintayksikön menettely ole tältä osin ollut epätasapuolista tai syrjivää, kun se ei ole mainitulla perusteella sulkenut voittanutta tarjoajaa tarjouskilpailusta.

Hakijan mukaan voittaneen tarjoajan tarjouksessa ei ole ilmoitettu tarjouspyynnössä vaadittua tietoa alihankkijan käyttämisestä, vaikka voittanut tarjoaja tilaa kuljetukset ajoneuvoineen ja henkilökuntineen toiselta yritykseltä. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on kaluston osalta ilmoitettu viisi hautauskuljetuksissa käytettävää autoa, mutta tarjouksessa ei ole ollut mainintaa alihankkijan käyttämisestä. Voittanut tarjoaja on ilmoittanut markkinaoikeudelle hankkivansa kuljetuspalvelut toiselta yritykseltä alihankintana.

Hankintalain 59 §:n 1 momentin 9 kohdan mukaan hankintayksikkö voi pyytää ehdokasta tai tarjoajaa osoittamaan teknisen suorituskykynsä ja ammatillisen pätevyytensä selvityksellä siitä, miltä osin tarjoaja aikoo antaa sopimuksen alihankkijoiden toteutettavaksi.

Tarjouspyynnön mukaan tarjoaja on voinut hankkia tarjouksessaan määrittelemänsä osan palvelusta alihankintana. Tarjouspyynnön mukaan tarjoaja vastaa alihankkijan osuudesta kuin omastaan ja alihankkijan osuus on tullut kuvata tarjouksessa omana kohtanaan. Tarjouspyynnön liitteenä olevan sopimusluonnoksen alihankkijoiden käyttöä koskevassa kohdassa 9 on lisäksi todettu, että mikäli palveluntuottaja käyttää alihankkijoita, vastaa palveluntuottaja alihankkijoidensa työn tekemisestä ja lopputuloksen laadusta kuin omasta työstään. Palveluntuottajan on hyväksytettävä tilaajalla käyttämänsä alihankkijat.

Ottaen huomioon edellä lausutun markkinaoikeus katsoo, että alihankintaa koskevilla tiedoilla on tarjouspyynnössä esitetyssä muodossaan ollut kysymys hankintalain 59 §:n 1 momentin 9 kohdan mukaisesta selvityksestä, jossa annettuja tietoja hankintayksikkö voi käyttää tarjoajan teknisen tai taloudellisen soveltuvuuden arvioinnissa. Edellä todetulla tavalla hankintayksiköllä on harkintavaltaa ehdokkaan tai tarjoajan soveltuvuuden arvioinnissa ja mahdollisen tarjouskilpailusta poissulkemisperusteen käyttämisessä edellyttäen, että perustetta sovelletaan samalla tavalla kaikkiin ehdokkaisiin tai tarjoajiin. Hankintayksikkö ei ole sulkenut muitakaan tarjoajia tarjouskilpailusta kysymyksessä olevalla perusteella. Näin ollen hankintayksikön ei voida katsoa ylittäneen harkintavaltaansa, eikä hankintayksikön menettely ole tältä osin ollut epätasapuolista tai syrjivää, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjoajaa tarjouskilpailusta, vaikka tarjouksessa ei ole ollut tarjouspyynnössä edellytettyä tietoa alihankinnasta.

Tarjousten vertailu

Hakija on esittänyt, että tarjousten vertailu on tehty virheellisesti, koska pisteytyksessä ei ole otettu huomioon tarjoajien toimistojen sijaintia Helsingin kaupungin alueella suhteessa siihen, millä alueilla palveluille on suuri tarve.

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin.

Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä ne perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Tarjouspyynnön mukaan vähintään yhden asiakaspalvelupisteen on tullut sijaita Helsingissä. Tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus siten, että hinnan painoarvo on ollut 80 prosenttia ja laadun 20 prosenttia. Laadun osalta tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että mikäli tarjoajalla on kaksi tai useampi eri kaupunginosissa sijaitsevaa asiakaspalvelutoimistoa Helsingissä, tarjoaja saa laadusta 20 lisäpistettä.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa tarjousten vertailuperusteiden soveltamisessa. Hankintayksikön tulee kuitenkin soveltaa ilmoittamiaan vertailuperusteita tarjouksiin tasapuolisesti ja syrjimättä sekä pysyen tarjouspyynnössä ilmoitettujen vertailuperusteiden ja painoarvojen puitteissa. Hankintapäätöksen vertailutaulukosta käy ilmi, että voittaneen tarjoajan palvelupisteiden lukumäärä on ollut kolme, hakijan neljä ja kolmannen tarjoajan kaksi. Kaikki tarjoajat ovat saaneet vertailussa laadun osalta 20 pistettä. Tarjousten vertailu on perustunut tarjouksissa ilmoitettuihin tietoihin asiakaspalvelutoimistojen sijainnista ja vertailu on tehty tarjouspyynnössä ilmoitettua pisteiden laskentatapaa noudattaen. Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, että tarjouksia on arvioitu tarjouspyynnössä ilmoitetuilla perusteilla ja että hankintayksikkö on tällöin toiminut harkintavaltansa rajoissa tarjoajia syrjimättä, kun se on arvioinut hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjoukset laadun osalta samanarvoisiksi.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintapäätöksen sanalliset perustelut tarjousten kokonaistaloudellisen vertailun osalta ovat olleet suppeat. Hankintapäätösasiakirjoista käy kuitenkin ilmi, että tarjousten vertailu on perustunut tarjouksissa ilmoitettuihin hintatietoihin ja laadun osalta edellä todetulla tavalla tarjouksissa ilmoitettuihin tietoihin tarjoajien asiakaspalvelutoimistoista ja että tarjousten pisteytyksessä on noudatettu tarjouspyynnössä ilmoitettua pisteiden laskentatapaa. Markkinaoikeus katsoo, että hankintapäätös on perusteltu hankintalain 73 §:ssä (348/2007) edellytetyllä tavalla.

Hakija on vielä esittänyt, että hakija ja voittanut tarjoaja tulisi valita yhdessä hautauspalveluiden suorittajiksi. Tarjouspyynnössä on hankintamenettelyn osalta todettu, että kilpailutuksen perusteella valitaan yksi hautaustoimisto sopimuskumppaniksi. Valitessaan tarjouskilpailun voittajaksi yhden tarjoajan hankintayksikkö on menetellyt tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaisesti, eikä hankintayksikkö ole tältäkään osin menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti.

Johtopäätös

Edellä esitetyn perusteella Helsingin kaupunki ei ole menetellyt hankinnassaan hakijan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Hakemus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että hakija joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sitä vastoin olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi hakija on velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Hautaustoimisto Mikko Mononen Oy:n korvaamaan Helsingin kaupungin oikeudenkäyntikulut 1.650 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola, Nina Korjus ja Johanna Lähde.