MAO:109/11


Westenergy Oy Ab - savukaasun käsittelyjärjestelmä
- neuvottelumenettely
- hyvitysmaksun edellytykset


Dnro 490/09/JH
Antopäivä 28.2.2011

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Westenergy Oy Ab on pyytänyt 9.10.2008 julkaistulla EU-hankintailmoituksella osallistumishakemuksia neuvottelumenettelynä toteutettavaan tarjouskilpailuun muun ohella jätteenpolttolinjan savukaasun käsittelyjärjestelmästä. Hankintayksikkö on hyväksynyt neljä osallistumishakemusta. Hankintayksikkö on 19.12.2008 päivätyllä tarjouspyynnöllä pyytänyt tarjouksia savukaasun käsittelyjärjestelmästä. Hankintayksikkö on saanut kolme tarjousta kahdelta tarjoajalta.

Westenergy Oy Ab on päätöksellään 15.10.2009 valinnut LAB S.A.:n savukaasun käsittelyjärjestelmän toimittajaksi.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan 9.128.000 euroa.

Westenergy Oy Ab on 30.10.2009 allekirjoittanut savukaasun käsittelyjärjestelmää koskevan hankintasopimuksen LAB S.A.:n kanssa.


HAKEMUS

Area Impianti S.p.A. on hakemuksessaan ja sen täydennyksessä vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Westenergy Oy Ab:n hankintapäätöksen 15.10.2009 ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan hakijalle hyvitysmaksuna 1.500.000 euroa. Lisäksi hakija on vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 10.000 eurolla korkoineen.

Hankintayksikön käyttämä konsultti Rambøll Denmark A/S on perusteettomasti muuttanut hakijan tarjouksessaan esittämiä kalkinkulutuksen ja sähkönkulutuksen takuuarvoja. Hakija on tarjouksessaan ilmoittanut kalkin kulutuksen olevan 1,82 kertainen kalkin stökiömetriseen kulutukseen nähden. Hankintayksikkö on muuttanut kyseisen luvun tarjousten vertailussa 2,2:een. Hakija on tarjouksessaan myös antanut sähkönkulutukselle takuuarvon 474 kilowattituntia tunnissa, mutta hankintayksikkö on tarjousvertailussa korottanut luvun arvoon 700 kilowattituntia. Tarjoajat ovat sopimussakon uhalla sitoutuneet tarjouksissaan esittämiin takuuarvoihin. Lisäksi hankintayksikkö ei ole tarjousvertailussa ottanut huomioon, että hakijan tarjoaman laitteiston vuosittaista saatavuutta koskeva takuu on 110 tuntia voittaneen tarjoajan esittämää takuuta korkeampi.

Tarjousten vertailu on suoritettu hakijaa syrjivästi ja virheellisesti myös mekaanisen kuljetuksen luotettavuuden arvioinnin osalta sekä lisärakennusmoduulin pääomitetun varauksen osalta. Hakijalle on perusteettomasti annettu vähemmän pisteitä jäännösten mekaanisesta kuljetuksesta kuin voittaneelle tarjoajalle jäännösten pneumaattisesta kuljetuksesta, vaikka hankintayksikkö on käydyissä neuvotteluissa arvioinut hakijan järjestelmän hyväksi ja luotettavaksi. Lisäksi hankintayksikkö on katsonut tarpeelliseksi lisätä yhden uuden rakennusmoduulin hakijan esittämään ratkaisuun. Hankintayksikkö on arvioinut tämän moduulin rakentamiskustannuksiksi 300.000 euroa, jotka se on lisännyt hakijan tarjouksen hintaan.

Hankintayksikkö ei ole pyytänyt hakijalta selvennyksiä yllä mainitusta seikoista hakijan kanssa käymissään neuvotteluissa.

Hankintayksikkö on noudattamatta julkisista hankinnoista annetun lain edellyttämää 21 päivän odotusaikaa allekirjoittanut sopimuksen voittaneen tarjoajan kanssa.


VASTINE

Westenergy Oy Ab on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää Area Impianti S.p.A.:n hakemuksen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hakijan korvaamaan hankintayksikön arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 43.554,23 eurolla korkoineen.

Hakijan tarjous on ollut puutteellinen. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että osallistumishakemus tulee tehdä englannin kielellä. Hakija on kuitenkin toimittanut hankintayksikölle pääosin italiankielisen osallistumishakemuksen. Lisäksi hakija on toimittanut tilinpäätöstiedot vain yhdeltä vuodelta, vaikka tarjouspyynnössä on edellytetty kolmen vuoden lukuja. Hakijalla ei myöskään ole tarjouksessa ilmoitettujen referenssien perusteella lainkaan kokemusta toiminnasta Pohjoismaissa.

Hankintayksikkö on suorittanut tarjousten vertailun virheettömästi ja tarjouspyynnössä kuvatuin perustein. Westenergy Oy Ab:n tarjouskilpailussa käyttämä asiantuntijakonsultti Rambøll Denmark A/S on laatinut tarjouspyynnön ja suorittanut tarjousvertailun. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että toimittajan takuuarvot kulutukselle ja tuotannolle on oltava dokumentoitu teknisillä laskelmilla. Hankintayksikkö on varannut oikeuden hylätä takuuarvot, jotka ovat ilmeisen virheellisiä. Lisäksi tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että hinnoiteltavat varaukset tullaan lisäämään tarjouksen hintaan, jotta tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu varmistettaisiin.

Hankintayksikön muilta laitoksilta saama kokemus osoittaa, että hakijan tarjoamassa prosessissa on paljon korkeampi kalkin kulutuksen stökiömetrinen kerroin kuin se, minkä hakija on tarjouksessaan ilmoittanut. Kyseisen tyyppisessä prosessissa ei tulisi hyväksyä kerrointa, joka on alle 2,2. Hakija ei ole tarjouksessaan esittänyt vakuuttavaa dokumentaatiota kalkin kulutuksen mittaustuloksista. Hakijan oma tarjouskin on osoittanut, että kyseinen arvo ei voi olla 1,82. Hakijan tarjouksessa olevassa taulukossa ei ole ollut niin alhaista arvoa kuin 1,82 ja lisäksi on selvää, että polttolaitos tulee toimimaan alueella, jolla arvo tulee liikkumaan hakijan omankin tarjouksen mukaan välillä 1,9–3,4. Hankintayksikkö on sekä hakijan että voittaneen tarjoajan osalta katsonut, että ilmoitetut kalkin kulutuksen takuuarvot ovat olleet virheellisiä, ja korjannut ne oman kokemuksensa perusteella vastaamaan samanlaisten järjestelmien takuuarvoa. Hankintayksikkö on näin ollen toiminut tasapuolisesti ja syrjimättömästi.

Sähkönkulutuksen osalta hankintayksikkö on katsonut, että hakijan ilmoittama luku 474 kilowattituntia on liian alhainen ja hakija on aliarvioinut sähkönkulutuksen monilta osin. Hankintayksikkö on siten muuttanut vertailussa hakijan sähkönkulutuksen arvoon 700 kilowattituntia.

Mahdolliset sopimussakot takuuarvojen ylittyessä eivät millään tavalla korvaisi hankintayksikölle savukaasujen puhdistuslaitteiston koko elinkaaren aikaisia esimerkiksi kalkin kulutuksen lisääntymisestä aiheutuvia ylimääräisiä kuluja.

Laitoksen vuosittaisen käytettävyyden osalta tarjouspyynnössä on vaadittu käytettävyydeksi 8.260 tuntia vuodessa. Sekä voittanut tarjoaja että hakija ovat täyttäneet tämän vaatimuksen. Hankintayksikkö ei ole antanut ylimääräisistä käytettävyystunneista lisäpisteitä, koska voimalaitosta ei voida käyttää enempää kuin savukaasujärjestelmältä vaaditut 8.260 tuntia vuodessa.

Hankintayksikkö on lopputuotteiden kuljettimista antanut hakijan tarjoamalle mekaaniselle järjestelmälle arvon 7 ja voittaneen tarjoajan tarjoamalle paineilmajärjestelmälle arvon 8 siitä syystä, että hankintayksikkö on arvioinut pneumaattisen kuljettimen luotettavammaksi kuin mekaanisen kuljettimen, koska siinä on vähemmän mekaanisia osia.

Hakija on tarjouksessaan arvioinut laitteistonsa tilantarpeen väärin. Hakijan esittämä pohjapiirustus on edellyttänyt, että rakennusta pidennetään kuudella metrillä, joka vastaa lisämoduulia. Hankintayksikkö on arvioinut rakennuksen laajentamisen lisäkustannukseksi 2.000 euroa neliömetriltä, joka vastaa 25 metriä kertaa viisi metriä kokoisen lisämoduulin osalta 300.000 euroa. Tältä osin on ollut kysymys tarjouspyynnössä ilmoitetusta "Capitalised reservations" -toimintatavasta, jossa edellä esitetyt rakennuskustannukset on lisätty tarjoajan hintaan.

Hankintayksikkö on paljoksunut hakijan hyvitysmaksuvaatimusta.


VASTASELITYS

Area Impianti S.p.A. on vastaselityksessään todennut, että hakijan osallistumishakemus on hyväksytty ja hakija on valittu neuvottelumenettelyyn mukaan soveltuvuus- ja kelpoisuuskriteerit täyttäneenä.

Tarjouspyynnössä on varattu hankintayksikölle mahdollisuus hylätä takuuarvot, jotka ovat ilmeisen virheellisiä. Tämä ei kuitenkaan ole antanut hankintayksikölle mahdollisuutta muuttaa yksipuolisesti tarjoajien esittämiä arvoja ja hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti muuttamalla hakijan tarjouksessaan esittämiä takuuarvoja.

Kalkin kulutukselle esitetyn takuuarvon yksipuolinen muuttaminen on ollut syrjivää. Hankintayksikön vastineessaan esittämät laskelmat eivät ole tulleet esille hakijan ja hankintayksikön välisissä neuvotteluissa tai kirjeenvaihdossa, eikä hakijaa ole pyydetty perustelemaan kalkin kulutuksesta esittämiään lukuja. Hankintayksikön asettama luku perustuu ainoastaan hankintayksikön olettamiin.

Sähkönkulutukselle esitetyn takuuarvon yksipuolinen muuttaminen on samoin perustein ollut syrjivää. Hakija on tarjouksessaan esittänyt yksityiskohtaisen selvityksen sähkönkulutuksesta, jonka hankintayksikkö on ilmeisesti tulkinnut väärin.

Hankintayksikkö ei vastineessaan ole perustellut riittävällä tavalla sitä, miksi hakijan esittämää takuuta laitoksen vuosittaiselle käytettävyydelle ei ole otettu huomioon eikä sitä, miksi paineilmakuljetin on luotettavampi kuin mekaaninen kuljetin. Lisärakennusmoduuli on tarpeeton, eikä hankintayksikkö ole millään tavalla perustellut ilmoittamiaan rakennuskustannuksia.


LISÄVASTINE

Westenergy Oy Ab on lisävastineessaan todennut, että hakijan tarjoama ratkaisu olisi edellyttänyt tilan käyttöä myös laitoksen ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa. Muissa tarjouksissa nämä tilat olisivat jääneet hankintayksikön käyttöön. Rakennuksen laajentamisen arvioidut lisäkustannukset perustuvat 2.000 euron neliömetrihintaan. Ottaen huomioon, että jätteenpolttolaitoksen rakennus on 42 metriä korkea, tarjousvertailussa käytetty kustannusarvio on todennäköisesti todellisuudessa aiheutuvia lisäkustannuksia alhaisempi.

Jos hakijan ilmoittamia takuuarvoja ei olisi muutettu, yhtiön tarjouksen tekninen toimimattomuus olisi tullut ottaa huomioon muiden vertailuperusteiden kohdalla. Näin ollen hakija olisi saanut merkittävästi huonommat pisteet tarjousvertailussa, eikä voida tietää olisiko yhtiö päässyt edes tarjouskilpailun toiselle kierrokselle. Hakijalla ei ole ollut todellista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua, koska yhtiön tarjous olisi tarjouspyynnön tarkan sanamuodon mukaan tullut hylätä hylättävien takuuarvojen vuoksi.

Westenergy Oy Ab on tehnyt hankintasopimuksen siitä syystä, että savukaasun käsittelyjärjestelmän hankinta on ollut vain osa suurta noin 135.000.000 euron laitoskokonaisuutta, ja hankintayksikön on ollut välttämätöntä saada savukaasun käsittelyjärjestelmän hankinta valmiiksi laitoksen suunnittelun ja toteuttamisen johdosta. Westenergy Oy Ab on aloittanut savukaasujen puhdistusjärjestelmän hankinnan hyvissä ajoin eli jo 9.10.2008. Laitoksen rahoitusjärjestelyt kuitenkin hidastivat merkittävästi hankinnan etenemistä.


MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Westenergy Oy Ab on Pohjanmaan viiden kunnallisen jäteyhtiön omistama yhtiö. Yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan sen toimialana on jätteiden polttolaitoksen ylläpitäminen ja kaikki siihen liittyvä toiminta. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiö myy polttolaitoksessa tuotettua energiaa.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan Westenergy Oy Ab myy jätteenpolttolaitoksessa tuotettua energiaa höyryn muodossa. Yhtiö ei tuota eikä välitä sähköä tai kaukolämpöä yleisiin verkkoihin. Näin ollen yhtiön toiminta ei ole vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain 6 §:ssä tarkoitettua kaasun, lämmön tai sähkön verkkotoiminnan harjoittamista tai pykälässä tarkoitettua muuta energiahuoltoa. Hankintaan sovelletaan siten julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) säännöksiä.

Hankintamenettely

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Asiassa saadun selvityksen perusteella kysymyksessä oleva hankinta on toteutettu hankintalain 5 §:n 12 kohdassa tarkoitettuna neuvottelumenettelynä, josta on julkaistu hankintailmoitus.

Neuvottelujen kulku

Hankintapäätökseen 15.10.2009 liitetyn tarjousten vertailuasiakirjan mukaan hankintamenettely on muodostunut esivalintavaiheesta ja sitä seuranneesta neuvotteluvaiheesta. Esivalintavaiheessa on neuvottelumenettelyyn hyväksytty mukaan neljä tarjoajaa, joilla katsottiin olevan riittävät taloudelliset ja tekniset resurssit hankkeen toteuttamiseen.

Neuvotteluvaiheessa on järjestetty kaksi neuvottelukierrosta. Ensimmäisellä kierroksella jätti tarjouksensa kolme tarjoajaa. Tässä vaiheessa on tarjouksia tarkennettu yhdessä tarjoajien kanssa hankkeen kokoluokan ja hankittavan laitteiston toiminnallisten vaatimusten osalta. Tämän jälkeen tarjoajilla on ollut mahdollisuus täsmentää tarjouksiaan ja tehdä niihin lisäyksiä. Näin täydennetyn tarjousaineiston perusteella on valittu toiselle neuvottelukierrokselle kaksi tarjoajaa.

Toisella neuvottelukierroksella on järjestetty useita neuvotteluja neuvottelukierrokselle valittujen kahden tarjoajan kanssa, joista toinen oli antanut kaksi tarjousta. Neuvottelujen tarkoituksena on ollut teknisten ja kaupallisten kysymysten täsmentäminen ja tarjousten vertailukelpoisuuden varmentaminen. Jokaisen tapaamisen jälkeen tarjoajilla on ollut mahdollisuus täydentää tarjouksiaan. Neuvottelut ovat päättyneet lopullisten tarjousten antamiseen ("Best And Final Offer"). Toisen neuvottelukierroksen jälkeen on suoritettu tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailu, joka on perustunut edellä mainittuihin lopullisiin tarjouksiin, ja on valittu laitteiston toimittaja.

Hakijan osallistumishakemus

Hankintayksikkö on esittänyt, että hakijan osallistumishakemus on ollut puutteellinen ja hankintayksikön asettamien ehtojen vastainen tarjousasiakirjoissa käytetyn kielen, toimitettujen tilinpäätösasiakirjojen sekä pohjoismaisten referenssien osalta.

Hankintalain 52 §:n mukaan ehdokas tai tarjoaja on suljettava tarjouskilpailusta, ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus muuten arvioitava sekä tarjoajat valittava ennen tarjousten vertailua.

Hankintayksikön viittaamat puutteellisuudet hakijan tarjousasiakirjoissa liittyvät lähinnä tarjoajan soveltuvuuden arviointiin eivätkä tarjouksen vertailuun.

Hankintayksikkö on ilmoittanut 9.10.2008 julkaistussa hankintailmoituksessa, että osallistumishakemus tulee tehdä englannin kielellä. Markkinaoikeudelle toimitetuista asiakirjoista ilmenee, että hakija on toimittanut 5.11.2008 päivätyn englanninkielisen osallistumishakemuksen hankintayksikölle. Osallistumishakemukseen on liitetty italiankielisiä asiakirjoja ja todistuksia, mutta hakija on toimittanut englanninkielisen käännöksen kyseisistä asiakirjoista. Lisäksi hakija on toimittanut hankintayksikölle koosteen tilinpäätöstiedoistaan kolmelta vuodelta ja yhden vuoden tilinpäätöksen italian kielellä. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on toiminut harkintavaltansa puitteissa hyväksyessään hakijan mukaan neuvottelumenettelyn seuraavalle kierrokselle, eikä hankintayksikön menettely ole vaarantanut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatetta.

Referenssien osalta markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä ei ole edellytetty nimenomaista kokemusta Pohjoismaiden alueelta. Hakijan esittämän referenssilistan osalta hankintayksikkö on niin ikään toiminut harkintavaltansa puitteissa hyväksyessään hakijan mukaan neuvottelumenettelyyn.

Tarjouksen valinta

Hakija on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti muuttaessaan yksipuolisesti hakijan esittämiä takuuarvoja.

Neuvottelumenettelyn kulkua koskevan hankintalain 26 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on neuvoteltava tarjoajien kanssa tarjousten mukauttamiseksi hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä esitettyihin vaatimuksiin. Neuvottelujen tarkoituksena on lain 62 §:n mukaisen parhaan tarjouksen valinta. Pykälän 3 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava ehdokkaita ja tarjoajia neuvotteluissa tasapuolisesti. Hankintayksikkö ei saa antaa tietoja tavalla, joka vaarantaa tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen kohtelun.

Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp) on 26 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu, että neuvottelut voivat koskea kaikkia hankintasopimuksen toteuttamiseen liittyviä ehtoja. Esitöiden mukaan lainkohdassa ei rajoiteta neuvottelujen sisältöä. Menettelyn yleisenä tavoitteena on esitöiden mukaan tarjousten mukauttaminen hankintayksikön asettamiin vaatimuksiin parhaan tarjouksen löytämiseksi.

Hankintalain 62 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen vertailuperusteina voidaan käyttää esimerkiksi laatua, hintaa, teknisiä ansioita, esteettisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia, ympäristöystävällisyyttä, käyttökustannuksia, kustannustehokkuutta, myynnin jälkeistä palvelua ja teknistä tukea, huoltopalveluja, toimituspäivää tai toimitus- tai toteutusaikaa taikka elinkaarikustannuksia.

Tarjouspyynnön osan Chapter 4 General Conditions kohdan 4.2.2 Evaluation mukaan tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, joka arvioidaan taloudellisen vertailuhinnan (economic evaluation price) ja teknisen vertailuhinnan (technical evaluation price) muodostaman kokonaistarjoushinnan perusteella.

Tarjouspyynnön mukaan taloudellinen vertailuhinta määräytyy seuraavien Financial/Economic Aspects -kriteerien mukaan:
Tender Sum
Capitalised operating and maintenance costs
Capitalised income from production of energy
Capitalised reservations.

Tekninen vertailuhinta puolestaan määräytyy seuraavien kriteerien mukaan:
Technology
Quality
Flexibility and layout.

Tarjouspyynnön kohdassa 4.2.2.1 Financial/Economic Aspects hankintayksikkö on varannut itselleen oikeuden hylätä takuuarvoja, jotka ovat ilmeisen virheellisiä. Capitalised operating/maintenance costs and income from production of energy -kohdan alla on siten todettu:
"The Supplier’s guarantee values for consumption and production are to be documented by technical calculations. The Client reserves the right to reject guarantee values which are obviously incorrect".

Hakija on tarjouksessaan antanut tarjouspyynnön mukaisen takuun kalkin kulutukselle. Hakija on tarjouksessaan ilmoittanut kalkin kulutuksen olevan 1,82 kertainen kalkin stökiömetriseen kulutukseen nähden. Hankintayksikkö on tarjousten vertailussa katsonut, että hakijan käyttämässä prosessissa on paljon korkeampi stökiömetrinen kerroin kuin se, mitä hakija on tarjouksessaan ilmoittanut, ja että kyseisen tyyppisessä prosessissa ei tulisi hyväksyä alle 2,2 kerrointa. Hankintayksikkö on tästä johtuen katsonut, että ilmoitetut kalkinkulutuksen takuuarvot ovat olleet virheellisiä, ja korjannut ne samanlaisista järjestelmistä saadun oman kokemuksen perusteella. Hankintayksikkö on korottanut hakijan tarjouksessa esitetyn arvon 1,82 arvoon 2,2, ja käyttänyt tätä arvoa laskiessaan tarjousten vertailussa hakijan tarjoukselle tarjouspyynnössä tarkoitetun teknisen vertailuhinnan.

Markkinaoikeudelle esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikkö ei ole hankintayksikön ja hakijan välillä käydyissä neuvotteluissa tiedustellut erikseen hakijalta, mihin hakijan kalkin kulutuksesta antama takuuarvo perustuu.

Hankintayksiköllä on neuvottelumenettelyn kuluessa ollut mahdollisuus neuvotella tarjoajien kanssa hankinnan kohteena olevien ja tarjottujen järjestelmien teknisistä ominaisuuksista ja niiden sopeuttamisesta hankintayksikön tarpeisiin sekä muista tarjousten yksityiskohdista tarjoajien kanssa.

Hankintayksikkö on sinänsä tarjouspyynnössä ilmoittanut, että tilaajalla on mahdollisuus hylätä takuuarvot, jotka ovat ilmeisen virheellisiä. Tarjouspyynnön sanamuodon mukaan hankintayksiköllä ei ole kuitenkaan ollut oikeutta yksipuolisesti ja rajoituksetta muuttaa tarjoajien esittämiä arvoja.

Neuvottelumenettelyn luonteeseen kuuluu, että neuvotteluja tarjousten mukauttamiseksi hankintayksikön asettamiin vaatimuksiin parhaan tarjouksen löytämiseksi voidaan käydä koko menettelyn ajan. Vaikka neuvottelumenettely siten on avointa tai rajoitettua hankintamenettelyä joustavampaa, tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimuksesta on katsottava seuraavan, ettei hankintayksikkö voi yksipuolisesti ja tarjoajien kanssa neuvottelematta muuttaa tarjoajien neuvotteluvaiheen jälkeen antamia lopullisia tarjouksia. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön menettely ei ole ollut omiaan turvamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tarjousten vertailussa.

Hakija on tarjouksessaan myös antanut tarjouspyynnön mukaisen takuun sähkönkulutukselle. Hakija on tarjouksessaan ilmoittanut sähkönkulutuksen olevan 474 kilowattituntia tunnissa. Hankintayksikkö on tarjousten vertailussa katsonut, että hakijan antama arvo on liian alhainen ja että hakija on todennäköisesti aliarvioinut sähkönkulutuksen tai laskenut sen virheellisesti. Hankintayksikkö on tällä perusteella muuttanut hakijan esittämän sähkönkulutuksen arvoon 700 kilowattituntia, jota arvoa se on käyttänyt tarjousten vertailussa. Edellä esitettyjen kalkin kulutusta koskevien huomioiden perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti muuttaessaan yksipuolisesti hakijan esittämän sähkönkulutuksen takuuarvon. Hankintayksikkö ei tältä osin ole menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden mukaisesti.

Hakija esittänyt, että tarjousvertailu on suoritettu virheellisesti laitoksen vuotuisen käytettävyyden osalta.

Tarjouspyynnössä on esitetty laitoksen vuosittaiseksi käytettävyydeksi 8.260 tuntia. Hakija on tarjouksessaan antanut 110 tunnin korkeamman takuun koskien tehtaan vuosittaista käytettävyyttä kuin voittanut tarjoaja. Hakija on viitannut siihen, että huolimatta tästä korkeammasta käytettävyydestä hankintayksikkö on antanut molemmille tarjoajille samat pisteet tarjousvertailussa. Hankintayksikön markkinaoikeudelle toimittamassa vastineessa on todettu, että käytettävyys on vuosittainen tuntimäärä, jonka laitos on käytössä, eikä voimalaitosta voida käyttää enempää kuin savukaasujärjestelmältä vaadittu 8.260 tuntia. Molemmat tarjoajat ovat täyttäneet tämän vaatimuksen, eikä tämän ylittävällä tuntimäärällä ole lisäarvoa. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole toiminut virheellisesti, kun se ei ole esittämillään perusteilla ottanut huomioon hakijan korkeampaa käytettävyystakuuta tarjousvertailussa.

Hakija on esittänyt, että tarjousten vertailu on suoritettu virheellisesti myös lopputuotteiden kuljettimien osalta. Hakijan tarjoamat mekaaniset kuljettimet ovat saaneet vähemmän pisteitä kuin voittaneen tarjoajan paineilmaratkaisu, vaikka hankintayksikkö on neuvottelujen yhteydessä arvioinut hakijan järjestelmän hyväksi ja luotettavaksi. Hankintayksikön mukaan paineilmajärjestelmä on arvioitu luotettavammaksi kuin mekaaninen järjestelmä, koska mekaanisessa järjestelmässä on enemmän kuluvia osia. Tästä johtuen hankintayksikkö on lopputuotteiden kuljettimista antanut hakijalle arvon 7 ja voittaneelle tarjoajalle arvon 8. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut esittämillään perusteilla harkintavaltansa rajoissa arvioida voittaneen tarjoajan tarjouksen lopputuotteiden kuljettimien osalta hakijan tarjousta paremmaksi. Hankintayksikön menettely ei ole vaarantanut tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.

Hakija on vielä esittänyt, että hankintayksikkö on perusteettomasti lisännyt hakijan tarjoukseen 300.000 euroa rakennuskustannuksista. Hankintayksikkö on vastineessaan markkinaoikeudelle ilmoittanut, että hakijan esittämä pohjapiirustus on edellyttänyt lisämoduulin rakentamista. Hankintayksikkö on sen vuoksi arvioinut rakennuksen laajentamisen lisäkustannukseksi 2.000 euroa neliömetriltä, eli 25 metriä kertaa viisi metriä kokoisen lisämoduulin osalta 300.000 euroa.

Tarjouspyynnön kohdassa 4.2.2.1 Financial/Economic Aspects / Capitalised reservations on todettu:
"Reservations, which can be capitalized, will be added to the tender price to ensure equal treatment of the Tenderers".

Hankintayksikkö on tämän perusteella lisännyt hakijan tarjoukseen 300.000 euroa rakennuskustannuksista, koska hakijan tarjoama staattisen sekoittimen vaatima tila on hankintayksikön käsityksen mukaan vaatinut lisämoduulin rakentamista.

Edellä todetulla tavalla hankinnassa on käytetty neuvottelumenettelyä, jossa hankintayksiköllä on ollut mahdollisuus prosessin eri vaiheissa neuvotella muun ohella tilaratkaisuista tarjoajien kanssa. Markkinaoikeudelle esitetyn selvityksen mukaan hakijan ja hankintayksikön välisissä neuvotteluissa on tarkasteltu savukaasun käsittelyjärjestelmän edellyttämiä tilaratkaisuja ja hankintapäätökseen 15.10.2009 liitetyn tarjousten vertailuasiakirjan kohdan 5.1.4.1 sanallisista perusteluista on pääteltävissä, että hakijan kanssa on neuvoteltu tarjotusta tilaratkaisusta poikkeamisesta. Toisaalta hankintayksikkö on toimittanut hakijalle 10.7.2009 päivätyn hakijan tarjousta koskevan "Comments and proposed deviation to the tender documents" -asiakirjan, jossa ei ole mainintaa mahdollisesta lisärakennuksesta. Esitetyn selvityksen perusteella on pääteltävissä, että hankintayksikkö ei kuitenkaan ole neuvotellut hakijan kanssa mahdollisten tilaratkaisujen konkreettisista kustannusvaikutuksista ja niiden laskemisen perusteista, vaan neuvotteluvaiheen jälkeen hankintayksikkö on yksipuolisesti lisännyt arvioimansa rakennuskustannukset hakijan tarjoushintaan. Markkinaoikeus katsoo, että menettely, jossa hankintayksikkö on yksipuolisesti lisännyt arvioimansa lisärakennuskustannukset hakijan tarjoukseen, ei ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua. Hankintayksikkö on siten tältä osin menetellyt hankintasäännösten vastaisesti.

Johtopäätös

Hankinnassa on käytetty neuvottelumenettelyä, jossa hankintayksiköllä on mahdollisuus neuvotella hankinnan kohteena olevien ja tarjottujen järjestelmien teknisistä ominaisuuksista ja niiden sopeuttamisesta hankintayksikön tarpeisiin sekä muista tarjousten yksityiskohdista tarjoajien kanssa. Neuvottelujen jälkeen tarjoajat voivat antaa lopulliset tarjouksensa, ja hankintayksikön vaatimusten mukaisten lopullisten tarjousten välillä suoritetaan tarjousvertailu.

Tarjoajien kanssa on käyty useita neuvotteluja. Saadun selvityksen mukaan neuvotteluissa ei ole kuitenkaan ollut erimielisyyttä, eikä niissä ole edes käsitelty hankintayksikön edellä todetuin tavoin muuttamia kalkin ja sähkön kulutuksen takuuarvoja eikä mahdollisesti tarvittavan lisärakennuksen aiheuttamia kustannuksia. Neuvotteluvaiheen päättymisen jälkeen tarjoajat ovat antaneet lopulliset tarjouksensa. Tarjouksissa ilmoitettujen ja tarjoajia sitovien teknisten arvojen sekä kustannusten edellä kuvatun kaltainen yksipuolinen muuttaminen käytyjen neuvottelujen jälkeen tarjousten vertailuvaiheessa ei ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista kohtelua hankintamenettelyssä.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa tulee siten harkittavaksi hankintalain 76 §:ssä (348/2007) säädettyjen seuraamusten määrääminen.

Seuraamus

Hankintalain 76 §:n 1 momentissa (348/2007) on säädetty markkinaoikeuden käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista, joita ovat hankintapäätöksen kumoaminen, virheellisen menettelyn noudattamisen kieltäminen, velvoittaminen virheellisen menettelyn korjaamiseen sekä hyvitysmaksun määrääminen sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hankintalain 76 §:n 2 momentin (348/2007) mukaan hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi, jos pykälän 1 momentin 1–3 kohdassa määritellyt toimenpiteet saattaisivat aiheuttaa suurempaa haittaa kuin toimenpiteen edut olisivat taikka jos hakemus on pantu vireille vasta hankintasopimuksen tekemisen jälkeen.

Hankintalain 74 §:n (348/2007) mukaan hankintapäätöksen tekemisen jälkeen hankintayksikön on tehtävä hankintaa koskeva kirjallinen sopimus. Lainkohdan mukaan hankintalain 16 §:ssä tarkoitetuissa EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa hankintasopimus voidaan tehdä ja päätös panna täytäntöön aikaisintaan 21 päivän kuluttua siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tai hänen katsotaan saaneen päätöksen ja hakemusosoituksen tiedoksi. Hankintasopimus voidaan kuitenkin tehdä tätä aikaisemminkin, jos sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä yleistä etua koskevasta pakottavasta syystä tai ennalta arvaamattomasta hankintayksiköstä riippumattomasta syystä. Lain esitöiden (HE 50/2006 vp s. 118) mukaan syinä voisivat olla esimerkiksi ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät seikat tai äärimmäinen kiire. Lisäksi olisi edellytyksenä välittömän sopimuksenteon välttämättömyys. Kiireen tulisi johtua hankintayksikön ulkopuolisista syistä, joita hankintayksikkö ei ole voinut kohtuudella ennakoida. Säännöksen tarkoittamaksi kiireeksi ei voitaisi katsoa hankintayksikön viivyttelyä hankinnan toteuttamisessa. Säännökseen vetoavan hankintayksikön olisi todettava syyt poikkeamiselle päätöksessään ja kyettävä näyttämään toteen poikkeamisperusteen soveltumisen edellytysten täyttyminen.

Asiassa on riidatonta, että hankintayksikkö on 15.10.2009 tehdyn hankintapäätöksen perusteella allekirjoittanut sopimuksen valitun tarjoajan LAB S.A.:n kanssa 30.10.2009. Hankintayksikkö on todennut, että aikataulusyistä sen oli välttämätöntä saada savukaasun käsittelyjärjestelmän hankinta valmiiksi, jotta laitoksen suunnittelu ja toteuttaminen eivät vaarantuisi.

Hankintasopimuksen tekeminen odotusaikaa noudattamatta on hankintalaissa säädetty poikkeukselliseksi menettelyksi, jolla pitää olla erityisen painavat perusteet. Hankintayksikkö on todennut rahoitusjärjestelyiden viivästyttäneen hankintamenettelyä. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön esittämät perusteet eivät osoita, millä tavalla sopimuksen tekeminen on ollut ehdottoman välttämätöntä yleistä etua koskevasta pakottavasta syystä tai ennalta arvaamattomasta hankintayksiköstä riippumattomasta syystä. Näin ollen hankintayksikkö on toiminut hankintalain 74 §:n (348/2007) vastaisesti allekirjoittaessaan hankintasopimuksen voittaneen tarjoajan kanssa.

Koska hankintapäätös on pantu täytäntöön, ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi hankintalain 76 §:n 2 momentin (348/2007) mukaan enää tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen. Hankintalain 76 §:n 1 momentin 4 kohdan (348/2007) mukaan hankintayksikkö voidaan määrätä maksamaan hyvitysmaksua sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 119) on kysymyksessä olevan lainkohdan osalta todettu hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi.

Edellä todetulla tavalla tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jota on arvioitu teknisen vertailuhinnan ja taloudellisen vertailuhinnan muodostaman kokonaistarjoushinnan perusteella.

Hakijan tarjoushinta on ollut 7.450.000 euroa ja valitun tarjouksen 9.050.000 euroa. Hakijan tarjoushinta on siten ollut halvin. Hankintayksikkö on lisännyt hakijan tarjoushintaan edellä todetut arvioidut rakennuskustannukset 300.000 euroa sekä arvioidun kalkin ja sähkön kulutuksen perusteella 388.000 euroa eli yhteensä 688.000 euroa ja näin antanut hakijan tarjouksen taloudelliseksi vertailuhinnaksi 8.327.000 euroa. Voittaneen tarjoajan tarjouksen taloudellinen vertailuhinta on ollut 9.128.000 euroa.

Hankintayksikkö on lisäksi hankintapäätöksen mukaan ottanut tarjousten vertailussa huomioon myös tarjottujen järjestelmien teknologian, laadun sekä joustavuuden ja layoutin, joiden kunkin kohdan osalta on vertailtu useita tekijöitä. Tässä vertailussa hakijan tarjous on saanut painotettuna keskiarvona 7,20 pistettä ja voittanut tarjoaja 8,15 pistettä. Tämä laatuvertailu on ollut perusteena määritettäessä tarjoukselle tekninen vertailuhinta. Tekniseksi vertailuhinnaksi on hakijalle tarjousten vertailussa annettu 2.444.000 euroa ja voittaneelle tarjoajalle 1.615.000 euroa.

Hankintayksikkö on määritellyt hakijan tarjoukselle teknisen ja taloudellisen vertailuhinnan yhteenlaskun perusteella kokonaistarjoushinnan 10.771.000 euroa ja voittaneelle tarjoajalle kokonaistarjoushinnan 10.743.000 euroa. Kokonaistarjoushintojen ero on siten ollut 28.000 euroa.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikön menettely on ollut virheellistä. Hankintayksikkö on edellä todetuin tavoin muuttanut hakijan kalkin- ja sähkönkulutukselle esittämiä arvoja hakijan vahingoksi ja lisännyt hakijan tarjoushintaan itse arvioimiaan rakennuskustannuksia.

Ottaen huomioon, että hankintayksikkö on edellä todetuin tavoin lisännyt perusteettomasti hakijan tarjoushintaan 688.000 euroa, markkinaoikeus katsoo, että hakijalla olisi virheettömässä hankintamenettelyssä ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Asiassa tulee näin ollen määrätä hyvitysmaksu.

Hyvitysmaksua määrättäessä on hankintalain 76 §:n 2 momentin (348/2007) mukaan otettava huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu, hankinnan kokonaisarvo ja hakijalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko. Mainitut seikat huomioon ottaen markkinaoikeus harkitsee hyvitysmaksun määräksi 400.000 euroa.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian lopputulos huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli Area Impianti S.p.A. joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi hankintayksikkö on velvoitettava korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut. Westenergy Oy Ab saa puolestaan pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.


MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Westenergy Oy Ab velvoitetaan suorittamaan Area Impianti S.p.A.:lle hyvitysmaksuna 400.000 euroa.

Westenergy Oy Ab velvoitetaan korvaamaan Area Impianti S.p.A.:n oikeudenkäyntikulut 10.000 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Markkinaoikeus hylkää Westenergy Oy Ab:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen.


MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.


Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Anne Ekblom-Wörlund (eri mieltä), Ville Parkkari ja Johanna Lähde.

Asiassa on äänestetty.

ERI MIELTÄ OLEVAN JÄSENEN LAUSUNTO

Markkinaoikeustuomari Ekblom-Wörlund:

Erimielisyyteni koskee hyvitysmaksun määräämisen edellytyksiä.

Hyvitysmaksun määräämisen edellytyksiä on arvioitava sen perusteella, millaiseksi tarjouskilpailu ja tarjoajan asema olisi muodostunut virheettömässä menettelyssä.

Katson kuten enemmistö, että virheettömässä menettelyssä hankintayksikön ei olisi tullut tarjousten vertailussa muuttaa hakijan tarjouksessaan ilmoittamia kalkin ja sähkön kulutuksen takuuarvoja eikä lisätä hakijan tarjoukseen mahdollisesti tarvittavan lisärakennuksen aiheuttamia kustannuksia. Enemmistön toteamalla tavalla hankintayksikön ei siten olisi tullut lisätä hakijan taloudelliseen tarjoushintaan 688.000 euroa ja näin päätyä hakijan osalta 10.771.000 euron kokonaistarjoushintaan. Vaikka hakijan kokonaistarjoushinta on näin muodostunut virheellisesti voitaneen tarjoajan kokonaistarjoushintaa korkeammaksi katson, toisin kuin enemmistö, että tästä ei kuitenkaan ole suoraan pääteltävissä, että hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintayksikön mukaan hakijalla ei ole ollut todellista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua, koska sen tarjous olisi tarjouspyynnön mukaisesti tullut hylätä ilmeisen virheellisten takuuarvojen vuoksi ja koska hakijan joka tapauksessa olisi tullut saada vertailussa muutoin huomattavasti huonommat pisteet kuin voittanut tarjoaja. Katson, että hankintayksikkö ei ole näyttänyt, että se olisi harkintavaltansa puitteissa voinut, ainakaan pyytämättä ensin hakijaa selventämään takuuarvojen perusteena olevia laskelmia, päätyä pitämään hakijan takuuarvoja ilmeisen virheellisinä. Hankintayksikkö ei ole myöskään tarjouspyynnössä ilmoitettujen vertailukriteereiden valossa selvittänyt, miten hakijan tarjousta olisi arvioitu, jollei hankintayksikkö olisi tehnyt edellä kuvattuja muutoksia ja lisäyksiä hakijan tarjoukseen.

Arvioitaessa hyvitysmaksun määräämisen edellytyksiä tässä asiassa on kuitenkin otettava huomioon, että käytettäväksi hankintamenettelyksi on valittu neuvottelumenettely ja sen luonne. Hankintalain 5 §:n 12 kohdan mukaan neuvottelumenettelyssä hankintayksikkö neuvottelee sopimuksen ehdoista. Neuvottelumenettelyn kulkua koskevan hankintalain 26 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on neuvoteltava tarjoajien kanssa tarjousten mukauttamiseksi hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä esitettyihin vaatimuksiin. Hankintayksikkö on tarjouspyynnössä varannut itselleen oikeuden neuvotella kaikista kaupallisista ja teknisistä ehdoista.

Hankintalaissa ei ole sen esitöissäkin todetulla tavalla rajoitettu neuvottelujen sisältöä. Hankintayksiköllä voidaan siten lähtökohtaisesti katsoa olleen harkintavaltaa sen suhteen, missä laajuudessa se on katsonut aiheelliseksi saattaa kaupallisiin ja teknisiin ehtoihin liittyvät seikat neuvottelujen kohteeksi.

Kalkin ja sähkön kulutukseen liittyvät ehdot kuten myös lisärakennuksen tarve ja siitä aiheutuva kustannusvaikutus ovat olleet hankinnan toteuttamisen kannalta olennaisia seikkoja. Kun otetaan huomioon myös hankintalain 1 §:n 1 momentissa säädetty lain tarkoitus ja erityisesti tavoite turvata yritysten tasapuoliset mahdollisuudet tarjota hankinnan kohteena olevaa savukaasun käsittelyjärjestelmää katson, että hankintayksikön olisi tullut hankintalain 26 §:n 3 momentissa säädetyt tasapuolisuuden vaatimuksen huomioon ottaen edellä kuvatun virheellisen menettelyn asemesta neuvotella tarjoajien kanssa puheena olevista hankintasopimuksen toteuttamiseen liittyvistä keskeisistä ehdoista. Kun näiden neuvottelujen tarkoituksena olisi ollut hankintalain 26 §:n 1 momentin mukaan lain 62 §:n mukaisen parhaan tarjouksen valinta, on selvää, että neuvotteluiden lopputulosta tässä asiassa on jälkikäteen vaikeata arvioida.

Virheettömän hankintamenettelyn lopputuloksen jälkikäteiseen arviointiin liittyy siten edellä esitetyn perusteella siinä määrin epävarmuustekijöitä, ettei asiassa ole pääteltävissä, että Area Impianti S.p.A.:lla olisi ollut hankintalain 76 §:n 1 momentin 4 kohdassa (348/07) tarkoitettu todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hyvitysmaksun määräämiselle ei siten ole edellytyksiä. Hylkään sen vuoksi hakemuksen.

Kun otetaan huomioon, että hankintayksikkö on menetellyt julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, olisi asiassa annetun ratkaisun lopputuloksesta huolimatta hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla kohtuutonta, jos Area Impianti S.p.A. joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Velvoitan sen vuoksi Westernergy Oy Ab:n korvaamaan Area Impianti S.p.A.:n oikeudenkäyntikulut 10.000 eurolla korkoineen.

Westenergy Oy Ab:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen osalta olen samaa mieltä kuin enemmistö.

Vakuudeksi Anne Ekblom-Wörlund


HUOMAA:

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 31.12.2013 taltionumero 4096.