MAO:119/11

Tampereen kaupunki – kiviainekset
- tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus
- hyvitymaksu

Dnro 237/10/JH
Antopäivä 16.3.2011

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Tampereen kaupunki on pyytänyt 26.2.2010 päivätyllä tarjouspyynnöllä (1634/02.07.01/2010) tarjouksia kaupungin asfalttiasemalla vuonna 2010 käytettävistä kiviaineksista. Tarjouspyyntö on koskenut I- ja III-lujuusluokan kalliomurskeita, joista tarjoajat ovat voineet jättää erilliset tarjoukset. Hankinnasta on julkaistu avointa menettelyä koskeva EU-hankintailmoitus. Hankintayksikkö on saanut I-lujuusluokan kalliomurskeita koskevat tarjoukset kolmelta tarjoajalta.

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen yksikönjohtaja on 12.4.2010 tekemällään päätöksellä (§ 33) muun ohella valinnut I-lujuusluokan kalliomurskeiden toimittajaksi Ollin Sora Oy:n. Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen yksikönjohtaja on myöhemmällä, 31.5.2010 tekemällään päätöksellä (§ 54) muuttanut aikaisempaa hankintapäätöstään ja valinnut I-lujuusluokan kalliomurskeiden toimittajaksi Hämeen Kuljetus Oy:n.

Hankinnan kokonaisarvo on saatujen tarjousten perusteella ollut yli 300.000 euroa, josta I-luokan kiviainesten osuus on ollut noin 130.000 euroa.

Hankintayksikkö on 18.6.2010 ilmoittanut markkinaoikeudelle sitoutuvansa siihen, ettei se tee hankinnassa lopullista hankintasopimusta asian markkinaoikeuskäsittelyn aikana.

HAKEMUS

Ollin Sora Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen yksikönjohtajan 31.5.2010 tekemän päätöksen (§ 54), jolla yksikönjohtaja on muuttanut aikaisempaa, 12.4.2010 tekemäänsä päätöstä (§ 33). Toissijaisesti hakija on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 13.275 euroa korkoineen. Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 2.001,83 eurolla korkoineen.

Hakijan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen. Hankintamenettely on ollut avoin ja valintaperusteena on ollut halvin hinta. Hankintayksikön 31.5.2010 tekemässä hankintapäätöksessä on todettu hankintayksikön toimittaneen Ollin Sora Oy:n kiviaineksista näytteet tutkittavaksi Tampereen teknillisen yliopiston (jäljempänä TTY) maa- ja pohjarakenteiden laboratorioon ja testaustuloksista käyneen ilmi, ettei kiviaines täytä tarjouspyynnössä asetettuja vaatimuksia.

Voitettuaan tarjouskilpailun hakija on ollut aikeissa hankkia kalliomurskeet Lemminkäinen Infra Oy:ltä (jäljempänä Lemminkäinen) Lemminkäisen Längelmäen Haukkavuoren kallioalueelta. Murskaus on alkanut 10.5.2010 kolmivaihemurskauksena. Tuotantomenetelmästä oli tuolloin jätetty pois niin sanotun kubisaattorin eli muotoilijan käyttö, koska sen käyttöä ei ollut katsottu siinä vaiheessa välttämättömäksi tarjouspyynnön laatuvaatimukset täyttävän kiviaineksen tuottamiseksi.

Tuotannosta on otettu kaksi kuulamyllynäytettä, jotka on toimitettu Lemminkäisen omaan laboratorioon. Tuloksista ilmenevät kuulamyllyarvot ovat olleet 7,0 ja 7,3 ja ne ovat alittaneet ja siten täyttäneet tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset, ollen lähellä raja-arvoa 7,4. Hankintayksikkö on tämän jälkeen hakenut alueelta omat näytteet ja toimittanut ne TTY:hyn tutkittaviksi, jolloin tulokseksi on hankintayksikön ilmoituksen mukaan saatu 7,7, 8,6 ja 12,1. Tiedon vastaanotettuaan Lemminkäinen on keskeyttänyt murskauksen ja täydentänyt tuotantomenetelmänsä murskauslaitoskokoonpanoa alun perin siitä poisjätetyllä kubisaattorilla.

Tämän jälkeen Lemminkäinen on ottanut kaksi uutta kuulamyllynäytettä, jotka on toimitettu TTY:hyn. Tästä on ilmoitettu myös hankintayksikölle. Hankintayksikön työnjohtaja on kuitenkin näytteiden ottamisen jälkeen, mutta ennen tulosten saamista TTY:ltä, ilmoittanut, ettei se aiemmin saatuihin kuulamyllytuloksiin vedoten tulisi hyväksymään hakijan kiviainesta.

Näytteiden arvot kubisaattorin lisäyksen jälkeen ovat olleet 5,3 ja 5,4, ja niistä on saatu tulokset 20.5.2010. Uusista tuloksista ja aikaisempien heikompien tulosten syystä on ilmoitettu välittömästi hankintayksikölle. Kubisaattorin lisäyksen jälkeen hankintayksiköllä ei ole ollut perusteita olla hyväksymättä hakijan toimittamaa kiviainesta, mistä hankintayksikkö on ollut tietoinen ennen sen 31.5.2010 tekemää uutta hankintapäätöstä.

Jättäessään huomioimatta kiviainesta koskevat uudet tulokset sekä tiedon aiempiin näytetuloksiin vaikuttaneista syistä hankintayksikkö on toiminut tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimusten vastaisesti.

Edelleenkin hankintayksikkö on valitessaan muun kuin hinnaltaan halvimman tarjouksen menetellyt hankintasäännösten vastaisesti. Uudessa hankintapäätöksessä ei ole myöskään perusteltu olennaisten uusien tietojen huomiotta jättämistä hankintasäännösten edellyttämällä tavalla.

VASTINE

Tampereen kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla korkoineen.

Tarjouspyynnössä on todettu, että hankittavien kiviainesten on täytettävä siinä edellytetyt laatuvaatimukset. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että rakeisuuspoikkeamien arvioinnin perusteina käytetään tielaitoksen julkaisua Murskaustyöt (TIEL 2212809-98) sekä Asfalttinormit 2008 -julkaisua soveltuvin osin. Asfaltin raaka-aineiden, asfalttimassojen ja päällysteiden vaatimukset asetetaan valitsemalla kohteessa tarvittavat ominaisuudet Asfalttinormeista.

Asfalttinormien taulukosta 12 ilmenevät nastarengaskulutuskestävyyden luokat, joista tarjouspyynnössä ilmoitettua I-luokkaa vastaa AN7-luokka, jonka kuulamyllyarvo on pienempi tai yhtäsuuri kuin 7. Asfalttinormien mukaan kuulamyllytestin tulos ilmoitetaan standardin SFS-1097-9 mukaan yhden desimaalin tarkkuudella. Luokkaa valitessa käytetään matemaattisia pyöristyssääntöjä, jolloin kuulamyllytestitulos 7,4 kuuluu luokkaan AN7. Kaikkien testaustulosten on aina oltava pienempiä kuin valitun luokan raja-arvo.

Hankintayksikkö on toimittanut hakijan kiviaineksista 12.5.2010 otetut näytteet tutkittaviksi TTY:hyn. Testitulosten mukaan näytteiden kuulamyllyarvot ovat olleet 7,7, 8,6 ja 12,1, eli yksikään arvoista ei ole ollut pienempi kuin I-luokan eli luokan AN7 raja-arvo, joka on pienempi tai yhtäsuuri kuin 7. Hakijan toimittama kalliomurske ei siten ole täyttänyt I-luokan kiviaineksille asetettuja vaatimuksia eikä tarjouspyynnössä esitettyjä vaatimuksia.

Hankintayksiköllä ei ole ollut muuta mahdollisuutta kuin muuttaa aiempaa hankintapäätöstään ja valita I-luokan kiviainesten toimittajaksi tarjouskilpailussa toiseksi tullut Hämeen Kuljetus Oy. Asiassa ei ole merkitystä sillä, millaisia testaustuloksia hakija on myöhemmin saanut tai mikä on ollut kubisaattorin lisäämisen vaikutus testaustuloksiin.

LAUSUNTO

Hämeen Kuljetus Oy ei ole käyttänyt sille varattua tilaisuutta lausunnon antamiseen.

VASTASELITYS

Hakija on lausunut vastaselityksessään, että kalliomurskeista on tullut suorittaa laadunvalvonta näytteiden avulla ennen kiviainesten toimittamista tilaajalle. Hankintayksikkö on omatoimisesti hakenut ja toimittanut hakijan kiviaineksista näytteet TTY:hyn.

Kun ensimmäiset kiviainesnäytteet on otettu, toimituksia hankintayksikön asfalttiasemalle ei ollut vielä aloitettu, koska tässä vaiheessa ei ollut täyttä varmuutta siitä, saavutetaanko edellytetyt kuulamyllyarvot ilman kubisointia. Kyseessä on ollut Lemminkäisen oma kokeilu tuotantomenetelmän yksinkertaistamiseksi. Kokeiluerän tutkimustulosten valmistuttua valmistusprosessi on muutettu aikaisempia vuosia vastaavaksi. Lemminkäinen on näin ollen suorittanut kalliomurskeista laadunvalvonnan näytteiden avulla täysin vaaditun mukaisesti ennen kuin kiviainekset on sovitun mukaisesti tullut toimittaa hankintayksikölle.

Hankintayksikön tiedossa on ollut, että alkuperäiset, arvoltaan heikommat kiviaineksen laatua koskevat tulokset ovat johtuneet sellaisesta seikasta, johon on yksinkertaisesti voitu vaikuttaa lisäämällä kubisaattori tuotantomenetelmään. Hankintayksiköllä ei siten ole ollut perusteita muuttaa aiemmin hakijan hyväksi tekemäänsä hankintapäätöstä.

Hankintayksikkö on jo ennen uusien tulosten saamista yliopistolta ilmoittanut, ettei se tule hyväksymään hakijan toimittamaa kiviainesta. Hankintayksikkö ei ole uudessa päätöksessään perustellut uusien tulosten huomiotta jättämistä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 1 §:n 2 momentin mukaan lain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuolisia mahdollisuuksia tarjota tavaroita, palveluita ja rakennusurakointia julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintapäätöksen peruuttaminen

Hakijan hakemus kohdistuu Tampereen kaupungin 31.5.2010 tekemään hankintapäätökseen (§ 54). Hankintayksikkö on edellä mainitulla päätöksellään perunut 12.4.2010 tehdyn aiemman hankintapäätöksen (§ 33) hakijan valinnasta I-laatuluokan kiviainesten toimittajaksi sekä valinnut toimittajaksi Hämeen Kuljetus Oy:n. Hankintayksikön mukaan ensimmäisen hankintapäätöksen jälkeen on ilmennyt, että valitun tarjoajan tarjoamat kiviainekset eivät ole täyttäneet tarjouspyynnössä asetettuja laatuvaatimuksia. Hankintayksikkö on siten pitänyt tarjousta tarjouspyynnön vastaisena.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalaissa, sellaisena kuin se oli voimassa laissa 348/2007, jota sovelletaan ennen 1.6.2010 aloitettuihin hankintoihin, ei ole nimenomaisia säännöksiä hankinnan keskeyttämisestä tai hankintamenettelyssä ilmenneiden virheiden oikaisemisesta. Kuitenkin arvioitaessa hankintayksikön hankintamenettelyn kuluessa tekemiä ratkaisuja ratkaisevana on pidettävä sitä, onko hankintayksikkö kohdellut ehdokkaita tai tarjoajia hankintalain 1 §:n 2 momentissa ja 2 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Näin ollen hankintayksikön menettelyn oikeellisuutta on arvioitava sen perusteella, onko hankintayksikkö esittämällään tavalla voinut katsoa hakijan tarjouksen tarjouspyynnön vastaiseksi.

Hakijan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Hankintalain 46 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 46 §:n esitöissä (HE 50/2006 vp s. 91) on todettu, että tarjouksen poissulkemista tulisi arvioida nimenomaan tarjoajien tasapuolisen kohtelun näkökulmasta. Vastaavasti oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että hankintayksikkö on tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi velvollinen sulkemaan tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen tarjouskilpailusta silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa.

Edelleenkin hankintalain 46 §:n esitöissä (HE 50/2006 vp s. 91) todetaan, että tarjoaja voi esittää erilaisia selvityksiä osoittaakseen tarjouksen olevan esitettyjen suorituskykyä tai toiminnallisia ominaisuuksia koskevien vaatimusten mukainen. Jos hankintayksikkö katsoo, ettei tarjoajan tarjous täytä esitettyjä vaatimuksia, sen tulee edellytyksen puuttumisen vakavuudesta riippuen joko pyytää tarjoajalta täydennyksiä tarjoukseen tai hylätä tarjous tarjouspyyntöä vastaamattomana. Hankintayksikön on perusteltava päätöksensä.

Hankintayksikön 31.5.2010 tekemässä hankintapäätöksessä (§ 54) todetaan, että ”12.4.2010 33 § tehtyä päätöstä muutetaan, koska Ollin Sora Oy:n tarjoama I-luokan kiviaines ei täytä tarjouspyynnön vaatimuksia”. Hankintapäätöksestä ilmenevin tavoin hankintayksikkö on toimittanut hakijan kiviaineksista 12.5.2010 otetut näytteet tutkittaviksi TTY:hyn. Testituloksista on käynyt ilmi, ettei hakijan kiviaines ole täyttänyt tarjouspyynnössä asetettuja vaatimuksia. Hankintayksikkö on 31.5.2010 tekemällään päätöksellä hylännyt hakijan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisena.

Tarjouspyynnön sivulla 1 todetaan hankinnan kohteesta ja sitä koskevista laatuvaatimuksista seuraavaa:

”Pyydämme tarjoustanne Tampereen kaupungin asfalttiasemalla vuonna 2010 käytettävistä kiviaineksista. Kiviainekset ovat kalliomurskeita ja niiden on täytettävä laatuvaatimukset. Rakeisuuspoikkeamien arvioinnin perusteina käytetään Tielaitoksen julkaisua Murskaustyöt, TIEL 2212809-98 sekä Asfalttinormit 2008:a soveltuvin osin. Rakeisuusohjekäyränä kalliomurskeiden osalta käytetään Asfalttinormit 2008 ohjekäyriä.

Toimitukseen kuuluu murskeiden valmistus ja siirto Tampereen kaupungin asfalttiasemalle. Kalliomurskeet tulee olla valmiiksi murskattuna toimittajalla varastokasoina ja niistä on suoritettava laadunvalvonta näytteiden avulla ennen kiviainesten toimittamista tilaajalle. Murskenäytteiden ottamisessa ja tutkimisessa sovelletaan Murskaustyöt, TIEL 2212809-98 mukaista ohjetta.

Hankinnan kohteina ovat I-luokan kalliomurskeita 8 100 tn ja III-luokan kalliomurskeita 29 000 tn. Edellä mainitut hankintamäärät ovat arvioita eivätkä sido tilaajaa.”

Markkinaoikeus toteaa, että tielaitoksen julkaisun TIEL 2212809-98 kohdan 7 sekä Päällystealan Neuvottelukunta ry:n Asfalttinormit 2008 -julkaisun kohdan 4.3 mukaan tiepäällysteenä käytettävän kivimurskeen lujuusominaisuuksia määritetään nastarengaskulutuskestävyyden osalta pohjoismaisella kuulamyllymenetelmällä standardin SFS-EN 1097-9 mukaisesti.

Tielaitoksen mainitussa julkaisussa päällystemurskeet jaotellaan laatuluokkiin I-VI tuotteesta kuulamyllymenetelmällä saatujen tulosten perusteella. Asfalttinormit 2008 -julkaisussa kiviainekset on jaettu kuulamyllytestien tulosten perusteella luokkiin AN7, AN10, AN14 ja AN19, jotka vastaavat kuulamyllyarvon perusteella tielaitoksen julkaisun laatuluokkia I, II, III ja IV.

Tarjouspyynnössä on siten edellytetty hankinnan kohteena olevan I-laatuluokan kivimurskeen olevan edellä mainitun standardin SFS-EN 1097-9 mukaisesti mitatulta kuulamyllyarvoltaan on pienempi tai yhtäsuuri kuin 7, eli Asfalttinormeista ilmenevien pyöristyssääntöjen perusteella enintään 7,4.

Hakija on toimittanut ensimmäisen 12.4.2010 tehdyn hankintapäätöksen jälkeen Lemminkäisen keskuslaboratorioon kaksi kuulamyllynäytettä. Testitulosten mukaan näytteiden kuulamyllyarvot ovat olleet 7,0 ja 7,3. Hankintayksikkö on tämän jälkeen toimittanut omatoimisesti hakijan kiviaineksista 12.5.2010 ottamansa uudet näytteet tutkittaviksi TTY:hyn. Testitulosten mukaan näytteiden kuulamyllyarvot ovat olleet 7,7, 8,6 ja 12,1. Kyseiset kuulamyllyarvot ovat siten ylittäneet tarjouspyynnössä edellytetyn 7,4 raja-arvon.

Hakija on esittänyt markkinaoikeudessa, että sen on alun perin ollut tarkoitus toimittaa hankintayksikölle kolmivaihemurskauksella tuotettua kalliomursketta. Edellä mainitut ensimmäiset kuulamyllynäytteet on otettu juuri tällä tavoin tuotetuista kiviaineksista. Hankintayksikön TTY:ltä tilaamien tutkimusten jälkeen hakija on ottanut kaksi uutta näytettä, joiden tuotantovaiheessa on edellisistä näytteistä poiketen käytetty niin sanottua kubisaattoria, ja tilannut TTY:ltä kuulamyllytutkimuksen näistä näytteistä. Kyseisten näytteiden kuulamyllyarvot ovat 20.5.2010 päivätyn testausselosteen mukaan olleet 5,3 ja 5,4. Nämä arvot ovat siten alittaneet tarjouspyynnössä edellytetyn 7,4 raja-arvon. Hakijan tarjoamat kalliomurskeet, joiden tuotannossa on käytetty kubisaattoria, ovat näin ollen olleet kuulamyllyarvoltaan tarjouspyynnön edellyttämällä tavalla I-luokan eli AN7-luokan kalliomurskeita.

Tarjouspyynnön mukaan kalliomurskeet on tullut olla toimittajalla valmiiksi murskattuina varastokasoina. Edelleenkin tarjouspyynnössä on edellytetty, että murskeista on tullut suorittaa laadunvalvonta näytteiden avulla ennen kiviainesten toimittamista tilaajalle. Tarjouspyynnössä ei ole asetettu vaatimuksia kalliomurskeen tuotantomenetelmälle. Esimerkiksi mahdollisuutta kubisaattorin käyttämisestä kalliomurskeen tuotannossa ei ole tarjouspyynnössä kielletty.

Hankintayksikkö on toimittanut hakijan kiviaineksista 12.5.2010 ottamansa uudet näytteet tutkittaviksi TTY:hyn. Hankintayksikön 31.5.2010 tekemä uusi hankintapäätös on perustunut näihin kiviainesnäytteisiin. Markkinaoikeus toteaa hankintayksikön menettelyn osoittavan, että se on pitänyt TTY:n tutkimustuloksia luotettavina. Hankintayksikkö on myös ollut uutta hankintapäätöstä 31.5.2010 tehdessään tietoinen TTY:n 20.5.2010 tekemien uusien tutkimusten tuloksista.

Edelleenkin markkinaoikeus toteaa, että saattamalla 20.5.2010 teettämänsä uudet testitulokset hankintayksikön tietoon hakija on tarjouspyynnössä edelletyllä tavalla ennen kiviainesten toimittamista suorittamallaan laadunvalvonnalla osoittanut pystyvänsä toimittamaan hankintayksikölle tarjouspyynnön mukaiset vaatimukset täyttävää kalliomursketta. Hankintayksikkö ei ole 31.5.2010 tekemässään uudessa hankintapäätöksessä esittänyt perusteluja sille, miksi se ei ole huomioinut 20.5.2010 tehtyjen uusien tutkimusten tuloksia uutta hankintapäätöstä tehdessään. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella 20.5.2010 tehtyjen testitulosten luotettavuutta ei ole muutoinkaan aihetta epäillä.

Markkinaoikeus katsoo, että hakija on osoittanut tarjoamansa kivimurskeen olleen tarjouspyynnössä edellytetyn mukaista ennen kuin hankintayksikkö on 31.5.2010 tekemällään uudella hankintapäätöksellä muuttanut aiemmin 12.4.2010 tekemäänsä päätöstä. Näin ollen hankintayksiköllä ei ole ollut perusteltua syytä pitää hakijan tarjousta tarjouspyynnön vastaisena uutta hankintapäätöstä tehdessään. Hankintayksikön on siten katsottava tältä osin menetelleen hakijaa kohtaan syrjivsti ja tasapuolisen kohtelun vaatimuksen vastaisesti.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa tulee siten harkittavaksi hankintalain 76 §:ssä (348/2007) säädetyn seuraamuksen määrääminen.

Seuraamus

Hankintamenettely on koskenut vuoden 2010 aikana hankittavia kiviaineksia. Koska hankinnan sopimuskausi on jo päättynyt, hankintalain 76 §:n 2 momentti (348/2007) huomioon ottaen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi enää tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 76 §:n 1 momentin 4 kohdan (348/2007) mukaan hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Tarjouspyynnön mukaan tarjouksen valintaperusteena on ollut hinnaltaan halvin tarjous. I-laatuluokan kiviainesten osalta hakijan tarjouksen hinta on ollut 132.750 euroa, kun toiseksi halvimman tarjoajan Hämeen Kuljetus Oy:n tarjous on ollut 134.440 euroa.

Markkinaoikeus toteaa, että virheettömässä menettelyssä hankintayksikkö ei olisi muuttanut 12.4.2010 tekemäänsä aiempaa hankintapäätöstä (§ 33), jolla hakija on valittu I-laatuluokan kiviainesten toimittajaksi. Näin ollen hakija olisi virheettömässä menettelyssä voittanut tarjouskilpailun.

Hyvitysmaksua määrättäessä on hankintalain 76 §:n 2 momentin (348/2007) mukaan otettava huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu, hankinnan kokonaisarvo ja hakijalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko. Mainitut seikat huomioon ottaen markkinaoikeus harkitsee hyvitysmaksun määräksi 10.000 euroa.
Korkein hallinto-oikeus on katsonut 16.10.2003 antamassaan päätöksessä taltionumero 2509, että hyvitysmaksua on pidettävä korkolain 1 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla perusteeltaan julkisoikeudellisena. Päätöksessä on edelleen katsottu, että kun korkolain viivästyskorkoa koskevia säännöksiä ei näin ollen voida soveltaa hyvitysmaksuun eikä hyvitysmaksun maksamisen viivästymisestä myöskään ole annettu erityissäännöstä, vaatimus koron maksamisesta hyvitysmaksulle on lakiin perustumaton. Vaatimus koron maksamisesta asiassa määrättävälle hyvitysmaksulle on näin ollen hylättävä.
Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi hankintayksikkö on velvoitettava korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut. Hankintayksikkö saa vastaavasti pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Hakija on liiketoiminnastaan arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Sen vuoksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus määrää Tampereen kaupungin maksamaan Ollin Sora Oy:lle hyvitysmaksuna 10.000 euroa.

Markkinaoikeus velvoittaa Tampereen kaupungin korvaamaan Ollin Sora Oy:n oikeudenkäyntikulut 1627,50 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen muilta osin sekä Tampereen kaupungin oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Nina Korjus, Pasi Yli-Ikkelä ja Matti Vedenkannas.