MAO:144/11

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus - palvelukeskuksen julkaisujärjestelmä
- hankinnan kokonaisarvo
- EU-hankintailmoitus
- epäselvä tarjouspyyntö

Dnro 69/10/JH
Antopäivä 22.3.2011

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Valtiovarainministeriö on pyytänyt 8.10.2009 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) julkaisujärjestelmän toimittamisesta. Hankintaan on liittynyt myös erikseen tehtävä palvelusopimus ylläpidosta ja tuesta kolmen vuoden ajaksi kahden vuoden optiokausineen. Hankinnasta on 8.10.2009 julkaistu avointa menettelyä koskeva kansallinen hankintailmoitus. Tarjouskilpailuun on osallistunut 12 tarjoajaa.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus (jäljempänä myös hankintayksikkö) on 4.2.2010 tekemällään päätöksellä (184/02 05 02/10) ilmoittanut, että valtiovarainministeriö on valinnut palvelukeskuksen julkaisujärjestelmän toimittajaksi Fujitsu Services Oy:n.

Hankintayksikkö on ilmoittanut, että se ei tee hankintasopimusta voittaneen tarjoajan kanssa tai jatka hankintamenettelyä muullakaan tavalla ennen kuin markkinaoikeus on antanut asiassa päätöksen.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo ilman optiokautta on voittaneen tarjouksen perusteella ollut noin 290.000 euroa.

HAKEMUS

Hakija on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa 4.2.2010 tehdyn hankintapäätöksen sekä velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä ja järjestämään uuden tarjousvertailun. Hakija on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan hakijalle hyvitysmaksua. Hakija on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hakijan arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 9.496 eurolla sekä asianosaiskulut 3.781 eurolla korkoineen.

Tarjouspyynnössä ei ole tarjoajien asiantuntemusta ja kokemusta koskevan vertailuperusteen osalta ilmoitettu, miten hankintayksikkö tulee vertailuperustetta arvioimaan.

Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut monilta osin tarjouspyynnön vastainen ja se olisi tästä johtuen tullut sulkea tarjouskilpailusta. Puutteiden olisi tullut joka tapauksessa vaikuttaa voittaneen tarjoajan tarjousvertailussa saamiin laatupisteisiin oleellisesti alentavasti.

Hankintayksikkö on käyttänyt tarjousten vertailussa tarjoajaan liittyviä tekijöitä. Julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 52 §:n ja oikeuskäytännön mukaan tarjoajan soveltuvuus on arvioitava ennen tarjousten vertailua. Oikeuskirjallisuuden ja oikeuskäytännön mukaan tarjoajalta voidaan edellyttää esimerkiksi kokemusta alalta tai innovatiivisuutta suunnitelmien osalta. Nämä tekijät kuitenkin liittyvät tarjoajaan eikä niitä saa pääsääntöisesti käyttää varsinaisessa tarjousten vertailussa. Kyseisillä seikoilla on nyt käsillä olevassa tapauksessa merkitystä ainoastaan hankintalain 59 §:n mukaisen teknisen suorituskyvyn ja ammatillisen pätevyyden toteamisessa ja vastaavasti tarjoajan soveltuvuuden arvioinnissa, eikä niitä olisi siten tullut käyttää varsinaisessa tarjousvertailussa.

Hankintayksikön laatiman perustelumuistion vertailutaulukosta käy ilmi, että hankintayksikkö on ottanut tarjousvertailuun arviointiperusteita, joita ei ole mainittu tarjouspyynnössä, eikä vertailua ole siten toteutettu hankintalain mukaisesti. Hankintayksikön toteuttama arviointi ja tarjousten pisteytys eivät myöskään ole vastanneet tarjousten sisältöä ja niissä olevia todellisia eroja. Tarjousvertailu ei ole ollut tasapuolista, koska laadultaan samantasoiset tarjoukset ovat saaneet erilaiset pisteet eri vertailuperusteiden osalta.

Hankintayksikkö ei ole perustellut hankintapäätöstään hankintalain 73 §:n (348/2007) edellyttämällä tavalla. Hankintapäätöksestä ei käy ilmi, miten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiksi asetettuja laatukriteereitä on sovellettu, millä perusteilla pisteitä on annettu kullekin tarjoajalle ja mihin tarjouksissa oleviin eroihin tarjousvertailun piste-erot ovat perustuneet. Hankintapäätöksen liitteenä olevissa vertailumuistiossa ja hankintayksikön tarjousvertailusta laatimassa perustelumuistiossa olevat sanalliset arviot tarjousten kokonaistaloudellisuuden arviointiperusteista ovat epäselvät ja puutteelliset sekä perustuvat mielikuviin, eivät tosiseikkoihin.

Virheettömässä menettelyssä hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu.

VASTINE

Hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvaamaan hankintayksikön arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 4.382,24 eurolla laillisine korkoineen.

Hakijan vaatimukset ovat perusteettomia. Hankintamenettelyn kaikissa vaiheissa on noudatettu hankintalain säännöksiä. Kaikkia tarjouskilpailuun osallistujia on kohdeltu tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen ja kokonaistaloudellisesti edullisin. Hankintapäätös on perusteltu laissa edellytetyin tavoin.

Hankinnassa on ollut kyse hankintalain 72 §:n 1 momentissa tarkoitetusta palveluhankinnasta, joten vertailuperusteina on voitu käyttää myös tarjoajaan liittyviä perusteita.

LAUSUNTO

Fujitsu Services Oy ei sille varatusta tilaisuudesta huolimatta ole antanut lausuntoa.

VASTASELITYS

Hakija on antanut vastaselityksen.

LISÄSELVITYS

Hankintayksikkö on lisäselvityksessään todennut selvittäneensä ennen hankintailmoituksen tekemistä vastaavien hankintojen kustannuksia, mutta tällaisia vertailutietoja ei ole ollut saatavissa. Hankintayksikkö on arvioinut hankinnan arvonlisäverottoman kokonaisarvon alittavan EU-kynnysarvon, joten hankinnasta on julkaistu vain kansallinen hankintailmoitus. Tarjousten hintataso on ollut hankintayksikölle yllätys.

Hankintayksikkö on lisäksi toimittanut markkinaoikeudelle valtiovarainministeriön 22.1.2010 päivätyn kirjeen ”Palkeet julkaisujärjestelmän hankinnan siirto”. Kirjeen mukaan valtiovarainministeriö käynnisti lokakuussa 2007 palvelukeskusverkoston kehittämistyön palvelukeskusten yhdistämiseksi. Osana Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen perustamistoimia valtiovarainministeriö käynnisti lokakuussa 2009 tarjouskilpailun palvelukeskuksen julkaisujärjestelmän hankkimiseksi. Tarjouskilpailua edelsi yhdessä palvelukeskushenkilöstön kanssa toteutettu vaatimusmäärittelyvaihe. Hankinnan varsinainen toimeenpano ja hankintasopimus oli suunniteltu tehtäväksi palvelukeskuksen toimesta ja johdolla vuoden 2010 puolella.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus aloitti toimintansa 1.1.2010. Yhdistämistä toteuttavat valtiovarainministeriön kehittämishankkeet päättivät toimintansa 31.12.2009. Tarjousmenettelyn keskeneräisyyden vuoksi julkaisujärjestelmän hankintapäätöstä ei voitu tehdä 31.12.2009 mennessä valmisteluhankkeen toimesta.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen aloitettua toimintansa itsenäisenä virastona hankintaa koskeva valmistelu ja päätöksenteko oli tarkoituksenmukaista viedä loppuun palvelukeskuksessa. Valtiovarainministeriön mukaan asia sovittiin yhteisymmärryksessä palvelukeskuksen kanssa.

Hankintaan liittyvät asiakirjat on toimitettu valtiovarainministeriöstä palvelukeskukselle, jonka tehtäväksi hankintaa koskevat päätökset ja sopimukset siirtyivät.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Hankinnan arvo

Valtiovarainministeriö on 8.10.2009 päivätyllä tarjouspyynnöllä pyytänyt tarjouksia Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen julkaisujärjestelmän toimittamisesta sekä ylläpidosta ja tuesta. Kysymys on siten hankintalain 5 §:n 4 kohdan mukaisesta palveluhankinnasta, jossa hankinnan kohteena on hankintalain liitteen A mukainen palvelu.

Hankintalain 15 §:n 2 kohdassa (348/2007) palveluhankinnoille säädetty kansallinen kynnysarvo on vuodelle 2009 ollut 15.000 euroa ja 16 §:n 1 momentin 1 kohdassa valtion keskushallintoviranomaiselle säädetty EU-kynnysarvo 133.000 euroa.

Julkisista hankinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (jäljempänä hankinta-asetus) 3 §:n 1 momentin (614/2007) mukaan hankintalain 16 §:ää sovellettaessa valtion keskushallintoviranomaisina pidetään muun ohella ministeriöitä ja ministeriöiden välittömään alaisuuteen tai niiden hallinnonalalle muuten kuuluvia virastoja.

Hankintailmoituksen mukaan hankintayksikkönä on valtiovarainministeriö. Hankintailmoituksessa on täsmennyksenä ilmoitettu, että valtiovarainministeriö ei tule toimimaan hankinnassa tilaaja- tai sopimusosapuolena, vaan hankintaa koskevat sopimukset tekee Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus, jonka tarpeisiin ja ohjauksessa hankinta tullaan toteuttamaan. Markkinaoikeudelle toimitetun selvityksen mukaan valtiovarainministeriö on siirtänyt hankintaa koskevan valmistelun ja päätöksenteon Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukselle. Markkinaoikeus katsoo, että hankinnan toteuttajana on ollut hankinta-asetuksen 3 §:n 1 momentissa (614/2007) tarkoitettu valtion keskushallinto-viranomainen.

Hankintalain 17 §:n 1 momentin mukaan hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on käytettävä suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Arvoa laskettaessa on otettava huomioon myös hankinnan mahdolliset vaihtoehtoiset toteuttamistavat ja hankintasopimukseen sisältyvät optio- ja pidennysehdot sekä ehdokkaille tai tarjoajille maksettavat palkkiot tai maksut. Pykälän 5 momentin mukaan ennakoidun arvon on pädettävä silloin, kun hankintayksikkö toimittaa hankintailmoituksen julkaistavaksi tai muuten aloittaa hankintamenettelyn. Markkinaoikeus toteaa, että ennakoitu arvo on laskettava huolellisesti.

Hankintayksikön mukaan se on selvittänyt ennen hankintailmoituksen tekemistä vastaavien hankintojen kustannuksia, mutta tällaisia vertailutietoja ei ole ollut saatavissa. Hankintayksikkö on arvioinut hankinnan arvonlisäverottoman kokonaisarvon alittavan EU-kynnysarvon, joten hankinnasta on julkaistu vain kansallinen hankintailmoitus. Tarjousten hintataso on ollut hankintayksikölle yllätys.

Tarjouskilpailuun tulleiden 12 tarjouksen hinnat ovat ilman tarjouspyynnössä mainittua kahden vuoden ylläpito- ja tukioptiota olleet 134.173–1.064.772 euroa ja siten ylittäneet hankintalain 16 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädetyn EU-kynnysarvon. Voittaneen tarjouksen arvonlisäveroton kokonaishinta ilman optiokautta on ollut 289.820 euroa.

Markkinaoikeus katsoo, että kun otetaan huomioon tarjouskilpailuun osallistuneiden tarjoajien suuri määrä, hankinnan ennakoidun arvon suuruusluokka hankintaan sovellettavien säännösten selvittämisen kannalta riittävällä tarkkuudella olisi ollut hankintayksikön huolellisella toiminnalla toteutettavissa. Tarjouskilpailuun tulleista tarjouksista yhdenkään hinta ei ole edes ilman optiokautta jäänyt alle hankintaan sovellettavan EU-kynnysarvon, vaan hinnat ovat pääosin ylittäneet kyseisen kynnysarvon moninkertaisesti. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole perustellusti voinut lähteä siitä, että hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo alittaa EU-kynnysarvon.

Hankintailmoituksen julkaiseminen

EU-kynnysarvot ylittäviin tavarahankintoihin sovellettavan hankintalain 35 §:n 1 momentin (348/2007) mukaan hankintayksikön on toimitettava julkaistaviksi ennakkoilmoitus ja hankintailmoitus, suunnittelukilpailua koskeva ilmoitus, käyttöoikeusurakkaa koskeva ilmoitus sekä jälki-ilmoitus siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään.

Hankinta-asetuksen 9 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan hankintayksikön on toimitettava julkaistavaksi hankintailmoitus avoimella tai rajoitetulla menettelyllä, puitejärjestelyllä, neuvottelumenettelyllä tai kilpailullisella neuvottelumenettelyllä toteutettavasta hankintalain 16 §:n 1 momentissa tarkoitetun EU-kynnysarvon ylittävästä tavarahankinnasta, hankintalain liitteen A palveluhankinnasta ja rakennusurakasta.

Hankintayksikön on hankinta-asetuksen 15 §:n 1 momentin (614/2007) mukaan toimitettava EU-ilmoitukset julkaistaviksi www.hankintailmoitukset.fi-internet-osoitteen kautta kauppa- ja teollisuusministeriön (nykyisin työ- ja elinkeinoministeriön) ilmoittamalle taholle, jonka on lähetettävä ilmoitukset edelleen Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistoon (nykyisin Euroopan unionin julkaisutoimisto) ja merkittävä ilmoituksiin lähettämispäivä.

Markkinaoikeus toteaa, että nyt kysymyksessä olevaa hankintaa koskeva hankintailmoitus on julkaistu 8.10.2009 kansallisena hankintailmoituksena työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämässä HILMA-palvelussa. Hankinnasta on näin ollen julkaistu vain hankintalain 68 §:ssä ja hankinta-asetuksen 2 luvussa tarkoitettu kansallinen hankintailmoitus mutta ei hankintalain 35 §:ssä (348/2007) ja hankinta-asetuksen 3 luvussa tarkoitettua EU-hankintailmoitusta.

Markkinaoikeus katsoo, ettei kansallisen hankintailmoituksen julkaiseminen ole turvannut potentiaalisten tarjoajien tasapuolisia mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuun.

Tarjouspyyntö

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 86) on 40 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu, että tarjouspyynnön tarkoituksena on hankinnan kohteen ja sen toteuttamiseen liittyvien seikkojen kuvaaminen siten, että sen perusteella saadaan lopullisia, yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia, joiden perusteella tarjouksia voidaan tasapuolisesti verrata.

Hankintalain 62 §:n 3 momentin mukaan käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus on ilmoitettava hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa.

Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 105 ja 106) on 62 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu, että vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen, oltava objektiivisia ja syrjimättömiä eivätkä ne saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta. Tarjouksen vertailuperusteina ei tule käyttää sellaisia perusteita, jotka liittyvät ehdokkaiden tai tarjoajien ominaisuuksiin. Ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arviointi on tehtävä 52 §:n mukaisesti ennen tarjousten arviointia ja se tulee erottaa tarjousten arvioinnista.

Tarjouspyynnössä on pyydetty tarjouksia julkaisujärjestelmäalustalla toimivista internet-, intranet- ja extranetsivustoista palveluna.

Tarjouspyynnön kohdassa 3.4 ”Käytettävät arviointiperusteet” on ilmoitettu seuraavaa:

”Tarjouksen valintaperusteena käytetään kokonaistaloudellista edullisuutta, jota arvioidaan seuraavien kriteerien ja ilmoitettujen painoarvojen perusteella:

Laatu
– tarjotun järjestelmän ja tarjouksen muun sisällön vastaavuus vaatimuksiin 30 %
– tarjoajan asiantuntemus ja kokemus 20 %
– tarjoajan ylläpito- ja tukipalvelut ja niiden ehdot 10 %

Hinta
– käyttöönottoprojektin hinta 15 %
– palvelusopimuksen hinta 25 %”.

Tarjouspyynnön liitteen 1 ”Tarjouksen rakenne- ja sisältövaatimukset” kohdan 1.1 ”Yritystiedot” mukaan tarjousten vertailuvaiheeseen pääsevät vain ne yritykset, jotka ovat ilmoittaneet 3–5 hankinnan kohteen mukaista referenssitoimitusta vuosilta 2007–2009.

Tarjouspyynnön liitteenä 2 olleen vaatimusmäärittelytaulukon kohdissa 22–32 on esitetty järjestelmän ylläpitoa koskevia vaatimuksia ja kohdissa 84–88 on esitetty tarjoajan tukipalveluita koskevia vaatimuksia. Esitetyillä tiedoilla on ollut vaikutusta vertailuperusteen ”tarjotun järjestelmän ja tarjouksen muun sisällön vastaavuus vaatimuksiin” pisteytykseen. ”Tarjoajan ylläpito- ja tukipalvelut ja niiden ehdot” on tarjouspyynnön mukaan kuitenkin ollut myös erillinen kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperuste.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnöstä ei ole käynyt ilmi, miltä osin tarjottujen ylläpito- ja tukipalveluiden sisältö tullaan tarjousvertailussa arvioimaan vertailuperusteen ”tarjotun järjestelmän ja tarjouksen muun sisällön vastaavuus vaatimuksiin” ja miltä osin vertailuperusteen ”tarjoajan ylläpito- ja tukipalvelut ja niiden ehdot” alla. Näin ollen tarjouspyynnön perusteella kyseiset seikat tullaan tarjousvertailussa huomioimaan kahteen kertaan, mikä on omiaan vaarantamaan tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun.

Tarjouspyynnössä ei myöskään ole tarkemmin selostettu, mitä vertailuperusteilla ”tarjoajan ylläpito- ja tukipalvelut ja niiden ehdot” ja ”tarjoajan asiantuntemus ja kokemus” tarkoitetaan, sekä mitä seikkoja kyseisten vertailuperusteiden osalta tullaan arvioimaan. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että kyseiset vertailuperusteet ovat olleet niin yksilöimättömiä ja epätäsmällisiä, etteivät tarjoajat ole voineet niiden perusteella riittävällä tavalla ennakoida sitä, millä seikoilla tulee olemaan merkitystä tarjousvertailussa. Vertailuperusteet ovat antaneet hankintayksikölle lähes rajoittamattoman vapauden tarjousten vertailussa. Vertailuperusteen ”tarjoajan asiantuntemus ja kokemus” epäselvyyteen on vaikuttanut myös se, että tarjouspyynnössä ei ole eroteltu seikkoja, joilla on merkitystä yhtäältä tarjoajien soveltuvuuden arvioinnissa ja toisaalta tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailussa.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö ei ole ollut julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden mukainen.

Johtopäätös

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on siten harkittava hankintalain 76 §:ssä (348/2007) säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Kun otetaan huomioon hankintamenettelyssä todettujen virheiden laatu sekä se, mitä jäljempänä on seuraamuksen osalta lausuttu, asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamus

Hankintapäätöstä ei ole pantu täytäntöön. Hankintapäätös voidaan näin ollen kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Koska hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe jo hankintailmoituksen julkaisemisessa, voidaan hankintamenettelyn virheet tässä tapauksessa korjata vain järjestämällä kysymyksessä olevasta hankinnasta kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli hankintayksikkö aikoo edelleenkin toteuttaa kysymyksessä olevan julkaisujärjestelmän hankinnan julkisena hankintana, sen tulee järjestää hankinnasta uusi tarjouskilpailu, jossa otetaan huomioon edellä tässä päätöksessä todetut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Pykälän 2 momentin mukaan harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, että hakija joutuisi pitämään oikeudenkäynnistä aiheutuneet kulunsa kokonaan vahinkonaan. Hankintayksikkö tulee näin ollen velvoittaa korvaamaan hakijalle oikeudenkäynnistä aiheutuneet kulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi katsomalla määrällä. Vastaavasti hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus kumoaa 4.2.2010 tehdyn hankintapäätöksen palvelukeskuksen julkaisujärjestelmästä ja kieltää Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusta tekemästä sanotun päätöksen perusteella hankintasopimusta tai panemasta päätöstä muutoinkaan täytäntöön. Kieltoa on noudatettava nyt asetetun 30.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen korvaamaan Innofactor Oy:lle oikeudenkäynnistä aiheutuneet kulut 8.000 eurolla. Korvaukselle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Markkinaoikeus hylkää Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Nina Korjus, Sami Rautiainen ja Olli Wikberg.