MAO:204/11

Työ- ja elinkeinoministeriö - tuotteistetut asiantuntijapalvelut
- hankintailmoituksen virheellisyys
- hyvitysmaksun edellytykset
- kynnysarvon ylittyminen

Dnro 21/10/JH
Antopäivä 13.5.2011

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Työ- ja elinkeinoministeriö (jäljempänä myös hankintayksikkö) on pyytänyt 15.6.2009 päivätyllä tarjouspyynnöllä (dnro 3910/578/2008) tarjouksia tuotteistettujen asiantuntijapalveluiden konsulteista ajalle 30.9.2009–30.9.2013. Hankinnasta on julkaistu avointa menettelyä koskeva kansallinen hankintailmoitus.

Työ- ja elinkeinoministeriö on 14.9.2009 päivätyllä kirjeellä (3910/578/2008) antanut tarjoajille tiedon siitä, että työ- ja elinkeinoministeriön valitsema asiantuntijaryhmä on tehnyt globaali-asiantuntijapalvelun konsulttien valinnat.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (aikaisemmin Uudenmaan työ- ja elinkeinokeskus) on 22.9.2009 päivätyllä kirjeellä (dnro 321/401/2009) antanut tarjoajille tiedon siitä, että työ- ja elinkeinoministeriön valitsema asiantuntijaryhmä on tehnyt PK-LTS -asiantuntijapalvelun konsulttien valinnat.

Työ- ja elinkeinoministeriön ilmoituksen mukaan tarjouskilpailussa valituiksi tulleille asiantuntijapalveluiden konsulteille on 4.11.–16.12.2009 pidetty kysymyksessä olevia tuotekonsepteja sekä toimintatapoja ja -periaatteita koskevat koulutustilaisuudet. Koulutustilaisuuksien jälkeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ovat tehneet tilauksia valituiksi tulleilta konsulteilta.

HAKEMUS

X on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa hankintayksikön globaali-asiantuntijapalvelun konsulttien valintaa sekä PK-LTS -asiantuntijapalvelun konsulttien valintaa koskevat päätökset. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan hakijalle hyvitysmaksuna 42.000 euroa.

Tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu kuinka monta konsulttia puitejärjestelyyn valitaan kunkin asiantuntijapalvelun osalta, mikä on mahdollistanut mielivallan konsulttien valinnassa. Tarjouspyynnössä ei ole myöskään ilmoitettu vertailuperusteiden painoarvoja, mikä on antanut hankintayksikölle rajoittamattoman vapauden tarjousten vertailussa.

Hakijalle on toimitettu postitse vain tieto siitä, että hakijaa ei ole valittu tuotteistettujen asiantuntijapalveluiden konsultiksi. Hylkäystiedon mukana on ollut hakemusosoitus markkinaoikeuteen, mutta ei hankintapäätöksen perusteluja. Hakijalle on myöhemmin toimitettu yhteispistetaulukot saaduista tarjouksista.

Globaali-asiantuntijapalvelun konsulteiksi valituista puolet ja PK-LTS -asiantuntijapalvelun konsulteiksi valituista vähintään 35 on ollut Finpro ry:n tai muiden verovaroilla toimivien yhteisöjen työntekijöitä, mikä on johtanut julkistoimijoiden suhteettomaan kilpailuetuun niiden tarjoajien haitaksi, joita hankintayksikkö ei ole tukenut taloudellisesti.

VASTINE

Työ- ja elinkeinoministeriö on lausunut vastineessaan, että tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia työ- ja elinkeinoministeriön yhdessä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kanssa tuotteistamista asiantuntijapalveluista, jotka on kuvattu tarjouspyynnön liitteissä. Tarjoaja on saanut tarjota enintään kolmea tuotetta.

Hakemuksen kohteena olevien globaali- ja PK-LTS -asiantuntijapalveluiden ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on 617.850 euroa vuodessa. Arvio asiantuntijapalveluiden arvosta on perustunut kysymyksessä olevien palveluiden vuoden 2009 hankintamääriin.

Tarjoajien valinta ja tarjousten arviointi on organisoitu siten, että kullekin tuotteelle on nimetty elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista kysymyksessä olevan tuotteen hyvin tunteva tuotevastaava, joka on kutsunut tuotteen valintaryhmän jäseneksi 3-5 muuta tuotteen tuotevastaavaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista. Valintaryhmille on annettu yhtenäiset ohjeet tarjousten käsittelystä, vertailusta, täydentämismahdollisuuksista ja hankintapäätöksestä ilmoittamisesta.

Tarjousten arvioinnin tueksi on laadittu vertailuperusteiden pisteytysohjeet. Arviointikriteereille ei ole asetettu painoarvoja. Tarjousten pisteytys on perustunut ainoastaan tarjouksissa esitettyihin perusteisiin.

Hakija on antanut tarjouksen globaali -asiantuntijapalvelusta ja PK-LTS -asiantuntijapalvelusta. Globaali-asiantuntijapalveluiden osalta tarjousten vertailuun on hyväksytty noin 190 tarjousta. Kukin valintaryhmän jäsen on pisteyttänyt noin 50 tarjousta ja puheenjohtaja kaikki tarjoukset. Valintakokouksessa kukin ryhmän jäsen on esitellyt arvioitavanaan olleet tarjoukset, minkä jälkeen ryhmä on käsitellyt kaikki tarjoukset. Valintaryhmä on katsonut, että 18 pistettä on vastannut sitä tasoa, jota globaali-asiantuntijapalvelun konsultilta vaaditaan, ja päättänyt valita kaikki 18 pistettä tai enemmän saaneet tarjoajat palveluntuottajiksi. Hakijan tarjous on saanut 16 pistettä. Globaali-asiantuntijapalvelun konsulteiksi on valittu 55 tarjoajaa.

Tieto globaali-asiantuntijapalvelun konsulttien valinnan tuloksista on lähetetty tarjoajille 14.9.2009. Hakija on 17.9.2009 soittanut valintaryhmän puheenjohtajalle, jolloin hakijalle on kerrottu sen tarjouksen saamat pisteet eri vertailuperusteiden osalta, valittujen konsulttien määrä ja alin pistemäärä, jolla on tullut valituksi. Hakijalle on pyynnöstä lähetetty yhteenveto kaikkien tarjousten saamista loppupisteistä.

Hankintayksikkö on saanut PK-LTS -asiantuntijapalveluista 449 tarjousta. Valintaryhmä on päättänyt, että konsulteiksi valitaan vähintään 15 pistettä saaneet tarjoajat. Hakijan tarjous on saanut 14 pistettä. Hakijan työura on koostunut pääosin julkishallinnon piirissä hankitusta kansainvälistymisneuvonnasta. Puheena olevan asiantuntijapalvelutuotteen tekijöiden valinnassa on painotettu kysymyksessä olevan tuotteen substanssialueelta olevaa tuoretta konsultointi- ja kehittämiskokemusta.

PK-LTS -asiantuntijapalvelun konsulteiksi on valittu 248 tarjoajaa. Suuremman määrän valitseminen ei ole ollut tarkoituksenmukaista, koska konsulttien määrän tulee olla suhteutettuna kysyntään. Lisäksi hallinnointiin liittyvien tehtävien hoitaminen, kuten tuotekoulutusten järjestäminen ja konsulttirekisterin ylläpito, eivät ole puoltaneet tarpeettoman suuren asiantuntijoiden määrän valitsemista palveluntarjoajiksi.

Tieto PK-LTS -asiantuntijapalvelun konsulttien valinnan tuloksista on lähetetty tarjoajille 24.9.2009. Hakijan hankintapäätöksestä pyytämien tietojen työstäminen julkaistavaan muotoon on ollut työläs ja hidas prosessi tarjoajien suuresta lukumäärästä johtuen ja pisteytystaulukon lähettäminen hakijalle on viivästynyt. Puhelinkeskustelussa 28.9.2009 hakijalle on ilmoitettu sen tarjouksen saamat pisteet sekä käyty keskustelua puheena olevan hankinnan kilpailutuksesta ja pisteytyksen perusteista.

Finpro ry:n asiantuntijoista ja konsulteista on tarjouskilpailuun osallistunut 50 henkilöä, joista PK-LTS -asiantuntijapalvelun konsulteiksi on valittu 35 henkilöä. Kaikkien tarjoajien tarjouksia on käsitelty tasapuolisesti yhtenäisten etukäteen tarjouspyynnössä määriteltyjen kriteereiden perusteella.

Finpro ry saa toimintaansa valtionavustusta työ- ja elinkeinoministeriöltä, ja se on niin sanottu valtion virallinen vienninedistämisorganisaatio. Valtionavustus kattaa 80 prosenttia Finpro ry:n vientiverkoston ylläpidosta ja 50 prosenttia muusta sen valtionavusteisesta toiminnasta.

Osa Finpro ry:n toiminnasta, kuten konsulttipalvelut, globaali-konsulttipalvelut ja muu maksullinen neuvonta, ovat kokonaan valtionavustuksen ulkopuolella ja niistä saaduilla tuloilla se rahoittaa sen osuuden, jota valtionavustus ei kata. Globaali- ja PK-LTS -asiantuntijapalvelut kuuluvat Finpro ry:n maksullisiin palveluihin, joita työ- ja elinkeinoministeriön alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ostavat tarjouskilpailussa valituksi tulleilta Finpro ry:n asiantuntijoilta.

Tarjouskilpailussa valituiksi tulleille asiantuntijapalveluiden konsulteille on 4.11.–16.12.2009 pidetty kysymyksessä olevia tuotekonsepteja sekä toimintatapoja ja -periaatteita koskevat koulutustilaisuudet. Koulutustilaisuuksien jälkeen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset ovat tehneet tilauksia valituiksi tulleilta konsulteilta.

VASTASELITYS

Hakija on lausunut vastaselityksessään, että hankintayksikkö on vasta markkinaoikeudelle toimittamassaan vastineessa esittänyt vertailuperustekohtaiset arviointitaulukot, joiden olisi tullut olla tarjoajien saatavilla jo hankintapäätöksestä ilmoitettaessa. Näin myöhään hankintapäätöksen tekemisen jälkeen saatujen arviointitaulukoiden tutkiminen veisi vain hakijan aikaa.

Kullakin tarjoajalla on ollut omat erityisvahvuutensa jonkin tietyn toimialan, tuotteen, palvelun tai kohdemarkkinan osaamisalueella. Tarjousten rajattu esitysmuoto, eri asiantuntijapalveluille yhteiset vertailuperusteet ja pitkä hankintakausi eivät ole taanneet tarjoajien tasapuolista kohtelua.

Hakijan ansioluettelossa on esitetty kotisivuviite. Hakijan kotisivuilta on käynyt ilmi, että hakijan noin 40 vuotta jatkuneesta työurasta vain noin neljä vuotta on kertynyt julkishallinnon palveluksesta ja että hakijan muu työkokemus on kertynyt elinkeinoelämän kansainvälisen liiketoiminnan tehtävistä.

LISÄVASTINE

Hankintayksikkö on lausunut lisävastineessaan, että tarjouskilpailussa käytetyt vertailuperusteet ja arviointiasteikko on ilmoitettu tarjouspyynnössä ja ne ovat olleet kaikkien tarjoajien käytössä tarjousten laatimishetkellä. Tarjouskilpailulla on haettu asiantuntijoiksi kunkin tuotteen substanssiosaamisen asiantuntijoita. Kaikkia tarjoajia on arvioitu samoja vertailuperusteita käyttäen ja arviointi on perustunut ainoastaan tarjoajien tarjouksissaan esittämiin tietoihin.

Hakijan tarjouksessa hakijan kotisivu on ilmoitettu yhdeksi yrityksen yhteistietojen kohdaksi. Kotisivun huomioiminen tiedon lähteenä voidaan rinnastaa erilliseksi liitteeksi tai selvitykseksi. Tarjouspyynnössä on erityisesti korostettu, että muita kuin siinä pyydettyjä liitteitä tai selvityksiä ei saa liittää tarjoukseen.

Loppuasiakkaana oleva pk-yritys maksaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kunkin asiantuntijapalvelutuotteen osalta työ- ja elinkeinoministeriössä määritellyt hinnat. Finpro ry ei voi käyttää hinnoittelussaan subventoituja myyntihintoja millään lailla kilpailua vääristävällä tavalla. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten maksamat palkkiot Finpro ry:n asiantuntijoille ovat samansuuruiset kuin muille tuotteistettuja asiantuntijapalveluja tuottaville asiantuntijoille.

LISÄKIRJELMÄ

Hakija on toimittanut lisäkirjelmän.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hakemuksen tutkiminen

Julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 77 §:n (348/2007) mukaan hakemus markkinaoikeudelle on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon 73 §:n 1 momentissa (348/2007) tarkoitetusta päätöksestä sekä hakemusosoituksen.

Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 120) on kyseisen lainkohdan osalta todettu muun ohella, että hävinneelle tarjoajalle tehdyn ilmoituksen tai sen liitteiden tulisi sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta sekä siihen vaikuttaneista keskeisistä seikoista. Tällaisia seikkoja ovat lähinnä tarjouskilpailun voittaneen tarjoajan nimi, ehdokkaan, tarjoajan ja tarjouksen valintaperusteet ja niiden soveltamistapa.

Hankintalain 73 §:n 1 momentin (348/2007) mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Päätökseen tulee liittää kirjallinen ohje asian saattamisesta markkinaoikeuteen (hakemusosoitus). Päätös perusteluineen sekä hakemusosoitus on annettava tiedoksi kirjallisesti niille, joita asia koskee. Ehdokkaan ja tarjoajan katsotaan saaneen päätöksen ja hakemusosoituksen tiedoksi, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua niiden lähettämisestä.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hakijalle on 14.9.2009 lähetetty kirjeitse tieto siitä, että hakijaa ei ole valittu globaali-asiantuntijapalvelun konsultiksi, ja 22.9.2009 kirjeitse tieto siitä, että hakijaa ei ole valittu PK-LTS -asiantuntijapalvelun konsultiksi. Kirjeiden liitteenä on ollut muutoksenhakuosoitus asian saattamisesta markkinaoikeuteen.

Hakijalle on lisäksi 18.9.2009 toimitettu sähköpostitse taulukko, josta on ilmennyt globaali-asiantuntijapalvelun konsulteiksi valitut ja ei-valitut tarjoajat sekä tarjouskilpailuun osallistuneiden tarjoajien saamat yhteispisteet. Hakijalle on 7.1.2010 sähköpostitse toimitettu vastaava taulukko PK-LTS -asiantuntijapalvelun osalta. Taulukoista ei ole ilmennyt se, miten tarjouksia on arvioitu ilmoitettujen vertailuperusteiden osalta.

Hankintayksikkö on toimittanut vasta vastineensa liitteenä markkinaoikeuteen taulukot, joissa on ilmoitettu hakemuksen kohteena olevien palveluiden osalta kunkin tarjouksen saamat pisteet jokaisen kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteen osalta.

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hakija on saanut riittävät tiedot hankintayksikön ratkaisusta ja sen perusteista vasta hankintayksikön markkinaoikeuteen toimittamista vertailuperustekohtaisista pisteytystaulukoista. Hankintalain 77 §:ssä (348/2007) säädetty 14 päivän määräaika hakemuksen tekemiselle markkinaoikeuteen ei ole näin ollen alkanut kulua ennen hakemuksen toimittamista markkinaoikeuteen ja hakemus on siten tutkittava.

Hankintamenettely

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankinnan arvo

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt 15.6.2009 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia tuotteistettujen asiantuntijapalveluiden konsulteista. Kysymys on siten hankintalain 5 §:n 4 kohdan mukaisesta palveluhankinnasta, jossa hankinnan kohteena on hankintalain liitteen A mukainen palvelu.

Hankintalain 15 §:n 2 kohdassa (348/2007) palveluhankinnoille säädetty kansallinen kynnysarvo on vuodelle 2009 ollut 15.000 euroa ja 16 §:n 1 momentin 1 kohdassa valtion keskushallintoviranomaiselle säädetty EU-kynnysarvo 133.000 euroa.

Julkisista hankinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (jäljempänä hankinta-asetus) 3 §:n 1 momentin (614/2007) mukaan hankintalain 16 §:ää sovellettaessa valtion keskushallintoviranomaisina pidetään muun ohella ministeriöitä ja ministeriöiden välittömään alaisuuteen tai niiden hallinnonalalle muuten kuuluvia virastoja. Hankinnan toteuttajana on siten ollut hankinta-asetuksen 3 §:n 1 momentissa (614/2007) tarkoitettu valtion keskushallintoviranomainen.

Hankintalain 17 §:n 1 momentin mukaan hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on käytettävä suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Arvoa laskettaessa on otettava huomioon myös hankinnan mahdolliset vaihtoehtoiset toteuttamistavat ja hankintasopimukseen sisältyvät optio- ja pidennysehdot sekä ehdokkaille tai tarjoajille maksettavat palkkiot tai maksut. Pykälän 5 momentin mukaan ennakoidun arvon on pädettävä silloin, kun hankintayksikkö toimittaa hankintailmoituksen julkaistavaksi tai muuten aloittaa hankintamenettelyn. Markkinaoikeus toteaa, että ennakoitu arvo on laskettava huolellisesti.

Hankintayksikkö on ilmoittanut, että hakemuksen kohteena olevien globaali- ja PK-LTS -asiantuntijapalveluiden ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut 617.850 euroa vuodessa. Arvio asiantuntijapalveluiden arvosta on perustunut kysymyksessä olevien palveluiden vuoden 2009 hankintamääriin.

Nyt kysymyksessä olevien palveluiden hankinta on ollut osa laajempaa, yhteensä kymmenen tuotteistetun asiantuntijapalvelun hankintaa. Hankintakauden pituus on neljä vuotta. Pelkästään hakemuksen kohteena olevien kahden asiantuntijapalvelun vuosittainen ennakoitu kokonaisarvo on selvästi ylittänyt hankintalain 16 §:n 1 momentin 1 kohdassa valtion keskushallintoviranomaisten tavara- ja palveluhankinnoille vuodelle 2009 vahvistetun EU-kynnysarvon. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole perustellusti voinut lähteä siitä, että hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo alittaa EU-kynnysarvon.

Hankintailmoituksen julkaiseminen

EU-kynnysarvot ylittäviin tavarahankintoihin sovellettavan hankintalain 35 §:n 1 momentin (348/2007) mukaan hankintayksikön on toimitettava julkaistaviksi ennakkoilmoitus ja hankintailmoitus, suunnittelukilpailua koskeva ilmoitus, käyttöoikeusurakkaa koskeva ilmoitus sekä jälki-ilmoitus siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään.

Hankinta-asetuksen 9 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan hankintayksikön on toimitettava julkaistavaksi hankintailmoitus avoimella tai rajoitetulla menettelyllä, puitejärjestelyllä, neuvottelumenettelyllä tai kilpailullisella neuvottelumenettelyllä toteutettavasta hankintalain 16 §:n 1 momentissa tarkoitetun EU-kynnysarvon ylittävästä tavarahankinnasta, hankintalain liitteen A palveluhankinnasta ja rakennusurakasta.

Hankintayksikön on hankinta-asetuksen 15 §:n 1 momentin (614/2007) mukaan toimitettava EU-ilmoitukset julkaistaviksi www.hankintailmoitukset.fi -internet-osoitteen kautta kauppa- ja teollisuusministeriön (nykyisin työ- ja elinkeinoministeriö) ilmoittamalle taholle, jonka on lähetettävä ilmoitukset edelleen Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistoon (nykyisin Euroopan unionin julkaisutoimisto) ja merkittävä ilmoituksiin lähettämispäivä.

Markkinaoikeus toteaa, että nyt kysymyksessä olevaa hankintaa koskeva hankintailmoitus on julkaistu 17.6.2009 kansallisena hankintailmoituksena työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämässä HILMA-palvelussa. Hankinnasta on näin ollen julkaistu vain hankintalain 68 §:ssä ja hankinta-asetuksen 2 luvussa tarkoitettu kansallinen hankintailmoitus mutta ei hankintalain 35 §:ssä (348/2007) ja hankinta-asetuksen 3 luvussa tarkoitettua EU-hankintailmoitusta.

Työ- ja elinkeinoministeriön ilmoituksen mukaan tarjouskilpailussa valituiksi tulleille asiantuntijapalveluiden konsulteille on jo pidetty kysymyksessä olevia tuotekonsepteja sekä toimintatapoja ja -periaatteita koskevat koulutustilaisuudet. Koulutustilaisuuksien jälkeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ovat tehneet tilauksia valituiksi tulleilta konsulteilta.

Hankintapäätöksen täytäntöönpanon ja hankintakokonaisuuden laajuuden huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintalain 76 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa (348/2007) tarkoitetut toimenpiteet saattaisivat aiheuttaa hankintayksikölle suurempaa haittaa kuin mitä toimenpiteen edut olisivat. Näin ollen virhettä hankintailmoituksen julkaisemisessa ei voida enää kumota järjestämällä kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Hankintailmoituksen julkaisemiseen liittyvällä virheellisyydellä ei ole ollut välitöntä vaikutusta hakijan menestymiseen tarjouskilpailussa tai muuhun oikeusasemaan, koska hakija on saanut tarjouspyynnön ja osallistunut tarjouskilpailuun. Näin ollen asiassa ei myöskään tule kyseisen virheen perusteella harkittavaksi hankintalain 76 §:n 1 momentin 4 kohdassa (348/2007) tarkoitetun hyvitysmaksun määrääminen.

Asiassa on siten arvioitava, onko hankintamenettelyssä tapahtunut muita hakijan väittämiä virheitä, jotka voisivat johtaa hankintalain 76 §:n 1 momentissa (348/2007) tarkoitettujen seuraamusten määräämiseen.

Tarjouspyyntö

Hakija on esittänyt markkinaoikeudessa, että tarjouspyyntö on ollut virheellinen, koska siinä ei ole ilmoitettu valittavien konsulttien määrää eikä myöskään painoarvoja kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteille. Ilmoitetut vertailuperusteet eivät myöskään ole olleet omiaan takaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tarjouskilpailussa.

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 41 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella hankinnan kohteen määrittely, tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus tai kohtuullinen vaihteluväli taikka poikkeuksellisissa tapauksissa vertailuperusteiden tärkeysjärjestys. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa on oltava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjousten tekemisessä.

Tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyössä alueellisten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kanssa kehittämistä tuotteistetuista asiantuntijapalveluista, joiden tavoitteena on pienten ja keskisuurten yritysten kehittäminen. Tarjouspyynnön liitteenä ovat olleet eri tuotteiden kuvaukset, joissa on ilmoitettu kunkin asiantuntijapalvelun kohderyhmä, tavoitteet, sisältö ja ohjelman laajuus.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu tarjousten arvioinnista seuraavaa:

"Tarjouksista valitaan kokonaistaloudellisesti edullisimmat. Tarjouksia arvioidaan seuraavilla arviointikriteereillä asteikolla 1-5. Arviointikriteerit on esitetty tärkeysjärjestyksessä.

– Pk-yritysten neuvonantaja- ja kehittämiskokemus haettavan tuotteen/tuotteiden substanssialueilla (esim. Myyntiteho: Markkinointiin ja myyntiin liittyvä kokemus)

– Konsultointikokemuksen monipuolisuus sekä osaamisen ja tietotaidon ajantasaisuus ("tuoreus")

– Kokemus työskentelystä pk-yrityksessä haettavan tuotteen/tuotteiden substanssialueilla (esim. Balanssi: taloushallintoon ja rahoitukseen liittyvät tehtävät)

– Koulutus haettavan tuotteen/tuotteiden substanssialueilla (peruskoulutus, merkittävät jatkokoulutukset)

– Hakijan käytettävissä olevat verkostokumppanit ja muut resurssit (tulee kysymykseen mm. lisäkonsultointipäivien yhteydessä)".

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa hankinnan kohteen määrittämisessä sekä kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden asettamisessa. Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnössä on annettu riittävät tiedot hankinnan kohteesta sekä muista seikoista, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjousten tekemisessä. Sillä, että tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa ei ole ilmoitettu valittavien konsulttien lukumäärää, ei asiassa esitetyn selvityksen perusteella ole ollut vaikutusta tarjousten tekemiseen taikka tarjouskilpailun lopputulokseen. Markkinaoikeus katsoo lisäksi, että tarjouspyynnössä ilmoitetut vertailuperusteet ovat liittyneet hankinnan kohteeseen sekä olleet riittävän täsmällisiä tuottaakseen yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintayksikön menettely ei ole näiltä osin vaarantanut tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.

Edellä todetulla tavalla tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tarjouksia arvioidaan ilmoitettujen vertailuperusteiden osalta asteikolla 1–5. Tämä on ymmärrettävissä siten, että jokaiselle vertailuperusteelle on asetettu yhtä suuri painoarvo. Toisaalta tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että vertailuperusteet on esitetty tärkeysjärjestyksessä. Tarjouspyyntö on siten ollut tältä osin ristiriitainen. Tarjouspyynnössä on kuitenkin ilmoitettu kullekin vertailuperusteelle asetetut samansuuruiset painoarvot, eikä asiassa toisaalta ole ilmennyt, että kyseinen epäselvyys olisi vaikuttanut tarjousten tekemiseen. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, ettei tarjouspyyntö ole tältä osin ollut siten julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastainen, että asiassa tulisi tällä perusteella harkittavaksi hankintalain 76 §:n 1 momentissa (348/2007) tarkoitetun seuraamuksen määrääminen.

Hankintamenettelyn muut väitetyt virheet

Hakija on esittänyt markkinaoikeudessa, että hakijan tarjouksessa on esitetty sen kotisivuviite. Hankintayksikön olisi pitänyt ottaa tarjousten vertailussa huomioon kotisivuilta ilmenevät hakijan työuraa koskevat tiedot.

Hankintalain 62 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin.

Tarjous on tullut antaa tarjouspyynnön liitteenä olleella ansioluettelolomakkeella. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tarjoukseen on liitettävä kaikki pyydetyt selvitykset ja että muita kuin pyydettyjä liitteitä tai selvityksiä ei saa liittää tarjoukseen. Ansioluettelolomakkeeseen on tullut merkitä tarjottava asiantuntijapalvelu sekä tarjoajan henkilö- ja yritystiedot. Lomakkeella on pyydetty ilmoittamaan myös pienten ja keskisuurten yritysten neuvonantaja- ja kehittämiskokemus tarjottavan tuotteen substanssialueella, työkokemus pienessä ja keskisuuressa yrityksessä tarjottavan tuotteen substanssialueella sekä koulutus tarjottavan tuotteen substanssialueella.

Oikeuskäytännön mukaan hankintayksikkö on oikeutettu ottamaan tarjousten vertailussa huomioon vain tarjoajien tarjouksissaan esittämät tiedot. Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt virheellisesti, kun se ei ole ottanut tarjousten vertailussa huomioon tietoja, jotka ovat ilmenneet ainoastaan hakijan kotisivuilta.

Hakija on esittänyt markkinaoikeudessa, että Finpro ry tai muut verovaroilla toimivat yhteisöt, joita hankintayksikkö on tukenut taloudellisesti, ovat saaneet suhteetonta kilpailuetua verrattuna niihin tarjoajiin, joita hankintayksikkö ei ole tukenut taloudellisesti.

Hankintalain 64 §:n mukaan jos tarjoajana on hankintayksikön omaan organisaatioon kuuluva yksikkö taikka, jos tarjoaja on saanut tai on saamassa hankintayksiköltä tarjoushintaan vaikuttavaa taloudellista tukea, hankintayksikön tulee tarjousten vertailussa ottaa huomioon sille aiheutuvat todelliset tarjoushintaan vaikuttavat seikat, kuten edellä mainittu taloudellinen tuki.

Työ- ja elinkeinoministeriö on markkinaoikeudessa esittänyt, että Finpro ry saa siltä toimintaansa valtionavustusta ja että valtionavustus kattaa 80 prosenttia Finpro ry:n vientiverkoston ylläpidosta ja 50 prosenttia muusta sen valtionavusteisesta toiminnasta. Edelleen hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittänyt, että osa Finpro ry:n toiminnasta, kuten hankinnan kohteena olevat konsulttipalvelut, ovat kokonaan valtionavustuksen ulkopuolella ja niistä saaduilla tuloilla Finpro ry rahoittaa sen toiminnan, jota valtionavustus ei kata.

Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, joiden perusteella Finpro ry:n olisi katsottava saaneen hankintayksiköltä tarjouskilpailussa tarjoamalleen toiminnalle sellaista tukea, joka olisi tullut ottaa huomioon tarjousvertailussa. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt tältä osin hankintasäännösten vastaisesti.

Johtopäätös

Kysymyksessä olevan hankintamenettelyn ainoa virhe on asiassa esitetyn selvityksen perusteella se, että hankintayksikkö ei ole julkaissut hankinnasta EU-hankintailmoitusta vaan ainoastaan kansallisen hankintailmoituksen. Aiemmin todetulla tavalla kyseisen virheen johdosta ei kuitenkaan tässä tapauksessa tule harkittavaksi hankintalain 76 §:n 1 momentissa (348/2007) tarkoitetun seuraamuksen määrääminen. Asiassa ei ole ilmennyt, että hankintayksikkö olisi muutoin menetellyt hakijan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Hakemus on näin ollen hylättävä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Anne Ekblom-Wörlund, Sami Rautiainen ja Matti Vedenkannas.

HUOMAA:

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 27.6.2013 taltionumero 2056.