MAO:213/11

Metsäntutkimuslaitos - LVIAS-peruskorjaus, vaihe 2, rakennusautomaatiotyöt
- tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Dnro 363/09/JH
Antopäivä 18.5.2011

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Metsäntutkimuslaitos (jäljempänä myös hankintayksikkö) on 4.8.2008 julkaissut Suonenjoen toimintayksikkönsä LVIAS-peruskorjauksesta avointa menettelyä koskevan kansallisen hankintailmoituksen.

ISS Proko Oy on hankintayksikön toimeksiannosta pyytänyt 1.6.2009 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Metsäntutkimuslaitoksen Suonenjoen toimintayksikön LVIS-peruskorjauksen vaiheen 2 rakennusautomaatiotöistä. Hankintayksikkö on saanut kolme tarjousta.

ISS Proko Oy on lähettänyt TAC Finland Oy:lle 10.7.2009 päivätyn ilmoituksen, jonka mukaan Metsäntutkimuslaitos on valinnut LVISAU-korjauksen rakennusautomaatiourakoitsijaksi halvimman tarjouksen antaneen Hitcon Oy:n. Rakennusautomaatiourakasta on 18.8.2009 järjestetty niin kutsuttu selonottoneuvottelu ja hankintasopimus on allekirjoitettu 26.8.2009.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan LVIAS-peruskorjauksen arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut 784.500 euroa, josta vaiheen 2 rakennusautomaatiotöiden arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut 28.000 euroa.

HAKEMUS

Schneider Electric Buildings Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Metsäntutkimuslaitoksen rakennusautomaatiotöiden urakoitsijan valintaa koskevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 5.000 euroa. Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 1.750 eurolla lisättynä arvonlisäveron määrällä, korkoineen.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole ollut mainintaa tarjoajien kelpoisuusehdoista, tarjousten vertailusta eikä vertailuperusteista. Tarjouksen valintaperuste ei ole ollut julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) mukainen, sillä halvimman hinnan periaatetta ei ole ilmoitettu valintaperusteeksi tarjouspyynnössä. Tarjouspyyntöasia-kirjoista ei ylipäätään ilmene, kumpaa hankintalain sallimasta kahdesta valintaperusteesta käytetään. Tarjouspyynnössä hankintayksikkö on lisäksi hankintalain vastaisesti pidättänyt itselleen oikeuden tarjousten "vapaaseen vertailuun".

Hakija ei ole tietoinen, onko hankkeesta julkaistu hankintalain mukainen hankintailmoitus.

Hankintayksikkö on syrjinyt hakijaa hankintamenettelyssä voittaneen tarjoajan eduksi. Voittaneen tarjoajan tarjous olisi tullut hylätä tarjouspyynnön vastaisena, sillä tarjousta ei ole tehty pyydetyllä tarjouslomakkeella, minkä lisäksi tarjouksesta on puuttunut urakkaohjelmassa edellytetty yksikköhintaluettelo. Voittaneen tarjoajan tarjouksesta ei ole käynyt ilmi, kuinka yhtiö aikoo ratkaista järjestelmän yhteensopivuuden olemassa olevien säätö- ja valvontalaitteiden kanssa. Voittaneen tarjoajan tarjous ei siten ole täyttänyt tarjouspyynnössä edellytettyjä teknisiä vaatimuksia.

Virheettömässä menettelyssä hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu.

VASTINE

Metsäntutkimuslaitos on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla.

Hankintayksikkö on 4.8.2008 julkaissut hankinnasta avointa menettelyä koskevan kansallisen hankintailmoituksen. Koska hakija on ollut mukana hankkeen ensimmäisessä vaiheessa, Metsäntutkimuslaitos on katsonut, että hakija on ollut tietoinen tarjousten vertailusta ja vertailuperusteista.

Kaikkien kolmen tarjoajan varsinaiset tarjoukset on tehty yhtiöiden omille lomakkeille. Hakija on antanut tarjouksen myös tarjouspyynnön liitteenä olleella tarjouslomakkeella. Kaikissa tarjouksissa on kuitenkin tarjouduttu suorittamaan työt urakkatarjouslaskenta-asiakirjojen mukaisesti ja niissä esitetyin ehdoin.

Hankintayksikkö on toiminut hankintalain mukaisesti taloudellisesti ja suunnitelmallisesti. Se on myös ottanut huomioon olemassa olevat kilpailuolosuhteet ja kohdellut tarjoajia tasapuolisesti, syrjimättä ja avoimesti.

VASTASELITYS

Hakija on vastaselityksessään lausunut muun ohella seuraavaa.

Hankintayksikön viittaama hankintailmoitus ei ole koskenut nyt puheena olevaa rakennusautomaatiota koskevaa hanketta vaan aiemmin toteutettua rakennusurakkaa. Automaatiourakasta ei siten ole julkaistu hankintalaissa edellytettyä hankintailmoitusta.

Tarjouspyynnön mukaan kysymyksessä on ollut rakennusautomaatiotöitä koskeva hankinta, jolloin kyseessä ei ole ollut rakennusurakka, vaan hankintalain 15 §:n 1 momentin mukainen tavara- ja palveluhankinta.

Aikaisemmin julkaistussa hankintailmoituksessa ei ole ollut mainintaa siitä, että hanke olisi hankintayksikön ilmoittamalla tavalla kokonaisuus, joka käsittäisi myös nyt puheena olevan rakennusautomaatiourakan. Lisäksi hankintailmoituksessa arvioitu hankkeen toteutumisaika on päättynyt 15.4.2009 eli noin puolitoista kuukautta ennen kuin nyt puheena olevasta hankkeesta on tehty tarjouspyyntö 1.6.2009.

Kolmas tarjoaja on tarkentanut omaa tarjoustaan ja ilmoittanut, että liityntä olemassa olevaan järjestelmään tehdään siten, että uutta tarjoajan tarjoamaa järjestelmää käytetään nykyisestä valvomosta Explorer-selaimella. Kolmannen tarjoajan tarjous on siten sisältänyt tarjouspyynnön vastaisen ehdon, jonka johdosta hankintayksikön olisi tullut sulkea myös kolmannen tarjoajan tarjous tarjouskilpailun ulkopuolella tarjouspyynnön vastaisena.

Tarjouspyyntömenettelyn muotoseikkoja on tulkittava tiukasti. Hankintayksikön olisi tullut suoraan hylätä kaikki tarjouspyyntöä vastaamattomat tarjoukset.

ISS Proko Oy:n 10.7.2009 lähettämä ilmoitus, jonka mukaan Metsäntutkimuslaitos on valinnut rakennusautomaatiourakoitsijaksi Hitcon Oy:n, on ristiriidassa 18.8.2009 järjestetyn selonottoneuvottelun pöytäkirjan kanssa. Pöytäkirjan mukaan rakennuttajan edustaja ei ole ollut pätevä hyväksymään tarjousta ja lopullisesti tarjouksen käsittelee tilaaja. Edustajalla on kuitenkin ollut oikeus neuvotella ja päättää urakkasopimuksesta. Asiassa on siten jäänyt epäselväksi, milloin voittanut tarjoaja on tosiasiassa hyväksytty urakoitsijaksi.

LISÄVASTINE

Hankintayksikkö on lausunut muun ohella seuraavaa.

Kysymyksessä oleva rakennusautomaatiotöitä koskeva urakka on ollut osa isompaa peruskorjausrakennusurakkaa. Hankinta on kuitenkin rahoituksellisista syistä jouduttu jakamaan kahteen vaiheeseen, sillä toteutuneen rahoituksen perusteella hanketta ei ole voitu toteuttaa kokonaisuudessaan yhdellä kertaa.

Urakan ensimmäisessä vaiheessa on toteutettu kiireellisimmäksi katsottu vuosina 1971–1972 rakennetun osan peruskorjaus, joka on käsittänyt lämpö-, vesi-, ilmastointi-, automaatio- ja sähköurakan. Näistä on pyydetty erilliset urakkatarjoukset. Saatu lisärahoitus on mahdollistanut toisen vaiheen peruskorjauksen, joka on käsittänyt vuonna 1981 rakennetun osan ja 1991 peruskorjatun osan ilmanvaihdon talteenoton.

Hankintailmoitus on kattanut peruskorjausurakan kokonaisuudessaan, vaikka toteutus on jouduttu rahoituksellisista syitä toteuttamaan kahdessa vaiheessa, joista kummastakin on tehty omat tarjouspyynnöt. Hankkeen kokonaisrahoitus on ollut 784.500 euroa, josta vaiheen 2 rakennusautomaatiotöiden osuus on ollut noin 28.000 euroa.

Hankintapäätös on tehty yhteistyössä Metsäntutkimuslaitoksen ja ISS Proko Oy:n kanssa. 10.7.2009 päivätty ilmoitus urakoitsijan valinnasta on ISS Proko Oy:n konsultin tekemä. Selonottoneuvottelussa 18.8.2009 on keskusteltu asiasta ja selvitetty urakan sisältöä sekä muita siihen liittyviä asioita. Selonottoneuvottelu on ollut yleinen käytäntö valittujen urakoitsijoiden kanssa. Urakkasopimus on allekirjoitettu neuvottelun jälkeen.

LISÄVASTASELITYS

Hakija on lausunut muun ohella seuraavaa.

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se on muuttanut vaiheiden 1 ja 2 päätösperusteluita. Vaiheessa 1 on hylätty kaksi tarjousta, koska tarjouksista on puuttunut tarjouspyynnön mukainen erittely ja koska ne eivät ole olleet yhteensopivia toisten laitevalmistajien taikka jo yksikössä olevien laitteiden kanssa. Vaiheessa 2 ei ole menetelty vastaavasti.

Selonottoneuvotteluiden tarkoituksena on ollut nimenomaan selvittää tarjotun järjestelmän liittäminen nykyiseen järjestelmään. Voittanut tarjoaja on selonottoneuvottelussa ilmoittanut tarjouksessaan liittämisen tapahtuvan eri tavalla kuin mitä tarjouspyynnössä on edellytetty. Hankintayksikkö on siten tosiasiallisesti hyväksynyt voittaneen tarjoajan järjestelmän liittämistä koskevan sopimusehdon, jota ei ole esitetty lainkaan tarjouspyyntöasiakirjoissa.

Tarjouspyynnössä edellytetty täysi yhteensopivuus nykyisen TAC-järjestelmään edellyttää alakeskuksen ja valvomon välisen yhteisen tiedonsiirtoprotokollan olemassaoloa sekä yhteensopivuutta järjestelmän tietokantaan ja valvomo-ohjelmistoon. Nykyisen järjestelmän käyttöä edellyttävä lähdekoodi ja ohjelmakuvaus eivät ole julkisia, joten kuka tahansa ei voi luoda täysin yhteensopivaa järjestelmää. Yhteinen käyttöliittymä ei ole yhteinen, vaan voittaneen tarjoajan tarjoama käyttöliittymä on erillinen www-selainpohjainen käyttöliittymä, josta ei voida ohjata nykyistä järjestelmää "täysin yhteensopivasti" suoraan, vaan sen sijaan nykyistä järjestelmää käytettäessä joudutaan käyttämään nykyistä käyttöliittymää. Vastaavasti nykyisellä käyttöliittymällä ei voida operoida voittaneen tarjoajan tarjoamaa järjestelmää. Yhteinen käyttöliittymä ei teknisesti tarkoita järjestelyä jossa samalla valvomotietokoneella käytetään eri ohjelmia, vaikkakin fyysisesti operointi tapahtuu samasta paikasta. Rakennusautomaatiojärjestelmän käyttöliittymän vaihto kesken operoinnin vie aikaa ja vaikeuttaa tehtävän hallintaa.

Ainoastaan hakijan tarjous on täyttänyt tarjouspyynnössä vaaditut ehdot järjestelmien yhteensopivuudesta, sillä hakija on toimittanut olemassa olevan järjestelmän.

MARKKINAOIKEUDEN VÄLIAIKAISTA KIELTOA KOSKEVA PÄÄTÖS

Markkinaoikeus on 7.8.2009 antamallaan päätöksellä hylännyt hakijan vaatimuksen hankintapäätöksen täytäntöönpanon väliaikaisesta kieltämisestä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankinnasta ilmoittaminen

Hankintalain 68 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on ilmoitettava julkisesti muun ohella avoimella menettelyllä toteutettavasta hankinnasta. Pykälän 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset ilmoitusten lähettämisessä käytettävistä viestintävälineistä, ilmoitusten sisällöstä, julkaisemisesta ja muista ilmoitusvelvollisuuteen liittyvistä seikoista.

Hankintayksikkö on 4.8.2008 julkaissut hankintasäännösten mukaisen hankintailmoituksen, jossa hankinnan kohteeksi on yksilöity "Metla Suonenjoen toimintayksikön LVIAS-peruskorjaus".

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikkö on alun alkaen pyrkinyt toteuttamaan hankkeen yhtenä kokonaisuutena. Hankintayksikkö on hakenut TE-keskukselta rahoitusta hankkeeseen ensimmäisen kerran jo vuonna 2007, minkä lisäksi se on kohdistanut omia vuoden 2008 jakamattomia määrärahojaan peruskorjaushankkeeseen. Hankintayksikkö on saanut TE-keskukselta myönteisiä rahoituspäätöksiä ainakin 19.2.2009 ja 17.11.2009. Toteutuneen rahoituksen perusteella hanketta ei kuitenkaan ole voitu toteuttaa kokonaisuudessaan yhdellä kertaa, vaan hankintayksikkö on antamansa selvityksen mukaan rahoituksellisista syistä joutunut kilpailuttamaan urakan kahdessa vaiheessa, joista molemmista on laadittu erilliset tarjouspyynnöt 14.10.2008 ja 1.6.2009.

LVIAS-urakan vaiheen 1 tarjouspyynnössä hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia muun ohella rakennusautomaatiourakasta tarjouspyynnön liitteinä olleiden asiakirjojen mukaisesti. Vaiheen 2 tarjouspyynnössä hankintayksikkö on pyytänyt urakkatarjouksia kaikilta vaiheen 1 urakkakilpailuun osallistuneilta tarjoajilta. Tarjouksia on tällöin pyydetty Metsäntutkimuslaitoksen Suonenjoen toimintayksikön LVIS-peruskorjauksen vaiheen 2 rakennusautomaatiotöistä tarjouspyynnön liitteinä olleiden asiakirjojen mukaisesti.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksiköllä on ollut todellinen rahoitukseen perustuva syy kilpailuttaa hankinta kahdessa vaiheessa. Hakemuksen kohteena olevaa rakennusautomaatiotöitä koskevaa urakkaa ei ole pidettävä hakijan väittämin tavoin hankintalaissa tarkoitettuna tavara- tai palveluhankintana vaan se on ollut osa laajempaa LVIAS-peruskorjausurakkaa eli hankintalaissa tarkoitettua rakennusurakkaa.

Markkinaoikeus katsoo edelleen, että vaikka LVIAS-peruskorjausurakka on toteutettu kahdessa vaiheessa siten, että tarjouspyyntöjen välillä on ollut lähes kahdeksan kuukauden ero, on 4.8.2008 julkaistu hankintailmoitus kattanut hankinnan molemmat vaiheet. Hankintailmoituksen julkaisemiseen liittyvillä seikoilla ei myöskään ole ollut vaikutusta hakijan oikeusasemaan, sillä hakija on joka tapauksessa osallistunut tarjouskilpailuun. Hankintayksikön ei voida katsoa menetelleen julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti hankinnasta ilmoittaessaan.

Tarjouspyyntö

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella hankinnan kohde ja tarjouksen valintaperuste. Pykälän 3 momentin mukaan tarjouspyynnössä on ilmoitettava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjouksen tekemisessä.

Hankintayksikkö on 4.8.2008 julkaisemassaan hankintailmoituksessa ilmoittanut hankinnan nimeksi "Metla Suonenjoen toimintayksikön LVIAS-peruskorjaus". Hankintailmoituksessa tarjouksen valintaperusteeksi on ilmoitettu halvin hinta.

Hankintayksikkö on pyytänyt 1.6.2009 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Metsäntutkimuslaitoksen Suonenjoen toimintayksikön LVIS-peruskorjauksen, vaiheen 2 rakennusautomaatiotöistä. Tarjous on tullut antaa tarjouspyynnön liitteenä olleella lomakkeella kokonaishintaisena ja sen liitteenä on tullut olla pyydetyt laatuselvitykset sekä vero- ja eläkemaksutodistukset ja todistus vastuuvakuutuksesta. Tarjouspyynnön liitteenä ovat olleet muun ohella hankinnan kohdetta ja sille asetettavia vaatimuksia täsmentävät suunnitelmat ja urakkaohjelma.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen LVI-työselityksen kohdassa 4 "rakennusautomaatio" hankinnan kohdetta on täsmennetty seuraavasti:

"Kiinteistön LVIS -tekniikan automatisointi on osittain toteutettu TAC:n suoralla numeerisella säätö- ja valvontajärjestelmällä; DDC. Uudet säätö- ja valvontalaitteet liitetään tähän järjestelmään. Urakkaan kuulu kaikki liitäntään tarvittavat laitteet ja ohjelmistot niin, että järjestelmä on täysin yhteensopiva nykyisten säätö- ja valvontalaitteiden kanssa.

Käyttöliittymä on graafinen ja tarvittaessa täysin hiiri-ohjattu. Valvonta alakeskukset sijoitetaan konehuoneisiin ja lämpökeskukseen ja niitä käytetään alakeskuksessa olevasta näyttöpäätteestä. Tässä urakassa järjestelmään liitetään LVIS-piirustuksissa esitetyt uusittavat laitteet, mutta järjestelmä täytyy suunnitella/toteuttaa niin, että siihen voidaan tulevaisuudessa liittää kiinteistössä uusittavia laitteita sitä mukaa kun niitä uusitaan. Toisin sanoen järjestelmän tulee olla järkevästi laajennettavissa.

DDC-järjestelmään liitetään suunnitelmien mukaisesti seuraavat laitteistot:
– Kiinteistön LVI-laitteet
– Sähkösuunnitelmien mukaiset pisteet
– VAK2 osa B iv-huone, VAK3 lämpökeskus, VAK4 osa A iv-konehuone, VAK5 tuotantohallin lämmönjakohuone."

Säätö- ja valvontalaitteiden yhteensopivuutta on edelleen täsmennetty työselityksen kohdassa 43 "tiedonsiirto" seuraavasti:

"Alakeskuksen ja huoltopäätteen tulee voida vaihtaa kaikkia mittaus-, parametri-, hälytys, ohjaus-, käyttötila- ja laskentatietoja keskenään tiedonsiirtoväylän välityksellä. Vasteaika alakeskusten välisessä tietojen vaihdossa saa olla enintään 10 s.

Keskusyksikön poistaminen tai sen toiminnan häiriintyminen ei saa estää tai hidastaa tietojen vaihtoa alakeskusten välillä.

Järjestelmään tulee sisältyä tiedonsiirtoa valvova ohjelmisto, joka paljastaa tiedonsiirron häiriöt. Havaitut häiriöt ilmaistaan oheislaitteille tulostuvalla hälytyksellä (hälytysluokka A).

Järjestelmän väylään pitää voida liittyä myös valinnaisen puhelinverkon kautta modeemilla."

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntöasiakirjoissa on yksilöity hankinnan kohde ja sille asetetut vaatimukset hankintalaissa edellytetyllä tavalla. Kun lisäksi hankintailmoituksessa on ilmoitettu tarjouksen valintaperuste, on tarjoajien katsottava kyenneen antamaan tarjouskilpailuun yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintayksikön ei voida katsoa menetelleen myöskään tältä osin julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti.

Hankintapäätöksen tekeminen

Hankintayksikkö on 10.7.2009 päivätyssä "ilmoitus" -otsikoidussa asiakirjassa ilmoittanut valinneensa LVISAU-korjauksen vaiheen 2 rakennusautomaatiourakoitsijaksi halvimman tarjouksen antaneen Hitcon Oy:n.

Hankintayksikkö on toimittanut markkinaoikeudelle myös hankintayksikön, ISS Proko Oy:n ja Hitcon Oy:n välillä edellä mainitun ilmoituksen jälkeen 18.8.2009 käytyä selonottoneuvottelua koskevan pöytäkirjan. Pöytäkirjassa on muun ohella todettu seuraavaa:

"Läsnä olevalla rakennuttajan edustajalla ei ole asemaansa perustuvaa oikeutta hyväksyä tarjousta. Lopullisesti tarjouksen käsittelee tilaaja. Mikäli neuvottelun jälkeen syntyy urakkasopimus, liitetään neuvottelun pöytäkirja allekirjoituksin vahvistettuna urakkasopimukseen."

Hankintayksikön markkinaoikeudessa esittämän selvityksen mukaan selonottoneuvottelussa on selvitetty, että urakan sisältö ja muut siihen liittyvät asiat on käsitelty selviksi. Urakkasopimus on allekirjoitettu neuvottelun jälkeen.

Markkinaoikeus toteaa, että 10.7.2009 päivätty ilmoitus sekä selonottoneuvottelua 18.8.2009 koskeva pöytäkirja ovat jossain määrin ristiriitaisia. Asiassa on jäänyt epäselväksi, mikä on aiheuttanut ristiriitaisuuden. Tästä huolimatta asiassa on katsottava, että hankintayksikkö on valinnut Hitcon Oy:n urakoitsijaksi halvimman hinnan perusteella, mistä on toimitettu hakijalle kirjallisesti tieto. Päätös on perustunut tarjouspyynnössä ja hankintailmoituksessa ennalta ilmoitettuihin seikkoihin. Hankintayksikön ei voida katsoa tältä osin menetelleen siten hankintalain vastaisesti, että asiassa tulisi tällä perusteella harkittavaksi hankintalain 76 §:ssä (348/2007) tarkoitettu seuraamus.

Tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus

Tarjousten vertailussa tarjoajien tasapuolinen kohtelu voi toteutua ainoastaan, mikäli tarjoukset ovat keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintayksikkö on tämän vuoksi velvollinen sulkemaan tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen, mikäli tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen kohtelun tarjousten vertailussa hankintalain 2 §:n 1 momentin vastaisesti.

Tarjouksen muoto ja hinnan ilmoittaminen

Hakija on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, koska tarjousta ei ole tehty pyydetyllä tarjouslomakkeella ja tarjouksesta on puuttunut yksikköhintaluettelo.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tarjous on annettava tarjouspyynnön liitteenä olevalla lomakkeella kokonaishintaisena, ja tarjouksen liitteenä on pyydetty toimittamaan laatuselvitykset sekä todistukset vero- ja eläkemaksuista sekä vastuuvakuutuksesta.

Kaikkien kolmen tarjoajan tarjoukset on tehty yhtiöiden omille lomakkeille. Hakija on antanut tarjouksensa myös pyydetyllä tarjouspyynnön liitteenä olleella tarjouslomakkeella.

Tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuutta arvioitaessa ratkaisevaa ei ole yksinomaan se, onko tarjouksen tekijä täyttänyt tietyn lomakepohjan, vaan olennaista on arvioida, onko tarjouspyynnössä vaaditut tiedot ilmoitettu kattavasti tarjouksessa siten, että tarjousten vertailu on mahdollista. Pelkästään se, että tarjousta ei ole tehty pyydetyllä tarjouslomakkeella, ei tee tarjouksesta tarjouspyynnön vastaista, jos tarvittavat tiedot ilmenevät muutoin tarjouksesta.

Tarjouksen valintaperusteena on ollut halvin hinta. Markkinaoikeus katsoo, että voittanut tarjoaja on ilmoittanut tarjouksessaan vaaditut hintatiedot. Voittaneen tarjoajan tarjousta ei näin ollen voida puuttuneesta tarjouslomakkeesta huolimatta pitää siten tarjouspyynnön vastaisena, että se olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta.

Tarjouspyynnön mukaan tarjous on tullut antaa kokonaishintaisena. Tarjouspyyntöasiakirjojen mukana ei ole toimitettu yksikköhintalomaketta. Tarjouspyynnössä ei myöskään ole ilmoitettu, että yksikköhinnat otettaisiin huomioon tarjousten hintavertailussa. Yksikköhinnoilla ei siten ole katsottava olleen merkitystä tarjousten vertailussa. Voittaneen tarjoajan tarjousta ei näin ollen voida pitää myöskään puuttuneen yksikköhintaluettelon johdosta tarjouspyynnön vastaisena.

Järjestelmien liittäminen toisiinsa

Hakija on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjouksesta ei käy ilmi, kuinka yhtiö aikoo ratkaista järjestelmän yhteensopivuuden olemassa olevien säätö- ja valvontalaitteiden kanssa. Tämän lisäksi voittanut tarjoaja on selonottoneuvottelussa ilmoittanut liittämisen tapahtuvan eri tavalla kuin mitä tarjouspyynnössä on edellytetty. Hakija on edelleen esittänyt, että kolmas tarjoaja on tarkentanut omaa tarjoustaan tarjouspyynnön vastaisesti järjestelmän liittämisen osalta.

Aiemmin tässä päätöksessä mainitulla tavalla tarjouspyynnön liitteenä olleessa LVI-työselityksessä on selvitetty yksityiskohtaisesti rakennusautomaation uusien säätö- ja valvontalaitteiden vaatimuksia. Uudet säätö- ja valvontalaitteet on ollut tarkoitus liittää vanhaan järjestelmään siten, että uusi järjestelmä, johon kuuluu kaikki liitäntään tarvittavat laitteet ja ohjelmistot, on täysin yhteensopiva vanhan järjestelmän kanssa. Tarjouspyynnössä ei kuitenkaan ole nimenomaisesti ilmoitettu miten uudet säätö- ja valvontalaitteet tulee liittää vanhaan järjestelmään.

Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan ilmoittanut sitoutuvansa toteuttamaan rakennusautomaatiourakan työt tarjousasiakirjojen mukaisesti. Kun lisäksi otetaan huomioon se, että tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu miten uudet säätö- ja valvontalaitteet tulee liittää vanhaan järjestelmään, voittaneen tarjoajan tarjousta ei voida pitää hakijan esittämällä tavalla yhteensopivuuden perusteella tarjouspyynnön vastaisena.

Voittanut tarjoaja on hankintapäätöksen jälkeen käydyissä selonottoneuvottelussa ilmoittanut hankintayksikölle, että järjestelmät voidaan liittää toisiinsa verkkoa käyttäen. Asiassa ei ole ilmennyt, että tältä osin olisi ollut kysymys kielletystä tarjouksen parantamisesta vaan kyse on ollut tarjouksen sisällön sallitusta täsmentämisestä.

Kolmas tarjoaja on tarjouksessaan ilmoittanut, että järjestelmien liittäminen toisiinsa tehdään siten, että tarjoajan tarjoamaa uutta järjestelmää käytetään nykyisestä valvomosta Explorer-selaimella. Markkinaoikeus katsoo, että kyseessä on tarjoukseen sisältyvä tieto siitä, miten uutta järjestelmää tullaan käyttämään. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella kyseessä ei voida katsoa olleen tarjouspyynnön vastainen ehto.

Asiassa ei ole tullut ilmi muitakaan sellaisia seikkoja, joiden perusteella voittaneen tarjoajan tai kolmannen tarjoajan tarjoukset olisi katsottava tarjouspyynnön vastaisiksi. Näin ollen hankintayksikön ei voida katsoa menetelleen virheellisesti, kun se ei ole sulkenut yhtään tarjousta tarjouskilpailusta.

Johtopäätös

Markkinaoikeus katsoo edellä esitetyn perusteella, että hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan hankintalain 76 §:n 1 momentissa (348/2007) tarkoitetuilla tavoilla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti. Hakemus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen hakija saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Kun otetaan huomioon tarjouskilpailusta ja sen ratkaisusta ilmoittamiseen liittyvät epäselvyydet, ei asiassa annetusta ratkaisusta huolimatta ole kohtuutonta, että myös hankintayksikkö joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja Metsäntutkimuslaitoksen oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola, Sami Rautiainen ja Olli Wikberg.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.