MAO:271-272/11

ASIA 430/10/JH

VALITUS

Lehtimarket Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Tampereen kaupungin Logistiikka Liikelaitoksen toimitusjohtajan päätöksen 30.8.2010 § 101 ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti valittaja on vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan maksamaan sille hyvitysmaksuna 400.000 euroa.

Tarjousaika on ollut hankintalain vastainen. Hankintailmoitus on toimitettu julkaistavaksi ja julkaistu 18.6.2010. Hankintailmoituksen mukaan tarjoukset on tullut toimittaa 30.7.2010 klo 15.00 mennessä, joten hankintayksikön soveltama tarjousaika on ollut alle 42 päivää.

Voittanut tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen. Hankintayksikkö on hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä ilmoittanut, että tarjous tulee laatia suomen kielellä. Voittaneen tarjouksen ”liite 6” on laadittu englanniksi ja ”todistus 1” ruotsiksi. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tarjoukseen on liitettävä vakuutusyhtiön/ -yhtiöiden todistukset lakisääteisten vakuutusmaksujen suorittamisesta ja, että tarjous hylätään, jos tarjouspyynnössä esitetyt vaatimukset eivät täyty tai jos tarjous ei muilta osin vastaa tarjouspyyntöä. Voittaneen tarjoajan tarjouksesta on puuttunut kokonaan selvitys lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ottamisesta.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että kotimaisten lehtien hintavertailussa käytetään annetun lehtivuosikerran määräaikaistilauksen hintaa. Hankintayksikkö on tarjouspyynnön vastaisesti käyttänyt voittaneen tarjoajan tarjouksen osalta osittain halvempaa kestotilauksen hintaa. Tarjousvertailu on ollut virheellinen myös vertailuperusteen ”Tarjoajan palvelukyky alatekijän ”hintojen läpinäkyvyys” osalta.

Tarjousvertailu on ollut virheellinen lehtinimikkeiden tarjonnan laajuuden osalta. Tarjouspyynnön kohteena ja tarjousten vertailuperusteena ei ole ollut e-kirjojen lukumäärä. Hankintayksikkö on kuitenkin antanut voittaneelle tarjoajalle lisäpisteitä e-kirjojen lukumäärän perusteella, mutta ei ole huomioinut valittajan tietokannassaan antamien aktiivisten lehtien lukumäärää.

Tarjousvertailu on ollut virheellinen myös reklamaatiokäytäntöjen osalta. Hankintayksikkö on käyttänyt tarjousvertailussa sellaista hintatekijää, jota se ei ole ilmoittanut tarjousten vertailuperusteeksi. Valittaja on saanut voittanutta tarjoajaa huonommat pisteet, koska puhelinpalvelu on ollut maksullista. Valittaja on lisäksi saanut huonommat pisteet reklamaatioiden hoidosta, vaikka se tarjouksessaan on erittäin seikkaperäisesti selostanut reklamaatioiden jälkihoitoa. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on selostettu samat asiat, mutta se on saanut valittajaa paremmat pisteet.

Tarjousvertailu on ollut virheellinen myös puuttumaan jääneiden numeroiden korvauksen osalta. Vaikka valittaja tarjouksessaan on yksiselitteisesti selostanut korvauskäytäntöään, tarjousvertailuasiakirjassa hankintayksikkö on todennut korvauskäytännön jääneen epäselväksi.

Tarjousvertailu on lisäksi ollut virheellinen vertailuperusteen ”Tarjoajan palvelukyky” alatekijöiden ”mitkä ovat tarjoajan tilaustavat”, ”kuinka tilausten uusiminen tapahtuu”, ”mitkä ovat tarjoajan lehtien näytenumeroiden toimittamisen käytännöt ja periaatteet tilaajalle” sekä alakohdan ”koontilaskutuksen onnistuminen” osalta.

Palvelujen maksullisuutta ei ole voitu käyttää vertailuperusteena tarjousvertailussa, koska hintoja on käytetty vertailuperusteena ainoastaan lehtien hinnoissa. Hankintayksikkö on täten tarjousvertailussa käyttänyt sellaista hintatekijää, jota se ei ole ilmoittanut vertailuperusteeksi.

VASTINE

Tampereen kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Tarjousaika on ollut hankintalain mukainen. Hankintayksikkö on lähettänyt EU-hankintailmoituksen julkaistavaksi 18.6.2010. Hankintailmoitus on myös julkaistu samana päivänä. Tarjouspyyntö on ollut saatavilla Tampereen kaupungin internet-sivuilla 18.6.2010 alkaen, kuten hankintailmoituksessa on ilmoitettu. Tarjousaika on ollut pidempi kuin hankintalain tässä tapauksessa edellyttämä vähintään 40 päivää.

Voittanut tarjoaja on liittänyt tarjoukseensa englanninkielisen liitteen ”GreenPolicy”. Tarjouspyynnössä ei kuitenkaan ole vaadittu kyseistä selvitystä, joten sillä ei ole ollut asian ratkaisun kannalta merkitystä. Ruotsinkielinen liite on ollut Ruotsin veroviranomaisen antama todistus verojen ja maksujen suorittamisesta. Valittaja sekä EBSCO Information Services B.V ovat liittäneet tarjouksiinsa englanninkielisen liitteen. Kaikilla tarjoajilla on täten ollut liiteaineistossaan vieraskielistä aineistoa eikä ketään ole suljettu tarjouskilpailusta sen perusteella, vaan tarjoajia on kohdeltu tasapuolisesti ja syrjimättömästi.

Voittanut tarjoaja on toimittanut tarjouksensa liitteinä veroviranomaisen antaman todistuksen verojen ja maksujen suorittamisesta, todistuksen TyEL -vakuutusmaksujen suorittamisesta sekä UC AB Affärs- och kreditupplysningsföretaget -nimisen yhtiön laatiman selvityksen, josta on ilmennyt muun muassa maksukyky, luottoluokitus ja maksuhäiriöt. Hankintayksikkö on katsonut kyseisten selvitysten riittäneen osoittamaan tarjoajan soveltuvuuden.

Hankintayksikkö on tarjousajan jälkeen pyytänyt tarjoajia tarkistamaan hinnat kustantajalta noin sadan lehden osalta. Voittanut tarjoaja on ilmoittanut kustantajalta saamansa tiedon perusteella, että neljää lehteä on saatavissa vain kestotilauksena. Tästä syystä kyseisten lehtien osalta on käytetty kestotilauksen hintaa. Lisätietopyynnön jälkeenkin tarjoajien hinnoissa on ollut huomattavia hintaeroja ja muutamista hinnoista on ollut pääteltävissä, että tarjoaja on ilmoittanut kestotilauksen hinnan eikä määräaikaistilauksen hintaa. Hintavertailussa on kuitenkin otettu huomioon kaikkien tarjottujen lehtien kokonaishinta.

Hintojen läpinäkyvyyden osalta verkkotietokannan toimivuutta on arvioitu tarjoajan tarjouksessaan ilmoittaman internet-osoitteen kautta eikä tarjouksessa ilmoitettujen seikkojen perusteella. Hankintayksikkö ei ole käyttänyt valittajan tietokantaa valittajan esittämällä tavalla nykyisellä sopimusprofiililla, vaan tietokantaan on perehdytty tarjouksessa ilmoitetun internet-osoitteen kautta. Kyseisessä tietokannassa on todettu, että lehtien hinnat perustuvat kustantajien bruttohintoihin ja että lehtien hintoihin sisältyvät lähetys- ja käsittelykulut sekä kohtuullinen välityspalkkio. Voittaneen tarjoajan lehtitietokannasta on haettavissa kustantajan viralliset listahinnat ilman tarjoajan omia lisäveloituksia, mutta sieltä ei kuitenkaan ole selkeästi ilmennyt onko kyseessä ollut kesto- vai määräaikaistilauksen hinta. Tämä tieto on kuitenkin ollut löydettävissä sivuilta. Voittaneen tarjoajan tietokannan toimivuus on tästä syystä arvioitu hintojen läpinäkyvyyden osalta valittajan tietokantaa paremmaksi.

Lehtinimikkeiden tarjonnan laajuuden osalta hankintayksikkö on todennut, että tarjousvertailussa ei ole huomioitu e-kirjojen lukumäärää. Voittaneella tarjoajalla on ollut noin 32 prosenttia suurempi lehtinimikevalikoima kuin valittajalla, josta se on saanut 0,25 pistettä enemmän kuin valittaja.

Puuttumaan jääneiden numeroiden osalta hankintayksikkö on todennut, että valittaja on tarjouksessaan ilmoittanut, ettei se korvaa kustantajan tai muun osapuolen aiheuttamia vahinkoja. Tarjouksessa on kuitenkin ollut maininta siitä, että jos tarjoukseen on jäänyt tarjouspyynnöstä poikkeavia ehtoja, tarjouspyynnön ehdot saavat etusijan. Valittajan tarjousta ei tästä syystä ole hylätty tarjouspyynnön vastaisena, mutta epäselvyys korvauskäytännössä on huomioitu tarjousvertailussa.

Hankintayksikkö on hankintaoikaisua koskevalla päätöksellään 26.10.2010 § 130 hylännyt ESBSCO Information Services B.V:n hankintaoikaisuvaatimuksen. Hankintayksikkö on lisäksi muuttanut tarjousvertailua ja pisteytystä vertailuperusteen ”Tarjoajan palvelukyky” osalta.

Tarjousvertailussa tarjoajan palvelukykyä arvioitaessa palvelun maksullisuutta tai maksuttomuutta on muiden seikkojen ohella pidetty yhtenä arviointiperusteena. Tätä ei kuitenkaan nimenomaisesti ollut ilmoitettu tarjouspyynnössä. Näin ollen 30.8.2010 tehtyä hankintapäätöstä on hankintaoikaisulla muutettu siten, että palvelun maksullisuus tai maksuttomuus ei ole ollut arviointiperusteena tarjoajan palvelukykyä arvioitaessa.

Palveluvertailua on oikaistu myös vertailuperusteen alakriteerin ”Tarjoajan lehtitietokannan toimivuus” osalta siten, että kyseisen vertailuperusteen kustakin alakohdasta on ollut mahdollisuus saada enintään 1,33 pistettä eli yhteensä kahdeksan pistettä. Aiemmassa tarjousvertailussa alakohdan ”hintojen läpinäkyvyys” enimmäispistemäärä on ollut kolme pistettä ja muiden alakohtien enimmäispistemäärä kustakin yksi piste. Tarjouspyynnössä ei kuitenkaan ollut ilmoitettu, että alakohtaa ”hintojen läpinäkyvyys” painotetaan edellä kuvatulla tavalla.

Näin ollen valittaja on saanut uudelleen suoritetussa tarjousvertailussa vertailuperusteen ”Tarjoajan palvelukyky” osalta yhteensä 17,96 pistettä (aiemmin 14,7 pistettä) ja voittanut tarjoaja yhteensä 19,76 pistettä (aiemmin 19,50 pistettä). Tarjoajien saamat kokonaispisteet kyseisen vertailuperusteen osalta on painotettu asteikolle 1-5, mikä ilmenee ”Kokonaistaloudellinen painoarvovertailu” -liiteasiakirjasta. Palveluvertailun osalta tehdyt korjaukset ovat vaikuttaneet kokonaistaloudelliseen painoarvovertailuun, joka korjattiin hankintaoikaisussa. Korjausten jälkeen voittaneen tarjoajan kokonaispisteet ovat yhteensä 498,80 pistettä (aiemmin 497,52 pistettä) ja valittajan yhteensä 480,63 (aiemmin 467,57 pistettä).

VASTASELITYS

Valittaja on esittänyt vastaselityksessään muun ohella, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti muuttaessaan tarjousten vertailuperusteita tarjousvertailussa siitä, mitä tarjouspyynnössä on ilmoitettu.

Hankintayksikön soveltamat vertailuperusteet ovat olleet yleisiä ja yksilöimättömiä ja siten hankintasäännösten vastaisia. Hankintayksikön tarjousvertailussa suorittama arviointi ei ole sisältänyt mitään konkreettista tietoa tarjousten sisällöstä, mikä itsessään osoittaa vertailuperusteiden virheellisyyden. Vertailuperusteiden virheellisyys korostuu erityisesti vertailuperusteen ”Tarjoajan palvelukyky” alatekijöiden ”kuinka monipuoliset tiedonhakumahdollisuudet lehtitietokannassa on”, ”reklamoinnin käytännöllisyys”, ”miten eri tavoin tilaajan on mahdollista tehdä reklamaatio”, sekä ”mitkä ovat tarjoajan tilaustavat” osalta.

Tarjousvertailu on hankintaoikaisun jälkeenkin ollut virheellinen. Tarjoukset eivät ole olleet keskenään vertailukelpoisia eivätkä yhteismitallisia kestotilaus- ja määräaikaistilaushintojen osalta. Hankintayksikkö on hankintasäännösten vastaisesti sivuuttanut tarjouksissa esitetyt tiedot. Hintojen läpinäkyvyyden osalta hankintayksikön olisi tullut arvioida tarjouksia nimenomaan tarjouksissa esitettyjen tietojen perusteella.

Hankintaoikaisun myötä hankintayksikkö on muuttanut lehtinimikkeiden tarjonnan laajuuden painoarvoa ja samalla korottanut voittaneen tarjoajan pisteitä. Menettely on ollut virheellistä ja valittajaa syrjivää.

ASIA 573/10/JH

VALITUS

Lehtimarket Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Tampereen kaupungin Logistiikka Liikelaitoksen toimitusjohtajan päätöksen 26.10.2010 § 130 ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti valittaja on vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan maksamaan sille hyvitysmaksuna 400.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan valittajan arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut asioissa 430/10/JH ja 573/10/JH yhteensä 6.396 eurolla korkoineen.

Hankintayksikkö on ilmoittanut hankintaoikaisuna tekemässään päätöksessä 26.10.2010 § 130, että hankintalain mukaan sopimus voidaan tehdä aikaisintaan 21 päivän kuluttua tämän päätöksen tiedoksisaannista. Valittajalla on oikeussuojan tarve, koska hankintayksikkö on hankintaoikaisuna tehnyt asiassa uuden hankintapäätöksen ja jotta hankintayksikkö ei voisi tehdä hankintasopimusta päätöksessään ilmoittamalla tavalla Swets Information Services Ab:n kanssa.

Valittaja on muun ohella toistanut asiassa 430/10/JH esittämänsä hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevat väitteet.

VASTINE

Tampereen kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa Lehtimarket Oy:n korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut asioissa 430/10/JH ja 573/10/JH yhteensä 2.756 eurolla korkoineen.

Hankintayksikkö on viitannut vastineessaan asiassa 430/10/JH annettuun vastineeseen sekä 26.10.2010 tehtyyn hankintaoikaisupäätökseen.

LAUSUNTO

Swets Information Services Ab on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää Lehtimarket Oy:n valituksen ja velvoittaa Lehtimarket Oy:n korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.300 eurolla korkoineen.

Tarjousaika on ollut hankintalain mukainen. Swets Information Services Ab:n tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön vastainen ja tarjous on laadittu suomen kielellä. Vain kaksi liitettä on laadittu muulla kielellä, joista toinen on ollut Ruotsin veroviranomaisen todistus verojen ja maksujen suorittamisesta. Myös valittajan tarjous on sisältänyt englanninkielisen liitteen.

Hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti hyväksyessään Swets Information Services Ab:n tarjouksen, vaikka tarjous ei ole sisältänyt selvitystä lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ottamisesta. Swets Information Services Ab on liittänyt tarjoukseensa veroviranomaisen todistuksen verojen ja maksujen suorittamisesta, todistuksen työeläkevakuutusmaksujen suorittamisesta sekä taloudellisen asiantuntijan selvityksen taloudellisesta tilanteestaan.

Valittaja ei ole liittänyt tarjoukseensa todistusta lakisääteisen liikennevakuutuksen suorittamisesta rekisterissään olevista ajoneuvoista. Kyseinen todistus on verrattavissa todistukseen tapaturmavakuutuksen suorittamisesta.

Tarjouspyynnössä ei ollut lueteltu selvästi sitä, mitä liitteitä tarjouspyyntöön on tullut liittää. Käsillä olevassa tilanteessa ei ole ollut todellista epäilyä Swets Information Services Ab:n taloudellisesta vakavaraisuudesta tai siitä, maksaako se lakisääteisen tapaturmavakuutuksensa.

VASTASELITYS

Valittaja on vastaselityksessään esittänyt muun ohella, että hankintayksikkö on soveltanut tarjousten vertailuperusteita vertailussaan erisisältöisinä kuin se on ilmoittanut ne tarjouspyynnössä. Hankintayksikkö on hankintaoikaisussaan itsekin myöntänyt menetelleensä virheellisesti. Tarjousvertailu on kuitenkin edelleen virheellinen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Valituksen tutkiminen

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 80 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi itse poistaa virheellisen päätöksensä tai peruuttaa muun hankintamenettelyssä tehdyn ratkaisun, jolla on oikeudellisia vaikutuksia ehdokkaiden tai tarjoajien asemaan, ja ratkaista asian uudelleen (hankintaoikaisu), jos päätös tai muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu perustuu lain soveltamisessa tapahtuneeseen virheeseen.

EBSCO Information Services B.V:n tekemän hankintaoikaisuvaatimuksen jälkeen Tampereen kaupungin Logistiikka Liikelaitoksen toimitusjohtaja on hankintaoikaisua koskevalla päätöksellään 26.10.2010 § 130 korjannut tekemäänsä hankintapäätöstä 30.8.2010 § 101 palveluvertailun osalta. Hankintayksikkö on toimittanut tarjoajille kyseisen hankintaoikaisua koskevan päätöksen sekä päätöksellä korjatut palvelu- ja painoarvovertailuasiakirjat.

Vaikka hankintayksikön 26.10.2010 tekemä päätös ei ole sisältänyt muutosta valitun toimittajan osalta, valittajalla ei ole edellä lausutun perusteella katsottava olevan enää oikeussuojan tarvetta 30.8.2010 tehdyn hankintapäätöksen osalta. Tämän vuoksi ja ottaen lisäksi huomioon, että hankintayksikön kumottua hankintaoikaisuna itse aiemman hankintapäätöksensä, markkinaoikeus ei voi enää myöskään sen osalta määrätä hankintayksikölle hankintalaissa säädettyä seuraamusta, tulee hankintayksikön 30.8.2010 tekemään päätökseen kohdistuva valitus asiassa 430/10/JH jättää tutkimatta.

Markkinaoikeus on siten tutkinut valituksen asiassa 573/10/JH.

Hankintamenettely

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintailmoitus ja tarjouksen jättämiselle varattu määräaika

Hankintalain 36 §:n 1 momentin mukaan hankintamenettelyn määräaikoja asetettaessa on otettava huomioon hankinnan laatu ja monitahoisuus sekä tarjousten laatimisen ja toimittamisen vaatima aika. Määräajat lasketaan sitä päivää seuraavasta päivästä, jona hankintailmoitus on lähetetty julkaistavaksi. Pykälän 2 momentin mukaan avoimessa menettelyssä tarjousajan on oltava vähintään 52 päivää.

Hankintalain 38 §:n 2 momentin mukaan tarjousaikaa voidaan muun ohella avoimessa menettelyssä lyhentää seitsemällä päivällä, jos hankintailmoitukset toimitetaan julkaistaviksi sähköisesti. Pykälän 3 momentin mukaan tarjousaikaa voidaan avoimessa menettelyssä lyhentää 2 momentissa mainitun lisäksi viidellä päivällä, jos hankintayksikkö asettaa tarjousasiakirjat kokonaisuudessaan hankintailmoituksen julkaisupäivänä sähköisesti saataville sekä mainitsee hankintailmoituksessa Internet-osoitteen, jossa asiakirjat ovat saatavilla. Kun tarjouspyyntöasiakirjat asetetaan sähköisesti saataville, on tarjouksen jättämiselle varatun määräajan hankintasäännösten mukaan oltava siten vähintään 40 päivää.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan EU-hankintailmoitus on toimitettu julkaistavaksi ja julkaistu sähköisesti 18.6.2010. Hankintailmoituksessa tarjousten jättämiselle asetettu määräaika on ollut 30.7.2008 kello 15.00. Tarjouspyyntöasiakirjat on hankintailmoituksen mukaan ollut saatavilla Tampereen kaupungin internet-sivuilla.

Kun hankintayksikön asettama tarjousaika on näin ollen ylittänyt hankintasäännösten kysymyksessä olevan hankinnan tarjousaikaa koskevan vähimmäismääräajan 40 päivää, tarjousaika ei ole valittajan esittämällä tavalla ollut hankintasäännösten vastainen.

Voittaneen tarjouksen väitetty virheellisyys

Hankintalain 46 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 52 §:n mukaan ehdokas tai tarjoaja on suljettava tarjouskilpailusta, ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus arvioitava sekä tarjoajat valittava ennen tarjousten vertailua. Hankintalain 56 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi esittää ehdokkaiden tai tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia sekä vaatia ehdokkaita ja tarjoajia esittämään niihin liittyviä selvityksiä.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Tarjouksen sisältö” on todettu muun muassa seuraavaa:

Tarjous tulee tehdä täysin tarjouspyynnön edellyttämässä muodossa sisältäen vähintään tässä tarjouspyynnössä vaaditut tiedot. Muulla tavalla tehtyä tarjousta ei oteta huomioon. Tarjouksen laatimiskielen tulee olla suomi. Tarjouksessa on ilmoitettava tarjoajan Y-tunnus. Tarjoukseen on liitettävä:
– vakuutusyhtiön/-yhtiöiden todistukset lakisääteisten vakuutusmaksujen suorittamisesta
– todistus verojen ja lakisääteisten sosiaalimaksujen suorittamisesta.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan hankintayksikkö on velvollinen hylkäämään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa.

Markkinaoikeus toteaa, että voittanut tarjous on sisältänyt englanninkielisen liitteen ”GreenPolicy”. Kun sanotun liitteen liittämistä tarjoukseen ei ole edellytetty, voittaneen tarjoajan tarjouksen ei voida katsoa tältä osin olleen tarjouspyynnön vastainen. Tarjouksen ruotsinkielinen liite on puolestaan ollut Ruotsin veroviranomaisen antama todistus verojen ja maksujen maksamisesta. Tarjouspyynnössä ei ole nimenomaisesti vaadittu, että myös liitteiden tulisi olla laadittu suomen kielell. Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt epätasapuolisesti tilanteessa, jossa kaikkiin tarjouksiin on sisältynyt vieraskielisiä liitteitä, eikä yhtään tarjousta ole hylätty sillä perusteella.

Voittanut tarjoaja on liittänyt tarjoukseensa veroviranomaisen antaman todistuksen verojen ja maksujen suorittamisesta, todistuksen työntekijän eläkelain mukaisten TyEL-vakuutusmaksujen suorittamisesta sekä ruotsalaisen yhtiön laatiman selvityksen, josta on ilmennyt muun muassa tarjoajan maksukyky, luottoluokitus ja maksuhäiriöt. Voittanut tarjous ei ole sisältänyt tietoja lakisääteisen tapaturmavakuutuksen osalta. Toimitettujen asiakirjojen perusteella asiassa ei toisaalta ole ilmeistä epäilyä siitä, etteikö voittanut tarjoaja olisi huolehtinut muista lakisääteisistä vakuutuksista. Markkinaoikeus toteaa, että tapaturmavakuutusta ei ole nimenomaisesti tarjouspyynnössä edellytetty eikä todistusta lakisääteisistä vakuutuksista ole muutoinkaan hankintayksikön toimesta tarkemmin määritelty.

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti, kun se ei ole sulkenut valittua tarjousta tarjouskilpailusta.

Tarjouspyyntö ja tarjousten vertailu

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.
Hankintalain 62 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin.
Tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia Tampereen kaupungille ja tarjouspyynnössä ilmoitettujen kuntien kirjastoihin hankittavista sanoma- ja aikakausilehdistä. Tarjouspyynnön mukaan valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteina ovat olleet hinta 80 prosentin painoarvolla ja tarjoajan palvelukyky 20 prosentin painoarvolla. Tarjoajan palvelukyky on tarjouspyynnössä ilmoitettu arvioitavan liitteen 3 palveluselvityksen pohjalta seuraavien alatekijöiden osalta:

– tarjoajan verkkotietokannan toimivuus (8 %)
– tarjoajan reklamaatiokäytäntö (6 %)
– tarjoajan tilaus- ja laskutuskäytäntö (5 %)
– muut lehtipalvelut (1 %)

Tarjouspyynnön liitteenä olleen palveluselvitys -asiakirjan mukaan tarjoajan on tullut vastata tarjouksessa erillisellä liitteellä asiakirjassa esitettyihin seuraaviin kysymyksiin:

1. Tarjoajan lehtitietokannan toimivuus: hintojen läpinäkyvyys, mikä on tarjoajan lehtinimikkeiden tarjonnan laajuus, kuinka monipuoliset tiedonhakumahdollisuudet lehtitietokannassa on, tilausten teon käytännöllisyys, reklamoinnin käytännöllisyys, tilausten uusimisen käytännöllisyys

2. Selvitys tarjoajan reklamaatiokäytännöstä: miten eri tavoin tilaajan on mahdollista tehdä reklamaatio, miten puuttumaan jääneet numerot korvataan, onko tarjoajalla omaa lehtipalvelupistettä, josta korvataan puuttuvia numeroita, tarjoajan reklamaatiokäytäntö lehden kustantajalle

3. Selvitys tarjoajan tilaus- ja laskutuskäytännöstä: mitkä ovat tarjoajan tilaustavat, kuinka tilausten uusiminen tapahtuu, kuinka tarjoaja informoi tilaajaa erilaisista muutoksista, mitkä ovat tarjoajan lehtien näytenumeroiden toimittamisen käytännöt ja periaatteet tilaajalle, koontilaskutuksen onnistuminen

4. Selvitys muista mahdollisista tarjoajan käytössä olevista lehtipalveluista

Lehtitietokannan toimivuutta on mainitussa liitteessä ilmoitettu arvioitavan myös testaamalla tarjouksessa ilmoitettua lehtitietokantaa.

Hankintayksikkö on hankintaoikaisuna tekemällään päätöksellä 26.10.2010 § 130 muuttanut 30.8.2010 tekemänsä hankintapäätöksen palveluvertailua siten, että palvelun maksullisuus tai maksuttomuus ei ole ollut arviointiperusteena tarjoajan palvelukykyä arvioitaessa. Pisteytys on tältä osin tehty uudelleen. Vertailua on korjattu myös vertailuperusteen alatekijän ”tarjoajan verkkotietokannan toimivuus” osalta, siten että kustakin sen alakohdasta on ollut mahdollisuus saada enintään 1,33 pistettä eli yhteensä kahdeksan pistettä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden soveltamisessa. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät kuitenkin sitä, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Hankinnan luonne huomioon ottaen laadun vertailuperusteen palveluselvitysasiakirjassa luetellut alatekijät ovat tulleet riittävällä tavalla yksilöidyiksi tuottaakseen yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Esitetyn selvityksen perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on harkintavaltansa ja kysymyksessä olevassa tarjouspyynnössä vertailuperusteista ilmoitetun puitteissa voinut 26.10.2010 hankintaoikaisua koskevalla päätöksellään korjata 30.8.2010 tekemänsä hankintapäätöksen mukaista tarjousten vertailua vertailuperusteiden alatekijöiden pisteyttämisen osalta. Virheen korjaaminen ei tältä osin ole myöskään merkinnyt sitä, että tarjoajia olisi uudelleen suoritetussa tarjousten vertailussa kohdeltu epätasapuolisesti.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että kotimaisten lehtien hintavertailussa käytetään annetun lehtivuosikerran määräaikaistilauksen hintaa. Valittaja on markkinaoikeudessa esittänyt, että tarjousvertailu on ollut virheellinen hintojen osalta, koska hankintayksikkö on tarjouspyynnön vastaisesti käyttänyt voittaneen tarjoajan osalta osittain halvempaa kestotilauksen hintaa.

Hankintayksikkö on todennut pyytäneensä tarjoajia tarjousajan jälkeen tarkistamaan hinnat kustantajalta noin sadan lehden osalta, jolloin voittanut tarjoaja on ilmoittanut kustantajalta saadun tiedon perusteella, että tiettyjä lehtiä on ollut saatavilla vain kestotilauksena. Esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikön tarjoajille lähettämän täsmennyspyynnön jälkeen valittajan ilmoittamat vuosikertahinnat ovat olleet kysymyksessä olevien aikakauslehtien osalta yhteensä hieman yli 300 euroa ja voittaneen tarjoajan hieman alle 300 euroa.

Hankintapäätöksen liitteenä olleen vertailutaulukon mukaan valittajan tarjouksen kokonaishinta on ollut 25.092,67 euroa ja voittaneen tarjoajan 24.516,05 euroa. Markkinaoikeus toteaa, että tarjouksissa esitettyjen hintatietojen mahdollisesti osittain erilainen hinnoitteluperuste tiettyjen aikakauslehtien osalta ei kuitenkaan ole vaikuttanut ratkaisevasti edes hintavertailun edullisemmuuteen tarjoajien välillä.

Tarjouksen valinta on kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailussa tapahtunut paitsi hinnan myös tarjoajan palvelukykyyn liittyvien tekijöiden perusteella. Voittanut tarjoaja on saanut hankintaoikaisun palveluvertailussa yhteensä 19,76 pistettä ja valittaja 17,96 pistettä.

Tarjouspyynnön mukaan tarjoajan on tarjouksessaan tullut antaa toimiva linkki internetissä olevaan lehtitietokantaansa ja tarjouspyynnön liitteenä olleessa palveluselvitys -asiakirjassa on ilmoitettu, että lehtitietokannan toimivuutta arvioidaan myös testaamalla tarjoajan tarjouksessa ilmoittamaa lehtitietokantaa. Valittaja on saanut hintojen läpinäkyvyyden osalta 0,89 pistettä ja voittanut tarjoaja 1,11 pistettä. Hankintayksikkö on arvioinut Swets Information Service Ab:n tietokannan toimivuuden hintojen läpinäkyvyyden osalta valittajan tietokantaa paremmaksi ja perustellut pisteytystään hankintapäätöksen liitteenä olleessa tarjousvertailuasiakirjassa. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön on sinänsä tullut arvioida tarjouksia myös tarjouksista ilmenevien tietojen pohjalta ja näin ollen arvioida valittajan tietokantaa valittajan esittämällä tavalla sen nykyisellä sopimusprofiililla.

Valittaja on markkinaoikeudessa lisäksi esittänyt, että tarjousvertailu on ollut virheellinen lehtinimikkeiden tarjonnan laajuuden osalta, koska hankintayksikkö on antanut voittaneelle tarjoajalle tarjouspyynnön vastaisesti lisäpisteitä e-kirjojen lukumäärän perusteella. Hankintayksikkö on vastineessaan todennut, ettei tarjousvertailussa ole huomioitu e-kirjojen lukumäärää ja että voittaneen tarjoajan ilmoittamasta 555.000 nimikkeestä on vähennetty e-kirjojen lukumäärä. Voittaneen tarjoajan lehtinimikevalikoima on ollut noin 32 prosenttia valittajan valikoimaa suurempi, jonka vuoksi se on saanut täydet 1,33 pistettä kyseisen alatekijän osalta. Tämä on käynyt ilmi myös tarjousvertailuasiakirjasta. Koska voittaneen tarjoajan lehtinimikevalikoima on ollut selkeästi valittajan valikoimaa suurempi, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut antaa voittaneelle tarjoajalle tältä osin täydet ja valittajalle alhaisemmat pisteet.

Valittaja on markkinaoikeudessa lisäksi esittänyt, että tarjousvertailu on ollut virheellinen vertailuperusteen ”selvitys tarjoajan reklamaatiokäytännöstä” osalta. Hankintapäätöksen liitteenä olevasta tarjousten vertailutaulukosta ilmenee, että hankintayksikkö on vertailuperusteen alatekijän ”miten puuttumaan jääneet numerot korvataan” osalta perustellut valittajalle annettuja pisteitä muun ohella sillä, että epäselväksi on jäänyt korvauskäytäntö mikäli numerot jäävät vallan tulematta tilaajalle ja arvioinut voittaneen tarjoajan korvauskäytännön olleen valittajan korvauskäytäntöä parempi.

Epäselvyys valittajan korvauskäytännössä on hankintayksikön mukaan johtunut siitä, että valittaja on tarjouksessaan ilmoittanut, ettei korvausvelvoite kata kustantajan tai muun osapuolen aiheuttamia vahinkoja. Valittajan ilmoitus vastuunrajoituksesta on ollut hankintayksikön näkemyksen mukaan tarjouspyynnön vastainen, mutta valittajan tarjousta ei ole hylätty tarjouspyynnön vastaisena, koska sillä on tarjouksessaan ollut maininta siitä, että jos tarjoukseen on jäänyt tarjouspyynnöstä poikkeavia ehtoja, tarjouspyynnön ehdot saavat etusijan. Epäselvyys korvauskäytännössä on kuitenkin huomioitu tarjousvertailussa. Markkinaoikeus katsoo asiassa esitetyn selvityksen perusteella, että hankintayksikkö on voinut antaa voittaneelle tarjoajalle tältä osin valittajaa paremmat pisteet.

Alatekijän ”tarjoajan reklamaatiokäytäntö lehden kustantajalle (nopeus ja millä tavoin kontakti tapahtuu)” osalta markkinaoikeus katsoo, että hankintapäätöksen liitteenä olevasta tarjousten vertailutaulukosta ilmenee, että hankintayksikkö on kyseisen alatekijän osalta perustellut tarjoajille annettuja pisteitä ja voinut siten harkintavaltansa perusteella arvioida voittaneen tarjoajan reklamaatiokäytännön olleen valittajan käytäntöä parempi.

Markkinaoikeus katsoo, että vaikka valittaja olisi kaikkien kysymyksessä olevien laatutekijöiden alakohtien osalta saanut saman verran pisteitä kuin voittanut tarjoaja, voittaneen tarjouksen halvempi hinta olisi silti ollut tarjouskilpailun ratkaiseva seikka. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikkö on kuitenkin voinut arvioida voittaneen tarjouksen myös laatuvertailussa paremmaksi.

Johtopäätös hankintamenettelystä
Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt sillä tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, että asiassa tulisi harkittavaksi hankintalain 94 §:ssä säädetyn seuraamuksen määrääminen. Valitus on näin ollen hylättävä.
Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu ja hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentti huomioon ottaen valittaja on velvoitettava korvaamaan Tampereen kaupungin ja Swets Information Services Ab:n oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuullisiksi harkitsemilla määrillä. Valittaja saa vastaavasti pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus jättää tutkimatta valituksen asiassa 430/10/JH.

Markkinaoikeus hylkää valituksen asiassa 573/10/JH.

Markkinaoikeus velvoittaa Lehtimarket Oy:n korvaamaan Tampereen kaupungin Logistiikka Liikelaitoksen oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla ja Swets Information Service Ab:n oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla. Oikeudenkäyntikulujen korvauksille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Markkinaoikeus hylkää Lehtimarket Oy:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola, Jaakko Ritvala ja Matti Vedenkannas.