MAO:297/11

Hämeenlinnan kaupunki - moottoritien kattaminen
- vertailuperusteet
- tarjousten vertailu

Dnro 80/11/JH
Antopäivä 23.6.2011

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Hämeenlinnan kaupunki on pyytänyt 16.7.2010 julkaistulla rajoitettua menettelyä koskevalla EU-hankintailmoituksella osallistumis-hakemuksia valtatie kolmen kattamista Hämeenlinnan kohdalla koskevaan tarjouskilpailuun. Hämeenlinnan kaupunki on lähettänyt 28.9.2010 päivätyn tarjouspyynnön kahdeksalle tarjoajalle. Tarjouksia on saatu kuusi.

Hämeenlinnan kaupungin yhdyskuntalautakunta on tilaajajohtajan päätöksellä 22.2.2011 nro 7 valinnut urakoitsijaksi YIT Rakennus Oy:n.

Hankintailmoituksen mukaan hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut 20.000.000–30.000.000 euroa.

Markkinaoikeus on 14.4.2011 antamallaan päätöksellä hylännyt Hämeenlinnan kaupungin vaatimuksen muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen täytäntöönpanon sallimisesta.

VALITUS

Soraset Yhtiöt Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa hankintayksikön 22.2.2011 tekemän hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä menettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi Soraset Yhtiöt Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 25.257,50 eurolla korkoineen.

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti vertailuperusteita asettaessaan. Tarjouskilpailussa ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota kokonaistaloudelliseen edullisuuteen vaan painotettu liikaa laatutekijöitä. Laadun 40 prosentin painoarvo on ollut huomattavasti suurempi kuin vastaavantyyppisissä hankinnoissa yleensä. Hankintayksikkö ei ole myöskään tehnyt riittävää eroa tarjoajan soveltuvuuden ja tarjouksen arviointiin liittyvien tekijöiden välillä. Tarjoajan on pitänyt toimittaa hankintayksikölle teknistä suorituskykyään osoittavat asiakirjat, kuten Rakentamisen Laatu RALA ry:n todistukset. Tarjousten vertailuperusteina ei olisi pitänyt käyttää tarjoajan ominaisuuteen liittyviä tekijöitä, kuten kykyä suoriutua projektin johtamisesta tai tarjoajan referenssejä vastaavanlaisista urakoista.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu laadun arvioinnissa käytettävät vertailuperusteet. Jokaisen vertailukohdan enimmäispistemäärä on ollut 10 pistettä. Mikäli tarjouksessa on esitetty tarjouspyynnössä vaaditut asiat ja niiden on arvioitu sisällöltään ja laadultaan täyttävän ennakko-odotukset, tarjouksen on ilmoitettu saavan vertailukohdasta 5 pistettä. Riittävää tasoa heikomman ratkaisun pisteitä on ilmoitettu vähennettävän ja vastaavasti lisäarvoa sisältävän ratkaisun pisteitä lisättävän edellä mainitusta 5 pisteestä. Hankintayksikkö on menetellyt tarjouksia vertaillessaan ja pisteyttäessään virheellisesti. Tarjousten piste-erot ovat osittain perustuneet tarjousten esitystavan eroihin, eivätkä tarjotun ratkaisun eroihin.

Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten vastainen vertailukohdan ”tunnelin alustavat suunnitelmat” osalta. Kuivatukseen on vaadittu 57 kuutiometrin varastotilavuutta. Voittanut tarjoaja on korvannut yhden 500 millimetrin putken 250 millimetrin putkella, minkä seurauksena varastotilavuus on pudonnut noin 30 kuutiometriä. Ratkaisu ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä esitettyä vaatimusta ja tarjoukselle on annettu liikaa pisteitä. Laatupisteitä koskevissa sanallisissa perusteluissa ei ole kerrottu, mihin konkreettisiin tarjotun ratkaisun arvoa lisääviin seikkoihin voittaneen tarjouksen saamat pisteet ovat perustuneet. Voittaneen tarjouksen olisi pitänyt saada kysymyksessä olevasta kohdasta 5 pistettä tai vähemmän.

Voittaneessa tarjouksessa on kohdan ”alustavat erityisrakenteiden suunnitelmat” osalta mainittu, että se on tiivistelmä hankintayksikön teettämästä noin 100-sivuisesta liikenteenhallinnan teknisestä vaatimuksesta. Tarjous on siten vastannut enintään tarjouspyynnössä vaadittua tasoa, eikä siinä ole ollut tarjouksen arvoa parantavia seikkoja, jotka olisivat oikeuttaneet lisäpisteisiin. Myöskään laatupisteiden sanallisista perusteluista ei ole käynyt ilmi, että tarjouksessa olisi ollut mitään ratkaisun arvoa lisääviä seikkoja. Virheettömässä menettelyssä voittanut tarjous olisi saanut kysymyksessä olevasta vertailukohdasta 5 pistettä. Lisäksi voittaneeseen tarjoukseen on sisältynyt joitakin vähäisiä muutoksia tarjouspyynnön tiesuunnitelmaan verrattuna. Tarjouspyynnön mukaan tällaiset muutokset olisi pitänyt eritellä hankintayksikön laatimassa taulukossa. Voittanut tarjous ei ole tältä osin vastannut tarjouspyyntöä, mikä olisi pitänyt ottaa huomioon pistemäärää alentavana tekijänä.

Valittajan tarjouksen pisteitä on vähennetty perusteetta kohdan ”alustavat erityisrakenteiden suunnitelmat” osalta. Laatupisteiden sanallisten perustelujen mukaan ratkaisuun on sisältynyt riskejä. Väitettyjä riskejä ei kuitenkaan ole yksilöity. Valittajan tarjous on täyttänyt tarjouspyynnön vaatimukset, joten siihen ei ole sisältynyt mitään riskejä. Valittajan tarjous on itse asiassa ylittänyt hankintayksikön vaatimukset neljän kameran ja hitaan liikenteen silmukoiden verran. Valittajan tarjouksen olisi pitänyt saada tarjousten vertailussa vähintään 5–6 pistettä. Valittajan ratkaisua on käsitelty hankintayksikön järjestämässä tarjouksen selonottotilaisuudessa, joten tarjouksen sisällöstä ei ole ollut epäselvyyttä.

Laatupisteiden sanallisista perusteluista ei käy ilmi, mihin voittaneen tarjoajan ja valittajan tarjousten piste-erot ovat vertailukohdan ”laadunvarmistusorganisaatio, työnaikainen laadunvalvonta ja ohjaus sekä kelpoisuuden osoittaminen ja raportointi” osalta perustuneet, eikä sitä, millä tavalla voittanut tarjous on ylittänyt tarjouspyynnön vaatimukset ja miten nämä seikat ovat parantaneet tarjouksen arvoa. Valittajan ja voittaneen tarjoajan tarjoukset ovat olleet hyvin samantasoisia. Voittanut tarjous on saanut puheena olevasta vertailukohdasta liikaa pisteitä.

Valittajan tarjous on saanut vertailukohdasta ”suunnittelun hallinta, urakoitsijan ja suunnittelijoiden yhteistoimintamalli sekä urakan aikainen viestintä” liian vähän pisteitä. Laatupisteiden sanallisissa perusteluissa on todettu, että valittajan tarjouksen aikataulu on välitavoitteiden osalta ristiriidassa tarjouspyynnön vaatimusten kanssa. Tämä ei pidä paikkaansa. Väitetty ristiriita on liittynyt vaatimukseen väliaikaisten siltojen penkereiden purkamisesta. Valittajan ratkaisussa ei ole lainkaan kysymyksessä olevia väliaikaisia penkereitä, minkä takia niiden purkamiselle ei ole esitetty aikataulua.

Voittaneessa tarjouksessa ja valittajan tarjouksessa esitetyt liikennejärjestelyjä koskevat ratkaisut ovat olleet erilaisia, mutta niistä molemmista aiheutuu haittaa julkisen liikenteen sujuvuudelle. Näin ollen tarjousten piste-ero vertailukohdan ”työnaikaisen liikenteen ohjaus ja hallinta” kohdalla on ollut perusteeton. Valittajan liikennejärjestelyn toimivuus on osoitettu laskelmilla, joten sen tarjous on täyttänyt tarjouspyynnön vaatimukset. Hankintayksiköllä ei ole ollut perustetta alentaa valittajan tarjouksen saamia pisteitä 4 pisteeseen. Valittajan tarjouksen olisi pitänyt saada lisäpisteitä, sillä sen ratkaisu ei vaikuta hankintayksikön yhteistyökumppanin NCC:n tonttiin, koska tarvetta väliaikaisille sillanpenkereille ei ole. Valittajan tarjouksen liikennejärjestelyjä on käsitelty muun muassa tarjouksen selonottotilaisuudessa, joten tarjouksen sisällöstä ei ole ollut epäselvyyttä.

Hankintapäätös ei ole ollut hankintasäännösten edellyttämällä tavalla perusteltu, koska siitä ei ole käynyt ilmi, mihin laadun arvioinnin pisteytys on perustunut. Hankintapäätöksestä ei ole myöskään käynyt erityisesti ilmi, mihin lisäpisteet ja alennetut pisteet ovat perustuneet.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tarjoajalta voidaan pyytää lisäselvityksiä ennen hintakuorten avaamista. Hankintapäätöspöytäkirjasta käy ilmi, että hintakuoret on avattu 17.1.2011. Hankintayksikkö on kuitenkin 1.2.2011 pitänyt valittajan kanssa kahdenkeskisen tiedotus- ja keskustelutilaisuuden. Ilmeisesti myös voittaneen tarjoajan kanssa on pidetty selonottotilaisuus. Hankintayksikkö on siten menetellyt tarjouspyynnön vastaisesti järjestettyään edellä mainitut tilaisuudet vasta hintakuorten avaamisen jälkeen.

VASTINE

Hämeenlinnan kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan hankintayksikön arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 7.320 eurolla korkoineen.

Tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten mukainen ja tarjousten vertailu on tehty tarjouspyynnön mukaisesti. Tarjouskilpailu on ollut kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa on arvioitu ehdokkaiden soveltuvuus ja toisessa vaiheessa tarjoukset.

Tarjousten käsittelyssä on ollut tarjousten vertailun osalta kaksi vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa on arvioitu ja pisteytetty tarjousten laatu. Laatua koskevat vertailuperusteet ovat alakohtineen olleet ”projektin johtaminen” 20 prosentin, ”alustava rakennussuunnitelma” 30 prosentin ja ”selvitys alustavasta toiminta- ja laatusuunnitelmasta” 50 prosentin painoarvolla. Urakan haastavuuden huomioon ottaen hankintayksikkö on halunnut painottaa tarjoajan kokemusta vastaavan tyyppisistä hankkeista.

Toisessa käsittelyvaiheessa on avattu tarjousten hintakuoret ja tehty hintavertailu tarjoushintojen ja laatupisteiden avulla. Vertailuhintaa laskettaessa laatupisteiden painoarvo on ollut tarjouspyynnön mukaisesti 40 prosenttia. Edellä mainitulle painoarvolle on ollut hyvät perusteet. Hanke on ainutlaatuinen, koska tässä rakennetaan moottoritien päällä sekä keskellä kaupunkia ja asutusta. Urakka-alueen läpi kulkevat kaupungin tärkeimmät liikenneverkostot. Lisäksi viranomaisten hankkeelle asettamat turvallisuus-, laatu- ja aikatauluvaatimukset ovat tiukat.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, mitä tarjouksesta pitää käydä ilmi kunkin vertailukohdan osalta. Tarjoukset ovat vertailleet asiantuntijajäsenistä koostuneet työryhmät. Tarjouksen sisältöä on verrattu tarjouspyynnössä vaadittuun. Tarjoukset on pisteytetty tarjouspyynnössä ilmoitetulla tavalla ja pisteytys on perustunut tarjousten sisältöön.

Laadullisesti parhaissa tarjouksissa on suunniteltu ja sovellettu yleiset hyvät ja laadukkaat projektintoteutuksen käytännöt tähän urakkaan. Näistä tarjouksista on muodostunut käsitys, että tarjoaja on hyvin tarkkaan ja kattavasti käynyt tämän projektinkulun läpi ja tunnistanut riskit ja keskeiset asiat. Voittaneen tarjoajan tähän urakkaan nimeämillä vastuuhenkilöillä on ollut referenssejä kokoluokaltaan suurista urakoista ja vastaavantyyppisistä hankkeista, kun taas valittajan referenssit ovat olleet pääosin pieniä ja keskisuuria silta- ja tiehankkeita eivätkä tunnelirakentamista.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että ollakseen teknisiltä osin tarjouspyynnön mukainen tarjouksen pitää olla hyväksytyn tiesuunnitelman ja siihen tehtyjen täydennysten mukainen, täyttää tarjouspyyntöasiakirjoissa esitetyt vaatimukset sekä perustua tilaajan ja muiden viranomaisten antamiin lupiin, ohjeisiin ja määräyksiin. Edelleen tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että hankintayksikkö voi edellä mainittujen vaatimusten osalta kuitenkin hyväksyä vähäisiä poikkeamia. Poikkeamat on pitänyt kuvata tarjouksessa riittävän yksityiskohtaisesti.

Vertailukohdan ”tunnelin alustavat suunnitelmat" laatupisteet ovat koostuneet kokonaisuudesta, jossa on otettu huomioon tarjouspyynnössä ilmoitetut tekijät. Voittanut tarjoaja on saanut kysymyksessä olevasta vertailukohdasta 8 pistettä ja valittaja 7 pistettä. Voittanut tarjoaja on esittänyt vaihtoehtoisen tunnelin kuivatusratkaisun ja sen tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen. Voittanut tarjoaja on esittänyt alustavat rakennepoikkileikkaukset selkeästi ja perusteellisesti. Tieympäristön viimeistelyt, palotekniset ratkaisut ja maisema-arkkitehtuuriset ominaisuudet ovat ilmenneet tarjouksesta sekä havainnollistavin kuvin että sanallisesti. Valittajan tarjouksessa ei ole ollut ollenkaan mainintaa tieympäristön viimeistelystä eikä siinä ole otettu kantaa tunnelin sijoittumiseen ympäristöönsä. Tarjouksen rakennepoikkileikkauksista ei ole myöskään saanut vihjettä palosuojauksen toteutustavasta.

Voittaneen tarjoajan vertailukohtaan ”alustavat erityisrakenteiden suunnitelmat” antama selostus on ollut kattava ja se on laadittu asiantuntevasti, joten arviointiryhmä on saanut luotettavan kuvan sen sisällöstä. Tarjottuun ratkaisuun ei ole liittynyt riskejä ja tarjouksessa on ollut selkeää lisäarvoa niin sanottuun perusratkaisuun verrattuna. Voittanut tarjous on saanut kysymyksessä olevasta vertailukohdasta 8 pistettä. Valittajan tarjouksen sisältö on kysymyksessä olevan vertailukohdan osalta sen sijaan kuvattu ja määritelty hyvin suppeasti eikä tarjouksessa ole kerrottu, miten perusvaatimukset täyttyvät. Lisäksi valittajan ratkaisussa sammutusvesiputkien sijoitteluun on sisältynyt jäätymisriski. Valittaja on saanut kysymyksessä olevasta vertailukohdasta 1 pisteen.

Voittanut tarjoaja on saanut vertailukohdasta ”laadunvarmistusorganisaatio, työnaikainen laadunvalvonta ja ohjaus sekä kelpoisuuden osoittaminen ja raportointi” 9 pistettä ja valittaja 6 pistettä. Johtamisella on laadunhallinnassa keskeinen merkitys, ja vaativassa urakassa kokonaisuuden hallinta ja sidosryhmien kanssa toimiminen sekä tehtävien yhteensovittaminen ovat keskeisessä asemassa. Voittanut tarjoaja on kuvannut tämän prosessin tarjouksessaan erittäin hyvin. Se on viitannut laatuosiossa myös projektin johtamisosioon, jossa on kuvattu projektiorganisaation vastuita ja yhteydenpitoa eri sidosryhmiin sekä yhteistoiminnan menettelyitä. Myös projektin ohjauksen menettelyt on kuvattu siten, että hankintayksikölle on syntynyt luottamus hallinnan tasosta. Voittanut tarjoaja on konkreettisesti kuvannut laatua ja toimintatapaa koskevat suunnitelmat sekä nimennyt alihankkijat. Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut kattava ja aukoton. Tarjouksessa laadunvarmistusorganisaation henkilöiden väliset vastuut on kerrottu selkeästi. Lisäksi tarjouksessa on nimetty erikseen mittauspäällikkö, joka vastaa laadunvarmistus- ja määrämittauksista sekä tarkastuksista. Laatumittausten raportointi on ollut hyvin kattava ja sisältänyt esi-, pika-, osa- ja loppuraportoinnin.

Valittajan tarjouksessa on edellä mainitun vertailukohdan osalta esitetty tarjouspyynnössä vaaditut asiat hyvin yleisellä tasolla. Muun muassa laatuorganisaatio on esitetty, mutta selkeä vastuunjako on puuttunut. Alihankkijoita ei ole nimetty. Valittajan tarjouksen koko projektiorganisaatio on ollut puutteellinen, sillä osa henkilöistä on jäänyt nimeämättä. Tarjouksessa ei ole kuvattu toimintamallia, jolla laadukas toteutus toteutetaan. Kuvaus on ollut yleispiirteinen, eikä se ole kattanut hankkeen vaativuuden tarkoittamaa tasoa.

Voittaneessa tarjouksessa on vertailukohdan ”suunnittelun hallinta, urakoitsijan ja suunnittelijoiden yhteistoimintamalli sekä urakan aikainen viestintä'' osalta kuvattu erittäin hyvin viestinnän laajuus ja painoarvo tässä hankkeessa. Myös suunnittelunhallinnan järjestelmä on kuvattu kattavasti. Voittanut tarjous on saanut tästä osiosta 9 pistettä. Valittajan tarjous on ollut vaaditulla perustasolla ja se on saanut kysymyksessä olevasta vertailukohdasta 5 pistettä. Valittajan viestintäsuunnitelmassa on ollut 2 sivua. Aikataulusuunnittelu ja aikataulunhallinnan kuvaus ovat olleet yleisellä tasolla.

Valittajan ratkaisu vertailukohdan "työnaikaisen liikenteen ohjaus ja hallinta" osalta on ollut epäselvästi esitetty. Ratkaisussa Paasikiventien ja Turuntien siltojen rakentamisen aikana silloilla on yhteensä usean kuukauden katko, jolloin toinen siltayhteys on kokonaan poikki. Haittavaikutukset siltojen katkaisusta johtuen ovat olleet liian suuret etenkin joukkoliikenteen reiteille ja vuoromäärille. Muuten valittajan tarjous on ollut perusratkaisu. Valittaja on saanut kysymyksessä olevasta vertailukohdasta 4 pistettä ja voittanut tarjoaja 9 pistettä.

Hankintapäätös on ollut perusteltu. Tarjousten pisteytyksen perusteet ovat olleet selkeät ja tarjoukset on pisteytetty niitä käyttäen. Arviointiryhmän keskustelujen keskeiset perusteet ovat käyneet ilmi hankintapäätöksen sanallisista perusteluista. Hankintayksikkö ei ole hankintapäätöksen sanallisissa perusteluissa selittänyt eri tarjousten yksityiskohtaista sisältöä, koska tarjouksia on verrattu tarjouspyynnössä esitettyihin vaatimuksiin ja koska tarjoajille on hankintapäätöksen tekemisen jälkeen annettu mahdollisuus tutustua tarjousten sisältöön ja voittaneen tarjouksen ratkaisuihin.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että hankintayksiköllä on oikeus pyytää ja tarjoajalla on velvollisuus antaa tarjousten käsittelyssä tarvittavia lisäselvityksiä. Lisäselvitysten pyytäminen ei ole ollut sidottu yksinomaan hintakuorten avaamista edeltävään vaiheeseen. Hankintayksikkö on päättänyt pitää vertailuhinnaltaan kolmen edullisimman tarjouksen antaneen tarjoajan kanssa tarjousten sisällön selonottotilaisuudet. Selonottotilaisuuksien tarkoituksena on ollut selvittää NCC:n päätöksentekoa varten mahdollisten lisätöiden riskit palonsuojauksen ja telematiikan kannalta. Selonottotilaisuuksissa on keskitytty selvittämään pelkästään mahdollisia lisä- ja muutostöiden kustannusvaikutuksia, eivätkä selonottotilaisuudet ole vaikuttaneet tarjouksille annettuihin laatupisteisiin.

LAUSUNTO

YIT Rakennus Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan lausunnonantajan arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 11.664,86 eurolla korkoineen.

Tarjoajien soveltuvuuden arvioimisessa käytetyt asiakirjat ovat olleet yleisiä yritystason toimintaedellytyksiä kuvaavia asiakirjoja. Tarjousten vertailuperusteena ei ole käytetty sellaisia tarjoajayrityksiin liittyviä ominaisuuksia, jotka olisivat tyypillisiä tarjoajan soveltuvuuteen liittyviä tekijöitä, vaan vertailuperusteina on käytetty tarjoajien projektihenkilöiden osaamista sekä konkreettista vastuunjakoa ja toiminnan organisoitumista työmaatasolla. Nämä seikat ovat liittyneet itse hankinnan kohteeseen ja niillä on ollut olennainen merkitys urakan onnistuneessa sekä tehokkaassa ja laadukkaassa toteuttamisessa. Vertailuperusteet painoarvoineen on selkeästi ilmoitettu tarjouspyynnössä, ja tarjoajilla on ollut yhtäläiset mahdollisuudet ottaa huomioon tarjousten laadullisen sisällön vertailuperusteet tarjouksia laatiessaan.

Kilpailutuksen kohteena on ollut niin sanottu ST- eli "suunnittele ja toteuta" -urakka, jonka ominaispiirteisiin kuuluu nimenomaan se, että hankintayksikkö pyrkii hyödyntämään tarjoajien osaamista hankkeen suunnitteluratkaisujen ja rakennustyön toteutuksessa. Urakkamuoto perustuu siihen periaatteeseen, että urakoitsija voi esittää vaihtoehtoisia suunnittelu- ja toteutusratkaisuja tietyn hankintayksikön määrittämän toiminnallisuuden saavuttamiseksi mahdolliset reunaehdot täyttävällä tavalla. Tämä lähtökohta on ilmoitettu myös tarjouspyynnössä.

Hankintayksikön tarjouspyyntöaineistoon on sisältynyt useita luonnossuunnitelmia, joissa on pyritty esittämään tarjoajien suunnittelutyön pohjaksi periaateratkaisuja. Vaadittuun lopputulokseen on voitu päästä erilaisilla suunnitteluratkaisuilla, ja tarjouspyynnössä on sallittu muutokset hankintayksikön luonnossuunnitelmien ratkaisuihin. Hankintayksikkö on myös tarjouspyynnössä varannut itselleen mahdollisuuden joko hylätä tai hyväksyä vaihtoehtoisen ratkaisun. Luonnossuunnitelmissa ei ole esitetty ehdottomia vaatimuksia, eikä vähäinen poikkeus niistä ole vaikuttanut tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuteen.

Lausunnonantajan tarjous on ollut kaikilta osin tarjouspyynnön mukainen. Siinä on tarjouspyynnössä vaaditulla tavalla ilmoitettu, miltä osin siinä tarjotut ratkaisut ovat poikenneet luonnossuunnitelmista.

Hankintayksikön harkintavallassa on määrittää, miten se pisteyttää tarjoukset tietyn vertailuperusteen tai sen alakohdan osalta, kunhan se huomioi tarjousten väliset laatuerot ja pysyy tarjouspyynnössä ilmoitettujen vertailuperusteiden rajoissa. Hankintayksikkö on soveltanut etukäteen ilmoittamiaan vertailuperusteita asianmukaisesti ja se on harkintavaltansa puitteissa voinut arvioida saamansa tarjoukset laadun osalta hankintapäätöksen mukaisesti. Hankintayksikkö ei ole ylittänyt harkintavaltaansa tarjousten laatuvertailussa eikä menetellyt tarjousten vertailussa millään tavoin virheellisesti. Arviointiryhmän asiantuntevat perustelut ovat tukeneet pisteytystä. Lausunnonantajan tarjous on ollut kokonaistaloudellisesti edullisin.

Kolmen vertailuhinnaltaan edullisimman tarjouksen antaneen tarjoajan kanssa on hankintayksikön yhteistyökumppanin pyynnöstä pidetty selonottotilaisuus. Hankintayksikön toimintaa ei voida ylimääräisen selonottotilaisuuden johdosta pitää sillä tavoin hankintasäännösten tai tarjouspyynnössä kuvatun menettelyn vastaisena, että hankintapäätös voitaisiin tällä perusteella kumota.

VASTASELITYS

Soraset Yhtiöt Oy on esittänyt, että hankintamenettelyssä ei ole riittävällä tavalla toteutunut avoimuus ja tarjoajien tasapuolinen sekä syrjimätön kohtelu.

Valittaja on välittömästi saatuaan hankintapäätöksen tietoonsa perehtynyt tarjousaineistoon ja pyrkinyt yksilöimään erityisesti ne konkreettiset seikat, joihin tarjousten laadun piste-erot ovat perustuneet. Valittaja on olettanut saavansa tarjouspyynnön mukaisesti tietoonsa tarjousten yksityiskohtaisen laatupisteytyksen, josta olisi ilmennyt muun muassa pisteytys vertailuperusteen sisällä alakohdittain sekä mahdollisesti arviointiryhmän eri jäsenten antamat pisteet. Yksityiskohtaista pisteytystaulukkoa koskevaan editiovaatimukseensa valittaja on kuitenkin saanut hankintayksiköltä vastauksen, jonka mukaan arvioijat ovat tuoneet kommenttinsa ryhmässä esiin keskustelemalla ja tarjoajalle annettu arvosana on päätetty yhteisesti. Näin ollen on ilmeistä, että hankintayksikkö ei enää jälkikäteen pysty osoittamaan, mihin konkreettisiin seikkoihin tarjousten laatupisteiden erot ovat perustuneet, koska pisteytys on tehty ryhmässä keskustellen eikä vertailuperusteita konkreettisesti pisteyttäen.

Tarjousten vertailu ei ole perustunut ennalta ilmoitettuihin vertailuperusteisiin.

Tarjouspyynnössä on pyydetty laadun arviointikohdan ”projektin johtaminen” osalta ilmoittamaan urakan toteutusorganisaation henkilöt ja heidän referenssinsä. Kysymyksessä olevan kohdan vertailuperusteessa ei ole kuitenkaan mainittu referenssejä, eikä ilmoitettu, käytetäänkö niitä laadun arviointiperusteena. Näin ollen referenssit eivät ole olleet tarjouspyynnössä ennalta ilmoitettu vertailuperuste. Laatupisteiden sanallisista perusteluista käy kuitenkin ilmi, että referenssit ovat vaikuttaneet tarjousten pisteytyksessä.

Tarjouspyynnön mukaan vertailukohta ”alustavat erityisrakenteiden suunnitelmat” arvioidaan tarjouspyynnössä ilmoitettujen yleisten arviointikriteerien perusteella, joita ovat olleet muun muassa rakenteiden tekninen kelpoisuus, rakenteiden pitkäaikaiskestävyys ja elinkaarikustannukset, laatuvaatimusten ylitys sekä turvallisuus- ja ympäristönäkökohdat. Laatupisteiden sanallisissa perusteluissa ei ole voittaneen tarjouksen osalta otettu lainkaan kantaa edellä mainittuihin seikkoihin, vaan siinä on mainittu tarjouksen olevan "esitetty selkeästi" ja muun muassa "sisältävän tunnelialueen sähköistysperiaatteet". Nämä seikat eivät ole olleet tarjouspyynnössä mainittuja vertailuperusteita.

Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa ilmoittanut vertailukohdan ”laadunvarmistusorganisaatio, työnaikainen laadunvalvonta ja ohjaus sekä kelpoisuuden osoittaminen ja raportointi” osalta, että sidosryhmien kanssa toimiminen on keskeisessä asemassa ja että voittanut tarjoaja on kuvannut tämän seikan tarjouksessaan erittäin hyvin. Sidosryhmäyhteistyö ei ole ollut tarjouspyynnössä mainittu vertailuperuste.

Laatupisteiden sanallisissa perusteluissa on vertailukohdan ”suunnittelun hallinta, urakoitsijan ja suunnittelijoiden yhteistoimintamalli sekä urakan aikainen viestintä'' osalta perusteltu voittaneen tarjouksen saamia korkeita pisteitä muun muassa sillä, että turvallisuusasiat on huomioitu kattavasti. Tarjouspyynnössä turvallisuusasioita ei ole ilmoitettu tämän kohdan vertailuperusteeksi.

Hankintayksikön markkinaoikeudessa hankintapäätökselle esittämät lisäperustelut eivät riitä täyttämään hankintasäännösten hankintapäätöksen perustelemiselle asettamia vaatimuksia. Lisäperustelut ovat koskeneet vain yksittäisiä seikkoja eivätkä ne ole kaikilta osin vastanneet tarjouspyynnössä ilmoitettuja vertailuperusteita.

LISÄLAUSUNTO

YIT Rakennus Oy on toimittanut lisälausunnon.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Tarjouspyyntö

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt tarjouspyynnössä määriteltyjä vertailuperusteita asettaessaan hankintasäännösten vastaisesti.

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 41 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella hankinnan kohteen määrittely ja hankinnan kohteeseen liittyvät muut laatuvaatimukset sekä tarjouksen valintaperuste ja käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta tarjouksen vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus tai kohtuullinen vaihteluväli taikka poikkeuksellisissa tapauksissa vertailuperusteiden tärkeysjärjestys. Tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa on ilmoitettava myös muun ohella ehdokkaiden tai tarjoajien taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä kelpoisuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat ja muut vaatimukset sekä luettelo asiakirjoista, joita ehdokkaan tai tarjoajan on tätä varten toimitettava. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa on ilmoitettava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjousten tekemisessä.

Hankintalain 52 §:n mukaan ehdokas tai tarjoaja on suljettava tarjouskilpailusta, ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus muuten arvioitava sekä tarjoajat valittava ennen tarjousten vertailua.

Tarjousten vertailusta ja valinnasta säädetään hankintalain 62 §:ssä. Pykälän 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin.

Hankintalain 62 §:n 1 momentin säännöstä koskevien esitöiden (HE 50/2006 vp s. 105 ja 106) mukaan kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden asettaminen on hankintayksikön harkittavissa. Vertailuperusteiden on esitöiden mukaan kuitenkin liityttävä hankinnan kohteeseen, oltava objektiivisia ja syrjimättömiä eivätkä ne saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailussa. Perusteet on lisäksi ilmoitettava hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Tarjouksen vertailuperusteina ei esitöiden mukaan tule käyttää sellaisia perusteita, jotka liittyvät ehdokkaiden tai tarjoajien ominaisuuksiin. Ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arviointi on tehtävä 52 §:n mukaisesti ennen tarjousten arviointia ja se tulee erottaa tarjousten arvioinnista. Tarjousten vertailuun tulee ottaa vain sellaisten tarjoajien tarjoukset, joilla voidaan katsoa olevan edellytykset hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden ja tarjoajien ominaisuuksien arvioinnissa ja tarjousten arvioinnissa käytettävät perusteet tulee myös erottaa toisistaan.

Tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia valtatie kolmen kattamista Hämeenlinnan kohdalla koskevasta urakasta. Kysymyksessä on ollut osin suunnittele-toteuta -urakkana (ST-urakka) ja osin (urakkaosa B) kokonaisurakkana (KU-urakka) toteutettava rakennusurakka. Hankintailmoituksen mukaan ST-mallilla toteutettava hankeosa sisältää Paasikiventien ja Turuntien välisen tunnelin rakentamisen moottoritielle sekä telematiikan rakentamisen samalle alueelle. KU-mallilla toteutettava hankeosa sisältää Paasikiventien ja Turuntien siltojen uusimisen ja Paasikiventien, Eureninkadun, Turuntien ja Kaivokadun katurakenteiden muutosten sekä moottoritien uuden liittymärampin ja lisäkaistojen rakentamisen. Jälkimmäinen hankeosa sisältää lisäksi edellä mainittuihin katuihin ja teihin liittyvien kunnallistekniikan muutosten rakentamisen varusteineen ja laitteineen.

Rajoitettua menettelyä koskevassa hankintailmoituksessa on ilmoitettu ehdokkaiden soveltuvuutta koskevat vaatimukset, jotka ovat koskeneet ehdokkaiden henkilökohtaista tilannetta sekä ammatti- ja kaupparekistereihin kuulumista, ehdokkaan taloudellista ja rahoituksellista tilannetta sekä teknistä suorituskykyä. Ehdokkaan on tullut osoittaa tekninen suorituskykynsä joko Rakentamisen Laatu RALA ry:n todistuksella hankinnan kohteena olevaan urakkaan soveltuvasta toimialapätevyydestä tai vaihtoehtoisesti riittävin referenssitiedoin sekä Rakentamisen Laatu RALA ry:n myöntämällä kysymyksessä olevaan urakkaan soveltuvalla yritystason RALA-toimintatapojen hyväksyntätodistuksella tai muulla vastaavalla näytöllä ulkopuolisesti todennetusta laadunvarmistuksesta. Todistuksista on pitänyt käydä ilmi muun ohessa urakoiden sisältö, arvo, ajankohta ja paikka.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tarjousten käsittelyn ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan tarjousten laatu ja että tarjousten käsittelyn toisessa vaiheessa avataan hintakuoret sekä tehdään vertailu hintojen ja laatupisteiden avulla. Vertailuhintaa laskettaessa laatupisteille on ilmoitettu käytettävän painoarvokerrointa 0,40.

Tarjousten laatua koskevia vertailuperusteita ovat olleet ”projektin johtaminen” 20 prosentin, ”alustava rakennussuunnitelma” 30 prosentin ja ”selvitys alustavasta toiminta- ja laatusuunnitelmasta” 50 prosentin painoarvolla. Vertailuperusteen ”alustava rakennussuunnitelma” alakohtia ovat olleet ”tunnelin alustavat suunnitelmat” 13 prosentin, ”alustavat geosuunnitelmat” 6 prosentin, ”alustavat erityisrakenteiden suunnitelmat” 6 prosentin ja ”alustavat moottoritien rampin ja lisäkaistojen suunnitelmat” 5 prosentin painoarvolla. Vertailuperusteen ”selvitys alustavasta toiminta- ja laatusuunnitelmasta” alakohtia ovat olleet ”laadunvarmistusorganisaatio, työnaikainen laadunvalvonta ja ohjaus sekä kelpoisuuden osoittaminen ja raportointi” 12 prosentin, ”suunnittelun hallinta, urakoitsijan ja suunnittelijoiden yhteistoimintamalli sekä urakan aikainen viestintä” 10 prosentin, ”riskienhallintasuunnitelma sekä ympäristö- ja turvallisuusasiat” 13 prosentin ja työnaikaisen liikenteen ohjaus ja hallinta” 15 prosentin painoarvolla. Tarjouspyynnön kohdassa 7 ”käsittelyvaiheen I tarjouksen sisältövaatimukset” on ilmoitettu, mitä tarjouksen on pitänyt sisältää ja mitä siitä on pitänyt käydä ilmi kunkin vertailukohdan osalta. Tarjouspyynnön kohdassa 11 ”tarjousten arviointiperusteet” on ilmoitettu, mitä tekijöitä kunkin laatua koskevan vertailukohdan osalta arvioidaan.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden ja niiden painotuksen asettamisessa. Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnössä ilmoitetut vertailuperusteet liittyvät esitetyn sisältöisinä hankinnan kohteena olevan urakan tehokkaaseen ja laadukkaaseen toteuttamiseen ja ne ovat siten olleet hankinnan kohteen kannalta merkityksellisiä. Vertailuperusteet ovat myös olleet sisällöltään riittävän yksilöityjä.

Hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä on erotettu selvästi toisistaan ehdokkaiden soveltuvuusvaatimukset ja tarjousten vertailuperusteet. Mitkään asetetuista vertailuperusteista eivät ole olleet sisällöltään senlaatuisia, että niiden perusteella olisi katsottava, että hankintayksikkö ei olisi tehnyt hankinnassaan riittävää eroa tarjoajien soveltuvuuden arvioinnin ja tarjousten vertailun välillä.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on harkintavaltansa puitteissa voinut asettaa tarjousten vertailuperusteet suorittamallaan tavalla ja etteivät tarjouspyynnössä asetetut tarjousten laatua koskevia vertailuperusteet ja niille annetut painoarvot ole olleet hankintasäännösten vastaisia.

Tarjousten vertailu ja hankintapäätöksen perusteleminen

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt tarjousten vertailun ja hankintapäätöksen perustelemisen osalta hankintasäännösten vastaisesti.

Hankintalain 62 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin.

Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä ne perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Hankintalain 73 §:ää koskevissa esitöissä (HE 190/2009 vp s. 47) on todettu, että hankintayksikön tulisi joko hankintapäätöksessä tai siihen liittyvissä muissa asiakirjoissa kertoa ratkaisuun vaikuttaneet seikat sellaisella tarkkuudella, että ehdokas tai tarjoaja voi päätöksen ja sen perustelujen nojalla arvioida, onko hankintamenettelyssä noudatettu lain velvoitteita. Edelleen esitöissä on todettu, että tarjousvertailun osalta perustelut tulisi esittää sellaisella tarkkuudella, että tarjoajalle käy ilmi oman tarjouksen sijoittuminen tarjouskilpailussa suhteessa muihin tarjouksiin. Tarjousvertailusta tulisi selkeästi ilmetä kaikkien tarjousten osalta, miten niitä on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta. Tarjousvertailusta tulisi esimerkiksi käydä ilmi, mihin konkreettisiin tarjouksista ilmenneisiin seikkoihin vertailu on kunkin vertailuperusteen osalta perustunut ja mihin tarjousten piste-erot perustuvat.

Tarjouspyynnössä on aiemmin kuvatulla tavalla ilmoitettu tarjousten vertailuperusteet painoarvoineen sekä se, mitä tarjouksesta on pitänyt käydä ilmi kunkin vertailukohdan arviointia varten ja mitä tekijöitä kunkin vertailukohdan osalta arvioidaan. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että koska kysymyksessä on ST-urakka, tarjoaja voi urakkaosaa B sekä ehdottomia kieltoja ja vaatimuksia lukuun ottamatta tehdä tarjoukseensa tarjouspyynnössä ilmoitettujen vaatimusten osalta vähäisiä poikkeamia.

Edelleen tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tarjousten laatuvertailun tekevät asiantuntijoista koostuvat työryhmät ja että arviointiryhmä arvioi kunkin tarjouksen arviointikohde kerrallaan pisteillä nollasta kymmeneen yhden pisteen tarkkuudella. Mikäli tarjouksessa esitetty ratkaisu on vastannut tarjouspyynnössä esitettyä ratkaisua, tarjous on saanut arvioitavana olevasta vertailukohdasta 5 pistettä. Jos tarjouksessa esitetty ratkaisu on ollut tarjouspyynnössä esitettyä ratkaisua laadullisesti parempi, tarjoukselle on annettu yli 5 pistettä, ja jos tarjouksessa esitetty ratkaisu on ollut tarjouspyynnössä esitettyä ratkaisua laadullisesti huonompi, tarjoukselle on annettu alle 5 pistettä.

Hankintapäätösasiakirjoissa on ilmoitettu kunkin tarjouksen saamat pisteet jokaisen laadun vertailuperusteen osalta perusteluineen sekä tarjousten hinnat. Hankintapäätösasiakirjoista on lisäksi käynyt ilmi tarjousten sijoittuminen tarjouskilpailussa.

Tarjousten vertailusta esitetyistä valittajan väitteistä ja hankintayksikön pisteytykselle esittämistä perusteluista

Valittaja on tarjousten vertailun osalta kiinnittänyt huomiota erityisesti vertailuperusteen ”projektin johtaminen”, vertailuperusteen ”alustava rakennussuunnitelma” alakohtien ”tunnelin alustavat suunnitelmat” ja ”alustavat erityisrakenteiden suunnitelmat” sekä vertailuperusteen ”selvitys alustavasta toiminta- ja laatusuunnitelmasta” alakohtien ”laadunvarmistusorganisaatio, työnaikainen laadunvalvonta ja ohjaus sekä kelpoisuuden osoittaminen ja raportointi”, ”suunnittelun hallinta, urakoitsijan ja suunnittelijoiden yhteistoimintamalli sekä urakan aikainen viestintä” ja ”työnaikaisen liikenteen ohjaus ja hallinta” osalta suoritettuun tarjousten vertailuun.

Projektin johtamisen osalta tarjoukseen on tarjouspyynnön mukaan pitänyt sisältyä tarjousten käsittelyn ensimmäistä vaihetta varten selvitys, josta käy ilmi urakan toteutusorganisaatio eli henkilöt ja heidän referenssinsä, tehtävät tai toimenkuvat sekä vastuut ja valtuudet tarjouspyynnössä tarkemmin yksilöidyissä tehtävissä. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että vertailuperusteen ”projektin johtaminen” kohdalla arvioidaan tarjoajan selvitysten perusteella muun ohessa tarjoajan organisaatio hanketasolla sekä avainhenkilöiden tehtävät, valtuudet ja vastuut sekä varamiesjärjestelyt.

Valittaja on saanut projektin johtamisesta 5 pistettä ja voittanut tarjoaja 9 pistettä. Hankintapäätöksen sanallisten perustelujen mukaan valittajan tarjouksessa esitetty projektin johto ja suunnittelijat ovat kokeneita. Osalla projektin johdossa toimivista on kuitenkin vähän referenssejä. Varamiesjärjestely on esitetty puutteellisesti ja osaa vastuuhenkilöistä ei ole nimetty. Lisäksi toimintojen kuvaukset on esitetty yleisellä tasolla. Voittaneen tarjouksen saamia pisteitä on perusteltu sillä, että projektin johdolla on referenssit vastaavanlaisista tehtävistä ja suunnittelijat ovat kokeneita. Tarjouksessa esitetyt toimintojen kuvaukset on myös hankintayksikön mukaan esitetty tarjouksessa konkreettisesti. Hankintayksikkö on lisäksi markkinaoikeudessa esittänyt, että voittaneen tarjoajan tähän urakkaan nimeämillä vastuuhenkilöillä on ollut referenssejä kokoluokaltaan suurista urakoista ja vastaavantyyppisistä hankkeista, kun taas valittajan referenssit ovat olleet pääosin pieniä ja keskisuuria silta- ja tiehankkeita eivätkä tunnelirakentamista.

Tarjouspyynnössä on myös vertailuperusteen ”alustava rakennussuunnitelma” kunkin alakohdan osalta ilmoitettu ne seikat, jotka tarjouksessa pitää selvittää. Tarjouspyynnön mukaan vertailuperusteen kaikkien alakohtien arvioinnissa otetaan huomioon rakenteiden tekninen kelpoisuus ja innovatiivisuus, rakenteiden pitkäaikaiskestävyys ja elinkaarikustannukset, mahdollinen laatuvaatimusten ylitys ja laatutason herkkyys siihen vaikuttavien tekijöiden muutoksille, turvallisuus- ja ympäristöasiat sekä ulkonäkö näkyvien rakenteiden osalta.

Vertailuperusteen ”alustava rakennussuunnitelma” alakohdan ”tunnelin alustavat suunnitelmat” osalta valittaja on saanut 7 pistettä ja voittanut tarjoaja 8 pistettä. Hankintapäätösasiakirjoissa valittajan saamia pisteitä on perusteltu sillä, että sen palosuojausratkaisu on ollut perustasoa, josta ei ole esitetty yksityiskohtia. Myös tunnelinkuivatus on ollut perustasoa. Valittajan tunneliarkkitehtuuri on hankintapäätöksen perustelujen mukaan esitetty innovatiivisesti. Hankintayksikkö on lisäksi markkinaoikeudessa esittänyt, että valittajan tarjouksessa ei ole ollut ollenkaan mainintaa tieympäristön viimeistelystä eikä siinä ole otettu kantaa tunnelin sijoittumiseen ympäristöönsä. Voittaneen tarjouksen saamia pisteitä on perusteltu sillä, että tunnelin rakennepoikkileikkaus on esitetty perusteellisesti ja että tieympäristön viimeistely ja tunneliarkkitehtuuri on suunniteltu konkreettisesti. Voittaneessa tarjouksessa myös palosuojausratkaisu on esitetty selkeästi ja konkreettisesti. Perusteluissa on myös mainittu, että tunnelikuivatuksen mitoitusta on muutettu eikä muutosta ole perusteltu. Hankintayksikön mukaan voittaneen tarjoajan esittämä vaihtoehtoinen tunnelinkuivatusratkaisu ei kuitenkin ole ollut tarjouspyynnön vastainen.

Vertailuperusteen ”alustava rakennussuunnitelma” alakohdan ”alustavat erityisrakenteiden suunnitelmat” osalta valittaja on saanut 1 pisteen ja voittanut tarjoaja 8 pistettä. Hankintapäätöksen sanallisten perustelujen mukaan valittajan liikenteenhallintajärjestelmän kuvaus ja määrittely on tehty hyvin suppeasti, eikä siinä ole kerrottu, miten tarjouspyynnön vaatimukset täyttyvät. Valittajan tarjous on sisältänyt sijoituskartan. Valittajan tarjouksen osalta on lisäksi mainittu, ett ratkaisuun on sisältynyt riskejä. Hankintayksikkö on lisäksi markkinaoikeudessa esittänyt, että valittajan ratkaisussa sammutusvesiputkien sijoitteluun on sisältynyt jäätymisriski. Hankintapäätöksen mukaan voittaneessa tarjouksessa liikenteenhallintajärjestelmän kuvaus ja määrittely on laadittu asiantuntevasti ja tarjouksen sisältö on esitetty selkeästi. Tarjous on sisältänyt tunnelialueen sähköistysperiaatteet, mutta laitteiden sijoittelussa on ollut tarkennettavaa. Hankintayksikk on markkinaoikeudessa esittänyt, että voittaneen tarjouksen ratkaisuun ei ole liittynyt riskejä.

Tarjouspyynnössä on niin ikään vertailuperusteeseen ”selvitys alustavasta toiminta- ja laatusuunnitelmasta” liittyen esitetty tarjouksessa ilmoitettavat asiat.

Mainitun vertailuperusteen alakohdan ”laadunvarmistusorganisaatio, työnaikainen laadunvalvonta ja ohjaus sekä kelpoisuuden osoittaminen ja raportointi” osalta tarjouspyynnössä on ilmoitettu arvioinnin kohteeksi tarjoajan laadunvalvontaorganisaatio hanketasolla sekä tapa varmistaa alihankkijoiden työnlaatu. Kysymyksessä olevan vertailukohdan osalta on myös ilmoitettu arvioitavan tarjoajan menettelyt työnaikaisen laadunvalvonnan ja -ohjauksen hoitamisessa, erilaiset raportointi- ja mittausmenettelyt sekä tarjoajan laatima selvitys takuuajan tehtävistä.

Valittaja on saanut vertailukohdasta ”laadunvarmistusorganisaatio, työnaikainen laadunvalvonta ja ohjaus sekä kelpoisuuden osoittaminen ja raportointi” 6 pistettä ja voittanut tarjoaja 9 pistettä. Hankintapäätöksen mukaan valittajan tarjouksessa toimintojen kuvaukset on esitetty tarjouspyynnössä vaadituista kaikista asioista kattavasti yleisellä tasolla. Voittaneessa tarjouksessa toimintojen kuvaukset on esitetty laajasti ja kattavasti käsittäen tarjouspyynnössä vaaditut asiat. Raportointi on esitetty laajasti ja konkreettisesti. Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittänyt, että voittaneessa tarjouksessa on muun ohessa kerrottu selkeästi laadunvarmistusorganisaation henkilöiden väliset vastuut ja nimetty alihankkijat. Valittajan tarjouksessa laatuorganisaatio on esitetty, mutta selkeä vastuunjako on puuttunut eikä alihankkijoita ei ole nimetty.

Vertailukohdan ”suunnittelun hallinta, urakoitsijan ja suunnittelijoiden yhteistoimintamalli sekä urakan aikainen viestintä” arvioinnissa on ilmoitettu otettavan huomioon tarjoajan menettelyt urakan suunnitelmien hyväksyttämisessä ja suunnitelmien muutosten hallinnassa. Kysymyksessä olevassa kohdassa on myös ilmoitettu arvioitavan urakoitsijan ja suunnittelukonsultin välinen toimintamalli sekä yhteydenpito viranomaisiin. Lisäksi puheena olevassa vertailukohdassa on arvioitu tarjoajan viestintäsuunnitelma ja alustava pääaikataulu sekä tarjoajan esittämät keinot aikataulujen hallintaan ja niiden pitävyyden varmistamiseen.

Valittaja on saanut vertailukohdasta ”suunnittelun hallinta, urakoitsijan ja suunnittelijoiden yhteistoimintamalli sekä urakan aikainen viestintä” 5 pistettä ja voittanut tarjoaja 9 pistettä. Hankintapäätöksen mukaan valittajan tarjouksessa asiat ja viestintäsuunnitelma on esitetty yleisellä tasolla. Aikataulu välitavoitteiden osalta on ollut ristiriitainen tarjouspyynnön kanssa. Voittaneessa tarjouksessa aikataulu on esitetty konkreettisesti ja mukana on ollut myös suunnittelu. Turvallisuusasiat on huomioitu tarjouksessa kattavasti ja tarjouksessa on ollut konkreettisia innovointeja ja parannuksia.

Vertailukohdassa ”työnaikaisen liikenteen ohjaus ja hallinta” on ilmoitettu arvioitavan tarjoajan suunnitelmia urakan kannalta kriittisten työnaikaisten liikennejärjestelyjen hoitamisesta ja yleiselle liikenteelle aiheutuvan häiriön minimoinnista.

Valittaja on saanut vertailukohdasta ”työnaikaisen liikenteen ohjaus ja hallinta” 4 pistettä ja voittanut tarjoaja 9 pistettä. Hankintapäätöksen perusteluissa on todettu, että valittajan suunnitelmaselostus on yleisluonteinen ja sisältö perustasoa. Valittajan ratkaisussa siltojen rakentamisen aikaiset liikennejärjestelyt heikentävät toimivuutta katuverkolla, josta on haittaa myös joukkoliikenteelle. Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittänyt, että valittajan ratkaisussa haittavaikutukset siltojen katkaisusta johtuen ovat liian suuret etenkin joukkoliikenteen reiteille ja vuoromäärille. Muuten valittajan tarjous on ollut perusratkaisu. Hankintapäätöksen mukaan voittaneessa tarjouksessa kaikki pyydetyt asiat on esitetty selkeästi ja toimivuustarkastelut on esitetty kattavasti. Esitys on hankintayksikön mukaan ollut hyvin ymmärrettävä ja konkreettinen.

Tarjousten vertailua ja hankintapäätöstä koskevat markkinaoikeuden johtopäätökset

Hankintayksikön tarjousten laatuvertailulle esittämät sanalliset perustelut ovat olleet verraten lyhyet. Markkinaoikeus kuitenkin katsoo, että asiassa on tarjousten pisteytyksen, hankintayksikön tarjousten laatupisteille esittämien sanallisten perustelujen sekä annettujen tarjousten perusteella mahdollista arvioida, onko hankintayksikkö menetellyt valittajaa syrjivästi valitessaan YIT Rakennus Oy:n tarjouksen.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön tarjousten keskinäisestä paremmuudesta eri vertailuperusteiden alla esittämät arviot ovat perustuneet tarjouspyynnössä ilmoitettuihin pisteytysperusteisiin ja että hankintayksikkö on voinut ottaa tarjousten vertailun sanallisissa perusteluissa esille tuomansa seikat huomioon pisteytyksessään. Koska tarjouksissa on tarjouspyynnön mukaan voinut tietyin rajoituksin esittää tarjouspyynnön vaatimuksiin myös poikkeamia, hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti myöskään siltä osin, kun se ei ole pitänyt voittanutta tarjousta tarjouspyynnön vastaisena ja sulkenut sitä tarjousten vertailusta.

Hankintayksikkö on noudattanut laatupisteytyksessään menettelytapaa, jossa asiantuntijoista koostuneet arviointiryhmät ovat arvioineet tarjousten paremmuuden. Hankintapäätös on perustunut hankintapäätösasiakirjoista ilmeneviin tarjousten pistemääriin ja hankintayksikön näille pistemäärille esittämiin sanallisiin perusteluihin. Asian ratkaisemisen kannalta ei tämän vuoksi ole merkitystä sillä, millaisia arvioita arviointiryhmissä on tarjouksista mahdollisesti muuten esitetty. Hankintayksikön pisteytyksessä noudattama menettelytapa ei ole ollut hankintasäännösten vastainen eikä muutenkaan tarjoajien kannalta epätasapuolinen menettelytapa.

Hankintayksikkö on edellä todetun mukaisesti perustellut tarjousten laatuvertailua varsin lyhyesti. Kun otetaan huomioon, että hankinnassa on ollut kysymys hyvin laajasta ja runsaasti yksityiskohtia sisältävästä kokonaisuudesta, hankintayksikön tarjousvertailulle esittämiltä perusteluilta ei kuitenkaan voida kohtuudella odottaa sellaista tarkkuutta, että perusteluissa tuotaisiin yksityiskohtaisesti esiin tarjousten erot ja yksittäisten eroavaisuuksien konkreettinen vaikutus tarjousten pisteytykseen. Tarjousten vertailun ja hankintapäätöksen perustelemisen kannalta on ollut riittävää, että hankintapäätösasiakirjoista ovat ilmenneet tarjousten pistemääriin olennaisesti vaikuttaneet seikat. Hankintamenettelyn lopputuloksen oikeellisuutta arvioinnissa voidaan lisäksi antaa merkitystä hankintayksikön markkinaoikeudessa pisteytykselleen antamalle lisäselvitykselle.

Markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole ilmennyt minkään tarjousten vertailukohdan osalta sellaista, jonka perusteella hankintayksikön olisi katsottava ylittäneen sillä tarjousten vertailussa olevan harkintavallan. Asiassa esitetty selvitys huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut pisteyttää tarjoukset hankintapäätösasiakirjoista ilmenevällä tavalla. Myöskään valittajan viittaamalla tarjousten selonottotilaisuudella ei saadun selvityksen perusteella voida todeta olleen tarjousten vertailulle sellaista merkitystä, että tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu olisi vaarantunut.

Tarjousten vertailua ei edellä lausuttu huomioon ottaen ole pidettävä hankintasäännösten vastaisena eikä hankintapäätöksen lopputulosta valittajaa syrjivänä.

Johtopäätös

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankinnassaan hankintalain 94 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisu huomioon ottaen valittaja on velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja lausunnonantajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Valittaja saa vastaavasti pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Soraset Yhtiöt Oy:n korvaamaan Hämeenlinnan kaupungin oikeudenkäyntikulut 5.000 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Markkinaoikeus velvoittaa Soraset Yhtiöt Oy:n korvaamaan YIT Rakennus Oy:n oikeudenkäyntikulut 5.000 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola, Pasi Yli-Ikkelä ja Olli Wikberg.