MAO:304-305/11

ASIASTA

Hansel Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on pyytänyt 19.3.2010 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia puitejärjestelynä toteutettavista valtionhallinnon tilausajopalveluista muun ohella Pohjois-Suomen aluehallintovirastoalueella (AVI-alue) ajalle 1.6.2010–31.5.2014. Hankinnasta on julkaistu avointa menettelyä koskeva EU-hankintailmoitus 19.3.2010. Hankintayksikkö on saanut kahdeksan tarjousta.

Hankintayksikkö on 27.4.2010 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut valtionhallinnon tilausajopalvelun suorittajiksi Pohjois-Suomen AVI-alueelle:
1. J. M. Eskelisen Lapin Linjat Oy:n,
2. Huiput Oy:n,
3. Bussiquusikko yhteenliittymän (Savo-Karjalan Linja Oy, Jääskeläisen Auto Oy, Liikenne O. Eteläpää Oy, Linja-autoliike S. Kosonen Oy, Soisalon Liikenne Oy ja Linja-autoliike YM & Kumpp.),
4. Oy Pohjolan Liikenne Ab:n,
5. Pohjolan Turistiauto Oy:n sekä
6. Kamusen Liikenne Oy:n, Oulaisten Liikenne Oy:n, J. E. Klemetti Oy:n, K. Hollanti Oy:n ja Karhun Liikenne Oy:n muodostaman yhteenliittymän.

Markkinaoikeus on 2.7.2010 antamallaan päätöksellä kieltänyt Hansel Oy:tä väliaikaisesti panemasta täytäntöön 27.4.2010 tekemäänsä hankintapäätöstä valtionhallinnon Pohjois-Suomen AVI-alueen tilausajopalveluista. Väliaikainen kielto on määrätty olemaan voimassa siihen saakka, kunnes markkinaoikeus on ratkaissut asian tai asiassa toisin määrätään.

Markkinaoikeus on päätöksellään 8.6.2011 antanut Linja-autoliike Veljekset Laitinen Oy:lle sen vaatimuksesta tiedon J. M. Eskelisen Lapin Linjat Oy:n ja Huiput Oy:n hankintayksikölle toimittamista kapasiteettia osoittavista kalustoluetteloista.

Hankintailmoituksen mukaan hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on 15.000.000–20.000.000 euroa, josta Pohjois-Suomen AVI-alueen osuus on 2.500.000–3.300.000 euroa.

I LINJA-AUTOLIIKE VELJEKSET LAITINEN OY:N HAKEMUS (ASIA 188/10/JH)

Hakemus

Linja-autoliike Veljekset Laitinen Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa hankintayksikön 27.4.2010 tekemän hankintapäätöksen kokonaan tai ainakin siltä osin kuin palveluntuottajiksi on valittu J. M. Eskelisen Lapin Linjat Oy ja Huiput Oy, ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen ja vääriin tietoihin perustuneen hankintapäätöksen siten, että palveluntuottajaksi valitaan hakija. Hakija on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 100.000 euroa. Lisäksi hakija on vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.335,50 eurolla korkoineen.

Huiput Oy on ilmoittanut kuljetuskapasiteetikseen tarjouspyynnön mukaisen enimmäismäärän eli vähintään 2.000 henkilöä. Yhtiön alihankkijaksi on ilmoitettu J. M. Eskelisen Lapin Linjat Oy. Yhteenlaskettunakaan Huiput Oy:n ja J. M. Eskelisen Lapin Linjat Oy:n kapasiteetti ei yllä ilmoitettuun 2.000 henkilöön.

J. M. Eskelisen Lapin Linjat Oy on tehnyt itsenäisen tarjouksen, jossa myös se on esittänyt kapasiteetikseen mainitun enimmäismäärän eli vähintään 2.000 henkilöä. Alihankkijoikseen yhtiö on ilmoittanut Liikenne O. Niemelä Oy:n ja JBUS Oy:n. J. M. Eskelisen Lapin Linjat Oy:n kapasiteetti-ilmoitus on itsenäisenä ilmoituksena ilmeisesti oikea, koska yhteenlaskettuna edellä mainittujen kahden alihankkijan kapasiteetin kanssa henkilömäärä ylittää jonkin verran vaaditut 2.000 henkilöä.

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se on hyväksynyt saman kapasiteetin laskettavaksi useaan kertaan. Kapasiteettivaatimusta ei olisi saanut kiertää ilmoittautumalla puolin ja toisin tarjouksen tekijän alihankkijaksi ja ilmoittamalla tosiasiassa saman kapasiteetin kahteen kertaan.

Useiden ristikkäisten alihankkijaketjujen perustaminen on kilpailuoikeudellisesti arvioiden väärin. Hankintayksikön olisi tullut hyväksyä tarjoajilta joko kuuluminen vain yhteen ryhmittymään tai alihankkijayhteisöön tai ainakin tällaisen yhteenliittymän ollessa kysymyksessä hyväksyä kapasiteetti vain yhteen kertaan tai vaihtoehtoisesti jakaa se ryhmittymien tai alihankkijaketjujen määrällä. Järjestely johtaa lisäksi hintakilpailun vääristymiseen, jos tarjouksen tekijä antaa yhden edullisen hinnan, mutta on samalla alihankkijana mukana toisen tarjoamalla kalliimmalla hinnalla.

J. M. Eskelisen Lapin Linjat Oy:n tarjouksen kokonaishinta on ollut sellainen, että toiminta työehtosopimuksen asettamat vaatimukset huomioiden ei ole ollut mahdollista. Tarjous on siten ollut selvästi alihintainen ja mahdoton toteuttaa kannattavalla tavalla. Hankintayksikkö on tehnyt virheen, kun se on hyväksynyt alihintaisen tarjouksen.

Halvalla tarjoushinnalla on suora merkitys hintapisteisiin. Yksi halpa tarjous nostaa kapasiteetin merkityksen suuremmaksi kuin sen suhteellisesti arvioiden pitäisi olla. J. M. Eskelisen Lapin Linjat Oy:n poikkeuksellisen halpa tarjous on olennaisesti parantanut omalta kapasiteetiltaan pienen alihankkijan, Huiput Oy:n mahdollisuuksia menestyä kalliimmalla hinnalla ja ilmoitetulla täydellä kapasiteetilla. J. M. Eskelisen Lapin Linjat Oy:n tarjoushinnaksi ei olisi tullut hyväksyä muuta kuin sen alihankkijan eli Huiput Oy:n hinta.

Hankintayksikkö on virheellisesti hyväksynyt kapasiteetti-ilmoituksilla keinottelun eli saman kapasiteetin ilmoittamisen useaan kertaan. Kapasiteetin suhteettoman suuri painoarvo on mahdollistanut menettelyn, jossa voidaan laskelmoiden tarjota yksi erittäin halpa hinta ja siten olennaisesti pienentää muiden edullista hintaa tarjoavien, mutta kapasiteetiltaan pienempien tarjoajien mahdollisuuksia menestyä tarjouskilpailussa. Tällainen menettely johtaa kilpailun vääristymiseen, kun erittäin halvan tarjouksen tehnyt tarjoaja on kalliimmassa tarjouksessa alihankkijana.

Vastine

Hansel Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.500 eurolla korkoineen.

Hakijan väite kapasiteetin riittämättömyydestä ja siihen liittyvän pisteytyksen osalta on perusteeton. Hankintayksikkö on edellyttänyt tarjouspyynnössään tarjoajan määrittävän sen henkilömäärän, mihin tarjoaja alihankkijoineen sitoutuu. Sekä J. M. Eskelisen Lapin Linjat Oy että Huiput Oy ovat tarjouksissaan ilmoittaneet kapasiteetikseen linja-autoja vähintään 2.000 henkilön kuljettamiseen.

Hankintayksiköllä ei puitejärjestelyyn valituiksi tulleilta tarjoajilta saamiensa lisäselvitysten perusteella ole ollut syytä epäillä, että edellä mainittujen yritysten kapasiteetit eivät vastaisi sitä, minkä ne ovat antamissaan tarjouksissa ilmoittaneet ja myöhemmin selvityksissä vahvistaneet. Tarjoajat ovat sitoutuneet ilmoittamiinsa kapasiteetteihin. Tarjoajalla on oltava viimeistään sopimuskauden alkaessa käytössään hankinnan toteuttamisen vaatimat resurssit tai kalusto.

Hakijan väite siitä, että sama kapasiteetti olisi tullut huomioida vain kertaalleen, on perusteeton. Hakijan vaatimus tarkoittaisi käytännössä sitä, että joko J. M. Eskelisen Lapin Linjat Oy:n tai Huiput Oy:n tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle, mikä ei ole hankintalain tai siihen liittyvän oikeuskäytännön valossa mahdollista. Alihankkijoiden käyttäminen julkisissa hankinnoissa on lähtökohtaisesti sallittua.

Ristikkäiset alihankintaketjut ovat myös hankintayksikön käsityksen mukaan ongelmallisia tarjouskilpailuissa. Hankintalainsäädäntö tai siihen liittyvä oikeuskäytäntö ei kuitenkaan mahdollista tarjouspyynnön ehtoja, joissa kielletään saman alihankkijan käyttäminen eri tarjoajien tarjouksissa tai sellaisen alihankkijayrityksen osallistuminen tarjouskilpailuun, joka tekee samassa tarjouskilpailussa myös itsenäisen tarjouksen.

Käsillä olevassa tarjouskilpailussa tarjoajalla on ollut oikeus käyttää nimettyjä alihankkijoita tai antaa tarjous ryhmittymänä. Toimittajan on edellytetty ottavan kokonaisvastuun toimituksesta myös silloin, kun se käyttää alihankkijaa. Hankintayksikkö on edellyttänyt tarjoajan nimeämän alihankkijan sitoutuvan puitesopimusehtoihin. J. M. Eskelisen Lapin Linjat Oy ja sen alihankkijana toiminut Huiput Oy ovat antaneet hankintayksikölle asianmukaiset selvitykset.

Hakijan vaatimus kieltää ilmoittamasta sama kapasiteetti kahdelle kilpailutuksen osa-alueelle tarkoittaisi käytännössä sitä, että hankintayksikön olisi tullut rajoittaa tarjoajan oikeutta osallistua eri alueiden kilpailutuksiin. Hankintalaki ei mahdollista tällaista menettelyä. Hankintalainsäädäntö ei myöskään mahdollista sitä, että hankintamenettelyssä otettaisiin huomioon näkökohtia, jotka liittyvät tarjoajan toiminnan käyttöasteeseen, sopimuskantaan tai tarjouskantaan.

Hankintayksikkö ei hankintalainsäädännön mukaan olisi voinut käyttää tarjousten vertailussa tarjoajan hintana toisen tarjoajan hintaa. Tarjoajat tekevät itsenäisesti tarjouksensa ja vastaavat niiden sisällöstä.

J. M. Eskelisen Lapin Linjat Oy:n tarjoushinta on ollut edullisin Pohjois-Suomen AVI-alueen hinnoista, mutta ei kuitenkaan poikkeuksellisen alhainen muihin tarjouksiin tai eri AVI-alueilla annettuihin hintoihin verrattuna.

Tarjoajalla on oikeus hinnoitella tarjouksensa sopivaksi katsomallaan tavalla. Tarjoaja vastaa tarjouksestaan ja siitä, että se on hinnoittelussaan huomioinut tarjouspyynnön ehdot. Puitejärjestelyn ollessa kysymyksessä määräytyy lopullinen hintataso joka tapauksessa puitejärjestelyn sisäisten kevennettyjen kilpailutusten perusteella, joissa annetut kilometrihinnat eivät voi ylittää puitejärjestelyn kilpailutuksen tarjouksessa annettuja kilometrihintoja.

J. M. Eskelisen Lapin Linjat Oy on toimittanut tilaajavastuulain edellyttämät selvitykset, joiden perusteella hankintayksiköllä ei ole ollut perusteita epäillä tarjoajan laiminlyövän työehtosopimuksen mukaisia velvoitteitaan.

Lausunto

J. M. Eskelisen Lapin Linjat Oy on antanut lausunnon, jossa se on muun ohella vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.062,50 eurolla korkoineen.

J. M. Eskelisen Lapin Linjat Oy on esittänyt, että sen yhdessä alihankkijoidensa kanssa yhteenlaskettu linja-autokapasiteetti on oikea ja vastannut todellista tilannetta. Yhtiö ei ole tarjousmenettelyssä antanut kapasiteetistaan virheellistä tai ristiriitaista tietoa. Hankintayksiköllä ei ole ollut perusteita hylätä yhtiön tarjousta hinnan perusteella.

Huiput Oy, Jääskeläisen Auto Oy, Soisalon Liikenne Oy, Liikenne O. Eteläpää Oy, Linja-autoliike S. Kosonen Oy, Linja-autoliike YM & Kumpp. avoin yhtiö, Savo-Karjalan Linja Oy, Oy Pohjolan Liikenne Ab, Kamusen Liikenne Oy, Oulaisten Liikenne Oy, J. E. Klemetti Oy, K. Hollanti Oy ja Karhun Liikenne Oy eivät ole käyttäneet niille varattua tilaisuutta lausunnon antamiseen.

Vastaselitys

Linja-autoliike Veljekset Laitinen Oy on vastaselityksessään muun ohella esittänyt seuraavaa.

Mikäli tarjouspyynnön kapasiteettivaatimusta tulkitaan siten, että se voi toteutua tapauskohtaisen ja myöhemmän linja-autovuokrauksen tai myöhempien yksilöimättömien kalustohankintojen perusteella, tarjouspyyntö on ollut alun perin virheellinen, riittämättömästi yksilöity ja suhteellisuusperiaatteen vastainen. Hankintayksikkö on antanut kapasiteetille liian suuren merkityksen ja sen tulkinnasta on annettu tarjouspyynnössä harhaanjohtava tieto.

Yhtä kapasiteettia ei tulisi voida käyttää moneen kertaan eikä kahden hinnan tarjoamisen tulisi olla sallittua. Asiassa on kysymys yhtäältä siitä, voiko ristikkäisen alihankintaketjun avulla tehdä kaksi itsenäistä tarjousta siten, että molemmissa lasketaan resurssit yhteen täysimääräisesti ja toisaalta siitä, onko ristikkäisen alihankintaketjun avulla mahdollista tehdä tarjous tosiasiassa kahdella eri hinnalla. Tällaisen tilanteen salliminen ei olisi terveen kilpailun mukaista.

Hankintayksikön olisi asian kokonaisarviossa ja etenkin ristikkäiset alihankintaketjut huomioiden tullut hylätä J. M. Eskelisen Lapin Linjat Oy:n tarjous poikkeuksellisen alhaisen hinnan perusteella.

Lisäkirjelmät

Hansel Oy on antanut kaksi lisävastinetta ja Linja-autoliike Veljekset Laitinen Oy kaksi lisävastaselitystä.

II VELJEKSET PAAKINAHO OY:N HAKEMUS (ASIA 190/10/JH)

Hakemus

Veljekset Paakinaho Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa hankintapäätöksen siltä osin kuin siinä on valittu palveluntuottajaksi J. M. Eskelisen Lapin Linjat Oy ja Huiput Oy ja velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.800 eurolla korkoineen.

Kapasiteetti-ilmoitukset ovat osalla kilpailussa menestyneillä tarjoajista perustuneet kyseenalaiseen alihankintarenkaaseen. Hankintayksikkö on hyväksynyt tarjoajien antamat tiedot sellaisenaan. J. M. Eskelisen Lapin Linjat Oy:n ja Huiput Oy:n yhteinen kapasiteetti ei ole riittänyt 2.000 henkilön kuljettamiseen.

Tarjoajien todelliset mahdollisuudet kilpailla keskenään ovat kyseenalaiset, kun ne ovat samalla toistensa alihankkijoita. Alihankintailmoitus on mahdollisesti tehty vain siksi, että kuljetuskapasiteetista on saatu enimmäispisteet.

Vastine

Hansel Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.300 eurolla korkoineen.

Hakijan väite kapasiteetti-ilmoitusten paikkansapitämättömyydestä on perusteeton. Hankintayksikkö on edellyttänyt tarjouspyynnössään tarjoajan määrittävän sen henkilömäärän, mihin tarjoaja alihankkijoineen sitoutuu. Sekä J. M. Eskelisen Lapin Linjat Oy että Huiput Oy ovat tarjouksissaan ilmoittaneet kapasiteetikseen linja-autoja vähintään 2.000 henkilön kuljettamiseen.

Lausunto

J. M. Eskelisen Lapin Linjat Oy on antanut lausunnon, jossa se on muun ohella vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemukset ja velvoittaa hakijan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 849,50 eurolla korkoineen.

Pohjolan Turistiauto Oy on antanut lausunnon.

Vastaselitys

Veljekset Paakinaho on antanut vastaselityksen, jossa se on esittänyt muun ohella, että J. M. Eskelisen Lapin Linjat Oy:n ja Huiput Oy:n kapasiteetti-ilmoitukset ovat olleet ylimitoitettuja ja ne on tehty enimmäispisteiden saamiseksi ja varmistamiseksi.

Lisäkirjelmät

Hansel Oy on antanut kolme lisävastinetta ja Veljekset Paakinaho Oy on antanut kaksi lisävastaselitystä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Tarjouspyyntö

Linja-autoliike Veljekset Laitinen Oy on esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut kapasiteetin osalta virheellinen, riittämättömästi yksilöity ja suhteellisuusperiaatteen vastainen. Hankintayksikkö on antanut kapasiteetille liian suuren merkityksen ja sen tulkinnasta on annettu tarjouspyynnössä harhaanjohtava tieto.

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 41 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä kokonaistaloudellista edullisuutta tarjouksen vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus tai kohtuullinen vaihteluväli taikka poikkeuksellisissa tapauksissa vertailuperusteiden tärkeysjärjestys.

Hankintayksikkö on pyytänyt 19.3.2010 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia puitejärjestelynä toteutettavista valtionhallinnon tilausajopalveluista linja-autokalustolla kuljettajineen tarjouspyynnössä ja sen liitteissä määritellyillä ehdoilla. Tarjouspyynnön mukaan tarjouskilpailussa menestyneet toimittajat valitaan hankintalain 31 ja 32 §:n mukaiseen puitejärjestelyyn ja toimittajien kanssa tehdään puitesopimukset.

Tarjouspyynnön kohdan "3.3. Puitejärjestely" mukaan puitejärjestely kilpailutetaan aluehallintovirastojen toiminta-alueittain (AVI-alueittain) ja kullekin AVI-alueelle solmitaan kilpailutuksen perusteella puitesopimukset. Tarjoaja voi tarjota palveluja yhdelle tai useammalle AVI-alueelle, joista kullekin tulee tehdä oma, itsenäinen tarjouksensa. Tarjouspyynnön mukaan jokaisesta AVI-alueesta tehdään oma erillinen hankintapäätös.

Tarjouspyynnön kohdan "6.4. Tarjoajan tekniset edellytykset" mukaan tarjoajan on esitettävä selvitys siitä, miltä osin se aikoo antaa sopimuksen alihankkijoiden toteutettavaksi. Selvityksessä tulee kuvata ne vähäistä merkittävämmät alihankkijat, jotka osallistuvat suoraan palveluntuottamiseen. Alihankkijat on nimettävä koko sopimuskaudeksi ja alihankkijoiden on sitouduttava noudattamaan puitesopimusta. Alihankkijoita koskeva selvitys on tullut antaa tarjoukseen liitettävällä selvityksellä "Selvitys 3 Tarjoajan tekniset edellytykset".

Puitejärjestelyyn hyväksyttävien tarjousten valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus ja sen vertailuperusteina hinta painoarvolla 60 ja laadullisena tekijänä kapasiteetti painoarvolla 40.

Tarjottujen palvelujen hinnat ja kapasiteettitiedot on tullut ilmoittaa tarjouspyynnön liitteenä olleella hintalomakkeella "Selvitys 4 Hinnat", joka on tullut oheistaa tarjoukseen. Mainitussa selvityksessä tarjoajan on tullut ilmoittaa se henkilömäärä eli kapasiteetti, jonka se kykenee edellä mainitussa selvityksessä "Selvitys 3 Tarjoajan tekniset edellytykset" määrittelemine alihankkijoineen ja tarjouspyynnön liitteen 3 "Toimittajan velvoitteet sekä Palvelulle asetettavat vaatimukset" mukaisella linja-autokalustolla vähintään kuljettamaan. Kapasiteettia koskevassa kohdassa on tullut ilmoittaa tarjoajan käytössä oleva tai viimeistään sopimuskauden alkaessa käytettävissä oleva kuljetuskapasiteetti siten, että sarakkeessa on ilmoitettu, onko tarjoajalla linja-autoja vähintään 300, 500, 1.000 vai 2.000 henkilön kuljettamiseen.

Kapasiteetin osalta on ollut mahdollista saada enintään 40 pistettä, mikäli tarjoajalla alihankkijoineen on ollut kapasiteettia vähintään 2.000 henkilön kuljettamiseen. Mikäli tarjoajan kapasiteetti on jäänyt tätä pienemmäksi, mutta kuitenkin ollut vähintään 1.000 henkilöä, on tarjoaja saanut 20 pistettä, vähintään 500 henkilöllä 10 pistettä ja vähintään 300 henkilöllä 5 pistettä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa tarjousten vertailuperusteiden ja niiden painotusten asettamisessa. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteina tulee käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan tarjouskilpailu on koskenut useita erilaisia valtionhallinnon henkilömääriltään vaihtelevia tilausajopalveluja. Tarjouspyynnön ainoaksi laatua koskevaksi vertailuperusteeksi asetettu tarjoajan kapasiteetti on lähtökohtaisesti tarjoajien soveltuvuuteen liittyvä tekijä. Lisäksi tarjouspyyntö on mahdollistanut hankintayksikön itsensäkin ongelmallisena pitämällä tavalla ristikkäisten alihankintaketjujen muodostamisen, jolloin lähtökohtaisesti sama kapasiteetti on tarjottu useaan kertaan. Asia olisi ollut tarjouspyynnön huolellisella laadinnalla vältettävissä. Kun kuitenkin otetaan huomioon hankinnan laatu ja laajuus sekä se, että tarjouspyynnössä on annettu tarjoajille yhtäläinen mahdollisuus käyttää alihankkijoita ja tehdä tarjous yhteenliittymänä, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut käyttää kapasiteettia myös laadullisena vertailuperusteena eikä hankintayksikön voida katsoa kohdelleen tarjoajia epätasapuolisesti tai syrjivästi taikka muuten ylittäneen harkintavaltaansa vertailuperusteita asettaessaan.

Kun otetaan huomioon se, että tarjouspyynnössä ei ole edellytetty kalustoluettelon tai muunkaan selvityksen antamista viimeistään sopimuskauden alkaessa tarjoajan käytössä olevasta linja-autokalustosta, ei tarjouspyyntö näin ollen ole ollut Linja-autoliike Veljekset Laitinen Oy:n tarkoittamalla tavalla hankintalain vastainen.

Tarjouksen alihintaisuus

Linja-autoliike Veljekset Laitinen Oy on esittänyt, että J. M. Eskelisen Lapin Linjat Oy:n tarjous olisi tullut hylätä hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena.

Hankintalain 63 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi hylätä hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen. Hankintayksikön on kirjallisesti pyydettävä tarjoajalta kirjallista selvitystä tarjouksen perusteista ennen tarjouksen hylkäämistä.

Hankintalain esitöiden (HE 50/2006 vp s. 107) mukaan poikkeuksellisen alhaisten tarjousten hylkäämisellä mahdollistetaan hankintayksikölle hankinnasta aiheutuvien riskien kuten tarjoushinnan riittämättömyydestä todennäköisesti aiheutuvien taloudellisten riskien huomioiminen. Hylkäämisen tulisi perustua nimenomaan siihen, ettei tarjoajan tarjoamalla hinnalla tai muulla ehdolla ole mahdollista toteuttaa hankintaa tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla.

Hankintalaki ei aseta hankintayksikölle velvollisuutta hylätä tarjousta poikkeuksellisen alhaisen tarjoushinnan perusteella. Hankintayksiköllä on lain mahdollistama harkintavalta sen suhteen, arvioiko se tarjouksen toista tarjousta alhaisemman hinnan merkitsevän mahdollista tarjouksen hylkäämisperustetta.

J. M. Eskelisen Lapin Linjat Oy:n tarjouksen kokonaishinta on ollut 983.504,38 euroa. Linja-autoliike Veljekset Laitinen Oy:n tarjoushinta on ollut 2.343.090,55 euroa ja se on ollut tarjouksista toiseksi halvin. Seuraavaksi edullisimmat tarjoushinnat ovat olleet 2.367.441,46 euroa ja 2.891.329,29 euroa. Muut tarjoukset ovat olleet kalliimpia.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö voi harkintavaltansa nojalla arvioida, merkitseekö tarjouksen alhainen hinta riskiä siitä, ettei tarjoajan tarjoamalla hinnalla ole mahdollista toteuttaa hankintaa tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla.

Hankintayksikkö ei ole pyytänyt J. M. Eskelisen Lapin Linjat Oy:ltä selvitystä tarjouksen perusteista. eikä hylännyt sen tarjousta poikkeuksellisen alhaisen tarjoushinnan perusteella. J. M. Eskelisen Lapin Linjat Oy on toimittanut hankintayksikölle tilaajavastuulain edellyttämät selvitykset, muun muassa todistukset verojen ja maksujen maksamisesta sekä selvityksen sovellettavasta työehtosopimuksesta ja keskeisistä työehdoista. Hankintayksikkö on katsonut, että saatujen selvitysten perusteella sillä ei ole ollut perusteita epäillä yhtiön laiminlyöneen työehtosopimuksen mukaisia velvoitteitaan.

Asiassa ei ole ilmennyt, että hankintayksiköllä olisi J. M. Eskelisen Lapin Linjat Oy:n tarjouksessa annettujen tietojen perusteella ollut perusteltua syytä epäillä, ettei yritys voisi tarjoamallaan hinnalla suoriutua palvelusta tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei siten ole ylittänyt harkintavaltaansa, kun se ei ole hylännyt J. M. Eskelisen Lapin Linjat Oy:n tarjousta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena.

Tarjousvertailu

Hakijat ovat esittäneet, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se on hyväksynyt saman kapasiteetin laskettavaksi kahteen kertaan. Hakijoiden mukaan hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti myös siltä osin kuin se on hyväksynyt, että tarjoajat ovat olleet ristikkäin toistensa alihankkijoita.

Hankintalain 62 §:n mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin. Säännöksen 3 momentin mukaan käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus on ilmoitettava hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa.

Tarjouspyynnössä on edellä lausutun mukaisesti ilmoitettu vertailuperusteen "laadulliset tekijät" osalta arvioitavan tarjoajan kuljetuskapasiteettia, josta on ollut mahdollista saada enintään 40 pistettä, mikäli tarjoajalla on ollut alihankkijoineen kapasiteettia vähintään 2.000 henkilöä kuljettamiseen.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyyntö on antanut tarjoajille mahdollisuuden turvautua alihankkijoihin ja tehdä tarjous yhteenliittymänä. Tarjouspyyntö ei ole asettanut rajoituksia alihankkijoiden käytölle, mutta tarjoajan on kuitenkin tullut esittää selvitystä siitä, miltä osin se aikoo antaa sopimuksen alihankkijan tai alihankkijoiden toteutettavaksi. Tarjoajan on lisäksi tullut ilmoittaa käytössään olevat alihankkijat.

J. M. Eskelisen Lapin Linjat Oy ja Huiput Oy ovat kummatkin omissa tarjouksissaan ilmoittaneet, että niillä on kapasiteettia 2.000 henkilön kuljettamiseen. J. M. Eskelisen Lapin Linjat Oy on tarjouksessaan ilmoittanut alihankkijoikseen Liikenne O. Niemelä Oy:n ja JBUS Oy:n. Huiput Oy on tarjouksessaan ilmoittanut alihankkijakseen J. M. Eskelisen Lapin Linjat Oy:n. Sekä J. M. Eskelisen Lapin Linjat Oy että Huiput Oy ovat sisällyttäneet tarjouksissa ilmoittamiinsa kapasiteetteihin sekä oman kapasiteettinsa että alihankkijoidensa kapasiteetit, jotka on tarjousvertailussa otettu huomioon täysimääräisenä.

Se, että tarjoaja ilmoittaa alihankkijakseen sellaisen toisen tarjoajan, joka tekee myös oman tarjouksen, saattaa rajoittaa alihankkijaksi ilmoitetun tarjoajan kapasiteetin käyttämistä hankintayksikön kuljetuksissa, koska sama kapasiteetti ei lähtökohtaisesti voi olla käytössä samanaikaisesti kahdessa eri paikassa. Tarjouspyynnössä ei kuitenkaan ole rajoitettu sitä, että tarjoaja, jonka toinen tarjoaja on ilmoittanut omassa tarjouksessaan alihankkijakseen, tekee tarjouskilpailussa myös itsenäisen tarjouksen tai, että itsenäisen tarjouksen tehnyt tarjoaja on samalla jonkun toisen tarjoajan alihankkija.

Markkinaoikeus toteaa, että riittää, kun tarjoajilla on käytössään ilmoittamansa kapasiteetti sopimuskauden alkaessa. Hankintayksikkö ei siten voi edellyttää, että kapasiteetti olisi tarjoajien hallussa jo tarjouspyyntöä tehtäessä. Hankintayksiköllä on myös oikeus luottaa tarjouksissa annettuihin tietoihin.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksiköllä ei ole ollut syytä epäillä, että J. M. Eskelisen Lapin Linjat Oy:llä ja Huiput Oy:llä alihankkijoineen ei olisi ollut sopimuskauden alkaessa käytössään niiden tarjouksissaan ilmoittamaa tarjouspyynnön ehdot täyttävää kapasiteettia. Näin ollen hankintayksikkö on sille ilmoitettujen tietojen perusteella voinut arvioida tarjoajien kapasiteetin riittäväksi sekä pisteyttää tarjoukset tekemällään tavalla.

Johtopäätös

Hankintayksikkö ei edellä lausutun perusteella ole menetellyt hankintalain 76 §:n 1 momentissa (348/2007) tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti. Hakemukset on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu ja hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentti huomioon ottaen hakijat joutuvat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sitä vastoin olisi kohtuutonta, että hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi hakijat on velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää Linja-autoliike Veljekset Laitinen Oy:n ja Veljekset Paakinaho Oy:n hakemukset.

Tämä päätös korvaa markkinaoikeuden tässä asiassa 2.7.2010 tekemässä päätöksessä määräämän väliaikaisen kiellon.

Markkinaoikeus velvoittaa Linja-autoliike Veljekset Laitinen Oy:n korvaamaan Hansel Oy:n oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla.

Markkinaoikeus velvoittaa Veljekset Paakinaho Oy:n korvaamaan Hansel Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla.

Oikeudenkäyntikulujen korvauksille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola, Sami Rautiainen ja Olli Wikberg.

HUOMAA

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu KHO 17.9.2012 taltionumerot 2463 ja 2464.