MAO:400/11
Oulun kaupunki - monitoimilaitteet ja verkkotulostimet
- tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus
Dnro 674/10/JH
Antopäivä 5.9.2011
TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS
Oulun kaupunki on pyytänyt 29.9.2010 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia digitaalisista monitoimilaitteista ja verkkotulostimista sopimuskaudelle 1.1.2011–31.12.2012. Hankinta on sisältänyt mahdollisuuden jatkaa sopimuskautta yhdellä vuodella. Hankinnasta on julkaistu avointa menettelyä koskeva EU-hankintailmoitus. Hankintayksikkö on saanut viisi tarjousta.
Oulun kaupungin Oulun Konttori liikelaitos on 7.12.2010 tekemällään päätöksellä (§ 276) valinnut monitoimilaitteiden ja verkkotulostimien toimittajaksi Konica Minolta Business Solutions Finland Oy:n.
Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on voittaneen tarjouksen perusteella ollut 1.450.364,19 euroa.
Hankintayksikkö on ilmoittanut, ettei se ole tehnyt hankintasopimusta tai laittanut hankintapäätöstä täytäntöön.
VALITUS
Canon Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Oulun kaupungin 7.12.2010 tekemän hankintapäätöksen (§ 276) ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 150.000 euroa ja määrää julkisista hankinnoista annetun lain 96 §:n mukaisen tehottomuusseuraamuksen sekä 98 §:n mukaisen seuraamusmaksun, mikäli hankintayksikkö odotusajasta huolimatta allekirjoittaa hankintasopimuksen. Lisäksi valittaja on vaatinut hankintayksikköä korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.605 eurolla korkoineen.
Tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus. Vertailuperusteen ”Huoltohenkilöstö ja huollon puhelinpalvelu” alakohdan ”Keskimääräinen jonotusaika huollon puhelinpalveluun (max. 10 min) raportti tai muu vastaava selvitys tarjouksen liitteenä” painoarvo on ollut kymmenen prosenttia. Tarjouspyynnön liitteessä 2 on ilmoitettu, että kyseisen vertailuperusteen osalta arvioidaan nimenomaan keskimääräistä jonotusaikaa huollon puhelinpalveluun eli sitä aikaa, jonka kuluessa huollon puhelinpalvelusta tosiasiallisesti vastataan puheluun.
Tarjouskilpailun voittanut tarjoaja on tarjouksessaan ilmoittanut, että keskimääräinen jonotusaika sen huollon puhelinpalveluun on kaksi sekuntia. Näytöksi tästä voittanut tarjoaja on liittänyt tarjoukseensa Elisa Oyj:n palvelunumeroraportin, josta käy ilmi, että vertailuajankohtana huoltonumeroon soitettujen 2.551 puhelun odotusaika on ollut keskimäärin kaksi sekuntia. Raportista ilmenevä odotusaika ei kuitenkaan vastaa tarjouspyynnössä tarkoitettua keskimääräistä jonotusaikaa, sill Elisa Oyj:ltä saadun selvityksen mukaan kyseisen odotusajan katkaisee myös esimerkiksi jonotustiedote tai automaattivastaaja. Elisa Oyj:ltä saadun selvityksen mukaan raportin mukaiset tunnusluvut eivät mittaa todellista huollon keskimääräistä jonotusaikaa, jos palvelussa on käytetty esimerkiksi jonotustiedotetta ”meillä on palvelussa ruuhkaa”. Kyseinen palvelunumeroraportti ei siten kerro mitään siitä, mikä on ollut todellinen keskimääräinen jonotusaika voittaneen tarjoajan huollon puhelinpalveluun, eikä se myöskään osoita tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla, mikä keskimääräinen jonotusaika on huollon puhelinpalveluun ollut.
Valittajan tarjouksen liitteenä ollut raporttiaineisto on sisältänyt nimenomaan puhelukohtaiset tiedot niistä ajoista, joiden kuluessa huollon helpdesk-palvelunumeroon on vastattu: vertailuajankohtana valittajan huoltopalvelun keskimääräinen jonotusaika on ollut 11 sekuntia. Muiden tarjoajien ilmoittamat keskimääräiset jonotusajat ovat olleet lähempänä 20 sekuntia ja yhdellä tarjoajalla jonotusaika on ollut minuutti.
Valittaja on 17.12.2010 noin kello 14.40 suorittanut soittotestin selvittääkseen, onko voittaneella tarjoajalla ollut käytössään vastauspalvelu. Testin aikana kuusi henkilöä on soittanut yhtä aikaa voittaneen tarjoajan huoltopalvelunumeroon, joista kahteen puheluun oli vastattu. Yhdelle soittajalle keskus oli vastannut noin yhdeksän piippauksen jälkeen (yli 30 sekuntia), ja kolme soittajaa oli saanut automaattisen viestin ”vaihteessamme on ruuhkaa, olkaa hyvä ja odottakaa hetki”. Soittotesti on vahvistanut, että voittaneella tarjoajalla on ollut käytössään automaattivastauspalvelu ja jonotustiedote.
Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan syyllistynyt olennaisesti väärien tietojen antamiseen ilmoittaessaan huollon puhelinpalvelun keskimääräiseksi jonotusajaksi kaksi sekuntia. On selvää, että kun voittaneen tarjoajan huoltopalveluun soitettujen puheluiden määrä on ollut 2.551, kahden sekunnin jonotusaika on ollut mahdoton saavuttaa. Kahden sekunnin vastausaika tarkoittaisi käytännössä sitä, että yksi henkilö olisi jatkuvasti vapaana vastaamaan puhelimeen. Huolellisen hankintayksikön olisi tullut havaita kyseinen mahdottomuus ja pyytää tarjoajalta lisäselvitystä kyseisestä seikasta saattaakseen tarjoukset tältä osin vertailukelpoisiksi. Kun hankintayksikkö ei ole lisäselvitystä pyytänyt ja kun väärien tietojen antaminen on ollut ilmeistä, hankintayksikön olisi tullut sulkea voittanut tarjoaja tarjouskilpailusta tai vähintäänkin olla antamatta sille yhtään pistettä kyseisen vertailuperusteen osalta. Voittaneen tarjoajan tarjouksen ottaminen mukaan tarjousvertailuun on rikkonut tarjoajien tasapuolisuuden ja syrjimättömän kohtelun periaatetta.
Voittaneen tarjoajan ilmoittaman väärän tiedon vaikutus tarjousten vertailuun on ollut dramaattinen: voittanut tarjoaja on saanut vertailuperusteesta keskimääräinen jonotusaika huollon puhelinpalveluun täydet 10 pistettä, valittaja 1,82 pistettä ja muut tarjoajat 1,43, 0,91 ja 0,33 pistettä. Tarjouskilpailun voiton on ratkaissut käytännössä juuri tämä väärään tietoon perustuva pisteytys. Valittajan tarjous olisi ollut kokonaistaloudellisesti edullisin, jos voittaneen tarjoajan keskimäräiseksi jonotusajaksi olisi arvioitu esimerkiksi valittajan totuudenmukainen 11 sekuntia tai muiden tarjoajien esittämät noin 20 sekunnin pituisen jonotusajat.
Voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteenä toimittama palvelunumeroraportti ei ole myöskään sisältänyt tarjouspyynnön täsmennyksessä edellytettyä selvitystä, ”josta tulee käydä ilmi vähintään kuukauden ajalta puheluiden määrä jonotusajoista kestot, keskiarvo, lyhyin ja pisin aika”. Voittaneen tarjoajan tarjous on siten ollut tämän tarjousten vertailuun suoraan vaikuttavan seikan osalta tarjouspyynnön vastainen, ja se olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta.
VASTINE
Oulun kaupungin Oulun Konttori liikelaitos on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 600 eurolla korkoineen.
Hankintayksikkö ei ole menetellyt julkisista hankinnoista annetun lain vastaisesti. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on riittävän yksityiskohtaisesti eritelty selvitykset, jotka tarjoajien on tullut toimittaa huollon puhelinpalvelun vasteajan arvioimiseksi tarjousvertailussa.
Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan esittänyt luotettavan selvityksen, jonka mukaan keskimääräinen jonotusaika sen huollon puhelinpalveluun on ollut kaksi sekuntia. Valittaja ei ole pystynyt luotettavasti osoittamaan, että voittaneen tarjoajan huollon puhelinpalvelun odotusaika kaksi sekuntia ei vastaisi totuutta. Valittajan itsensä suorittama soittotesti ei ole luotettava eikä puolueeton osoitus voittaneen tarjoajan huollon puhelinpalvelusta. Myöskään se, ettei valittaja itse pysty toteuttamaan huoltonsa puhelinpalvelussa kahden sekunnin vasteaikaa, ei luotettavasti osoita, ettei voittaneen tarjoajan puhelinpalvelu tähän pystyisi.
Voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteenä olleen Elisa Oyj:n palvelunumeroraportin mukaan kymmenen kuukauden aikana vuonna 2010 sen huollon puhelinpalveluun oli tullut yhteensä 2551 puhelua, eli 255,1 puhelua kuukaudessa, 12 puhelua päivässä ja 1,44 puhelua tunnissa. Voittaneen tarjoajan puhelinpalvelussa on kokoaikaisesti neljä henkilöä vastaamassa puheluihin, joten raportista ilmenevä kahden sekunnin vastausaika on täysin mahdollinen. Esitetyn selvityksen perusteella huoltokutsut ja tarviketilaukset on automatisoitu etähuoltojärjestelmällä, jolloin laite ilmoittaa värien tai kuluvien osien loppumisesta sähköpostitse suoraan voittaneen tarjoajan palvelimelle. Koska voittaneen tarjoajan laitteet on myös arvioitu toimintavarmoiksi, henkilökohtaista puhelinpalvelua edellyttäviä vikatilanteita syntyy vähän. Siten myös huoltoon tulevien puheluiden määrä jää vähäiseksi.
Voittaneen tarjoajan tarjouksen ottaminen mukaan tarjousvertailuun ei ole ollut vastoin tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatetta. Tarjouspyynnössä ja sitä täydentävässä, 21.10.2010 päivätyssä asiakirjassa on todettu, että täydet pisteet saa pienimmällä mahdollisella vastausajalla. Voittaneen tarjoajan palvelunumeroraportissa on ilmoitettu huolto- ja vaihdenumeroon tulleiden puheluiden määrä, vastattujen puheluiden määrä, puheluiden kesto, keskipituus ja odotusaikojen keskiarvo tarjouspyynnön mukaisesti. Tiedot ovat antaneet tarjousvertailua varten oikeat tiedot voittaneen tarjoajan huollon puhelinpalvelun jonotusajoista. Tarjoukset ovat jonotusaikojen suhteen olleet keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut paras verrattaessa huollon puhelinpalvelun odotusaikoja.
Voittanut tarjoaja on palvelunumeroraportin Elisalta pyytäessään ollut vilpittömässä mielessä. Voittaneella tarjoajalla ei ole ollut mitään mahdollisuuksia manipuloida raporttia. Raportti on antanut totuudenmukaisen kuvan voittaneen tarjoajan huollon puhelinpalvelun odotusajoista. Hankintayksiköllä on ollut oikeus luottaa tarjoajien tarjouksissaan esittämiin tietoihin.
Mikäli markkinaoikeus katsoisi, että hankintayksikkö on menetellyt hankinnan aikana virheellisesti, valittaja ei ole kuitenkaan osoittanut, että se todennäköisesti olisi voittanut tarjouskilpailun.
LAUSUNTO
Konica Minolta Business Solutions Finland Oy on antanut asiassa lausunnon ja esittänyt siinä vaatimuksinaan, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan lausunnon antajan arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 6.777,30 eurolla korkoineen.
Palvelunumeroraportti on ollut tarjouspyynnön mukainen ja antanut täysin totuudenmukaisen kuvan lausunnonantajan huollon puhelinpalvelun odotusajoista. Raportti on sisältänyt kaikki tarjouspyynnössä ja sen täsmennyksessä esitetyt tarjousten vertailun kannalta tarpeelliset tiedot. Lausunnonantaja on pyytänyt palvelunumeroraportin Elisa Oyj:ltä täysin vilpittömässä mielessä eikä sillä ole ollut mitään syytä epäillä raporttia paikkansapitämättömäksi.
Vaikka lausunnonantajalla onkin käytössään jonotustiedote, tämä ei tarkoita sitä, ettei huollon puhelinpalveluun tulleisiin puheluihin olisi tosiasiallisesti kyetty vastaamaan Elisa Oyj:n palvelunumeroraportista ilmenevän kahden sekunnin odotusajan puitteissa. Asiakas ohjautuu huollon puhelinpalvelun jonotustiedotteeseen ainoastaan, mikäli huoltoon soittaa samanaikaisesti enemmän kuin neljä henkilöä, mikä on hyvin epätodennäköistä.
Valittajan esittämät käsitykset lausunnonantajan huollon puhelinpalvelun toimivuudesta perustuvat sen omiin näkemyksiin, jotka ovat virheellisiä. Valittajan suorittamassa soittotestissä kuusi henkilöä soitti samanaikaisesti lausunnonantajan huollon puhelinpalveluun. Tällainen tilanne on todellisuutta vastaamaton, koska on erittäin epätodennäköistä, että puolet päivän puheluista tulisi täysin samanaikaisesti.
Lausunnonantaja on palvelunumeroraportissa ilmoittanut huolto- ja vaihdenumeroon tulleiden puheluiden osalta puheluiden määrän, vastattujen puheluiden määrän ja vastausprosentin, vastaamattomien ja luopuneiden puheluiden määrän, puheluiden keston, keskipituuden ja odotusaikojen keskiarvon. Tarjouspyynnön mukaisesti täydet pisteet on kuitenkin saatu pienimmällä mahdollisella vastausajalla, eikä muita raportissa tai vastaavassa muussa selvityksessä esitettyjä tietoja ole tullut millään tavalla ottaa huomioon tarjousvertailussa. Mahdollisesti ilmoittamatta jääneillä seikoilla ei ole ollut mitään vaikutusta tarjousten vertailukelpoisuuteen eikä lausunnonantajan tarjouksen huomioiminen vaaranna millään tavalla tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua. Lausunnonantajan tarjous ei ole ollut sillä tavoin tarjouspyynnön vastainen, että sen tarjous olisi tullut hylätä.
On kyseenalaista, olisiko valittajalla ollut edes tosiasiallista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua, vaikka se olisi saanut huollon puhelinpalveluraportin osalta lisää pisteitä.
VASTASELITYS
Valittaja on esittänyt vastaselityksessään muun ohella seuraavaa.
Vaikka voittanut tarjoaja olisikin ollut vilpittömässä mielessä raporttia pyytäessään, on sen tullut raportin saatuaan huomata, ettei se selvästikään vastaa tarjouspyynnössä vaadittua selvitystä. Palvelunumeroraportti ei sisällä sellaisia tietoja, joiden perusteella tarjousten vertailu keskenään olisi mahdollista.
Voittanut tarjoaja on voittanut tarjouskilpailun ainoastaan sen takia, että se on saanut virheellisesti antamiensa tietojen perusteella täydet pisteet huollon puhelinpalvelun jonotusajoista. Valittaja olisi voittanut tarjouskilpailun kokonaistaloudellisesti edullisimpana, jos hankintayksikkö ei olisi tehnyt hankintapäätöstä voittaneen tarjoajan antamien virheellisten tietojen perusteella.
MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT
Hankintamenettely
Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Tarjouspyyntö
Hankintalain 40 §:n mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa pyydetään toimittajia esittämään kirjallisesti ja määräaikaan mennessä tarjouksensa.
Hankintalain 41 §:n mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava hankinnan kohteen määrittely noudattaen, mitä teknisten eritelmien ja vaatimusten esittämisestä 44 ja 45 §:ssä säädetään, sekä hankinnan kohteeseen liittyvät laatuvaatimukset.
Hankinnan kohteena ovat olleet Oulun kaupungille sekä sen hankintayhteistyökumppaneille hankittavat digitaaliset monitoimilaitteet ja verkkotulostimet. Tarjouspyynnön mukaan tarjousten valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus ja sen vertailuperusteina hinta 50 prosentin painoarvolla ja muut tekijät niin ikään 50 prosentin painoarvolla.
Muiden tekijöiden arviointiperusteet ja pistemäärät on ilmoitettu tarjouspyynnön liitteessä 2 ”Pisteytys”, josta käy ilmi, että sekä monitoimilaitteita että verkkotulostimia koskevien tarjousten yhtenä huoltoa koskevana arviointiperusteena on ollut keskimääräinen jonotusaika huollon puhelinpalveluun. Arviointiperusteesta ”Keskimääräinen jonotusaika huollon puhelinpalveluun (max. 10 min) raportti tai muu vastaava selvitys tarjouksen liitteenä” on voinut saada enintään 10 pistettä. Tarjouspyynnön kohdasta ”Palautettavat liitteet” ja liitteestä 2 on käynyt ilmi, että tarjoajan on tullut toimittaa hankintayksikölle tarjouksensa liitteenä raportti tai muu vastaava selvitys, josta voidaan todentaa puhelinpalvelun keskimääräinen jonotusaika.
Tarjouspyynnön kohdassa ”Kysymykset ja vastaukset” on ilmoitettu, että tarjouspyyntöä koskevat kysymykset on tullut toimittaa 21.10.2010 kello 16.00 mennessä sähköpostitse tarjouspyynnössä mainittuun osoitteeseen, ja että vastaukset julkaistaan 5.11.2010 osoitteessa www.ouka.fi/tarjouspyynnot.
Hankintayksikkö on julkaissut sille määräaikaan mennessä tulleet kysymykset 21.10.2010 päivätyssä asiakirjassa ”Kysymykset”. Kysymysten kohta 35 on koskenut tarjouspyynnön liitteen 2 ”Pisteytys” vertailuperusteita koskevaa kohtaa ”Keskimääräinen jonotusaika huollon puhelinpalveluun (max. 10 min) raportti tai muu vastaava selvitys tarjouksen liitteenä”. Hankintayksikölle on esitetty seuraavat kysymykset:
– millä vastausajalla saadaan täydet 10 pistettä?
– millainen raportti/selvitys riittää?
Hankintayksikkö on vastauksessaan ilmoittanut, että täydet pisteet saa pienimmällä mahdollisella vastausajalla, ja että muut pisteet lasketaan kertomalla pienin vastausaika kymmenellä ja jakamalla tarjouksen vasteajalla. Hankintayksikkö on lisäksi todennut vastauksessaan, että raportista/selvityksestä tulee käydä ilmi ”vähintään kuukauden ajalta puheluiden määrä, jonotusajoista kestot, keskiarvo, lyhyin ja pisin aika sekä kuinka seuranta on tehty”.
Voittaneen tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus
Tarjousvertailussa tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu voi toteutua ainoastaan, jos tarjoukset ovat keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Hankintayksikkö on velvollinen sulkemaan tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa.
Hankintalain 46 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava tarjouskilpailusta.
Hankintalaissa säännellyn tarjouskilpailumenettelyn lähtökohtana on, että tarjoaja vastaa tarjouksensa sisällöstä ja että tarjousta arvioidaan siitä ilmenevien tietojen perusteella. Hankintayksiköllä on oikeus luottaa siihen, että tarjoajan tarjouksessaan esittämät tiedot pitävät paikkaansa.
Voittanut tarjoaja on ilmoittanut tarjouksensa ”719/220” liitteen 2 ”Pisteytys” arviointiperusteen ”Keskimääräinen jonotusaika huollon puhelinpalveluun (max. 10 min) raportti tai muu vastaava selvitys tarjouksen liitteenä” kohdalla vastauksena ”0,02” ja sitä täydentävänä tietona ”Liitteenä Elisan palvelunumeroraportti”. Tarjouksen liitteenä olleesta ”Huollon Puhelinpalvelun raportti, Lähde Elisa Oyj”-asiakirjasta on käynyt ilmi, että voittaneen tarjoajan huollon puhelinpalveluun soitettaessa keskimääräinen odotusaika on ollut kaksi sekuntia.
Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön mukainen siitä syystä, että sen tarjouksensa liitteenä toimittama palvelunumeroraportti ei tosiasiallisesti kerro mitään todellisesta keskimääräisestä jonotusajasta huollon puhelinpalveluun. Väitteensä tueksi valittaja on toimittanut markkinaoikeudelle Elisa Oyj:n 17.12.2010 päivätyn selvityksen, jonka mukaan liikenneraportin mukaiset tunnusluvut eivät mittaa todellista huollon keskimääräistä jonotusaikaa, jos palvelussa on käytetty esimerkiksi jonotustiedotetta ”meillä on palvelussa ruuhkaa”. Valittajan itsensä suorittama soittotesti puolestaan on osoittanut, että voittaneella tarjoajalla on ollut käytössään jonotustiedote. Voittanut tarjoaja on syyllistynyt tarjouksessaan olennaisesti väärien tietojen antamiseen. Lisäksi valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous ei ole vastannut tarjouspyyntöä myöskään siitä syystä, että se ei ole sisältänyt tarjouspyynnössä edellytettyä selvitystä, josta kävisi ilmi ”vähintään kuukauden ajalta puheluiden määrä jonotusajoista kestot, keskiarvo, lyhyin ja pisin aika”.
Hankintayksikön mukaan voittanut tarjoaja on tarjouksessaan esittänyt luotettavan selvityksen sen huollon puhelinpalvelun keskimääräisestä jonotusajasta, joka on ollut raportin mukaan kaksi sekuntia. Valittaja ei ole pystynyt luotettavasti osoittamaan, että puhelinpalvelun kahden sekunnin odotusaika ei vastaisi totuutta. Valittajan itsensä suorittama soittotesti ei ole luotettava eikä puolueeton osoitus voittaneen tarjoajan huollon puhelinpalvelusta. Voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteenä olleen Elisa Oyj:n palvelunumeroraportin mukaan vuoden 2010 kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana huollon puhelinpalveluun oli tullut yhteensä 2551 puhelua, eli 255,1 puhelua kuukaudessa, 12 puhelua päivässä ja 1,44 puhelua tunnissa. Koska voittaneen tarjoajan puhelinpalvelussa on kokoaikaisesti neljä henkilöä vastaamassa puheluihin ja huoltokutsut ja tarviketilaukset on automatisoitu etähuoltojärjestelmällä, raportista ilmenevä kahden sekunnin vastausaika on täysin mahdollinen.
Markkinaoikeus toteaa edellä lausutun perusteella, että hankintayksiköllä on ollut oikeus luottaa siihen, että voittaneen tarjoajan tarjouksessaan esittämät tiedot puhelinpalvelun keskimääräisestä jonotusajasta pitävät paikkaansa. Mikäli tarjouksessa ilmoitetut tiedot eivät pitäisi paikkaansa, kyse olisi sopimusrikkomusasiasta.
Markkinaoikeus toteaa, että voittaneen tarjoajan palvelunumeroraportista on käynyt ilmi huolto- ja vaihdenumeroon tulleiden puheluiden määrä, vastattujen puheluiden määrä ja vastausprosentti, vastaamattomien ja luopuneiden puheluiden määrä, puheluiden kesto, keskipituus ja odotusaikojen keskiarvo. Voittaneen tarjoajan toimittamasta selvityksestä ei siten ole käynyt ilmi kaikki tarjouspyyntöä koskevan kysymyksen kohdassa 35 pyydetyt tiedot. Kun huomioon otetaan kuitenkin se, että tarjouspyynnön liitteen 2 ”Pisteytys” mukaan arviointikriteerinä on tältä osin ollut keskimääräinen jonotusaika huollon puhelinpalveluun, markkinaoikeus katsoo, ettei voittaneen tarjoajan tarjouksen puutteellisuudella ole tältä osin vaikutusta sen tarjouksen vertailukelpoisuuteen. Voittaneen tarjoajan tarjousta ei ole siten pidettävä tältä osin sillä tavoin tarjouspyynnön vastaisena, että hankintayksikkö olisi ollut velvollinen sulkemaan tarjouksen tarjouskilpailusta.
Johtopäätös
Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankinnassaan julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.
Oikeudenkäyntikulut
Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja voittanut tarjoaja joutuisivat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja lausunnonantajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.
Konica Minolta Business Solutions Finland Oy on liiketoiminnastaan arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Sen vuoksi vaadituista kuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.
MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU
Markkinaoikeus hylkää valituksen.
Markkinaoikeus velvoittaa Canon Oy:n korvaamaan Oulun kaupungin oikeudenkäyntikulut 600 eurolla.
Markkinaoikeus velvoittaa Canon Oy:n korvaamaan Konica Minolta Business Solutions Finland Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla.
Korvauksille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola, Pasi Yli-Ikkelä ja Olli Wikberg.