MAO:412/11

Etelä-Karjalan hankintapalvelut - steriilit leikkaus- ja tutkimuskäsineet
- määräaika valituksen tekemiselle
- asianosaisuus
- vertailuperusteet

Dnro 390/10/JH
Antopäivä 15.9.2011

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Etelä-Karjalan hankintapalvelut yhteishankintayksikkönä on 5.3.2010 päivätyllä tarjouspyynnöllä pyytänyt tarjouksia käsineistä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirille sekä Imatran kaupungille hankintakaudelle 1.7.2010–30.6.2012 ja yhdelle optiovuodelle sen jälkeen. Hankinnasta on julkaistu avointa menettelyä koskeva EU-hankintailmoitus.

Tarjouksia on pyydetty yhteensä 53 käsinenimikkeestä. Etelä-Karjalan hankintapalvelujen hankintapäällikkö on 23.7.2010 tekemällään hankintapäätöksellä (26/2010) valinnut käsineiden toimittajat yli 30 nimikkeen osalta koskien steriilejä leikkaus- ja tutkimuskäsineitä hankintapäätöksen liitteinä olleista asiakirjoista ilmenevällä tavalla.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 800.000 euroa.

Hankintapäätöstä ei ole pantu täytäntöön.

Tarjouspyynnön perusteella Etelä-Karjalan hankintapalvelut vastaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin sekä Imatran kaupungin terveydenhuollon julkisten laite- ja tarvikehankintojen kilpailuttamisesta sekä huolehtii sopimusten tekemisestä ja ylläpidosta.

VALITUS

OneMed Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Etelä-Karjalan hankintapalvelujen hankintapäällikön 23.7.2010 tekemän hankintapäätöksen (26/2010) ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä suorittamalla uuden tarjousvertailun tai järjestämällä uuden tarjouskilpailun. Toissijaisesti valittaja on vaatinut hyvitysmaksun määräämistä. Valittaja on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut 350 eurolla korkoineen.

Hankintayksikön 23.7.2010 päivätyn hankintapäätöksen liitteinä tarjoajille lähetetyt vertailutaulukot ovat olleet siinä määrin epäselviä, ettei niistä ole kyennyt luotettavasti lukemaan kirjaimia tai numeroita. Asiakirjat on lähetetty valittajalle postitse. Pyyntönsä jälkeen valittaja on 6.8.2010 vastaanottanut lukukelpoiset vertailutaulukot sekä lisäselvityksen hankintapäätöksen pisteytyksen perusteluista. Mainituista asiakirjoista ei ole ilmennyt tarjouksille annettujen pisteiden yksilöityjä perusteluja.

Tarjouspyynnössä on esitetty valintaperusteeksi kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteet steriilien leikkaus- ja tutkimuskäsineiden osalta ovat olleet hinta 30 prosentin painoarvolla ja laatu (matala proteiinipitoisuus, muotti, käyttöominaisuudet, kombinaatiomahdollisuus) 70 prosentin painoarvolla.

Tarjouksia on tullut vertailla kaikkien tarjouspyynnössä ilmoitettujen vertailuperusteiden mukaan. Tarjousvertailusta on selvästi ilmettävä kaikkien tarjousten osalta, miten niitä on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta. Tarjousvertailu on tehty virheellisesti tiettyjen nimikkeiden kohdalla, kun hankintapäätös on tosiasiallisesti tehty hinnan perusteella ja laatua koskeva vertailuperuste on jätetty arvioimatta. Hankintapäätös on puutteellisesti perusteltu, kun siitä ei ilmene, mihin tarjousten piste-erot kunkin vertailuperusteen osalta perustuvat.

Tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu riittävän yksilöidysti laadullisen vertailun kriteerien painotusta tai vaihteluväliä, eikä tarjouksia laadittaessa ole ollut tiedossa, miten ilmoitettuja vertailun kriteerejä tullaan painottamaan. Vertailuperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Tarjouksia on vertailtu käyttäen sellaisia kriteerejä, joita ei ole ilmoitettu tarjouspyynnössä vertailuperusteiksi tai niiden alakohdiksi. Hankintapäätöksen perusteluissa on tiettyjen käsineiden kohdalla ilmoitettu valintaan vaikuttaviksi tekijöiksi soveltuvuus apteekin käyttöön, sopivuus indicator-systeemiin ja yhteensopivuus kaksoiskäsineisiin, vaikka näitä ei ole mainittu tarjouspyynnössä vertailun kriteereiksi.

Nimikkeen ”käsine leikkaus latex puuteriton” kohdalla päätös on hankintayksikön antaman lisäselvityksen perusteella tehty tarjouspyynnön vastaisesti selkeästi hintaperusteisesti eikä kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella.

VASTINE

Etelä-Karjalan hankintapalvelut on vaatinut ensisijaisesti, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta. Toissijaisesti hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää kaikki valittajan vaatimukset. Hankintayksikkö on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla korkoineen.

Hankintapäätös muutoksenhakuohjeineen on annettu tiedoksi valittajalle kirjeellä, joka on annettu postin kuljetettavaksi 23.7.2010. Hankintapäätös on sisältänyt riittävät tiedot oikeussuojakeinojen käyttämisen tarpeen arviointia varten. Määräaika valituksen tekemiselle on siten päättynyt 13.8.2010. Valitus on saapunut markkinaoikeudelle 19.8.2010, joten se on jätettävä myöhässä saapuneena tutkimatta.

Hankintapäätöksestä ilmenee päätöksen perustelut vertailuperusteiden osalta. Valittajalle myöhemmin lähetetyt lisäselvitykset hankintapäätöksestä on toimitettu valittajan pyynnöstä, eivätkä ne ole hankintapäätöksen perusteluja.

Hankintayksikkö on pisteyttänyt jokaisen tuotteen vertailuperustekohtaisesti toimittajittain. Toimittajan tuotesarakkeeseen on sanallisesti perusteltu se laadullisen vertailuperusteen mukainen peruste, joka johti valintaan, muiden perusteiden ollessa samanarvoisia.

Hankinta-alan yleinen käytäntö on, että jos laadullinen vertailuperuste on avattu erillisiin osioihin ja osioille ei ole annettu erillistä painotusarvoa toisiinsa nähden, ne katsotaan samanarvoisiksi.

Tarjouspyynnössä on mainittu vertailuun vaikuttavina tekijöinä kombinaatiomahdollisuus ja käyttöominaisuudet. Hankintapäätöksen perusteluissa mainitut soveltuvuus apteekin käyttöön ja yhteensopivuus kaksoiskäsineiden vaihtokäsineiksi ovat liittyneet juuri näihin vertailuun vaikuttaviin tekijöihin.

LAUSUNTO

Berner Osakeyhtiö on antamassaan lausunnossa todennut muun ohella, että hankintayksikkö on ilmoittanut tarjousten vertailuperusteiksi hinnan 30 prosentin painoarvolla ja laadun 70 prosentin painoarvolla. Laatua ei ole jäsennetty vertailtaviksi alakriteereiksi vaan tarjouspyynnössä on korostettu sellaisia yleisluontoisia ominaisuuksia, joilla on tärkeä merkitys laatua arvioitaessa. Ratkaisevaa ei ole, onko hankintayksikkö käyttänyt hankintapäätöksen perusteluissa muodollisesti vastaavia termejä vaan se, että arvioinnissa huomioon otettavien ominaisuuksien sisältö vastaa sitä, mitä tarjouspyynnössä on esitetty. Hankintayksikkö on arvioinut kaikkia tarjouksia kummankin vertailuperusteen perusteella, eikä tarjousvertailuun ole otettu mitään tarjouspyynnöstä poikkeavaa.

Hankintayksikön laatuarviointiin liittämät ominaisuudet ovat siinä määrin yleisluonteisia, ettei laatuominaisuuksia ole voitu tarkoittaa varsinaisiksi vertailun kriteereiksi.

Tarjousten vertailu on kokonaisuudessaan suoritettu hyvin jäsentyneesti ja eritellysti. Kaikkien tarjousten osalta on esitetty hinta- ja laatupisteet. Lisäksi monin paikoin laatuarviointia on kuvattu sanallisesti. Laatuerot ovat olleet tarjousten välillä hyvin vähäisiä ja niissä tapauksissa, joissa merkittävä ero on löytynyt, se on yleensä kuvattu sanallisesti.

Muutoinkin laadun arviointi ja laatuvertailujen tekeminen on yleensä hyvin vaikeaa ja usein se perustuu viime kädessä käyttäjien tuntemuksiin. Lisäksi tässä tapauksessa käyttäjäturvallisuudelle on annettu paljon painoarvoa.

Mölnlycke Health Care Oy ja Mediq Suomi Oy eivät ole käyttäneet niille varattua tilaisuutta lausunnon antamiseen.

VASTASELITYS

Valittaja on lausunut vastaselityksessään, että hankintayksikön 23.7.2010 tekemä hankintapäätös on ollut puutteellinen, joten valitusaika on alkanut kulua vasta sen jälkeen, kun valittaja on saanut tarkemmat tiedot ratkaisusta ja sen perusteista.

Laatua koskevan vertailuperusteen käyttöominaisuuksia ja kombinaatiomahdollisuuksia koskevat alakohdat ovat olleet niin yleisluontoisia, ettei tarjoaja ole voinut etukäteen tietää, miten kyseinen peruste pisteytetään eikä sitä, että näillä alakohdilla on tarkoitettu hankintapäätöksessä mainittuja tekijöitä soveltuvuus apteekin käyttöön ja sopii yhteen valittujen kaksoiskäsineiden kanssa.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Valituksen tutkiminen

Määräaika valituksen tekemiselle

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä ne perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Hankintalain 87 §:n 1 momentin perusteella, jollei sanotussa pykälässä toisin säädetä, valitus markkinaoikeudelle on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen. Pykälän 3 momentin mukaan valitus markkinaoikeudelle on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikkö on toimittanut hankintapäätöksen valitusosoituksineen valittajalle postitse 23.7.2010 lähetetyllä kirjeellä ja siis kirjallisessa muodossa. Hankintapäätöksen liitteenä on ollut yhteenveto, josta on ilmennyt kunkin nimikkeen osalta valittu tarjoaja. Lisäksi hankintapäätöksen liitteinä on ollut tarjousten vertailutaulukot eli ”pisteiden koontitaulukot”, joissa on ilmoitettu nimikkeittäin kaikkien tarjousten hintatiedot ja tarjousten pisteet vertailuperusteittain sekä kokonaispistemäärät.

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön 23.7.2010 postitse lähettämän hankintapäätöksen liitteinä olleet vertailutaulukot eivät ole olleet lukukelpoisia.

Osassa vertailutaulukoista oleva teksti on valittajan markkinaoikeudelle toimittamien versioiden perusteella niin pientä ja epäselvää, ettei vertailutaulukoista voi lukea kaikkia tarjouksille annettuja pisteitä ja sanallisia perusteluja. Hankintayksikön markkinaoikeudelle toimittamat versiot vertailutaulukoista ovat selvempiä, mutta tekstikoko osassa niistäkin on niin pientä, ettei teksti ole ilman apuvälineitä vaivatta luettavissa. Markkinaoikeus toteaa, että myöskään näissä hankintayksikön toimittamissa vertailutaulukoissa oleva teksti ei kaikilta osin täytä luettavuudeltaan niitä vaatimuksia, joita päätösasiakirjalta edellytetään, jotta se olisi laillinen. Huolimatta siitä, että hankintapäätös on ollut joidenkin tuotenimikkeiden osalta lukukelpoinen, markkinaoikeus katsoo, ettei valituksen tekemiselle säädetty 14 päivän määräaika ole minkään hankintapäätöksen nimikeosan osalta alkanut kulua valittajalle 23.7.2010 postitse lähetetyn osittain lukukelvottoman hankintapäätöksen laskennallisesta tiedoksi saamisesta.

Valittaja on ilmoittanut saaneensa hankintayksiköltä kaikilta osin lukukelpoiset versiot vertailutaulukoista 6.8.2010. Valitus on saapunut markkinaoikeuteen 18.8.2010 eli edellä lausuttu huomioon ottaen valituksen tekemiselle säädetyn määräajan kuluessa. Näin ollen ainakaan tällä perusteella valitusta ei voi jättää tutkimatta.

Asianosaisuus

Hankintalain 85 §:n 1 momentin mukaan hankintaa koskevan asian voi saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi se, jota asia koskee.

Mainitun säännöksen esitöissä (HE 190/2009 vp s. 58–59) asianosaisella on todettu tarkoitettavan tuolloin vallinnutta oikeustilaa vastaavalla tavalla henkilöä, jolla on oikeudellinen intressi saada muutos virheelliseen hankintamenettelyyn. Edelleen esitöissä on todettu, että tilanteissa, joissa hankintayksikkö on kilpailuttanut hankinnan hankintasäännösten edellyttämällä tavalla, alalla toimiva yrittäjä on oikeuskäytännössä katsottu asianosaiseksi lähtökohtaisesti vain, jos yrittäjä on antanut tarjouskilpailussa tarjouksen tai jos yrittäjä on ainakin voinut osoittaa pyrkineensä osallistumaan tarjouskilpailuun.

Hankintayksikön 23.7.2010 tekemällä hankintapäätöksellä on valittu käsineiden toimittajat yhteensä yli 30 eri nimikkeen osalta. Valittaja ei ole antanut tarjousta nimikkeiden 216359, 219390, 219391 ja 219450 osalta. Markkinaoikeus katsoo, että valittajaa ei ole pidettävä hankintalaissa tarkoitettuna asianosaisena näiltä osin. Valitus on tämän vuoksi jätettävä tutkimatta siltä osin kuin se kohdistuu mainittuja nimikkeitä koskeviin hankintapäätöksen osiin.

Hankintamenettely

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Vertailuperusteet

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 41 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä kokonaistaloudellista edullisuutta tarjouksen vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus tai kohtuullinen vaihteluväli taikka poikkeuksellisissa tapauksissa vertailuperusteiden tärkeysjärjestys.

Hankintalain 62 §:n 3 momentin mukaan käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus on ilmoitettava hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa. Painotus voidaan ilmaista myös ilmoittamalla kohtuullinen vaihteluväli. Jos vertailuperusteiden suhteellisen painotuksen ilmaiseminen ei ole perustellusti mahdollista, vertailuperusteet on ilmoitettava tärkeysjärjestyksessä.

Hankintalain esitöiden (HE 50/2006 vp s. 105) mukaan kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden asettaminen on hankintayksikön harkittavissa. Vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen, oltava objektiivisia ja syrjimättömiä eivätkä ne saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta. Edelleen esitöissä (s. 107) on tuotu esiin vertailuperusteiden ilmoittamis-velvoitteella pyrittävän edistämään hankintamenettelyn avoimuutta ja mahdollistamaan menettelyn jälkikäteinen arviointi. Tarjoajat voivat ottaa vertailuperusteet huomioon tarjouksia laatiessaan, mikä osaltaan edistää myös tarjousten vertailukelpoisuutta.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisussa asiassa C-532/06 (Emm. G. Lianakis AE ym. vastaan Dimos Alexandroupolis ym., tuomio 24.1.2008, Kok., s. I-251) on katsottu, että julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 92/50/EY 36 artiklan 2 kohdan, kun sitä luetaan taloudellisten toimijoiden yhdenvertaista kohtelua koskevan periaatteen ja siitä seuraavan avoimuusvelvoitteen valossa, vastaista on, että hankintamenettelyssä hankintaviranomainen määrää myöhemmin painoarvoja ja osatekijöitä tarjouspyyntöasiakirjoissa tai hankintailmoituksessa mainituille sopimuksen tekemisen perusteille.

Edellä viitatun direktiivin 92/50/EY 36 artiklan 2 kohdan mukaan tehtäessä sopimus taloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella, hankintaviranomaisen on ilmoitettava sopimusasiakirjoissa tai sopimusta koskevassa ilmoituksessa ne sopimuksen tekemisen perusteet, joita se aikoo soveltaa, mahdollisuuksien mukaan alenevassa järjestyksessä. Tuomioistuin on todennut, että oikeuskäytännön mukaan kyseisessä säännöksessä, kun sitä luetaan edellä mainitun direktiivin 3 artiklan 2 kohdassa mainitun taloudellisten toimijoiden yhdenvertaista kohtelua koskevan periaatteen ja siitä seuraavan avoimuusvelvoitteen valossa, edellytetään, että kaikki ne tekijät, jotka hankintaviranomainen ottaa huomioon selvittääkseen, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin, ja niiden suhteellinen merkitys ovat mahdollisten tarjoajien tiedossa, kun nämä valmistelevat tarjouksiaan.

Tarjouspyynnön sivulla 4 on ilmoitettu tarjousten valintaperusteeksi kokonaistaloudellinen edullisuus sekä steriilien leikkaus- ja tutkimuskäsineiden osalta vertailuperusteiksi seuraava:

– ”hinta 30 %
– laatu; matala proteiinipitoisuus, muotti, käyttöominaisuudet, kombinaatiomahdollisuus 70 %”.

Tarjouspyynnössä on myös esitetty, että hankintayksikkö pyytää mahdolliset näytteet erikseen. Lisäksi mahdollista koekäyttöä pyydetään ja sen kustannuksista neuvotellaan erikseen. Edelleen tarjouspyynnön mukaan tarjoukseen on liitettävä esitteet ja materiaalitiedot tarjotuista tuotteista.

Valittajan käsityksen mukaan tarjouspyynnössä ilmoitetun laadullisen vertailuperusteen alakohdista kohdat ”käyttöominaisuudet” ja ”kombinaatiomahdollisuus” ovat olleet yksilöimättömiä ja lisäksi mainitun vertailuperusteen kaikille alakohdille olisi tullut ilmoittaa itsenäiset painoarvot. Lausunnonantaja on ilmoittanut käsityksenään, että alakohtien mukaisia ominaisuuksia ei ole voitu tarkoittaa varsinaisiksi vertailun kriteereiksi. Tämä viittaa siihen, että lausunnonantaja katsoisi niissä olevan kysymys lisätiedosta sen suhteen, mitä seikkoja laadullisen vertailuperusteen arvioinnissa tullaan ottamaan huomioon. Hankintayksikkö on puolestaan markkinaoikeudessa esittänyt muun ohessa, että puheena olevat alakohdat olisivat samanarvoiset. Tämä viittaa siihen, että niissä olisi kysymys pikemminkin vertailun kriteereistä kuin lisätiedosta.

Hankintapäätöksen liitteinä olleista vertailutaulukoista ilmenee, että laadullisen pisteytyksen on tehnyt kulloisenkin tuoteryhmän hankintatiimi näytteiden ja/tai tarjousasiakirjojen perusteella ja että mainitusta pisteytyksestä on tarvittaessa sanallinen selitys vertailutaulukoiden kohdassa ”Muut huomautukset”. Näiltä osin vertailutaulukoissa on useasti viitattu yhteensopivuuteen valittujen kaksoiskäsineiden kanssa ja soveltuvuuteen apteekin käyttöön. Hankintapäätöksessä ei ole esitetty todettua seikkaperäisempiä perusteluja laadulliselle pisteytykselle.

Markkinaoikeus toteaa edellä esitetyn viittaavan siihen, että alalla toimivat tahot eivät ole tarjouspyynnön perusteella etukäteen tienneet, miten laadullista vertailuperustetta tulisi soveltaa.

Hankintayksikkö ei ole tarjouspyynnössään ilmoittanut tarjousten vertailussa käyttämiensä laatua koskevien alakohtien ”matala proteiinipitoisuus”, ”muotti”, ”käyttöominaisuudet” ja ”kombinaatiomahdollisuus” suhteellista painotusta tai tärkeysjärjestystä. Hankinnan kohde huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että tällaisissa alakohdissa on tosiasiallisesti kysymys itsenäisistä vertailuperusteista eikä siis vain lisätiedosta laatua koskevalle vertailuperusteelle ja että niiden suhteellisen painotuksen tai tärkeysjärjestyksen ilmoittamatta jättämiselle ei ole ollut perusteltua syytä.

Tarjouspyynnössä asetetut laadullisen vertailuperusteen alakohdat ”muotti”, ”käyttöominaisuudet” ja ”kombinaatiomahdollisuus” ovat jätetty tarjouspyynnössä enempi yksilöimättä. Tämä seikka ja laadullisen 70 prosentin painoarvon omanneen vertailuperusteen alakohtien painotuksen ilmoittamatta jättäminen tarjouspyynnössä ovat olleet omiaan antamaan hankintayksikölle lähes rajoittamattoman valinnanvapauden tarjousten vertailussa. Hankintapäätös tukee tätä käsitystä. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on siten menetellyt hankintalain vastaisesti tarjousten vertailussa käytettäviä tekijöitä asettaessaan.

Kun otetaan huomioon edellä hankintamenettelyn virheellisyyksistä ja jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu, asiassa ei ole tarpeen lausua valittajan muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Johtopäätös

Edellä esitetyillä perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa tulee siten harkittavaksi hankintalain 76 §:ssä (348/2007) säädettyjen seuraamusten määrääminen.

Seuraamus

Hankintasopimusta ei ole vielä tehty, ja hankintakaudesta on optiokausi pois lukien kulunut vähemmän kuin kaksi kolmasosaa, joten hankintapäätös voidaan kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Koska tarjouspyyntö on ollut edellä selostetulla tavalla hankintasäännösten vastainen, hankintamenettelyn virheellisyys voidaan korjata vain järjestämällä hankinnasta kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli hankintayksikkö aikoo edelleen toteuttaa kysymyksessä olevan hankinnan julkisena hankintana, sen tulee järjestää uusi tarjouskilpailu ja ottaa siinä huomioon, mitä tässä päätöksessä on lausuttu.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asian lopputulos ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi hankintayksikkö on velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut, jotka ovat määrältään kohtuulliset. Vastaavasti hankintayksikön oikeudenkäynti-kulujen korvaamista koskeva vaatimus on hylättävä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta siltä osin kuin se on kohdistettu Etelä-Karjalan hankintapalvelujen hankintapäällikön 23.7.2010 tekemän hankintapäätöksen (26/2010) nimikkeisiin 216359, 219390, 219391 ja 219450. Muilta osin markkinaoikeus kumoaa mainitun hankintapäätöksen ja kieltää kumotuilta osin Etelä-Karjalan hankintapalveluja tekemästä hankintasopimusta tai panemasta päätöstä muutoinkaan täytäntöön nyt asetetun 50.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Etelä-Karjalan hankintapalvelut korvaamaan OneMed Oy:n oikeudenkäyntikulut 350 eurolla. Korvaukselle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Markkinaoikeus hylkää Etelä-Karjalan hankintapalvelujen vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola ja Sami Myöhänen.