MAO:462/11

Finlandia-talo Oy – sisustussuunnittelu
- hankintayksikkö
- tutkimatta jättäminen

Dnro 552/10/JH
Antopäivä 4.10.2011

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Finlandia-talo Oy on pyytänyt 27.8.2010 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Finlandia-talon uusien näyttely- ja kokoustilojen sisustussuunnittelusta ja olemassa olevien sisääntuloaulojen ilmeen parantamisesta. Hankinnasta on julkaistu avointa menettelyä koskeva kansallinen hankintailmoitus.

Finlandia-talo Oy:n toimitusjohtaja on 11.10.2010 ilmoittanut sähköpostitse tarjoajille, että sisustussuunnittelijaksi on valittu Puroplan Oy & Jaakko Puro Oy:n.

Hankintailmoituksen mukaan hankinnan arvo ylittää julkisista hankinnoista annetun lain 15 §:n mukaisen kynnysarvon.

Finlandia-talo Oy on 19.10.2010 tehnyt hankintasopimuksen tarjouskilpailun voittaneen tarjoajan kanssa.

VALITUS

X, Arkkitehtitoimisto Pertti Pääsky Oy ja Bim Lab Finland Oy ovat yhteisessä valituksessaan vaatineet, että markkinaoikeus kumoaa Finlandia-talo Oy:n hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti valittajat ovat vaatineet, että markkinaoikeus velvoittaa Finlandia-talo Oy:n maksamaan niille hyvitysmaksuna 10.000 euroa.

Finlandia-talo Oy on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti, koska se ei ole vertaillut tarjouksia tarjouspyynnössä ilmoittamallaan tavalla.

Tarjouspyynnön mukaan hinnaltaan halvin tarjous saa pisteitä kaksi kertaa jätettyjen tarjousten lukumäärän verran ja muut tarjoukset saavat pisteitä edullisuusjärjestyksessä alenevasti siten, että kallein tarjous saa kaksi pistettä. Parhaat referenssit omaava tarjoaja saa pisteitä saatujen tarjousten lukumäärän verran ja muut tarjoukset saavat pisteitä alenevasti siten, että arviointiryhmän mukaan heikoimmat referenssit omaava tarjoaja saa yhden pisteen. Paras visio saa pisteitä saatujen tarjousten lukumäärän verran ja muut alenevasti siten, että heikoin ehdotus saa yhden pisteen.

Finlandia-talo Oy on kuitenkin antanut tarjouspyynnön vastaisesti tarjoajille samoja pisteitä samojen vertailuperusteiden sisällä. Finlandia-talo Oy on siten tasapisteitä antamalla voinut mielivaltaisesti vaikuttaa tarjouskilpailun lopputulokseen.

Tarjouspyyntö ei ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua. Tarjouspyynnön puutteissa on ollut kyse tarjoajien tasapuoliseen kohteluun, tarjousten sisältöön ja vertailukelpoisuuteen vaikuttavista olennaisista seikoista.

Tarjouskilpailuun osallistuneille ei ole toimitettu perusteltua hankintapäätöstä.

VASTINE

Finlandia-talo Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valittajien valituksen.

Tarjouspyynnössä ilmoitettu vertailupisteiden määritystapa vastaa suhteiltaan tarjousten vertailussa tosiasiallisesti käytettyä pisteytystä. Vertailussa pisteytyksen esitystapa on ollut toisenlainen, mutta sillä ei ole ollut vaikutusta tarjouskilpailun lopputulokseen. Voittanut tarjoaja saa eniten pisteitä molemmilla pisteytyksen esitystavoilla.

Tarjouspyynnössä ilmoitettu tarjousten pisteytysmalli ei ole merkinnyt sitä, että eri tarjoajille ei ole voitu antaa samaa pistemäärää jonkin vertailuperusteen osalta.

Voittanut tarjoaja on erään toisen tarjoajan ohella saanut parhaat eli 11 pistettä referenssejä koskevan vertailuperusteen osalta. Referenssejä on pidetty hyvinä ja nyt kyseessä olevan kaltaista hanketta vastaavina. Referenssit ovat myös kuvanneet voittaneen tarjoajan kokeneisuutta vastaavissa hankkeissa. Valittajat ovat saaneet referensseistä 5 pistettä sillä perusteella, että niiden referenssit ovat kuvanneet kapea-alaista kokemusta.

Voittanut tarjoaja on arvioitu parhaaksi visiota koskevan vertailuperusteen osalta. Tarjouksessa on otettu hyvin huomioon käyttäjien näkökohdat, jotka ovat tärkeitä tämän kaltaisten tilojen suunnittelussa. Myös kaksi muuta tarjoajaa ovat saaneet visiosta parhaat eli 11 pistettä, koska kyseisissä tarjouksissa käyttäjien näkökulmat on huomioitu hyvin. Valittajat saivat visiosta 7 pistettä, koska se oli erikoinen ja kallis.

Koska hinnaltaan halvinta tarjousta on pidetty epärealistisen alhaisena, toiseksi halvimmalle eli valittajien tarjoukselle on annettu halvimman tarjouksen ohella parhaimmat pisteet. Tämä on ollut eduksi valittajille.

Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut vertailuperusteiden referenssit ja visio osalta valittajien tarjousta olennaisesti parempi. Tarjousten välinen hinnanero ei ole ollut niin merkittävä, että sillä olisi ollut ratkaisevaa merkitystä tarjouskilpailun lopputuloksessa.

Finlandia-talo Oy:n toimitusjohtaja ei pidä erikseen päätöspöytäpöytäkirjaa, minkä vuoksi hankintapäätökseksi katsottaneen tarjouskilpailuun osallistuneille 11.10.2010 lähetetty sähköposti. Kyseisessä sähköpostissa on ilmoitettu ratkaisusta sekä annettu tiedoksi hankintapäätöksen perusteluna oleva taulukko tarjousvertailusta.

Mikäli markkinaoikeus katsoisi, että Finlandia-talo Oy on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti, valittajien hyvitysmaksuvaatimus tulisi hylätä. Valittajat eivät ole pystyneet osoittamaan, että ne olisivat voittaneet tarjouskilpailun virheettömässä menettelyssä.

VASTASELITYS

Valittajat ovat lausuneet muun ohella, että vertailuperusteiden soveltaminen on jäänyt epäselväksi. Vertailuperusteet eivät ole olleet riittävän yksityiskohtaisia, jotta niitä soveltamalla olisi voitu hankintasäännösten edellyttämällä tavalla mitata tarjousten välisiä laatueroja. Vertailuperusteet ”paras referenssi” ja ”paras visio” ovat käsitteinä aivan liian laajoja, jotta tarjoajat voivat ymmärtää ne samalla tavalla.

LISÄVASTINE

Finlandia-talo Oy on lausunut, että tarjouspyynnöstä ilmi käyvien ja alalla yleisesti tiedossa olevien seikkojen perusteella tarjoajille on välittynyt riittävästi tietoa siitä, mitä seikkoja referenssejä ja visiota koskevien vertailuperusteiden osalta tullaan arvioimaan.

Hankinnan kohteena olevien uusien näyttely- ja kokoustilojen suunnittelun osalta tarjouspyynnössä on edellytetty otettavaksi huomioon tilan identiteetti ja kalustaminen eri tarpeisiin. Suunnitelman on tullut sisältää myös kalusteiden valinta. Olemassa olevien sisääntuloaulojen osalta kyse on ollut ilmeen parantamisesta ilman kalusteita tai asennuksia.

Tarjouspyynnössä on lisäksi edellytetty, että tarjoaja tutustuu tiloihin ennen tarjouksen tekemistä. Kyse on ollut sisustussuunnittelusta, jossa eri tilojen käyttötarkoitus ja rakennus itsessään asettavat tietyt ennalta määritellyt puitteet. Tarjouspyynnössä on myös mainittu, että suunnittelu ei saa sisältää kiinteitä ratkaisuja. Tästä puolestaan on pääteltävissä, että tilojen tulee olla ratkaisuiltaan joustavia ja monikäyttöisiä. On selvää, että suunnittelun tulee palvella parhaalla mahdollisella tavalla käyttäjien tarpeita. Ottaen huomioon, että Finlandia-talossa järjestetään monenlaisia kokous-, kongressi-, ja näyttelytapahtumia sekä monenlaisia musiikkitaiteen esityksiä, käyttäjäkunta on erityisen laaja ja sen tarpeet ja odotukset tilojen sisustuksen suhteen ovat siten moninaiset ja vaativat.

On yleisesti tunnettua, että sisustussuunnittelussa ratkaisevaa on suunnittelun toteutukseen liittyvät kysymykset kuten toteutuksen käytännöllisyys ja kustannustaso. Suunnittelussa ei voida irrottautua toteutuksen kustannuksista. Parhaalla visiolla on viitattu luonnollisesti siihen, miten suunnitelmassa on onnistuttu yhdistämään innovatiivisella ja uudella tavalla käyttäjien tarpeet, tilojen käyttötarkoitus ja monikäyttöisyys, kiinteistön arkkitehtuuri sekä kustannustietoisuus. Näitä seikkoja on käytetty tarjouksia vertailtaessa.

Tämän luonteisessa suunnittelukilpailussa ei pitäisi tulla yllätyksenä, että vertailuperusteen referenssit osalta huomiota kiinnitetään nimenomaan vastaavia suunnittelukohteita koskeviin referensseihin. Ei ole todennäköistä, että yksikään tarjoaja olisi jättänyt mainitsematta sellaisen referenssin, joka liittyy vastaavaan suunnittelukohteeseen.

SELVITYS

Finlandia-talo Oy on antanut markkinaoikeuden pyytämän selvityksen sen hankintayksikköluonnetta koskevaan arviointiin liittyvistä seikoista.

Finlandia-talo Oy:n käsityksen mukaan yhtiön toiminta vastaa periaatteiltaan tavanomaista liiketoimintaa eikä siinä ole havaittavissa hankintalain 6 §:n 4 kohdassa tarkoitettuja yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta. Näin ollen valitus tulee jättää tutkimatta.

Finlandia-talo Oy on Helsingin kaupungin kokonaan omistama yhtiö. Yhtiö perustettiin vuonna 2006, jolloin konsertti- ja kongressitoiminta yhtiöitettiin ja kiinteistö siirrettiin Helsingin kaupungin organisaatiossa kiinteistöviraston Tilakeskuksen hallintaan. Helsingin kaupunki käyttää omistajan puhe- ja määräysvaltaa yhtiössä.

Ennen yhtiöittämistä toiminta oli järjestetty virastona, joka kuului Helsingin kaupungin organisaatioon. Kaupunginhallitus valvoi viraston käyttöä ja päätti sitä koskevat periaatteelliset kysymykset. Finlandia-talon kiinteistö kuului hallinnollisesti virastoon. Toimiessaan virastona Finlandia-talo huolehti sekä konsertti- että kongressitoiminnasta.

Helsingin kaupungin kaupunkikonserniin kuuluu yli sata tytäryhtiötä ja säätiötä. Kaupunki emoyhteisönä vastaa kaupungin kehityksen ohjaamisesta sekä kaupungin järjestämien palvelujen määrittelystä. Yhtiöitä ja säätiöitä käytetään täydentämään kaupungin palveluntuotantoa ja hoitamaan konsernin eräitä muita tehtäviä. Kaupunki tuottaa tytäryhteisömuodossa palveluja muun muassa seuraavilla toimialoilla: opetus, kulttuuri, sosiaalitoimi, terveystoimi, kiinteistöt, pysäköinti, matkailu, liikunta, vesi, energia, bussiliikenne, catering, elinkeino ja henkilöstö.

Omistajaohjauksesta vastaa kaupunginhallituksen johtosäännön mukaisesti kaupunginhallitus. Periaatteellisesti merkittävistä ja laajakantoisista omistajaohjausasioista päättää kaupunginhallitus tai kaupunginvaltuusto. Kaupunginhallituksen konsernijaoston tehtävänä on tehdä esityksiä omistajapolitiikan linjauksista ja konserniohjauksen periaatteista sekä tytäryhteisöille ja säätiöille asetettavista periaatteista. Tytäryhteisöt raportoivat toiminnastaan ja tuloksestaan konsernijohdolle talous- ja suunnittelukeskuksen ohjeiden mukaan.

Kaupunginhallituksen konsernijaosto nimeää tytäryhteisöjen hallintoelimiin (hallitukseen) valittavat luottamushenkilöt. Osakeyhtiöiden osalta päätös yhtiön hallituksen jäsenten valinnasta tehdään yhtiökokouksessa konsernijaoston yhtiökokousedustajalle antamien määräysten mukaisesti.

Kaupunginhallituksen konsernijaoston 21.9.2009 hyväksymien johtamisen ja hallinnon keskeisten periaatteiden omistajapoliittisissa linjauksissa on todettu muun muassa seuraavaa: ”Kaupungilla on sen tehtäviä toteuttavissa tytäryhteisöissä ensisijaisesti omia julkisen palvelun tavoitteita, vaikka yleistavoitteena on, että toiminta on myös kannattavaa. Kaupungin omistajapoliittiset tavoitteet perustuvat mahdollisimman hyvään yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen kokonaistulokseen, jota arvioidaan ensisijaisesti sen perusteella, miten ja minkälaisilla kustannuksilla tytäryhteisö täyttää palvelutehtävänsä.”

Finlandia-talo Oy:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön toimialana on vuokrata tiloja, ulkoalueita sekä myydä tarvittavia palveluja mukaan lukien ravintolapalveluja tilaisuuksien järjestäjille sekä järjestää ja tuottaa kokous-, kongressi-, konsertti- ja juhlatapahtumia. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiö voi omistaa osakkeita, osuuksia ja kiinteistöjä ja käydä niillä kauppaa. Yhtiö voi ottaa lainoja ja myöntää takauksia päätoimialansa puitteissa.

Kaupunginhallituksen 26.4.2011 hyväksymien kaupungin nettobudjetoituja yksiköitä, liikelaitoksia sekä konserniyhteisöjä koskevien omistajapoliittisten linjausten mukaan Finlandia-talon toiminnan tavoitteena ovat kilpailukykyiset palvelut.

Finlandia-talo Oy:n toiminta on luonteeltaan kaupallista liiketoimintaa. Yhtiö kantaa toimintaansa liittyvät taloudelliset riskit. Yhtiön liiketoiminnan periaatteet ovat samat kuin mitä noudatetaan samalla toimialalla toimivissa yksityisomisteisissa yrityksissä. Finlandia-talo Oy:n toiminnan ohjaus, seuranta ja valvonta on järjestetty yleisten konserniohjauksen periaatteiden mukaan.

Yhtiö toimii kilpailuilla markkinoilla. Markkina-alueet ovat pääkaupunkiseutu, Suomi ja kansainvälisten kongressien osalta globaali alue. Tässä suhteessa Finlandia-talo Oy:n toimintaympäristö poikkeaa merkittävästi siitä, mikä on tyypillistä kaupungin omistamille yhteisöille.

Finlandia-talo Oy:n toiminnan rahoitus perustuu pääosin yhtiön toiminnastaan saamaan tulorahoitukseen. Yhtiön perustamispäätökseen on sisällytetty, että yhtiön tulee olla liiketaloudellisesti kannattava viimeistään vuonna 2021. Tällä hetkellä Helsingin kaupunki kohdistaa toiminta-avustusta yhtiölle noin 15 prosenttia liikevaihdosta. Toiminta-avustuksen perusteena on Alvar Aallon suunnitteleman suojellun Finlandia-talon rakennuksen erityisvelvoitteista aiheutuvien kustannusten korvaaminen yhtiölle siten, että yhtiön toimintaedellytykset tältä osin paremmin vastaisivat alalla vallitsevaa tilannetta ilman, että yhtiöllä olisi toiminnasta johtumattomia kiinteistöhoidollisia kustannusrasitteita. Nyt kysymyksessä olevaan hankintaan ei liity erityistä julkista rahoitusta.

Helsingin kaupunki ostaa palveluja yhtiöltä vain tavanomaisen kilpailutuksen kautta. Yhtiöllä ei ole toiminnallisia velvoitteita Helsingin kaupungille.

Helsingin kaupungin Tilakeskuksen ja yhtiön välillä on tavanomainen liikehuoneiston vuokrasopimus. Vuokra määräytyy kiinteistön arvon ja sille vaaditun tuoton perusteella.

Valittajat eivät ole käyttäneet niille varattua tilaisuutta lausuman antamiseen Finlandia-talo Oy:n selvityksen johdosta.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Valituksen tutkiminen

Asiassa on ensisijaisesti kysymys siitä, onko markkinaoikeudella toimivaltaa tutkia valitusta. Näin ollen asiassa on ensin ratkaistava, onko Finlandia-talo Oy julkisista hankinnoista annetussa laissa (hankintalaki) tarkoitettu hankintayksikkö.

Hankintalain 1 §:n 1 momentin mukaan valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa siten kuin hankintalaissa säädetään.

Hankintalain 6 §:n 1 momentin mukaan hankintayksiköitä ovat:
1) valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset;
2) evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä niiden seurakunnat ja muut viranomaiset;
3) valtion liikelaitoksista annetun lain mukaiset liikelaitokset;
4) julkisoikeudelliset laitokset; julkisoikeudellisella laitoksella tarkoitetaan oikeushenkilöä, joka on nimenomaisesti perustettu tyydyttämään sellaisia yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta ja:
a) jota rahoittaa pääasiallisesti 1–4 kohdassa tarkoitettu hankintayksikkö;
b) jonka johto on 1–4 kohdassa tarkoitetun hankintayksikön valvonnan alainen; taikka
c) jonka hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä 1–4 kohdassa tarkoitettu hankintayksikkö nimeää yli puolet; sekä
5) mikä tahansa hankinnan tekijä silloin, kun se on saanut hankinnan tekemistä varten tukea yli puolet hankinnan arvosta 1–4 kohdassa tarkoitetulta hankintayksiköltä.

Finlandia-talo Oy on oikeudelliselta muodoltaan osakeyhtiö. Sitä ei siten ole pidettävä hankintalain 6 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitettuna hankintayksikkönä. Finlandia-talo Oy:n antaman selvityksen mukaan se ei ole saanut nyt kyseessä olevaa hankintaa varten julkista tukea, joten sitä ei ole pidettävä myöskään hankintalain 6 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuna hankintayksikkönä. Näin ollen asiassa jää arvioitavaksi, onko Finlandia-talo Oy hankintalain 6 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu julkisoikeudellinen laitos.

Mainitun säännöksen mukaan julkisoikeudellisen laitoksen tulee ensinnäkin olla oikeushenkilö, joka on nimenomaisesti perustettu tyydyttämään sellaisia yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta. Mainittujen edellytysten on täytyttävä samanaikaisesti.

Finlandia-talo Oy on osakeyhtiö ja siten oikeushenkilö. Tältä osin se täyttää julkisoikeudelliselta laitokselta edellytetyn vaatimuksen. Asiassa on seuraavaksi arvioitava, onko Finlandia-talo Oy nimenomaisesti perustettu tyydyttämään sellaisia yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta.

Julkisoikeudellisten laitosten yleisen edun mukaisuutta sekä kaupallisen luonteen puuttumista koskevia käsitteen edellytyksiä on käsitelty muun muassa Euroopan unionin tuomioistuimen asiassa C-18/01, Korhonen ym., 22.5.2003 antamassa tuomiossa (Kok., s. I-5321). Yleisen edun mukaisia muita kuin teollisia tai kaupallisia tarpeita ovat yleensä tarpeet, jotka tyydytetään muulla tavoin kuin tarjoamalla markkinoilla tavaroita tai palveluja ja jotka valtio yleiseen etuun liittyvistä syistä päättää tyydyttää itse tai joiden osalta se haluaa säilyttää määräysvallan (tuomion 47 kohta). Onko tällainen yleisen edun mukainen tarve olemassa vai ei, on unionin tuomioistuimen mukaan arvioitava ottaen huomioon kaikki asian kannalta merkitykselliset oikeudelliset seikat ja tosiseikat, kuten ne olosuhteet, joissa kyseinen laitos perustettiin, ja edellytykset, joilla se harjoittaa toimintaansa. Tältä osin on erityisesti tarkastettava, harjoittaako kyseessä oleva laitos toimintaansa kilpailutilanteessa, koska tällaisen kilpailun olemassaolo voi olla merkkinä siitä, että yleisen edun mukainen tarve on luonteeltaan teollinen tai kaupallinen (tuomion 48 ja 49 kohta).

Toisaalta unionin tuomioistuin on mainitussa asiassa todennut, että pelkästään kehittyneen kilpailun olemassaolon perusteella ei voida katsoa, että toiminnalla ei tyydytetä yleisen edun mukaisia muita kuin teollisia tai kaupallisia tarpeita. Jos kuitenkin laitos toimii normaaleilla markkinaedellytyksillä, tavoittelee voittoa ja vastaa toimintansa harjoittamisesta aiheutuneista tappioista, unionin tuomioistuimen mukaan ei ole todennäköistä, että sen tyydyttämät tarpeet olisivat luonteeltaan muita kuin teollisia tai kaupallisia (tuomion 50 ja 51 kohta).

Julkisoikeudellisen laitoksen käsitettä erityisesti messujen ja vastaavien tapahtumien järjestämistä koskevalla toimialalla on käsitelty unionin tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa C-223/99 ja C-260/99, Agorà ja Excelsior, 10.5.2001 antamassa tuomiossa (Kok., s. I-3605). Tuomiossa on todettu, että messujen, näyttelyjen ja muiden vastaavien tilaisuuksien järjestäminen tyydyttää yleisen edun mukaisia tarpeita. Sen lisäksi, että tällaisten tilaisuuksien järjestäjä kokoaa samalle alueelle tuottajia ja kauppiaita, joiden erityisiä etuja järjestäjä palvelee tarjoamalla tuotteiden myynninedistämiseen soveltuvan paikan, tilaisuuksien järjestäjä antaa myös paikalle saapuville kuluttajille mahdollisuuden saada tietoa, jonka avulla nämä voivat päätyä parhaisiin mahdollisiin valintoihin. Messujen, näyttelyjen ja muiden vastaavien tilaisuuksien järjestäminen tyydyttää yleisen edun mukaisia tarpeita ja tilaisuuksien johdosta syntyvää kaupankäyntiä voidaan näin ollen pitää yleisen edun mukaisena (tuomion 33 ja 34 kohta).

Unionin tuomioistuin on arvioidessaan, ovatko kyseiset tarpeet muita kuin teollisia tai kaupallisia, todennut, että messujen, näyttelyjen ja muiden vastaavien tilaisuuksien järjestäminen on taloudellista toimintaa, johon kuuluu palvelujen tarjoaminen markkinoilla. Unionin tuomioistuimen käsiteltävänä olleessa asiassa toimintayksikkö oli tarjonnut palvelujaan näytteilleasettajille vastikkeellisesti. Toiminnallaan se oli tyydyttänyt toisaalta näytteilleasettajien tarpeita, joihin kuuluu esiteltyjen tuotteiden tai palvelujen myynninedistäminen, ja toisaalta vierailijoiden tarpeita saada tietoa mahdollisia ostopäätöksiään varten (tuomion 39 kohta). Unionin tuomioistuin totesi, että toimintayksikkö, jonka toiminnan tarkoituksena on messujen, näyttelyjen ja muiden vastaavien tilaisuuksien järjestäminen, joka ei tavoittele voittoa mutta jonka toimintaperiaatteita ovat tuottavuus, tehokkuus ja taloudellisuus ja joka toimii kilpailuolosuhteissa, ei ole julkisoikeudellinen laitos (tuomion 43 kohta).

Finlandia-talo Oy:n antaman selvityksen mukaan yhtiö on perustettu vuonna 2006 ja se on kokonaan Helsingin kaupungin omistama. Kaupunki käyttää omistajan puhe- ja määräysvaltaa yhtiössä. Kaupunginhallituksen konsernijaosto seuraa, että kaupungin tytäryhtiöt toimivat kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen asettamien tavoitteiden mukaisesti.

Finlandia-talo Oy:n yhtiöjärjestyksen mukaan sen toimialana on vuokrata tiloja, ulkoalueita sekä myydä tarvittavia palveluja mukaan lukien ravintolapalveluja tilaisuuksien järjestäjille sekä järjestää ja tuottaa kokous-, kongressi-, konsertti- ja juhlatapahtumia. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiö voi omistaa osakkeita, osuuksia ja kiinteistöjä ja käydä niillä kauppaa. Yhtiö voi ottaa lainoja ja myöntää takauksia päätoimialansa puitteissa.

Selvityksessä on edelleen todettu, että Finlandia-talo Oy toimii kilpailuilla markkinoilla liiketoiminnan periaatteita noudattaen. Yhtiön markkina-alue on pääkaupunkiseudun lisäksi koko maa. Kansainvälisten kongressien osalta markkina-alue on kansainvälinen. Finlandia-talo Oy:llä ei ole toiminnallisia velvoitteita Helsingin kaupungille, vaan kaupunki ostaa siltä palveluja vain tavanomaisen kilpailutuksen kautta.

Selvityksessä on vielä todettu, että Finlandia-talo Oy kantaa toiminnastaan aiheutuvat taloudelliset riskit ja toiminnan rahoitus perustuu pääosin yhtiön toiminnastaan saamaan tulorahoitukseen. Helsingin kaupunki kohdistaa toiminta-avustusta yhtiölle noin 15 prosenttia liikevaihdosta. Toiminta-avustuksen perusteena on Alvar Aallon suunnitteleman suojellun Finlandia-talon rakennuksen erityisvelvoitteista aiheutuvien kustannusten korvaaminen yhtiölle siten, että yhtiön toimintaedellytykset tält osin paremmin vastaisivat alalla vallitsevaa tilannetta ilman, että yhtiöllä olisi toiminnasta johtumattomia kiinteistöhoidollisia kustannusrasitteita. Yhtiön ja Helsingin kaupungin Tilakeskuksen välillä on tavanomainen liikehuoneiston vuokrasopimus. Vuokra määräytyy kiinteistön arvon ja sille vaaditun tuoton perusteella.

Asiassa saadun selvityksen perusteella ei voida pitää poissuljettuna, että yhtiö toteuttaa myös yleisen edun mukaisia tarpeita unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenevällä tavalla. Asiassa annetun selvityksen mukaan yhtiö kuitenkin toimii kilpailluilla markkinoilla ja sen toiminnan rahoitus perustuu pääosin yhtiön toiminnastaan saamaan tulorahoitukseen. Yhtiölle ei asiassa annetun selvityksen mukaan ole osoitettu julkisia palvelutehtäviä. Yhtiön omistaja Helsingin kaupunki ostaa palveluja yhtiöltä vain tavanomaisen kilpailutuksen kautta.

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, että Finlandia-talo Oy:n toiminnan tarkoituksena on voiton tavoittelu ja että sen toiminta on luonteeltaan kaupallista. Finlandia-talo Oy:tä ei siten ole perustettu tyydyttämään sellaisia yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta. Näin ollen Finlandia-talo Oy ei ole hankintalain 6 §:n 1 momentin 4 kohdan tarkoittama julkisoikeudellinen laitos.

Johtopäätös

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että Finlandia-talo Oy:tä ei ole kysymyksessä olevan hankinnan osalta pidettävä hankintalain 6 §:ssä tarkoitettuna hankintayksikkönä. Asiassa ei siten ole ollut kysymys hankintalaissa tarkoitetusta julkisesta hankinnasta, eikä markkinaoikeudella tämän vuoksi ole toimivaltaa tutkia valitusta. Valitus on näin ollen jätettävä tutkimatta.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Anne Ekblom-Wörlund ja Johanna Lähde.