MAO:476/11


Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä – vuosikorjaustyöt
- tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus
- tarjoajan soveltuvuus


Dnro 130/11/JH
Antopäivä 19.10.2011

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Kanta-Hämeen keskussairaalan kuntayhtymä on pyytänyt 5.11.2010 päivätyillä tarjouspyynnöillä tarjouksia Kanta-Hämeen Keskussairaalan Hämeenlinnan yksikön sähköasennustöiden vuosikorjaustöistä ja Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksen hallinnoimien tilojen sähköasennustöiden vuosikorjaustöistä sopimuskaudelle 1.3.2011–28.2.2013. Hankinnasta on julkaistu avointa menettelyä koskeva kansallinen hankintailmoitus. Hankintayksikkö on saanut Kanta-Hämeen keskussairaalan Hämeenlinnan yksikön sähköasennustöiden osalta viisi tarjousta ja Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksen hallinnoimien tilojen sähköasennustöiden osalta kuusi tarjousta.

Kanta-Hämeen keskussairaalan kuntayhtymän hallitus on 30.3.2011 tekemällään päätöksellä § 53 muun ohella valinnut Kanta-Hämeen keskussairaalan Hämeenlinnan yksikön ja Hämeenlinnan Terveyspalvelut-liikelaitoksen hallinnoimien tilojen sähköasennustöiden toimittajaksi YIT Kiinteistötekniikka Oy:n.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut sähköasennustöiden osalta noin 700.000 euroa.

Hankintayksikkö on antanut sitoumuksen, ettei se allekirjoita hankintasopimusta tai pane hankintapäätöstä muutoinkaan täytäntöön ennen kuin markkinaoikeus on antanut asiassa ratkaisun.


VALITUS

EMC Talotekniikka Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 30.3.2011 tekemän hankintapäätöksen siltä osin kun päätös koskee Kanta-Hämeen keskussairaalan Hämeenlinnan yksikön ja Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksen hallinnoimien tilojen sähkötöitä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna yhteensä 40.200 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.660 eurolla korkoineen.

Tarjouspyyntöjen mukaan tarjoajan on tullut kelpoisuutensa osoittamiseksi liittää tarjoukseensa ”todistus verojen maksamisesta tai verovelkatodistus tai verovelan maksusuunnitelma”. Hankintayksikkö on hylännyt valittajan sähköasennustöitä koskevat tarjoukset, koska tarjouksiin on liitetty vain verotiliote selvityksenä verojen maksamisesta. Hankintapäätös on tältä osin tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteiden vastainen. Valittajan tarjoustensa liitteenä toimittama verotiliote on tarjouspyynnön mukainen veroviranomaisen antama todistus verojen maksamisesta eikä hankintayksiköllä ole ollut siten perustetta hylätä valittajan tarjouksia tarjouspyynnön vastaisina.

Verotililain 3 §:n mukaan verohallinto ylläpitää verovelvolliskohtaisista verotileistä muodostuvaa verotilijärjestelmää, jota verohallinto käyttää verojen ilmoittamisen ja maksamisen valvontaan. Järjestelmän avulla verohallinto kokoaa tiedot verovelvollisen hyväksi luettavista hyvityksistä ja verovelvollisen maksettavista velvoitteista, käyttää hyvitykset velvoitteiden suorituksiksi sekä tarvittaessa ilmoittaa verovelvolliselle suorittamatta jääneistä velvoitteista tai palauttaa käyttämättä jääneet hyvitykset. Verotililain 4 §:n mukaan verotili täsmäytetään kerran kuukaudessa viimeistään kahdeksantena päivänä yleisestä eräpäivästä. Täsmäytyksestä annetaan verovelvolliselle verotiliote.

Valittajan toimittamasta verotiliotteesta on käynyt ajantasaisesti ja verotililain 3 §:n mukaisesti ilmi, että valittaja on suorittanut kaikki verovelvoitteensa eikä valittajalla ole maksamattomia veroja. Verohallinnon antamaa verotiliotetta on myös pidettävä hankintasäännösten edellyttämänä toimivaltaisen viranomaisen antamana todistuksena verojen suorittamisesta.

Valittajalla on ollut kaikki edellytykset selvitä hankinnan toteuttamisesta eikä hankintayksiköllä siten ole ollut tästäkään syystä perustetta sulkea valittajaa tarjouskilpailusta.

Tarjouspyyntöjen mukaan tarjousten valintaperusteena on ollut halvin hinta. Valittajan tarjoukset ovat olleet hinnaltaan halvimmat, joten valittajan tarjoukset olisivat tulleet valituiksi virheettömässä menettelyssä.

VASTINE

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää EMC Talotekniikka Oy:n valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.050 eurolla korkoineen.

Tarjouspyynnössä on edellytetty, että tarjoajan tulee kelpoisuuden osoittamiseksi liittää tarjoukseensa todistus verojen maksamisesta, verovelkatodistus tai verovelan maksusuunnitelma. Myös tilaajavastuulaki edellyttää kyseisten todistusten toimittamista.

Valittajan toimittama verotiliote eroaa merkittävästi edellä mainituista todistuksista ensinnäkin siitä syystä, ettei tiliotetta ole pidettävä viranomaisen antama todistuksena verojen maksamisesta. Toiseksi verotiliotteesta ei ilmene, toisin kuin tarjouspyynnössä edellytetyistä todistuksista, onko tarjoajalla perinnässä maksamattomia veroja.

Verotililain 21 §:n mukaan tiliotteeseen tai muuhun verovelvolliselle toimitettuun ilmoitukseen merkityt suorittamatta jääneet velvoitteet sekä niille lasketut veronlisäykset, viivästyskorot ja veronkorotukset poistetaan verotililtä perintätoimia varten. Mikäli valittaja on jättänyt suorittamatta velvoitteitaan ja veroviranomainen on siirtänyt velvoitteet perintään, veroviranomainen on samalla poistanut saatavat verotiliotteelta. Tällöin verotiliotteesta ei ilmene, onko valittajalla maksamattomia veroja, jotka on poistettu verotililtä perintätoimia varten. Tiedon saaminen mahdollisesti maksamattomista veroista on ollut nimenomaisesti tarjouspyynnön mukaisen selvityspyynnön tarkoitus. Verotiliotteesta ei myöskään ilmene, onko valittaja arvonlisäverollisten rekisterissä, ennakkoperintärekisterissä tai työnantajarekisterissä.

Oikeuskäytännön mukaan tarjoaja kantaa vastuun siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnön mukainen. Tarjoukset ovat lähtökohtaisesti lopullisia eikä puutteellisia tarjouksia voida jälkikäteen korjata tai edes hankintayksikön pyynnöstä vapaasti täydentää. Nimenomaisesti vaadittujen, tarjousvertailuun vaikuttavien asiakirjojen puuttuminen on ollut muotovirhe, jonka takia valittajan tarjous on tullut hylätä tarjouspyynnön vastaisena. Näin menetellessään hankintayksikkö on kohdellut tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättä. Hankintayksiköllä ei ole ollut velvollisuutta pyytää valittajaa täydentämään toimittamiaan asiakirjoja.


LAUSUNTO

YIT Kiinteistötekniikka Oy on antamassaan lausunnossa esittänyt, että hankintayksikön päätös sulkea valittaja tarjouskilpailusta on ollut oikea ja hankintasäännösten mukainen. Verotiliote sisältää tietoja ainoastaan verotililain 1 §:ssä mainittujen lakien nojalla kannetuista veroista. Esimerkiksi tuloveroa, kiinteistöveroa tai varainsiirtoveroa koskevat tiedot eivät käy ilmi verotiliotteesta. Verotiliote ei ole milloinkaan tyhjentävä ja virallinen selvitys verottajan verovelvolliselta olevista saatavista.


VASTASELITYS

Valittaja on esittänyt, että verotiliotteesta ilmenevän selvityksen verojen ja maksujen suorittamisesta on antanut toimivaltainen veroviranomainen. Valittajan toimittama selvitys on ollut siten myös tilaajavastuulain mukainen.

Hankintasäännösten mukaan hankintayksikkö voi sulkea tarjouskilpailusta sellaisen ehdokkaan, joka on laiminlyönyt maksaa Suomen tai sijoittautumismaan veroja tai sosiaaliturvamaksuja. Valittajan toimittaman selvityksen perustella hankintayksiköllä ei ole ollut aihetta epäillä, että valittaja olisi laiminlyönyt verojen tai maksujen suorittamisen. Valittajan kelpoisuutta selvitä hankinnan toteuttamisesta ei ole ollut syytä kyseenalaistaa. Mikäli hankintayksikkö on pitänyt valittajan toimittamaa selvitystä verojen ja maksujen suorittamisesta riittämättömänä, sen olisi tullut suhteellisuuden periaate huomioon ottaen pyytää valittajaa täydentämään tarjoustaan tältä osin. Valittajan sulkeminen tarjouskilpailusta sen vuoksi, että hankintayksikön mielestä toimitettu verotiliote ei ole ollut riittävä selvitys, on ollut liian ankara seuraamus.

Hankintayksiköllä ei ole oikeutta vaatia tarjoajilta tietyn nimistä selvitystä verojen ja maksujen maksamisesta. Hankintamenettelyn tarkoituksena ei myöskään ole, että tarjoajien tulisi hankinnan tekemistä varten perehtyä verohallinnon sisäisiin ohjeistuksiin maksamattomien verojen ja maksujen raportoinnissa.

Valittaja on liittänyt vastaselitykseensä 30.4.2011 päivätyn todistuksen verojen maksamisesta.


MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Oikeusohjeet

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Tarjousten vertailussa tarjoajien tasapuolinen kohtelu voi toteutua ainoastaan, mikäli tarjoukset ovat keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintayksikkö on tämän vuoksi velvollinen sulkemaan tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen, mikäli tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen kohtelun tarjousten vertailussa hankintalain 2 §:n 1 momentin vastaisesti.

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin 2 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava ehdokkaiden tai tarjoajien taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä kelpoisuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat ja muut vaatimukset sekä luettelo asiakirjoista, joita ehdokkaan tai tarjoajan on ttä varten toimitettava.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus on arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouskilpailusta tulee sulkea pois ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden tai tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle voidaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnista lain 52–59 §:ssä säädetään.

Hankintalain 54 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle ehdokkaan tai tarjoajan, joka on laiminlyönyt velvollisuutensa maksaa Suomen tai sijoittautumismaansa veroja tai sosiaaliturvamaksuja.

Hankintalain 55 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi pyytää ehdokkailta ja tarjoajilta sekä muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisilta viranomaisilta asianomaisten säännösten mukaisesti todistuksia ja selvityksiä sen tutkimiseksi, koskeeko ehdokasta tai tarjoajaa 53 tai 54 §:ssä tarkoitettu poissulkemisperuste.

Tarjouksen sulkeminen tarjouskilpailusta

Asiassa on ratkaistavana kysymyksenä se, onko hankintayksikkö menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta ennen tarjousten vertailua sillä perusteella, että valittaja on esittänyt vain verotiliotteen.

Hankinnan kohteena ovat olleet Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän Kanta-Hämeen keskussairaalan Hämeenlinnan ja Riihimäen yksikön, Riihimäen seudun terveyskeskuskuntayhtymän hallinnoimien tilojen sekä Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksen hallinnoimien tilojen rakennustekniset työt, sähköasennustyöt, putkityöt, ilmastointityöt, maalaustyöt sekä tele- ja turvajärjestelmien asennustyöt. Valitus koskee Kanta-Hämeen Keskussairaalan Hämeenlinnan yksikön sähköasennustöiden vuosikorjaustöitä ja Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksen hallinnoimien tilojen sähköasennustöiden vuosikorjaustöitä. Näin ollen markkinaoikeus tutkii tässä asiassa, onko hankintayksikkö menetellyt hankinnassaan julkisista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti mainittujen sähköasennustöiden osalta.

Hankintayksikkö on ilmoittanut syyksi valittajan tarjousten sulkemiselle tarjouskilpailusta sen, että valittajan tarjoustensa liitteenä toimittamaa verotiliotetta ei ole pidettävä tarjouspyynnön mukaisena todistuksena siitä, että valittaja on maksanut veronsa.

Kanta-Hämeen keskussairaalan Hämeenlinnan yksikön ja Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksen hallinnoimien tilojen sähköasennustöiden vuosikorjaustöitä koskevissa tarjouspyynnöissä on ilmoitettu, että tarjoajan kelpoisuuden osoittamiseksi tarjoukseen tulee muun ohella liittää tilaajavastuulain edellyttämä, alle kolme kuukautta vanha ”todistus verojen maksamisesta, verovelkatodistus tai verovelan maksusuunnitelma”.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainitut todistukset liittyvät lähtökohtaisesti tarjoajien soveltuvuuden arviointiin liittyvään verojen maksun laiminlyönnin selvittämiseen.

Edelleen markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnöt ovat edellä mainituilta osin olleet yksiselitteisiä eikä niissä ole jätetty valinnanvaraa sen suhteen, millä tavoin kyseistä tarjouspyynnöissä esitettyä vaatimusta koskeva selvitys tulee antaa.

Valittaja on toimittanut tarjoustensa liitteenä verotiliotteen, josta käy ilmi ajanjakson 18.11.2010–18.12.2010 tiliotejakson hyvitykset, velvoitteet, siirrot verotililtä sekä tiliotejakson loppusaldo. Valittaja ei siten ole liittänyt tarjouksiinsa tarjouspyynnöissä edellytettyä todistusta tai maksusuunnitelmaa.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella verotiliote ei sen sisältämien tietojen osalta ole myöskään rinnastettavissa tarjouspyynnöissä edellytettyihin asiakirjoihin eikä verotiliotteesta välttämättä ilmene esimerkiksi verovelvollisen maksamattomat ja perintään siirretyt verot.

Lähtökohtaisesti tarjoaja kantaa vastuun siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnön mukainen. Hankintalaissa säännellyn tarjouskilpailumenettelyn lähtökohtana on, että tarjoaja vastaa hankintayksikölle tarjouksensa sisällöstä. Lähtökohtana tarjouskilpailuna järjestetyissä julkisissa hankinnoissa on myös määräaikaan mennessä jätettyjen tarjousten lopullisuus. Hankintayksiköllä on oikeus sulkea tarjouskilpailusta tarjous, jossa ei ole tarjouspyynnössä vaadittuja tarjoajien soveltuvuuden arviointiin liittyviä selvityksiä.

Edellä sanotun perustella perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankinnassaan tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tai suhteellisuusperiaatteen taikka muutoinkaan julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, kun se on sulkenut valittajan tarjoukset tarjouskilpailusta tarjouspyyntöjen vastaisina. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi valittaja on velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.


MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa EMC Talotekniikka Oy:n korvaamaan Kanta-Hämeen keskussairaalan kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla. Korvaukselle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.


Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Ville Parkkari ja Matti Vedenkannas.