MAO:529/11

ASIAN TAUSTA

Tuusulan kunta on pyytänyt kansallisella hankintailmoituksella tarjouksia puitejärjestelynä toteutettavista lasten ja nuorten psykoterapiapalveluista ajalle 1.1.2011–31.12.2014.

Tuusulan kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta on muutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellään sulkenut muun ohella valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena ja valinnut puitejärjestelyyn palveluntuottajat.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 1.200.000 euroa.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankinta toteutetaan väliaikaisin järjestelyin siihen saakka kunnes asia on ratkaistu.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

X on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan maksamaan sille hyvitysmaksuna 5.000 euroa.

Perusteet

Valittaja on suljettu tarjouskilpailusta, koska sillä ei ole ollut eläkevakuutusta. Eläkevakuutusyhtiön mukaan valittaja ei olisi voinut edes saada eläkevakuutusta, koska yrityksellä on ensimmäinen tilikausi meneillään, eivätkä sen tulot ole olleet vielä tarpeeksi suuret.

Valittaja on antanut tarjouspyynnössä edellytetyn selvityksen siitä, että yrityksellä ei ole verovelkaa.

Verottajan mukaan ennakkoperintärekisteriin hakeutuminen ei ole pakollista. Valittaja on toiminut verottajalta saadun ohjeen mukaisesti.

Terapiapalveluissa oleellisinta on terapeutin ammattitaito. Pääsääntöisesti terapeutit toimivat toiminimellä ja terapiatyö on sivutoimista ja sitä tehdään päätoimen ohella. Koska yrityksen toiminta ei ole ollut päätoimista, pyydettyjä selvityksiä ei ole voitu antaa.

Hankintayksikön olisi ollut kohtuullista ilmoittaa siitä, että valittajan määräajassa antamat lisäselvitykset eivät ole olleet riittäviä.

Valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus tulla valituksi palvelutuottajaksi.

Vastine

Hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että valittaja velvoitetaan korvaamaan hankintayksikön arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.100 eurolla korkoineen.

Valittajaa ei ole suljettu tarjouskilpailusta eläkevakuutuksen puuttumisen vuoksi, vaan siksi, että valittajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin. Täydennyspyynnön lähettäminen asiassa on ollut tarpeetonta, koska tarjouspyynnön ehdoton vaatimus ei ole täyttynyt.

Tarjouskilpailussa on vaadittu ennakkoperintärekisteriin rekisteröitymistä, koska se on ollut hankintayksikön näkökannalta tärkeää. Jos palveluntuottaja on merkitty ennakkoperintärekisteriin, hankintayksikön ei tarvitse toimittaa maksetuista korvauksista ennakonpidätystä, pyytää ammatinharjoittajilta verokortteja tai antaa erilaisia ilmoituksia verohallinnolle. Näin ollen ennakkoperintärekisteriin kuuluminen vähentää huomattavasti hankintayksikön velvoitteita. Rekisteriin kuuluva yrittäjä hoitaa itse velvoitteet verohallintoon nähden, ei hankintayksikkö. Siten rekisterillä on myös suoraan taloudellinen merkitys hankintayksikölle. Rekisteriin kuulumisen merkitys korostuu tarjouskilpailussa, jossa on mukana ammatinharjoittajia ja jossa valitaan kymmeniä palveluntuottajia.

Lakisääteiset velvoitteensa laiminlyövät yritykset poistetaan ennakkoperintärekisteristä säännöllisesti. Ennakkoperintärekisteriin kuuluminen saattaa joissain tapauksissa olla myös osoitus siitä, että kysymyksessä on nimenomaan yrittäjän ja asiakkaan välinen suhde eikä työsuhde. Ennakkoperintärekisteriin kuulumisesta on vaadittava selvitys myös tilaajavastuulain mukaan.

Rekisteröintivaatimus ei ole syrjivä eikä rajoita kilpailua, sillä kaikilla ansiotarkoituksessa liiketoimintaa harjoittavilla on mahdollisuus rekisteröityä ennakkoperintärekisteriin. Valittaja olisi voinut siten myös tehdä ennen tarjouksen antamista ilmoituksen verohallintoon yrityksen merkitsemisestä ennakkoperintärekisteriin.

Hyvitysmaksuvaatimus on perusteeton, koska pysyviä sopimuksia ei ole tehty.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että se ei ole voinut kuulua ennakkoperintärekisteriin, koska muuten se olisi menettänyt oikeuden starttirahaan.

Valittaja on myös paljoksunut hankintayksikön oikeudenkäyntikuluvaatimusta.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Tarjoajan soveltuvuutta koskeva vaatimus

Asiassa on kysymys siitä, onko hankintayksikkö menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, kun se on nyt kysymyksessä olevassa hankintamenettelyssä asettanut tarjoajille vaatimuksen ennakkoperintärekisteriin kuulumisesta ja kun se on sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta sillä perusteella, että valittaja ei ole mainittua vaatimusta täyttänyt.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan tarjoajien soveltuvuus on arvioitava ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouskilpailusta tulee sulkea pois tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden tai tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle voidaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnista 52–59 §:ssä säädetään.

Hankintalain 56 §:n mukaan 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi esittää ehdokkaiden tai tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia sekä vaatia ehdokkaita ja tarjoajia esittämään niihin liittyviä selvityksiä. Pykälän 2 momentin mukaan vaatimusten ja niiden täyttymisen todistamiseksi pyydettävien selvitysten tulee liittyä ehdokkaan ja tarjoajan edellytyksiin toteuttaa hankinta, ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksista ja selvityksistä on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia puitejärjestelynä toteutettavista lasten ja nuorten psykoterapiapalveluista. Hankittavat terapiapalvelut ja tarjouspyynnön osa-alueet on ilmoitettu tarkemmin tarjouspyynnön liitteessä 4. Tarjouspyynnön mukaan kuhunkin osa-alueeseen valitaan palveluntuottajia vähintään kolme, mikäli minimivaatimukset täyttäviä tarjoajia on niin monta. Tarjouspyynnön mukaan osatarjoukset ovat olleet sallittuja.

Tarjouspyynnön liitteessä 2 on ilmoitettu tarjoajaa koskevana vähimmäisvaatimuksena muun ohella, että tarjoaja on merkitty ennakkoperintälain mukaiseen ennakkoperintärekisteriin. Liitteen täyttöohjeen mukaan kaikkiin vaatimuksiin on vastattava ”kyllä” tai tarjoaja suljetaan tarjouskilpailusta.

Ennakkoperintälain 25 §:n 2 momentin mukaan verohallinto merkitsee hakemuksesta ennakkoperintärekisteriin sen, joka harjoittaa tai todennäköisesti ryhtyy harjoittamaan elinkeinotoimintaa, maataloutta tai muuta tulonhankkimistoimintaa, josta saatua suoritusta ei ole pidettävä palkkana eikä urheilijan palkkiona, ellei 26 §:n 2 ja 3 momentissa säädetystä muuta johdu. Verohallinto voi myös hakemuksetta merkitä ennakkoperintärekisteriin edellä tarkoitettua toimintaa harjoittavan.

Ennakkoperintäalain 26 §:n 1 momentin mukaan verohallinto poistaa ennakkoperintärekisteristä rekisteröidyn, joka sitä pyytää. Rekisteristä voidaan poistaa se, joka ei harjoita elinkeinotoimintaa, maataloutta tai muuta tulonhankkimistoimintaa. Pykälän 2 momentin mukaan verohallinto voi poistaa ennakkoperintärekisteristä tai jättää rekisteriin merkitsemättä sen, joka olennaisesti laiminlyö veronmaksun, kirjanpitovelvollisuuden, verotusta koskevan ilmoittamis- tai muistiinpanovelvollisuuden taikka muut velvollisuutensa verotuksessa.

Hankintayksikkö on esittänyt, että sillä on ollut asialliset kysymyksessä olevaan hankintaan liittyvät perusteet asettaa vaatimus ennakkoperintärekisteriin merkitsemiselle. Ennakkoperintärekisteriin merkitty yrittäjä huolehtii itse velvoitteistaan verohallintoon nähden. Lakisääteiset velvoitteensa laiminlyövät yritykset poistetaan ennakkoperintärekisteristä säännöllisesti. Lisäksi rekisteröitymisen merkitys korostuu tarjouskilpailussa, jossa on mukana ammatinharjoittajia ja jossa valitaan kymmeniä palveluntuottajia.

Valittaja on vastaavasti esittänyt, että se ei ole voinut kuulua ennakkoperintärekisteriin, koska muuten se olisi menettänyt oikeuden starttirahaan.

Edellä todetun mukaisesti ennakkorekisteriin merkitseminen ei ole lain mukaan pakollista. Kun otetaan huomioon ennakonperintälain 25 § 2 momentti, jonka mukaan verohallinto merkitsee hakemuksesta ennakkoperintärekisteriin sen, joka harjoittaa tai todennäköisesti ryhtyy harjoittamaan muun ohella elinkeinotoimintaa, markkinaoikeus katsoo, että lähtökohtaisesti tarjoajilla on ollut ennakkoperintärekisteriin ilmoittautumalla mahdollisuus täyttää tarjouspyynnössä asetettu vaatimus.

Starttirahan saamisesta säädetään laissa julkisesta työvoimapalvelusta ja valtioneuvoston asetuksessa julkiseen työvoimapalveluun kuuluvista etuuksista. Julkiseen työvoimapalveluun kuuluvista etuuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 13 §:ssä on säädetty starttirahan myöntämisen edellytyksistä. Mainitun asetuksen 13 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan starttirahan myöntämisen edellytyksenä on muun ohella, että yritystoimintaa ei ole aloitettu ennen kuin tuen myöntämisestä on päätetty. Starttiraha on luonteeltaan harkinnanvarainen tuki, jonka saamista tarkastellaan tapauskohtaisesti mainitun pykälän edellytysten mukaisesti.

Ennakkoperintärekisteriin merkitsemistä koskeva vaatimus on asiassa esitetyn perusteella ollut perusteltua erityisesti hankintayksikön oman työn tarvetta vähentävänä seikkana palvelun toteuttamisessa. Kun hankinta on tarkoitus toteuttaa puitejärjestelynä tarjouspyynnössä ilmoitetulla tavalla osa-alueisiin jaoteltuna, hankintayksikkö on lisäksi hankintamenettelyä aloitettaessa voinut perustellusti lähteä siitä, että tarjouskilpailuun osallistuu hankinnan kohde huomioon ottaen huomattava määrä palveluntuottajia ja että hankinnan toteuttaminen edellyttää hankintayksikön ja palveluntuottajien välille useita sopimussuhteita.

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että ennakkoperintärekisteriin merkitsemistä koskeva vaatimus on ollut hankinnan ja sen toteutustavan kannalta perusteltu sekä objektiivisesti asetettu. Vaatimusta ei siten voida pitää tarjouskilpailusta kiinnostuneita tarjoajia syrjivänä. Se seikka, että tarjoaja ei mahdollisesti voi muussa laissa säädetyn taloudellisen etuuden vuoksi mainittua vaatimusta täyttää, ei anna aihetta arvioida asiaa tässä hankinnassa toisin.

Valittaja on hankintayksikön pyynnöstä tarjousajan jälkeen toimittanut 27.1.2011 päivätyn verohallinnon todistuksen, jonka mukaan valittajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin. Kun valittaja ei näin ollen ole täyttänyt tarjouspyynnössä ennakkoperintärekisteriin merkitsemistä koskevaa vaatimusta, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole ylittänyt harkintavaltaansa eikä menetellyt valittajaa kohtaan syrjivästi sulkiessaan valittajan puuttuvan soveltuvuuden vuoksi tarjouskilpailusta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa X:n korvaamaan Tuusulan kunnan oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola ja Johanna Lähde.