MAO:573/11

ASIAN TAUSTA

Rauman kaupunki on pyytänyt kansallisella hankintailmoituksella ja 4.6.2010 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia vammaisten palveluasumisesta ajalle 1.1.2011–31.12.2017, minkä lisäksi hankinta on sisältänyt mahdollisuuden jatkaa sopimuskautta kahdella yhden vuoden pituisella optiokaudella.

Rauman kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta on muutoksenhaun kohteena olevalla hankintapäätöksellään valinnut Invalidiliiton Asumispalvelut Oy:n, Mediverkko Hoivapalvelut Oy:n, Esperi Care Oy:n ja Mikeva Oy:n tarjoukset.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut 5.700.000 euroa.

Rauman kaupungin ilmoituksen mukaan hankintapäätöstä ei ole pantu täytäntöön.
ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Dement Oy, Hoitokoti Linnanneito Oy, Kaunummen Koti Oy, Sosiaali- ja Terveyspalvelut Helmi Oy, X ja Riekkomäen Palvelu Oy (jäljempänä valittajat) ovat vaatineet, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen. Valittajat ovat toissijaisesti vaatineet, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan valittajille hyvitysmaksuna 700.000 euroa. Lisäksi valittajat ovat vaatineet, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan valittajien arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 4.305 eurolla korkoineen.

Perusteet

Palveluntuottajat on valittu puitejärjestelyyn, jonka voimassaoloajaksi on ilmoitettu seitsemän vuotta, minkä lisäksi hankintayksikkö on varannut mahdollisuuden jatkaa puitesopimuskautta enintään kahdella vuodella. Puitesopimuksen voimassaoloaikaa on perusteltu sillä, että tarjoukset voivat sisältää myös uusien toimitilojen rakentamisen. Hankintakauden pituus sulkee markkinat ja estää vapaan kilpailun hankintayksikön toimialueella lähes kymmeneksi vuodeksi.

Hankintaa ei olisi saanut toteuttaa puitejärjestelynä, koska hankinnan luonne tai sen sisältö ei täytä puitejärjestelyn käytölle asetettuja vaatimuksia. Hankinnan kohteena olevat hoivapalvelut ja niiden hinta eivät kehity nopeasti. Palveluiden tarve ja määrä ovat ennakoitavissa. Puitesopimuskauden pituutta ei voida perustella pelkästään sillä, että toimitilojen rakentamista ehkä tarvitaan, kun ottaa huomioon sen, että kaupungissa on nykyäänkin riittävästi palveluntuottamiseen soveltuvia toimitiloja.

Hankintamenettely on ollut omiaan syrjimään palveluntarjoajia, joilla on ollut olemassa asianmukaiset resurssit ja toimitilat palvelun tuottamiseksi suhteessa niihin tarjoajiin, jotka ovat aikoneet rakentaa toimitilat.

Tarjoajan on pitänyt täyttää teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä koskevat vaatimukset ja toimittaa pyydetyt selvitykset vaatimusten täyttymisen selvittämiseksi. Poikkeuksellisesti vasta toimintaansa aloittavan palveluntuottajan on pitänyt toimittaa kaikki pyydetyt asiakirjat viimeistään ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista.

Tarjouskilpailun voittaneet tarjoajat eivät ole toimittaneet hyväksyttäviä suunnitelmia tilojen hankkimisesta, aluehallintoviraston lupia eivätkä palo- ja pelastusviranomaisten lausuntoja. Voittaneet tarjoajat eivät ole olleet tarjouspyyntöasiakirjoissa mainittuja uusia palveluntuottajia tai aloittavia yrityksiä. Virheettömässä menettelyssä hankintayksikön olisi pitänyt sulkea voittaneet tarjoajat tarjouskilpailusta.

Hankintayksikkö on ennen hankintapäätöksen tekemistä käynyt neuvotteluja valittujen tarjoajien kanssa. Neuvotteluissa on käsitelty hankinnan toteuttamista. Hankintayksikön menettely ei ole ollut syrjimätöntä ja neuvotteluun kutsutuilla tarjoajilla on ollut lähtökohtaisesti tilaisuus parantaa tarjouksiaan. Jos kysymyksessä olisi ollut virallinen kuulemistilaisuus, hankintayksikkö olisi laatinut neuvottelusta asianmukaisen pöytäkirjan tai vähintään muistion, johon olisi viitattu hankintapäätöksessä.

Hankintapäätös ei ole ollut perusteltu. Siinä ei ole esimerkiksi esitetty perusteluja puitejärjestelyn käytölle.

Vastine

Rauman kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajat korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut 750 eurolla.

Puitejärjestely on hyvin perusteltu ja toimiva tapa järjestää tässä kysymyksessä oleva palveluhankinta, koska esimerkiksi asumispalvelujen käyttäjien määrää ei voida määritellä tarkasti etukäteen. Puitesopimus myös mahdollistaa palveluasumisen asiakkaiden tarpeiden muutoksen huomioimisen. Tarjouspyynnössä on mainittu, että puitejärjestelyn piiriin otetaan kilpailutuksen lopputuloksen perusteella enemmän palveluntuottajia kuin mitä tämänhetkinen palveluntarve on. Lisäksi tarjouspyynnössä on mainittu, että asiakkaan sijoittaminen palvelutaloon perustuu yksilölliseen hankintaan. Kilpailutus on perustunut hoitopaikkojen määrää koskeviin ennusteisiin eikä hankintayksikkö takaa puitesopimuksella hoitopaikkojen käyttöä. Puitejärjestely tarjoaa hankintayksikölle joustavan keinon ohjata asiakkaita hoitopaikkaan puitejärjestelyssä vahvistetuin ehdoin.

Tässä on kysymyksessä erittäin vaativa ja isoja investointeja edellyttävä palvelutuotanto, minkä takia sopimuskauden on oltava riittävän pitkä. Asiakasnäkökulmasta toiminnan vakaus ja pysyvyys ovat tärkeitä laatutekijöitä, minkä vuoksi sopimuskauden pituus on ollut perusteltu.

Jokaisen uuden palveluyksikön pitää hakea toimintaansa varten asianmukaiset viranomaisluvat, hyväksynnät ja todistukset. Asiakirjat ovat toimintayksikkökohtaisia, eivät yrityskohtaisia. Myöskään palo- ja pelastusviranomaiset eivät voi ottaa kantaa toimitilojen asianmukaisuuteen ennen kuin rakennukset ovat valmiita. Laadittavassa puitesopimuksessa asia huomioidaan siten, että toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin kaikki tarvittavat luvat ovat kunnossa.

Tarjousvertailun jälkeen hankintayksikkö on kutsunut kolme vertailussa parhaiten sijoittunutta tarjoajaa neuvotteluihin. Neuvotteluissa on varmistettu, että tarjoajat ovat ymmärtäneet tarjouspyynnön sisällön oikein ja sitoutuneet tarjouksiinsa. Lisäksi hankintayksikkö on halunnut varmistaa erityisesti sen, että hankintayksikkö ei takaa puitesopimuksella yhdenkään hoitopaikan käyttöä. Tarjoajien kanssa ei ole neuvoteltu tarjouspyynnön tai tehtyjen tarjousten sisällön muuttamisesta eik tarjoajille ole varattu tilaisuutta parantaa tarjouksiaan.

Tarjousten vertailu ja pisteytys on suoritettu hankintasäännösten mukaisesti. Hankintapäätöksestä on käynyt ilmi kaikki ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat. Siinä on esitetty perustelut kilpailutuksen lopputulokselle ja sen liitteenä on ollut yksityiskohtainen tarjousvertailu. Lisäksi valittajille on varattu tilaisuus tulla tutustumaan tarjousasiakirjoihin lukuun ottamatta liike- ja ammattisalaisuuksia sisältäviä salassa pidettäviä asiakirjoja.

Kuultavien lausunnot

Esperi Care Oy on esittänyt, että puitejärjestely on pääsääntö asumispalveluita koskevissa kilpailutuksissa, koska hankintayksikön on usein vaikea ennakoida hankittavien asukaspaikkojen määrää. Asumispalveluiden luonne ja rakentamisen vaatima aika on edellyttänyt vähintään hankintayksikön tässä hankinnassa käyttämän pituista sopimuskautta.

Rakentamisen vaatimasta ajasta johtuen uudet palveluntuottajat joutuvat varaamaan jopa puolentoista vuoden pituisen ajan toiminnan käynnistämiseen. Mikäli edellä mainittua ei olisi otettu huomioon kilpailutuksessa, se olisi syrjinyt mahdollisia uusia palveluntuottajia.

Lausunnonantajalla ei ole Raumalla ennestään toiminnassa olevaa yksikköä. Viranomaisluvat ovat yksikkökohtaisia ja ne myönnetään vasta kohteen valmistuttua. Lausunnonantaja toimittaa tarvittavat luvat hankintayksikölle ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista.

Hankintayksikkö ei ole neuvotellut lausunnonantajan kanssa tarjoukseen liittyvistä asioista.

Mediverkko Hoivapalvelut Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valittajien valituksen ja velvoittaa valittajat korvaamaan yhteisvastuullisesti lausunnonantajan arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 1.845 eurolla korkoineen.

Puitejärjestelyn kesto ei ole ylittänyt sallittua. Hankinnan kohde, tehtävien investointien takaisinmaksu sekä asukkaiden pidempiaikaisen sijoittamisen tarve on edellyttänyt pidempää sopimuskautta kuin normaali neljä vuotta. Puitesopimusmenettely on mahdollistanut palvelujen edullisen hankinnan.

Hankintayksiköllä on ollut oikeus ottaa huomioon tarjoukset, joissa luvat ja resurssit esitetään myöhemmin, kun tarjoaja on tarjousvaiheessa uskottavasti esittänyt, että sillä on kyky saada sopimuskauden alkuun mennessä vaadittavat viranomaisluvat ja -lausunnot sekä resurssit.

Lausunnonantajan tarjous on tehty tarjousaikana eikä sitä ole parannettu tai muutettu jälkeenpäin. Hankintayksikön ja lausunnonantajan välisessä tapaamisessa ei ole muutettu tarjouksen sisältöä, vaan hankintayksikkö on varmistanut, että tarjouksessa esitetyt tiedot pitävät paikkaansa. Kuuleminen on koskenut lähinnä tarjoajan soveltuvuutta.

Invalidiliiton Asumispalvelut Oy ja Mikeva Oy eivät ole käyttäneet niille varattua tilaisuutta antaa lausuma valituksen johdosta.

Muut kirjelmät

Dement Oy:tä koskevan kaupparekisteriotteen mukaan yhtiö on 1.3.2011 asetettu konkurssiin Satakunnan käräjäoikeudessa.

Dement Oy:n konkurssipesä on 9.3.2011 ilmoittanut markkinaoikeudelle, että konkurssipesä ei jatka oikeudenkäyntiä ja että Dement Oy:n osalta valitus saa jäädä sillensä. Dement Oy ei ole konkurssivelallisena käyttänyt markkinaoikeuden sille varaamaa mahdollisuutta ilmoittaa jatkavansa oikeudenkäyntiä.

Sosiaali- ja Terveyspalvelut Helmi Oy on 1.4.2011 peruuttanut valituksensa.


MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Valituksen peruutus

Dement Oy ja Sosiaali- ja Terveyspalvelut Helmi Oy ovat peruuttaneet valituksensa. Näin ollen kysymyksessä olevien valittajien osalta lausunnon antaminen valituksesta raukeaa ja asiassa on enää kysymys oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

Pääasiaratkaisun perustelut

Julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.


Hankintamenettelyn valinta

Valittajat ovat esittäneet, että vanhusten tehostettua palveluasumista ei olisi saanut hankkia puitejärjestelynä ja että hankintayksikkö ei ole perustellut puitejärjestelyn käyttöä.

Hankintalain 5 §:n 1 momentin 15 kohdan mukaan puitejärjestelyllä tarkoitetaan yhden tai usean hankintayksikön ja yhden tai usean toimittajan välistä sopimusta, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintasopimuksia koskevat ehdot, kuten hinnat ja suunnitellut määrät.

Hankintalain 31 §:n 2 momentin mukaan puitejärjestelyyn perustuvat hankintasopimukset on tehtävä puitejärjestelyn alkuperäisten osapuolten kesken. Puitejärjestelyn ehtoihin ei saa tehdä huomattavia muutoksia sen voimassaoloaikana. Puitejärjestelyä ei saa käyttää kilpailua vääristävällä, rajoittavalla tai estävällä tavalla. Pykälän 3 momentin mukaan puitejärjestely voi olla voimassa enintään neljä vuotta. Hankinnan kohteen välttämättä sitä edellyttäessä puitejärjestely voi olla poikkeuksellisesti kestoltaan pidempi. Lain esitöiden (HE 50/2006 vp s. 81) mukaan puitejärjestely soveltuu erityisesti sellaisiin hankintoihin, joissa palvelun määrää ei ole tarkoituksenmukaista etukäteen vahvistaa. Menettelyn käyttö mahdollistaa kestoltaan melko pitkien sopimusten käytön. Oikeuskirjallisuudessa (Elise Pekkala - Mika Pohjonen: Hankintojen kilpailuttaminen ja sopimusehdot, 2010, s. 223–224) on todettu, että pitkä puitejärjestely on mahdollinen, jos esimerkiksi tehtvien investointien takaisinmaksuaika edellyttää sitä. Toisaalta kirjallisuudessa on katsottu, että puitejärjestelyn kesto on eri asia kuin sen nojalla tehdyn lopullisen hankintasopimuksen kesto, joka voi olla hankinnan luonteen mukaan myös pidempi.

Hankintayksikkö on pyytänyt avointa menettelyä koskevalla kansallisella hankintailmoituksella ja tarjouspyynnöllä tarjouksia vammaisten palveluasumisesta, tehostetusta palveluasumisesta ja vaativasta tehostetusta palveluasumisesta.

Hankinnan sopimuskausi on tarjouspyynnön mukaan 1.1.2011–31.12.2017, minkä lisäksi hankintayksikkö on varannut mahdollisuuden jatkaa sopimuskautta alkuperäistä sopimusta vastaavilla ehdoilla vuosille 2018 ja 2019. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että palveluntuottaja voi määritellä tarjouksensa alkamaan myöhemmin kuin 1.1.2011 mutta palvelua on tarjottava sopimuskauden loppuun saakka.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että hankintayksikkö tekee valittujen palveluntuottajien kanssa puitesopimuksen. Edelleen tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että hankintayksikkö ostaa määrärahojensa ja tarpeen mukaan paikkoja tarjouskilpailussa parhaiten sijoittuneilta palveluntuottajilta puitesopimuksessa mainituin ehdoin. Hankintayksikön on ilmoitettu sijoittavan asukkaat harkintansa mukaan sopivaksi katsomalleen kilpailutuksessa hyväksytyksi tulleelle palveluntuottajalle ottaen huomioon kilpailutuksen tulos.

Hankintalain 24 § :n 1 momentin mukaan hankinnassa on käytettävä ensisijaisesti avointa tai rajoitettua menettelyä. Markkinaoikeus toteaa, että hankintamenettelyn lajin valinta on kuitenkin hankintayksikön harkintavallassa hankintalain 25–32 §:ssä säädettyjen edellytysten asettamissa rajoissa. Rauman kaupunki on hankintamenettelyssään pyrkinyt siihen, että valittujen tarjoajian kanssa tehdään puitesopimukset edellä todetun hankintakauden ajaksi ja siten, että sopimuksia on mahdollista jatkaa enintään kahdella vuodella. Puitesopimus on luonteeltaan lopullinen hankintasopimus, jossa ei ole jätetty avoimeksi muuta kuin palvelun tilaamiseen ja toimittamiseen liittyvät käytännön seikat. Kaikki tarjouksen valintaan liittyvät perusteet, kuten hinnan määräytyminen ja laatu, on ratkaistu sitovasti jo kilpailutusvaiheessa. Kun hankintayksikkö tekee tilauksia puitesopimuksessa mukana olevilta palveluntuottajilta, sen on noudatettava tarjouskilpailun tuloksena asettamaansa paremmuusjärjestystä tai muuta mallia, jonka perusteella tilaukset tehdään.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa puitteissa kilpailuttaa vammaisten palveluasumista koskevan hankinnan siten, että se on hankintapäätöksellään valinnut neljä puitesopimustoimittajaa, joilta asumispalveluita tullaan sopimus- eli hankintakauden aikana tilaamaan kulloistakin tarvetta vastaavasti. Ottaen huomioon, että hankinnan kohteena on ollut vammaisten palveluasuminen, jossa palvelun tarkoituksena on tarjouspyynnön liitteen 1 mukaan turvata asukkaiden mahdollisimman itsenäinen selviytyminen turvallisessa ja kodinomaisessa ympäristössä, ja huomioiden vielä palvelun tuottamiseen tarvittavat investoinnit, kuten toimitilojen hankkiminen, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti kilpailuttaessaan puitesopimustoimittajat enintään yhdeksän vuoden pituisille hankintasopimuskausille. Markkinaoikeus toteaa vielä, ettei hankintayksiköllä ole ollut velvollisuutta tehdä ennen hankintamenettelyn aloittamista tehdystä hankintamenettelyn valinnasta hankintalain mukaista kirjallista ja perusteltua päätöstä.

Tarjoajien kyky toteuttaa hankinta

Valittajat ovat esittäneet, ettei valituilla tarjoajilla ole ollut todellisia edellytyksiä toteuttaa hankinnan kohteena olevaa palveluasumista tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla ja että hankintamenettely on ollut omiaan surjimään niitä palveluntarjoajia, joilla on ollut olemassa asianmukaiset resurssit ja toimitilat palvelun tuottamiseksi suhteessa niihin tarjoajiin, jotka ovat aikoneet rakentaa toimitilat.

Markkinaoikeus toteaa, että oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, ettei tarjoajalta voida edellyttää, että sillä jo tarjouksentekohetkellä täytyisi olla käytettävissään palvelun tuottamisessa tarvittavat resurssit. Riittävää on, että tarjoaja on hankintayksikölle luotettavalla todennäköisyydellä osoittanut, että sillä on sopimuksen täyttämisen alkaessa edellytykset palvelun tuottamista varten. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut lähtökohtaisesti luottaa tarjoajien tarjouksissaan toiminnan aloittamisesta ja toimitiloista antamiin tietoihin. Asian käsittelyssä ei ole tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella hankintayksikön olisi tullut asettaa kyseenalaiseksi tarjoajien tarjouksissaan ilmoittamat tiedot. Hankintayksikön menettely ei myöskään ole ollut omiaan johtamaan tarjiajien epätasapuoliseen kohteluun hankintamenettelyssä.

Hankintapäätöksen perusteleminen

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin.

Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä ne perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Hankintalain 73 §:ää koskevissa esitöissä (HE 190/2009 vp s. 47) on todettu, että hankintayksikön tulisi joko hankintapäätöksessä tai siihen liittyvissä muissa asiakirjoissa kertoa ratkaisuun vaikuttaneet seikat sellaisella tarkkuudella, että ehdokas tai tarjoaja voi päätöksen ja sen perustelujen nojalla arvioida, onko hankintamenettelyssä noudatettu lain velvoitteita. Edelleen esitöissä on todettu, että tarjousvertailun osalta perustelut tulisi esittää sellaisella tarkkuudella, että tarjoajalle käy ilmi oman tarjouksen sijoittuminen tarjouskilpailussa suhteessa muihin tarjouksiin. Tarjousvertailusta tulisi selkeästi ilmetä kaikkien tarjousten osalta, miten niitä on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta. Tarjousvertailusta tulisi esimerkiksi käydä ilmi, mihin konkreettisiin tarjouksista ilmenneisiin seikkoihin vertailu on kunkin vertailuperusteen osalta perustunut ja mihin tarjousten piste-erot perustuvat.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu tarjousten vertailuperusteet painoarvoineen sekä se, mitä tarjouksesta on pitänyt käydä ilmi kunkin vertailukohdan arviointia varten ja mitä tekijöitä kunkin vertailukohdan osalta arvioidaan.

Hankintapäätöksen liitteenä on ollut taulukko, josta on käynyt ilmi hintavertailu, yhteenveto tarjousten saamista lisälaatupisteistä ja tarjousten saamat kokonaispisteet. Hankintapäätösasiakirjoissa on ilmoitettu kunkin tarjouksen saamat pisteet ja pisteiden perusteet jokaisen laadun vertailuperusteen osalta viittaamalla tarjouspyynnössä asetettujen yksilöityjen edellytysten täyttymiseen tarjouksessa sekä listattu tarjotut hinnat perittävän vuokran, ateriamaksun ja palvelumaksun osalta.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintapäätös, joka on sisältänyt tiedot hintavertailusta tarjottuine hintoineen ja laatuvertailun perusteista on antanut tarjoajille riittävät tiedot hankintayksikön ratkaisusta ja sen perusteista. Näin ollen hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti hankintapäätöstä perustellessaan.

Markkinaoikeus toteaa lopuksi, ettei asiassa ole ilmennyt, että hankintayksikkö olisi käynyt voittaneiden tarjoajien kanssa neuvotteluja tarjouspyynnön tai tarjousten sisällön muuttamisesta niin, että tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu olisi vaarantunut.

Johtopäätös

Edellä lausutuilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole toiminut julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittajat saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Vastaavasti olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Valittajat on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja kuultavan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Lopputulos

Lausunnon antaminen Dement Oy:n ja Sosiaali- ja Terveyspalvelut Helmi Oy:n esittämistä vaatimuksista raukeaa.

Markkinaoikeus hylkää Hoitokoti Linnanneito Oy:n, Kaunummen Koti Oy:n, X:n ja Riekkomäen Palvelu Oy:n valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Dement Oy:n, Hoitokoti Linnanneito Oy:n, Kaunummen Koti Oy:n, Sosiaali- ja Terveyspalvelut Helmi Oy:n, X:n ja Riekkomäen Palvelu Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Rauman kaupungin oikeudenkäyntikulut 750 eurolla.

Markkinaoikeus velvoittaa Dement Oy:n, Hoitokoti Linnanneito Oy:n, Kaunummen Koti Oy:n, Sosiaali- ja Terveyspalvelut Helmi Oy:n, X:n ja Riekkomäen Palvelu Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Mediverkko Hoivapalvelut Oy:n oikeudenkäyntikulut 500 eurolla. Korvaukselle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.


MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Markkinaoikeuden hylättyä valituksen hankintapäätös voidaan panna täytäntöön valituksesta huolimatta, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola, Ville Parkkari ja Olli Wikberg.