MAO:604/11

ASIAN TAUSTA

Rauman kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on pyytänyt kansallisella hankintailmoituksella ja tarjouspyynnöllä 19.4.2011 tarjouksia Eteläkadun kiertoliittymän rakennusurakasta.

Hankintayksikkö on saanut neljä tarjousta. Rauman kaupungin tekninen lautakunta on muutoksenhaun kohteena olevalla hankintapäätöksellään valinnut Destia Oy:n rakennusurakan toimittajaksi.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 356.000 euroa.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankintapäätöstä ei ole pantu täytäntöön.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Lemminkäinen Infra Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä menettelyään ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä.

Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua.

Valittaja on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan valittajan arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 7.315 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se ei ole tehnyt eroa tarjoajan kelpoisuuden ja tarjouksen arvioinnin välillä. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tarjousvertailuun päästäkseen tarjoajan ja sen käyttämien aliurakoitsijoiden on täytettävä muun muassa vähimmäisvaatimus siitä, että yrityksellä on referenssejä kohdetta vastaavista töistä. Tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus ja suoritusominaisuuksia koskevan vertailuperusteen alatekijöinä ovat olleet kuvaus yrityksen toimintatavasta ja laatujärjestelmästä, referenssit ja kohteen alustava laatusuunnitelma. Kuvaus yrityksen toimintatavasta ja laatujärjestelmästä sekä yrityksen referenssit ovat kuitenkin liittyneet nimenomaisesti tarjoajan kelpoisuuteen suoriutua kyseessä olevasta hankinnasta.

Hankinnan kohteena on ollut liikenteellisesti suhteellisen väljässä pienkaupunkiympäristössä sijaitsevan jo asfaltoidun tienristeyksen rakentaminen tavalliseksi kiertoliittymäksi, mikä ei vaadi erityisosaamista urakointitoimialan yrityksiltä. Tämän vuoksi tarjoajayritysten tai edes niiden urakan toteuttamisesta vastaavan henkilöstön kokemusta ja pätevyyttä ei ole ollut sallittua käyttää tarjousten vertailuperusteena.

Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut puutteellinen yksikköhintojen ilmoittamisen osalta. Tarjouspyynnön mukaan tarjouksessa on tullut antaa urakan kokonaishinta ja esittää yksikköhinnat tarjouspyynnön liitteenä olleita tarjouslomakkeita käyttäen. Tarjouspyynnössä on lisäksi edellytetty, että yksikköhintoja ja määräluetteloiden mukaisia määriä käyttäen laskettava hinta ei saa olla urakoitsijan antamaa kokonaishintaa korkeampi. Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut puutteellinen siltä osin kuin se ei ole sisältänyt tarjouspyynnössä nimenomaisesti vaaditun yksikköhintaluettelon mukaisia yksikköhintoja. Hankintayksikön olisi tämän vuoksi tullut tarjoajien tasapuolisen kohtelun vaatimus huomioon ottaen hylätä voittaneen tarjoajan tarjous tarjouspyynnön vastaisena.

Hankintasäännösten vastaisesti asetettujen vertailuperusteiden johdosta tarjousvertailu on ollut virheellinen. Myös siinä tapauksessa, että hankinnasta vastuussa olevien henkilöiden referenssit katsottaisiin hankintasäännösten mukaisiksi tarjousten vertailuperusteiksi, hankinnasta vastaavien henkilöiden kokemuksen ja pätevyyden vertailu on suoritettu virheellisesti. Voittanut tarjoaja on saanut avainhenkilöiden kokemuksesta 20 pistettä ja valittaja 10 pistettä. Valittajan avainhenkilöill on kuitenkin parempi kokemus kyseessä olevan hankinnan työselitteiden mukaisista aliurakoista, minkä vuoksi valittajan tarjouksen olisi tullut saada enemmän pisteitä.

Hankintayksikkö ei ole perustellut tarjousvertailua ja tarjousten pisteytystä.

Mikäli virheelliset vertailuperusteet poistetaan tarjousvertailusta, valittajan tarjous olisi tullut valituksi. Myös siinä tapauksessa, että referenssit arvioitaisiin ja niiden pisteytys suoritettaisiin oikein, valittajan tarjous olisi ollut kokonaistaloudellisesti edullisin.

Vastine

Hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan hankintayksikön arvonlisäverottomat asianosaiskulut 1.100 eurolla.

Hankintayksikkö on saamiensa tarjousten ja niihin sisältyneiden selvitysten perusteella katsonut tarjoajilla olevan tekniset, taloudelliset ja muut edellytykset hankinnan toteuttamiselle. Yhtään tarjoajaa ei siten ole suljettu tarjouskilpailusta.

Hankinnan kohteena oleva Eteläkadun kiertoliittymän rakennustyö on erityistä asiantuntemusta ja ammattitaitoa vaativa saneeraustyö, joka eroaa normaalista kiertoliittymäurakasta. Kiertoliittymä sijaitsee Vanhan Rauman kupeessa, joka on UNESCO:n maailmanperintökohde ja jonka alueella autoilua on tämän vuoksi rajoitettu. Kyseessä oleva risteys on merkittävä liikenteellinen solmukohta ja siten yksi Rauman vilkkaimmin liikennöidyistä risteyksistä. Risteys sijaitsee ahtaasti keskellä vanhaa kaupunkirakennetta, minkä vuoksi rakennusurakasta suoriutuminen tyydyttävän tasoisesti vaatii erityistä kokemusta vastaavista historiallisen kaupunkikeskustan kohteista. Tämä on huomioitu tarjousten vertailuperusteita asetettaessa ja painotettaessa.

Valittajayrityksen taikka sen vastuuhenkilöiden referensseissä ei ole esitetty kyseisen kiertoliittymän tyyppisiä tai vastaavia historiallisen kaupunkikeskustan rakennuskohteita, vaan nämä referenssit koostuvat pääasiassa väljästi rakennetuille alueille toteutetuista kohteista. Valittajan nimeämä työpäällikkö on valmistunut ammattiinsa vuonna 2007 ja omaa työkokemusta noin viisi vuotta. Valittaja ei myöskään ole rakentanut hankintayksikölle kyseisen kiertoliittymän vaatimustason kohteita. Voittanut tarjoaja puolestaan on toteuttanut vastaavan laatutason kiertoliittymiä Raumalla ja vastaavan tasoisia muita töitä Satakunnassa. Voittaneen tarjoajan työpäällikkönä ja työmaapäällikkönä toimivilla henkilöillä on referenssiluetteloiden mukaan kokemusta vastaavista vaativista rakennusurakoista ja työpäälliköllä on työkokemusta vuodesta 1972 alkaen. Lisäksi hankintayksiköllä on hyvät aikaisemmat kokemukset tämän yrityksen ja sen vastuuhenkilöiden toiminnasta ja laatutasosta vastaavissa hankkeissa.

Voittaneen tarjoajan tarjous on sisältänyt lisä- ja muutostöiden yksikköhinnat riittävällä tarkkuudella. Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan ilmoittanut maa-ainesten kuljetuksen osalta yksikköhinnat euroina tonnia kohti, joka on alalla yleisesti sovellettu hinnoitteluperuste. Tarjousvertailu on suoritettu urakan kokonaishintojen perusteella eikä yksikköhinnoilla ole ollut vaikutusta urakoitsijan valintaan.

Kuultavan lausunto

Destia Oy on lausunnossaan esittänyt hankintamenettelyn ja tarjousvertailun olleen hankintasäännösten mukainen.

Kyseessä olevassa urakassa työmaan työnjohdolta vaaditaan erityisosaamista ja kokemusta kiertoliittymän rakentamisen vaativuuden ja työmaan sijainnin vuoksi. Tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioimiseksi vaatimus urakoitsijan avainhenkilöiden kokemuksesta ja referensseistä on ollut perusteltu. Voittaneen tarjoajan tähän urakkaan esittämillä avainhenkilöillä on laaja kokemus erilaisista rakennusurakoista. Tarjousten pisteytyksessä ei ole siten ollut ristiriitaa.

Muutostöiden hinnoittelutaulukko ei ole voinut vaikuttaa tarjousvertailuun, koska kyseessä ei ole ollut vertailuperuste. Tarjouspyynnön mukaan urakoitsijan tulee rakennustyön aikana tarvittaessa antaa yksilöity tarjous rakennussuunnitelmien muutoksen vaikutuksesta urakkahintaan. Näin ollen muutostöiden toteuttaminen olisi arvioitu tapauskohtaisesti.

Tarjouspyynnön vaatimuksella lisä- ja muutoshintojen ilmoittamisesta ei myöskään ole ollut tosiasiallista merkitystä tarjousvertailussa, koska hankintayksikkö ei ole toimittanut määräluetteloa tarjoajille. Tilaajan määräluettelon puuttuessa laskelmien on täytynyt perustua urakoitsijan itse laskemiin määriin, eikä tarjousvertailua ole siten voitu perustaa tarjouspyynnössä tarkoitettuihin tilaajan ilmoittamiin määriin.

Voittaneen tarjoajan tarjous on sisältänyt kaikki tarjousten vertailussa tarvittavat hintatiedot. Yksikköhintaluettelon kuljetusmatkoja koskeva hinta on tarjouksessa annettu määritelmän euroa/tonni mukaisesti siten kuin maa-ainesten kuljetus alalla yleisesti hinnoitellaan.

Vastaselitys

Valittaja on vastaselityksessään esittänyt hankintayksikön menetelleen hankintasäännösten vastaisesti vedotessaan hyviin aikaisempiin kokemuksiinsa voittaneen tarjoajan ja sen vastuuhenkilöiden toiminnasta. Hankintayksiköllä ei ole kokemusta muista tarjoajista, joten se on menetellyt näitä tarjoajia kohtaan syrjivästi.

Kiertoliittymä ei sijaitse Vanhan Rauman alueella. Kyseessä olevassa hankinnassa ei saneerata Vanhan Rauman vanhoja taloja, historiallisia kivikatuja tai vastaavia kulkuväyliä, jotka voisivat olla hankintasäännösten edellyttämällä tavalla vanhoja työtapoja edellyttäviä tai vaativia saneeraustöitä.

Lisävastine

Hankintayksikkö on lisävastineessaan esittänyt, että tarjousvertailussa ei ole otettu huomioon tarjoajista saatuja aikaisempia omia kokemuksia. Tarjousvertailu on suoritettu ainoastaan yrityksen ja sen vastuuhenkilöiden referenssien pisteytyksen perusteella. Referenssikohteet on saatu yritysten tarjoustensa liitteinä toimittamista referenssiluetteloista.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella hankinnan kohde sekä ehdokkaiden tai tarjoajien taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä kelpoisuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat ja muut vaatimukset sekä luettelo asiakirjoista, joita ehdokkaan tai tarjoajan on tätä varten toimitettava. Tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa on lisäksi oltava tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys. Pykälän 3 momentin mukaan tarjouspyynnössä on ilmoitettava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjouksen tekemisessä.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan tarjoajat on rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä ja kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä valittava sekä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouskilpailusta tulee sulkea pois ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden tai tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle voidaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnista 52–59 §:ssä säädetään.

Hankintalain 52 §:n mukaan ehdokas tai tarjoaja on suljettava tarjouskilpailusta, ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus muuten arvioitava sekä tarjoajat valittava ennen tarjousten vertailua.

Tarjouksen valinnasta säädetään hankintalain 72 §:ssä. Mainitun pykälän 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Palveluhankinnoissa tai rakennusurakoissa, joissa palvelun tarjoamisesta tai rakennustyöstä vastaavien henkilöiden asiantuntemuksella, ammattitaidolla tai pätevyydellä on erityinen merkitys, vertailuperusteina voidaan käyttää myös hankinnan toteuttamisessa tarvittavaa tarjoajien soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset ylittävää laadunhallintaa, pätevyyttä, kokemusta ja ammattitaitoa.

Hankintalain esitöiden (HE 50/2006 vp s. 116) mukaan tarjoajan soveltuvuuden arviointi ja poissulkeminen tarjouskilpailusta tulee tehdä tarjousmenettelyn erillisenä vaiheena ennen tarjousten vertailua. Mainituissa esitöissä on lain 72 §:n kohdalla todettu, että hankintayksikkö voi harkita kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa käytettävät vertailuperusteet, joiden tulee kuitenkin liittyä hankinnan kohteeseen ja on oltava objektiivisia sekä taloudellisesti merkityksellisiä. Vastaavasti kuin EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa, ehdokkaiden tai tarjoajien soveltuvuuteen liittyviä tekijöitä ei tule käyttää tarjousten arvioinnissa. Kansallisten hankintojen osalta lain esitöissä on kuitenkin todettu, että erityistä asiantuntemusta, ammattitaitoa ja henkilökohtaista palvelusuoritusta tai rakennustyötä edellyttävissä hankinnoissa voidaan tarjousten valinnassa huomioida hankinnan toteuttamiseen liittyvä palveluntarjoamisesta tai rakennustyön suorittamisesta vastaavan henkilöstön kelpoisuuden vähimmäisvaatimukset ylittävä laadunhallintajärjestelmä, pätevyys, kokemus ja ammattitaito. Siten hankintayksiköllä on mahdollisuus antaa tarjousten arvioinnissa esimerkiksi lisäpisteitä vähimmäisvaatimukset ylittävästä ammattitaidosta, kuten lisätutkinnosta, jolla on merkitystä palvelun suorittamiselle. Vähimmäisvaatimukset ylittävän kelpoisuuden huomioiminen soveltuu käytännössä esimerkiksi tiettyä ammatillista pätevyyttä edellyttäviin suunnittelu-, kehitys-, tutkimus- ja koulutushankintoihin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Säännös soveltuu lisäksi erityistä ammattitaitoa edellyttäviin rakennushankkeisiin, kuten vaativia saneeraustöitä tai vanhoja työtapoja edellyttäviin hankkeisiin.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa tarjousten valinta- ja vertailuperusteiden asettamisessa ja soveltamisessa, mutta hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteina tulee käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on kokonaistaloudellisesti edullisin. Vertailuperusteet eivt myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä ne perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Tarjouspyyntö ja hankintapäätös

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnössä ilmoitetut tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet ovat olleet hankintasäännösten vastaisia erityisesti tarjoajan kelpoisuuteen ja avainhenkilöiden kokemukseen liittyvien seikkojen osalta.

Tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia Rauman kaupungissa sijaitsevan Eteläkadun kiertoliittymän rakennusurakasta. Tarjouspyynnön liitteenä olleen urakkaohjelman mukaan rakennustöihin kuuluu Eteläkadun ja Kaunisjärvenkadun liittymän peruskunnostaminen kiertoliittymäksi. Urakkaohjelmassa on lisäksi ilmoitettu, että urakka toteutetaan siinä laajuudessa ja niin yksityiskohtaisesti kuin rakennustyöselityksessä ja suunnitelmapiirustuksissa on esitetty.

Tarjouspyynnön kohdan 18 ”Urakoitsijan valintaperusteet” alakohdassa 18.1 ”Tarjouksen hylkääminen” on muun ohella ilmoitettu, että ”tarjousvertailuun päästäkseen tarjoajan ja hänen käyttämiensä aliurakoitsijoiden on täytettävä seuraava vaatimus: yrityksellä on referenssejä kohdetta vastaavista töistä”.

Tarjouspyynnön kohdassa 17.2 ”Tarjoukseen liitettävät todistukset” on muun ohella ilmoitettu, että urakkatarjoukseen on liitettävä ”selvitys urakoitsijan sitovasti suorittamisesta vastaavien henkilöiden (työpäällikkö, vastaava työnjohtaja) koulutuksesta ja työkokemuksesta” sekä ”referenssiluettelo vastaavanlaisista töistä viimeisten viiden vuoden ajalta yhteystietoineen”. Lisäksi on ilmoitettu, että ”mikäli liitteet puuttuvat, voidaan tarjous hylätä sillä perusteella, että tarjous ei ole tarjouspyynnön mukainen”.

Tarjouspyynnössä tarjouksen valintaperusteeksi on ilmoitettu kokonaistaloudellinen edullisuus ja tarjousten vertailuperusteiksi hinta 60 prosentin ja ”suoritusominaisuudet (laatu)” 40 prosentin painoarvolla. Suoritusominaisuuksien arviointiperusteiksi on ilmoitettu ”yritys (kuvaus yrityksen toimintatavasta ja laatujärjestelmistä)” 5 prosentin, ”referenssit” 25 prosentin ja ”kohteen alustava laatusuunnitelma” 10 prosentin painoarvolla. Referenssien osalta tarjouspyynnössä on ilmoitettu seuraavaa: ”Yrityksen referenssikohteiden määrä ja vastaavuus (5 %)” sekä ”Avainhenkilöiden referenssit (20 %)”.

Tarjousten vertailuperusteiden osalta tarjouspyynnössä on lisäksi ilmoitettu muun ohella seuraavaa: ”Tarjoukseen liitetyn toimintatavan kuvauksen perusteella arvioidaan yrityksen valmiuksia suoriutua tarjouspyynnön mukaisista tehtävistä tilaajaorganisaation toivomalla tavalla ja tehtävän tavoitteisiin sitoutuen. Yrityksen referenssikohteiden arvioinnissa painotetaan yrityksen erityisosaamista ja toimintaympäristön tuntemista. Avainhenkilöiden arviointi kohdistuu työpäällikköön ja työmaan vastaavaan työnjohtajaan, sivu- tai aliurakoissa työpäällikköön ja työnjohtajaan. Avainhenkilöiden arvioinnissa painotetaan kokemusta vastaavien hankkeiden johtamisesta viimeisten vuosien aikana. Mikäli tarjotuilla avainhenkilöillä ei ole kokemusta alan hankkeista, henkilön referenssitiedot puuttuvat tai avainhenkilöt ovat kokonaan nimeämättä, hylätään tarjous. Avainhenkilöitä ei saa vaihtaa ilman asiakkaan suostumusta. Tilaaja pidättää oikeuden hylätä urakoitsijan tarjouksen, jollei tarjoajalla ole esittää hyväksyttäviä yritys- ja henkilöreferenssejä.”

Markkinaoikeus toteaa hankintamenettelyn olevan vaiheittaista siten, että hankintayksikön on ensin tutkittava tarjoajien soveltuvuus osallistua tarjouskilpailuun ja arvioitava, onko tarjoajalla tekniset, taloudelliset ja muut edellytykset hankinnan toteuttamiseksi. Vasta tämän jälkeen hankintayksikön on vertailtava tarjousten paremmuutta niiden tarjoajien tekemien tarjousten kesken, joita ei ole suljettu tarjouskilpailusta puuttuvan soveltuvuuden vuoksi tai joiden tarjousta ei ole katsottu tarjouspyynnön vastaiseksi. Hankintalain mukainen hankintamenettelyn vaiheittaisuus on otettava huomioon jo tarjouspyynnössä eikä tarjoajien soveltuvuuteen liittyviä seikkoja tule lähtökohtaisesti käyttää tarjousten vertailuperusteina.

Tarjouspyynnössä on tarjoajan soveltuvuuden edellytykseksi asetettu se, että ”yrityksellä on referenssejä kohdetta vastaavista töistä”. Edelleen tarjouspyynnössä on asetettu vertailuperusteeksi ”yrityksen referenssikohteiden määrä ja vastaavuus”. Yrityksen referenssit on siten tarjouspyynnössä ilmoitettu sekä tarjoajan soveltuvuudelle asetetuksi vaatimukseksi että tarjousten vertailuperusteeksi.

Lisäksi tarjouspyynnössä on asetettu tarjousten vertailuperusteeksi tarjoajan avainhenkilöiksi määritettyjen työpäällikön ja työmaan vastaavan johtajan referenssit. Mainituilta avainhenkilöiltä on edellytetty kokemusta hankinnan kohdetta ”vastaavien hankkeiden johtamisesta” ja ilmoitettu, että ”tarjous hylätään, jos kokemusta alan hankkeista ei ole, henkilön referenssitiedot puuttuvat tai avainhenkilöt ovat kokonaan nimeämättä”. Kun tarjouspyynnössä on edellytetty, että tarjous hylätään, jollei avainhenkilöillä ole referenssejä alan hankkeista tai kyseiset referenssitiedot puuttuvat, on myös avainhenkilöiden referenssit tosiasiallisesti ilmoitettu tarjouspyynnössä sekä soveltuvuudelle asetetuksi vaatimukseksi että tarjousten vertailuperusteeksi.

Tarjouspyynnössä on esitetty, että vertailuperusteen ”yrityksen referenssikohteiden määrä ja vastaavuus” arvioinnissa painotetaan yrityksen erityisosaamista ja toimintaympäristön tuntemista ja että vertailuperusteen ”avainhenkilöiden referenssit” arvioinnissa painotetaan kokemusta vastaavien hankkeiden johtamisesta viimeisten vuosien aikana. Markkinaoikeus katsoo, ettei kyseisten vertailuperusteiden osalta tarjouspyynnössä ole – edellä mainituista yleisluonteisista täsmennyksistä huolimatta – riittävällä tavalla selvitetty, mikä merkitys tarjoajan tai sen henkilöstön soveltuvuusvaatimukset ylittävällä asiantuntemuksella ja ammattitaidolla on ollut hankinnan toteuttamisessa ja millä tavoin kyseiset seikat on ollut tarkoitus ottaa huomioon tarjouksia vertailtaessa. Tarjouspyynnössä ei ole myöskään vaadittu esittämään yrityksen tai sen avainhenkilöiden referenssien osalta sellaisia täsmällisiä seikkoja, joiden avulla soveltuvuusvaatimukset ylittävä asiantuntemus ja ammattitaito voitaisiin selvittää.

Edellä sanotun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole tarjouspyynnössä vertailuperusteiden ”yrityksen referenssikohteiden määrä ja vastaavuus” sekä ”avainhenkilöiden referenssit” osalta tehnyt riittävää eroa tarjoajien soveltuvuuden ja tarjousten laadun arviointiin liittyvien seikkojen välillä. Kyseiset vertailuperusteet ovat myös olleet niin epätäsmällisiä, etteivät tarjoajat ole voineet riittävällä tavalla ennakoida, millä seikoilla tulee olemaan merkitystä tarjousten vertailussa. Vertailuperusteiden yksilöimättömyys on ollut omiaan antamaan hankintayksikölle lähes rajoittamattoman valinnanvapauden tarjousten vertailussa. Tarjouspyyntö on siten kyseisten vertailuperusteiden osalta ollut hankintasäännösten vastainen.

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että hankintasäännösten mukaan tarjouksia on verrattava jokaista tarjouspyynnössä ilmoitettua vertailuperustetta käyttäen ja hankintapäätöksessä on perusteltava vertailuperusteiden soveltaminen tarjoukseen. Tarjousvertailusta on siten selvästi ilmettävä kaikkien tarjousten osalta, miten niitä on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta. Jos tarjouksille on annettu toisistaan poikkeavia pisteitä, vertailusta on ilmettävä, mihin tarjousten piste-erot perustuvat. Tarjousvertailusta ja hankintapäätöksestä on siten ilmettävä, mihin konkreettisiin tarjouksista ilmenneisiin seikkoihin suoritettu vertailu on kunkin vertailuperusteen osalta perustunut.

Hankintapäätöksestä ei käy ilmi, mihin konkreettisiin tarjouksista ilmenneisiin seikkoihin tarjousten pistemäärät ja niiden erot ovat perustuneet. Hankintayksikön menettely on siten myös tältä osin ollut hankintasäännösten vastaista.

Johtopäätös

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalain 94 §:ssä säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainitut hankintamenettelyn virheet sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua enemmälti hankintamenettelyn lainmukaisuudesta.

Seuraamusten määrääminen

Hankintayksikkö on ilmoittanut, ettei se pane hankintapäätöstä täytäntöön sinä aikana, kun asia on vireillä markkinaoikeudessa. Hankintapäätös voidaan näin ollen kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön menettelyvirheitä ei ole tässä tapauksessa mahdollista korjata muulla tavoin kuin järjestämällä uusi tarjouskilpailu virheettömän tarjouspyynnön pohjalta. Hankintapäätös on siten kumottava kokonaisuudessaan.

Mikäli Rauman kaupunki aikoo edelleen toteuttaa Eteläkadun kiertoliittymän rakennusurakkaa koskevan hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä lausutut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Rauman kaupungin teknisen lautakunnan 10.5.2011 tekemän hankintapäätöksen (§ 123). Markkinaoikeus kieltää Rauman kaupunkia tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 20.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Rauman kaupungin korvaamaan Lemminkäinen Infra Oy:n oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorko määräytyy korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Rauman kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.

Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Nina Korjus, Matti Vedenkannas ja Tapio Erme.