MAO:45-46/12

ASIAN TAUSTA

Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia (jäljempänä myös hankintayksikkö) on pyytänyt 19.8.2011 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella tarjouksia teolliseen käyttöön tarkoitetuista ompelukoneista ja saumureista.

Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian toimitilajohtaja on muutoksenhaun kohteena olevalla hankintapäätöksellään muun ohella valinnut position 1 osalta SM Fimac Oy, Ltd:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 62.200 euroa.

IP-Produkter Oy on tehnyt edellä mainitusta hankintapäätöksestä hankintaoikaisuvaatimuksen, jonka Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian toimitilajohtaja on 2.11.2011 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä hylännyt.

Hankintapäätöstä ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole pantu täytäntöön.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Valittaja on 25.10.2011 saapuneella diaarinumerolle 324/11/JH kirjatulla valituksella vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian toimitilajohtajan hankintapäätöksen 11.10.2011 § 100 position 1 osalta ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on myös vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille aiheutuneena menetyksenä 8.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sille markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksun.

Perusteet

Hankintapäätöstä ei ole position 1 osalta tehty tarjouspyynnössä ilmoitettujen vertailu- ja pisteytysperusteiden mukaisesti. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että vertailuperusteesta ”Referenssit oppilaskäytöstä Suomessa” voi saada tarjousten vertailussa enintään kymmenen pistettä. Referenssit on pitänyt esittää tarjotusta laitteesta eikä tuotemerkistä tai -nimestä.

Referenssitietoja ei olisi tässä tarjouskilpailussa pitänyt käyttää kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteena, koska hankintayksikkö on arvioinut niitä valittajan osalta puutteellisin tiedoin. Tarjoajien tasapuolinen kohtelu ei näin ollen ole toteutunut.

Valittajan tarjouksessa on esitetty laitteesta ”Pfaff/Mauser Spezial MA1181-8/11-900/24-909/14-910/06-911/37 BS” 13 oppilaitos-referenssiä. Tarjottua laitetta ”1181-8/11-900/24-909/14-910/06-911/37 BS” valmistetaan sekä tuotemerkillä ”Pfaff” että ”Mauser Spezial”. Molempien tuotemerkkien laitteet ovat täysin samanlaisia, mikä on tuotu valittajan tarjouksessa esille mainitsemalla molemmat tuotemerkit. Asia on selvitetty hankintayksikön edustajille myös puhelimitse, sähköpostitse ja koekäyttötilaisuudessa.

Valittaja on koekäyttötilaisuudessa järjestänyt molempien tuotemerkkien laitteet vierekkäin ja ilmoittanut hankintayksikön edustajille, että kysymyksessä on sama laite. Samalla valittaja on ilmoittanut hankintayksikölle, että laitetta ei toimittajalta saadun ilmoituksen mukaan saa enää Pfaff-nimellä, minkä takia koekäyttö on tehty Mauser Spezial -nimisellä laitteella.

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se on antanut valittajan tarjoukselle referenssejä koskevasta vertailuperusteesta nolla pistettä. Virheettömässä menettelyssä valittaja olisi saanut kyseisestä vertailuperusteesta enemmän pisteitä kuin voittanut tarjoaja, koska valittaja on esittänyt tarjoamastaan laitteesta enemmän referenssejä kuin voittanut tarjoaja, tai vaihtoehtoisesti hankintayksikkö ei olisi antanut kummallekaan tarjoajalle pisteitä puheena olevasta vertailuperusteesta. Valittajan olisi joka tapauksessa pitänyt saada tarjousten vertailussa eniten pisteitä ja tulla valituksi tarjouskilpailun voittajaksi.

Vastine

Hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valitukset ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut.

Tarjouspyynnössä on vertailuperusteen ”Referenssit oppilaskäytöstä Suomessa” osalta ilmoitettu, että tarjoajan on tarjouksessaan esitettävä tarjoamastaan laitteesta referenssit oppilaskäytöstä Suomessa viimeiseltä kolmelta vuodelta ja että referenssien tulee kohdistua aina tarjottavaan laitteeseen. Ehto on ollut niin selkeä, ettei siitä ole jäänyt tarjoajille epäselvyyttä.

Valittaja on tarjonnut position 1 mukaista ompelukonetta ja ilmoittanut sen tuotemerkiksi ”Pfaff/Mauser Spezial MA1181-8/11-900/24-909/14-910/06-911/37 BS”. Merkintä ”Pfaff” on ollut heti tarjotun laitteen nimen alussa, mikä on luonut tarjotusta tuotteesta harhaanjohtavan kuvan. Tarjouksen perusteella ei ole voinut ymmärtää, että tarjottu laite on ollut Mauser Spezial -merkkinen.

Hankintayksikön pyytämään lisäselvitykseen 30.9.2011 antamassaan vastauksessa valittaja on ilmoittanut, että tarjottu laite ei ole Pfaff-merkkinen. Edelleen valittaja on 3.10.2011 hankintayksikölle antamassaan vastauksessa ilmoittanut, että tarjouksessa esitetyt referenssit kohdistuvat Pfaff-tuotemerkkiin. Hankintayksikön on pitänyt arvioida tarjouksia niillä tiedoilla ja siinä muodossa kuin ne on tarjouksessa ilmoitettu, eikä jälkikäteen toimitettuja lisätietoja ole voitu ottaa huomioon.

Hankintayksikkö on suorittanut koekäytön valittajan tarjoamalla Mauser Spezial -merkkisellä laitteella. Hankintayksikön edustajien tehtävänä ei ole ollut todentaa, että Pfaff- ja Mauser Spezial -merkkien koneet ovat samanlaisia, vaan heidän tehtävä on ollut koekäyttää tarjottua laitetta. Hankintayksikkö on myös tiedustellut valittajan nimeämistä referenssikohteista tietoja valittajan tarjoamasta laitteesta, ja kaikki ovat ilmoittaneet, ettei heillä ole kokemusta Mauser Spezial -merkkisestä laitteesta.

Valittaja on edellä kerrotulla tavalla tarjonnut Mauser Spezial -merkin laitetta, mutta esittänyt referenssit Pfaff-merkkisestä laitteesta. Hankintayksikkö ei ole voinut hyväksyä toisen tuotemerkin laitteesta esitettyjä referenssejä. Hankintayksikkö on siten menetellyt oikein ja noudattanut tarjouspyynnössä ilmoittamiaan ehtoja antaessaan valittajan tarjoukselle referensseistä nolla pistettä.

Kuultavan lausunto

SM Fimac Oy, Ltd on esittänyt, että tarjousten vertailu ja pisteytys on tehty asianmukaisesti, eikä perusteita hankintapäätöksen muuttamiseksi ole.

Tarjouspyynnössä on selkeästi ilmoitettu, että referenssit pitää esittää tarjottavasta laitteesta. Valittaja on käyttänyt tarjouksessaan tuotenimikettä ”Pfaff/Mauser Spezial”. Edellä mainittua yhdistettyä tuotemerkkiä ei ole olemassa, vaan kysymyksessä on kaksi erillistä tuotemerkkiä.

Valittajan referenssilista ei ole ollut totuudenmukainen, koska se on perustunut tuotteeseen, jota ei ole olemassa. Pelkästä sarjanumerosta ei ole pääteltävissä kumman tuotemerkin tuotetta on tarjottu. Hankintayksikkö olisi näin ollen voinut sulkea valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Vaatimusten tutkiminen

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille aiheutuneena menetyksenä 8.000 euroa.

Markkinaoikeus katsoo, että edellä mainittu vaatimus on luonteeltaan hankintayksikköön kohdistettu vahingonkorvausvaatimus. Julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 107 §:n 3 momentin mukaan vahingonkorvausta koskevissa asioissa toimivaltainen tuomioistuin on oikeudenkäymiskaaren 10 luvun mukainen alioikeus. Valittajan vahingonkorvausvaatimus on näin ollen jätettävä markkinaoikeuden toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta.

Valittaja on 16.11.2011, eli asian 324/11/JH vireilletulon jälkeen, toimittanut markkinaoikeudelle diaarinumerolle 359/11/JH kirjatun kirjelmän, jossa valittaja on saattanut markkinaoikeuden tietoon hankintayksikön 2.11.2011 tekemän valittajan hankintaoikaisuvaatimuksen hylkäämistä koskevan päätöksen ja ilmoittanut pitävänsä 25.10.2011 tekemänsä valituksen ennallaan.

Markkinaoikeus katsoo, että valittajan 16.11.2011 markkinaoikeudelle toimittama kirjelmä on liittynyt asian 324/11/JH käsittelyyn siten, että kyseiset asiat tulee käsitellä yhdessä antamatta niistä erillisiä päätöksiä.

Pääasiaratkaisun perustelut

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Tarjouspyyntö

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Säännöksen 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan tarjoajien soveltuvuus on arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Hankintalain esitöiden (HE 50/2006 vp s. 116) mukaan tarjoajan soveltuvuuden arviointi ja poissulkeminen tarjouskilpailusta tulee tehdä tarjousmenettelyn erillisenä vaiheena ennen tarjousten vertailua.

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi.

Hankintalain 72 §:ää koskevissa esitöissä (HE 50/2006 vp s. 116) on todettu, että tarjousten valinnassa käytettävien vertailuperusteiden tulisi pääsääntöisesti liittyä hankinnan kohteeseen. Siten vastaavasti kuin EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa, ehdokkaiden tai tarjoajien soveltuvuuteen liittyviä tekijöitä ei tulisi käyttää tarjousten arvioinnissa.

Tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia opetuskäyttöön tulevista teolliseen käyttöön tarkoitetuista ompelukoneista ja saumureista. Tarjouspyynnön kohteena on ollut kolme positiota, ja osatarjoukset on hyväksytty positioittain. Valitus on kohdistunut positioon yksi.

Tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteita ovat olleet laatu alakohtineen 65 pisteen painoarvolla, hinta 25 pisteen painoarvolla ja referenssit oppilaskäytöstä Suomessa 10 pisteen painoarvolla. Laatua koskevan vertailuperusteen alakohtia ovat olleet koekäyttö (ompelutyön jälki, ergonomia, toiminnallisuus opetuskäytössä) 45 pisteen painoarvolla; huolto, varaosat ja takuu 15 pisteen painoarvolla sekä ympäristöystävällisyys 5 pisteen painoarvolla.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu referenssejä koskevan vertailuperusteen osalta seuraavaa: ”Referenssipisteet jaetaan vain oppilaitosreferensseistä. Pisteisiin vaikuttavat referenssien määrä ja laajuus. Pisteet annetaan asteikolla 0-10. Huom! Referenssien tulee kohdistua aina tarjottavaan laitteeseen. Pisteytys suoritetaan 2,5 pisteen välein. Mikäli referenssitahoihin ollaan yhteydessä, voidaan myös saatuja kokemuksia käyttää pisteytykseen vaikuttavina tekijöinä.” Tarjouspyynnössä on lisäksi ilmoitettu, että referenssit on esitettävä viimeiseltä kolmelta vuodelta ja että referenssinä on mainittava toimituksen laajuus sekä yhteyshenkilö.

Hankintayksikkö on hankintapäätöksessään antanut voittaneen tarjoajan tarjoukselle referensseistä täydet kymmenen pistettä ja jättänyt valittajan tarjouksen tältä osin pisteittä. Voittaneen tarjoajan tarjous on saanut kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailussa yhteensä 89,49 pistettä ja valittajan tarjous 82,50 pistettä.

Tarjoajan soveltuvuuden arviointi ja poissulkeminen tarjouskilpailusta tulee edellä todetun mukaisesti tehdä tarjousmenettelyn erillisenä vaiheena ennen tarjousten vertailua. Markkinaoikeus katsoo, että referenssejä koskeva vertailuperuste on, siltä osin kun tarjouspyynnössä on pyydetty selvitystä referenssikohteiden määrästä ja toimitusten laajuudesta, liittynyt enemmän tarjoajan kykyyn toteuttaa hankinta ja siten enemmän tarjoajan soveltuvuuden arvioimiseen kuin tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuun. Hankintayksikkö ei siten ole tarjouspyynnössään tehnyt riittävää eroa tarjoajien soveltuvuuden ja tarjousten laadun arviointiin liittyvien seikkojen välillä. Lisäksi tarjouspyynnön perusteella on jäänyt referenssejä koskevan vertailuperusteen osalta epäselväksi, mitä referenssitahojen kokemuksia tarjousten vertailussa on mahdollista ottaa huomioon ja mikä vaikutus näiden kokemusten huomioon ottamisella on tarjousten pisteytyksessä.

Tarjouspyyntö ei edellä kuvatun virheellisyytensä vuoksi ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tarjousten vertailussa.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalain 94 §:ssä säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintayksikkö on ilmoittanut markkinaoikeudelle, että hankintapäätöstä ei ole pantu täytäntöön. Hankintapäätös voidaan näin ollen kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Koska hankintamenettelyn hankintasäännösten vastaisuus on aiheutunut virheellisestä tarjouspyynnöstä, voidaan hankintasäännösten vastainen menettely korjata vain järjestämällä hankinnasta kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia aikoo edelleenkin toteuttaa kysymyksessä olevan teollisuusompelukoneiden hankinnan position 1 osalta julkisena hankintana, sen on järjestettävä hankinnasta uusi tarjouskilpailu ottaen huomioon, mitä edellä tässä päätöksessä on todettu.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 89 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää IP-Produkter Oy:n vahingonkorvausvaatimuksen tutkimatta.

Markkinaoikeus kumoaa Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian toimitilajohtajan 11.10.2011 tekemän hankintapäätöksen (§ 100) siltä osin kuin se koskee positiota 1. Markkinaoikeus kieltää mainituilta osin Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omniaa tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 5.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian korvaamaan IP-Produkter Oy:n oikeudenkäyntikulut 226 eurolla.

Markkinaoikeus hylkää Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Ville Parkkari ja Pasi Yli-Ikkelä.